Aqua-Web

Hei vaan ja suuret kiitokset kaikille, jotka tänne foorumille ovat kirjoitelleet. Olen uusi sekä foorumilla että akvaarioharrastajana, ja kirjoituksianne lueskemalla olen saanut valtavan määrän tietoa - olen tätä tunteja kahlannutkin! Välillä pää meinaa mennä ihan pyörälle, mutta olen uskoa täynnä, että meille saadaan kaunis akvaario, jossa on hyvinvoivia kaloja.

Ensimmäinen akvaario on siis tilauksessa ja odottelen malttamattomana sen saapumista liikkeeseen. Olen tilannut Superfish Homen 80-litraisen akvaarion. Se ei kuulunut liikkeen vakiovalikoimaan, mutta tilaustuotteena onnistui. Täytyy kyllä kehua saamaani palvelua. Kävin kysäisemässä liikkeestä 70-120 -litraista, modernin näköistä allasta. Kerroin, että minua viehättää joidenkin nanoakvaarioiden ulkonäkö, mutta en ihan miniallasta kuitenkaan halunnut, enkä löytänyt googlailemalla sellaista, joka olisi tuntunut omalta. Myyjä otti sähköpostiosoitteeni ylös ja laittoi muutaman päivän päästä viestiä, että oli ollut yhteydessä toimittajiin ja tiedustellut vaihtoehtoja, ja tämä SF Homen 80 litran allas olisi yksi vaihtoehto. Tuo miellytti silmää ja on sopivan kokoinen. Loppuviikosta sen pitäisi olla noudettavissa.

Kalaston suunnittelemiseen olen käyttänyt tunteja ja taas tunteja. Täyttä varmuutta ei siltikään vielä ole, on tuota perehdyttävänä olevaa materiaalia sen verran paljon. Tavoitteena on värikäs ja näyttävä kalasto, jotta lapsille on mielenkiintoista katseltavaa. Nyt se alkaisi näyttää seuraavanlaiselta:

- taistelukala
- 10 viirikirjokalaa
- 12 hehkutetraa

Näiden lisäksi pohjalle kahta seuraavista: partaimumonni, 6 helmimonnista, 8 tulisukarapua.

Ja jos vain suinkin, niin haluaisin aivan hurjasti myös yhden helmirihmakalan. Tämän osalta tiedot vain ovat kovin ristiriitaisia. Yksi kirjoittaa, että menee taiston kanssa ihan hyvin, toinen että ei millään mene samassa altaassa. Helmirihmakalan kerrotaan viihtyvän pareittain, mutta ainakin yhden eläinkaupan verkkosivuilla todetaan, että menee hyvin myös yksin. Ilmeisesti kalatkin ovat persoonallisuuksia ja sekä taistoissa että helmirihmakaloissa on eroavaisuuksia. Tiedän, että altaani koko on helmirihmakalalle alarajoilla, mutta kuulemma menee (ja voi hyvin) tuon kokoisessa akvaariossa yksin ilman paria (vai onko tämä vain myyntipuhetta?). Olisivatko sekä taisto että helmirihmakala vähemmän ärhäköitä reviirin suhteen ilman naaraita kun eivät pääse kutupuuhiin ja sitä kautta sovussa keskenään? Jos teillä on tähän jotain viisautta antaa, niin kuulen mielelläni! Samoin toki kalastosta muutenkin ja ylipäätään koko projektistani, jos teillä kokeneemmilla on esittää jotain huomioita.

80-litrainen on liian pieni helmirihmakalalle ja partamonnille. Suosittelen, että ostat tai lainaat Markku Varjon Akvaariokalat 2.0:n ja samaisen kirjailijan Akvaarion perusoppaan.

Kuulostaa omaan korvaan aika paljolta tuo kalasto...

Kannattaa muistaa nyrkkisääntönä 1 cm kalanmittaa per 1 litra vettä, erityisesti pienessä akvaariossa voi ilmetä ongelmia veden laadun kanssa, jos kalasto on hyvin kuormittava. En toki mene sanomaan ettei missään nimessä onnistu, sillä vedenvaihdoilla, runsaalla kasvillisuudella ja tehokkailla suodattimilla saa jo paljon aikaan vedenlaadun osalta.

Suosittelen kuitenkin miettimään jostain lajeista luopumista tuossa 80-litraisessa ja priorisoimista niiden omien suosikkien osalta. Nopean laskun mukaan haluamillesi kaloille (ilman partista tai isoa rihmaa) tarvitsisi vähintään 112 litraa vettä. Mikäli allas olisi oma jättäisin toisen parven pois ja ottaisin tilalle jonkin pikkurihmahaaremin/taistohaaremin. Mulla tosin tuli kinaa kääpiörihmojen ja taiston välille eli niitä en oman kokemuksen perusteella laittaisi samaan soppaan. Muilla voi olla hyvinkin mennyt samassa, mutta tämäkin kannattaa pitää mielessä...

Suosittelen hankkimaan tuon Markku Varjon teoksen Akvaariokalat, siinä on hurjasti hyvää tietoa kaloista, niiden vaatimuksista ja millä keinoin saat aikaan tasapainoisen ja hyvinvoivan akvaarion toki täälläkin autellaan aina parhaan mukaan, mutta kirjasta voi saada hyviä ahaaelämyksiä näin akvaariotaipaleen alussa

Itsellä on juwelin 80l ja siellä asustaa tällähetkellä 8 pandamonnista ja tulossa on n.8kpl jotakin tetraa(max. 5cm pituus), sukarapuja on myös tällähetkellä joku n.10.

Enempää en tuohon itse laittaisi, varsinkaan kun vedenvaihtoja ei ole mahdollisuutta tehdä useammin kuin kerran viikossa(suodatus on kyllä minulla aikamoinen puhuri).
Ja helmirihmakalaa ja partamonnia en laittaisi minäkään.

Mutta siis oman harkinnan mukaan, uskoisin että saat hienon akvaarion laitettua!

Kiitos vastauksistanne! Sain tuon Varjon kirjan Akvaariokalat 2.0 kirjastosta ja olen sitä illan lueskellut. Akvaario-opas oli myös vapaana kunnan toisessa kirjastossa, sain sen varattua ja pitäisi saada se vielä tällä viikolla luettavaksi.

Kyllä on melkoista heittoa annetuissa tiedoissa, kun vertaa tuota kirjaa ja joidenkin akvaariokalakauppiaiden antamia tietoja elinolovaatimuksista. Varmaankin se helmirihmakala hengissä pysyisi purkissani, mutta kun tuon Varjon kirjan mukaan akvaarion tulisi olla 200l, niin tuskin olisi kovin iloista kalanelämää 80-litraisessani. No, siihen seuraavaan sitten... Ensimmäinenkään akvaario ei ole vielä edes kypsymässä, mutta seuraavasta ja paljon isommasta haaveillaan jo

Altaani koko huomioiden, