Amatöörin alkeet

[Pulputtajatar]

Hei läträilijät!

Olen uusi akvaarioharrastuksen parissa ja ostin tänään käytetyn akvaariokokonaisuuden, josta olisi nyt kesäloman aikana taiteilla kiva katseenvangitsija olohuoneeseen! Olen lukenut jonkin verran aiheesta, mutta kaipailisin nyt hyviä käytännön vinkkejä aloittamista varten. Alla on myös paljon mielessäni pyörineitä kysymyksiä akvaarioharrastuksesta, joihin haluaisin myös teidän kanssalotraajien vastauksia, sillä onhan kokemusasiantuntija aina kokemusasiantuntija !

Tässäpä vähän perustietoa ostamastani paketista:
- allas blau optiwhite 38l (mitat p45xs28xk30cm) ja kansilasi
- valaisin blau lumina (olettaisin 9W) säätimellä
- suodattimet aquael pat mini ja laitasuodatin blau FW-120
- lämmitin eheim 50W
- blau terra activa soil
- vedenparannusaine biotopol ja tippatestisetti (pH, kH, gH, NO2) löytyvät myös valmiiksi ostettuina

Tiedän, että valitsin ensialtaaksi varsin pienen altaan ja haluankin, ettei altaaseen eksy vahingossa sille liian suureksi kasvavia kalalajeja. Pieneen vuokra-asuntoon en kuitenkaan paljon suurempaa allasta voi/uskalla ottaa jo vesivahingonkin varalta.

Ajatukseni olisi majoittaa altaaseen pieni (~10kpl, vai meneekö enemmän?) parvi hehkutetroja. Hehkutetra vaikuttaisi varsin passelilta kalalajilta kauniin värityksensä ja rauhallisen luonteensa vuoksi ja siihen vahingossa törmäsin, kun mietiskelin ensin pieniä rasboralajeja. Hehkutetroille mm. Akvaariolinnan lajiesittelyvideolla annetaan akvaarion pohjan kooksi vähintään 45cmx30cm ja vesiarvoiksi happamuudeksi pH 5,0-7,0, kovuudeksi dH <12 sekä lämpötilaksi 20-28 astetta. Huomasin kuitenkin, että Varjon akvaariokalat 2.0- kirjaa moni kuitenkin on suositellut ja sen ehdin jo laittamaan varaukseenkin, joskin sille tuntui varauksia olemaan ihan jonoksi asti.

Millä suosittelisitte starttaamaan altaan kypsytyksen? Onko Prodibion Start Up Nano ollut hyvä tähän? Lueskelin hirvensarvisuolan ja muiden eri keinojen käyttämisestä, mutta ne vaikuttivat melko monimutkaisilta ja eri ohjeiden välillä oli suuriakin eroavaisuuksia. Eniten minua hirvittää se, että ymmärrän jotain väärin ja jokin menee kypsytyksessä vikaan.

Voiko altaan mukana tullutta soilia käyttää normaalin pohjamateriaalin (hiekan) tavoin? Lueskelin tuosta netissä ja ilmeisesti sillä on veteen happamoittavia eli pH:ta ja (karbonaatti?)kovuutta laskevia vaikutuksia. Se kuitenkin tarjoaisi hyvän ravinnepohjan kasveille. Kannattaako mukana tullut kahden kilon pussi jättää suosiolla hiekan alle, vai käyttää pohjamateriaalina vain ja ainoastaan soilia? Mielestäni se on ihan kivan näköistä, että sinällään mulle itelleni ihan fine vaihtoehto.

Entäs sitten, kun mieleni tekisi käyttää sisustukseen vähän puuta sekä tummia seriyu-kiviä. Niiden kuitenkin kerrotaan nostavan kovuutta. Mitenköhän toimii yhtälössä, jossa on pohjamateriaalina on jo valmiiksi kovuutta laskeva soil sekä joku puunkarahka? Onko tässä muuta vaihtoehtoa kun kypsytyksen aikana kokeilla ja seurata vesiarvojen muutoksia ja sen mukaan operoida sisustuksen saralla (esim. vähentää/lisätä kiviä). Kovin paljoa sisustusta ei tuon kokoiseen altaaseen mahdu, muttei sitä aikomuksenakaan ole kovin paljoa laittaa, että kasveille jää hyvin tilaa.

Kasvit ja lannoitteet, suurimpia huolenaiheitani. Kuinka löydän hyvä balanssin valaistusajan, kasvien määrän ja lannoituksen suhteen?
Onko vain sellainen asia, jossa tasapainoa etsitään koko ajan ja kun se löytyy, se löytyy?
Kuinka lähteä liikkeelle allasta perustaessa niin, ettei ensimmäiseksi vastassa ole leväongelma? Nostetaanko valaistusaikaa asteittain, kun myös kasvien määrä ja aika altaan perustamisesta lisääntyy? Tiedän, että ensimmäiset kuukaudet esim. levätasapainon kanssa voivat olla hyvinkin epästabiileja, mutta haluaisin minimoida ilmeisesti hyvinkin yleisten leväräjähdysten riskit.
Mikä lannoite on toiminut teillä parhaiten niin, että kasvit saisivat yhdestä ja samasta lannoitteesta mahdollisimman kattavasti tarvitsemansa ravinteet? Tropican Specialiced Nutritionia ja Premium Nutritionia olen nähnyt suositeltavan akvaariopiireissä, onko kyseisillä tuotteilla eroa?
Akvaariokaupassa minulle suositeltiin taas Easy-Life Profiton, Ferron ja Easycarbo Bion yhdistelmää, mutta se kävisi aika kalliiksi. Kyseiseltä merkiltä löytyy kuitenkin vielä ainakin Fosfo, Nitro ja Kalium-Potassium, olisiko niillekin tarvetta?
Plantaminin ja Ferropolin olen ymmärtänyt olevan melko suppeita ravinteiden suhteen, eli niiden lisäksi joutuisi sitten lotraamaan vielä vaikka mitä.
Mitään kovin vaikeatasoisia kasveja en ole ajatellut altaaseen ottaa, mutta esimerkiksi papukaijalehti on todella kauniin värinen kasvi ja se houkuttelisi altaaseen kyllä ottaa, keskivaikeasta luokituksesta huolimatta.
Mitkä testit olisi kannattavia hommata kasveja ajatellen? Nitraattitesti ilmeisesti kannattaisi kuulua ihan vesitestien perusvarastoon, mutta olisiko vielä jokin muu, mistä voisi olla hyötyä esimerkiksi lannoitteita ajatellen?

Hurjasti kiitoksia teille, jotka jaksatte kysymyksiini vastailla ! Haluan nyt ennen varsinaisen harrastuksen aloittamista saada mahdollisimman kartuttaa mahdollisimman kattavat vinkkivarastot, jotta voisin välttyä hyvinkin mahdollisilta ja melko varmoiltakin 'opitaan kantapään kautta'- tilanteilta .

[GTX]

Hienoa, kun olet jo monia asioita etukäteen pohtinut ja selvittänyt.

Kypsytykseen Prodibion Start Up Nano on hyvä tuote. Laita ensin vain 4-5 kalaa ja muutaman viikon välein lisäät taas 4-5 kalaa. Hehkutetroja voit laittaa yhteensä 15 kappalettakin.

Pohjamateriaaliksi laittaisin vain soilia tai hiekkaa. Ei molempia, koska sekoittuvat kuitenkin keskenään ajan kuluessa ja lopputulos ei välttämättä ole miellyttävän näköinen. Kun sinulla on jo soilia, niin laita sitä. En murehtisi etukäteen soilin, kivien ja juurakoiden vaikutusta vesiarvoihin. Tuskin tulee dramaattista vaikutusta puoleen tai toiseen, mikäli hanaveden arvot eivät ole jo lähtökohtaisesti jommassa kummassa ääripäässä.

Valaisin, jos se on Blau Pico Lumina 9W Fresh Water, on täydellä teholla erittäin tehokas valaisin. Valotehon kokonaismäärä 1170 lumenia tekee 31 lumenia/litra, joka on paljon pieneen ja matalaan akvaarioon. Aloittaisin 50-60% valoteholla ja 5-6 tunnin päivittäisellä valaisuajalla pari ensimmäistä viikkoa ja siitä sitten vähitellen noin 70-80% valotehoon ja 7-8 tunnin valaisuaikaan.

Tehokas valaisin antaa mahdollisuuden kasvattaa vaativiakin kasveja, mutta ravinteiden ja hiilidioksin määrien on myös vastaavasti oltava riittävät, tähän erityistä huomiota. Kasveja heti alkuun iso määrä akvaarioon. Ravinteiden tarkkailuun vesitesteistä olisi hyvä olla tosiaankin nitraatti ja sitten vielä tippatesteinä fosfaatti, kalium, rauta. Yhdestä pullosta tuskin saa kaikkia ravinteita riittävästi, vaan yleislannoitteen lisäksi pitänee hankkia mittaustulosten perusteella yksittäisiä lisäravinteita, vaikkapa mainitsemiasi Easy-Lifen tuotteita.

En suosittele EasyCarbon tai vastaavien "nestehiili"-tuotteiden käyttöä ollenkaan. Levämyrkkynä se saattaa joissakin olosuhteissa toimia lyhytaikaisessa käytössä, mutta hiilidioksidin lähteeksi siitä ei ole kasveille. Jos tavoitteena on näyttävä ja rehevä kasviakvaario, niin yleensä silloin tarvitsee lisätä hiilidioksidia kaasuna. Nanoille löytyy melko edullisia ratkaisuja, joissa voi käyttää esim SodaStream-pulloja.

Jos nyt jonkinlaisia ravinnearvoja pitää ohjeeksi antaa, niin kokeile näillä:

nitraatti NO3 10-20 mg/l
fosfaatti PO4 0,1-0,5 mg/l
kalium K 5-15 mg/l
rauta Fe 0,1-0,5 mg/l
hiilidioksidi CO2 10-20 mg/l


Kasveista ja ravinteista löytyy hyvää luettavaa
www.2hraquarist.com
www.aquasabi.com

[kr70]

Joitakin lisähuomioita.

Kypsytyksessä on tärkeätä, että et tee niin, kuten jopa jotkut akvaarioliikkeet näyttävät virheellisesti suosittelevan, että laitat bakteerivalmistetta, jäät odottamaan "kypsymistä", jonka jälkeen toisit kalat. Akvaariossa pitää olla kuormitusta, käytännössä ammoniumin lähde, jotta bakteerikasvustot kehittyvät. Kuormituksena voi olla pieni määrä kaloja (jotka tuottavat ammoniumia suoraan kiduksistaan) tai hirvensarvisuolaa (joka hajoaa vedessä ammoniumiksi ja karbonaatiksi). Vaihtoehto 1 on siis, että pystytät akvaarion, laitat bakteerivalmistetta (kuten Prodibio) ja heti muutama kala akvaarioon. Vaihtoehto 2 on, että et laita kaloja vaan hirvensarvisuolaa, seuraat nitriitti- ja nitraattiarvojen kehitystä ja laitat kalat vasta kun on varmaa, että typen kierto toimii. Kakkonen on turvallisempi, koska kaloja ei ole kypsytysvaiheen aikana. Ykkönen on helpompi, jos kaikki sujuu hyvin, mutta silloin on tärkeää, että mittaat nitriittiarvoja ja olet valmiina puuttumaan tilanteeseen (iso vedenvaihto tai kemiallinen nitriitinpoistaja), jos nitriitti nousee. Bakteerivalmisteet eivät aina toimi halutulla tavalla. Kasvit joka tapauksessa heti aluksi riippumatta kypsytysmenetelmästä.

Soilin ja puun pH:ta laskevasta vaikutuksesta ei tarvitse olla huolissaan, jos vedessä on ainakin vähän KH:ta, koska nuo tetrat pitävät happamasta vedestä. Sen sijaan pH:ta nostavia kiviä en ottaisi.

Peruslannoitteen valinnassa pitää huomioida se, tuottavatko kalat niin paljon nitraattia, että kasvit kuluttavat kaiken. Lannoitteet kuten PlantaMin ja Ferropol eivät sisällä nitraattia ja fosfaattia, koska yleensä akvaarioissa on kaloja niin paljon (ja kasvinkasvu niin heikkoa), että nitraattipitoisuus nousee itsekseen. Jos taas kaloja on vähän tai kasvit kasvavat erittäin hyvin, tulee sinne nitraatinpuutos. Silloin mainitsemasi Specialiced Nutrition on hyvä, koska sisältää nitraattia ja fosfaattia. Parhaaseen kasvien kasvuun päästään, kun mitataan ja annostellaan kukin ravinne erikseen.

[Pulputtajatar]

Moikka jälleen,
pitkä aika on kulunut viime vierailusta, kiitos vastauksistanne!

Mun on pitänyt tänne monta kertaa yrittää vastailla, mutta aina on katkennut ajatus kesken kun on tullut jotain muuta !
Akvaario on edelleen kuivilla, mutta nyt töiden, opiskelujen ja muun elämän alkaessa hellittää, tuntuisi oikealta ajankohdalta alkaa miettiä lotrailuhommia .

Ajatuksia akvaarioon liittyen on pyörinyt päässä koko kesän ja syksyn, joten olen nyt tehnyt hieman lisää hankintoja altaan starttausta varten:
- hirvensarvisuolaa 3x30g pussia
- laitasuodatin Oase Biostyle 75 (laitan tilaukseen lähipäivinä)
- vesitesti NO3 mittaamiseen
- Easy-Life Kalium-Potassium ja Nitro, Fosfo oli loppunut
- hiilidioksidijärjestelmä Tropica Plant Growth System Nano

Päädyin sisustuksen osalta käyttämään kivien sijaan puumateriaalia, josta irtoava väri ilmeisesti on tetrojen mieleen? Aivan mustaa vettä en haluaisi, mutta kun olen kuvia selaillut netissä, niin ruskeahko vesi näyttää omaan silmään kivan luonnolliselta. Nyt vaan sopivan käppyrän etsintään sitten . Laitasuodattimeen päädyin, sillä tuntuu, että pienikokoisille hehkutetroille on hieman vaikeaa löytää turvallista sisäsuodatinta. Oasesta olen kuullut hyvää, miten on teidän kokemuksienne laita?

Päädyin kalattomaan kypsyttämiseen hirvensarvisuolan avulla. Onko sillä kypsyttämiseen jotain ns. kaavaa? Pitääkö hirvensarvisuolan lisäksi hankkia jotain muuta? JBL:n tarkka nitriittitesti löytyy.

Vähän olen ehtinyt miettiä kasvistoakin:
- Phyllanthus fluitans vaikuttaisi sopivalta pintakasvilta
- Lilaeopsis brasiliensis houkuttelisi laittaa kasvamaan etualalle, eikä mua haittaa jos siitä sellainen matto ajan myötä kasvaisi!
- Alternanthera reineckii 'mini' vaikuttaisi hyvältä katseenvangitsijalta juurakon etupuolelle.
- Myriophyllum mattogrossense tai Hydrocotyle leucocephala voisivat olla mielenkiintoisia taka-alan kasveja.

Pitääpä piirrellä teille joku päivä jonkunlaista pohjakuvaa suunnitelmasta.

Eiköhän tää tästä lähde taas etenemään, kun kiireinen alkusyksy alkaa helpottaa! On kyllä kiva palata akvaarion äärelle puuhailemaan, ette uskokaan miten paljon kärsivällisyyttä on vaatinut odottaa, että aika kypsymisen seurannalle ja altaan perustamiselle on oikea !

[kr70]

Puu on hyvä ratkaisu sisustukseen. Riippuu aika paljon puun laadusta, kuinka paljon se värjää vettä. Mangroven nimellä myytävät värjäävät vähiten, kestävät kauimmin, tiputtavat pH:ta vähiten ja homehtuvat vähiten. Miinuspuolella painaa ehkä eniten se, että kun ajattelee, kuinka paljon akvaarioita maailmassa sisustetaan mangrovepuilla, ei sillä ole ainakaan positiivista vaikutusta uhanalaisiin mangrove-ekosysteemeihin. Vähiten ekologista haittaa on varmaankin sellaisella, jonka itse kerää luonnosta, mutta sen pitää mielellään olla vettynyt kauan järvessä tai suossa. Jotkut akvaariokaupastakin ostettavat puulaadut muodostavat alkukuukausina valkoista hyhmää pinnalleen, joka on vaaratonta mutta saattaa pienessä tilassa kuluttaa aika paljon happea vedestä. Useimpia laatuja pitää pitää ainakin viikko vedessä ennen kuin ne uppoavat. Minulla oli yksi iso karahka, joka vaati vuoden liotusta jonka jälkeen upposi melkein. Toisen vuoden jälkeen upposi täysin.

Tetroille väriä merkittävämpää ovat puusta irtoavien humusaineiden (väitetyt) terveysvaikutukset. Lisäksi puu on kevyempää kuin kivi, joten lasinrikon vaara on pienempi, ja puusta on helpompi rakentaa isompia turvallisia rakenteita.

Etkös ostanut paketin, jossa oli jo suodatin, jopa kaksi? Ekassa viestissäsi mainitsemasi suodattimet riittävät varmasti hyvin etkä tarvinne uutta. Ainakin aquael pat mini vaikuttaa hyvinkin turvalliselta pienille kaloille, koska siinä suodatinmassa (vaahtomuovi) ei ole minkään lootan sisällä, joten kalat eivät voi joutua minkään sisään.

Kalattomasta kypsytyksestä löytyy netistä kaavoja. Kypsymistä nopeuttaa, jos saat sinne jo alussa bakteerikantaa. Joko ostat bakteerivalmistetta, kuten ekassa viestissä mainitsemasi Prodibion Start Up Nano, tai laitat akvaarioon toisesta suodattimesta puristettua lietettä. Bakteerien lisäämisen jälkeen heti (tai jo sitä ennen) hirvensarvisuolaa, joka muodostaa vedessä ammoniumia. Sitten odotetaan, että nitriitti nousee ja sitten laskee, niin typenkierto on käynnistynyt. Tai jos ei nouse, niin jos nitraatti nousee, niin kierto on kuitenkin käynnistynyt. Sitten varovasti kaloja.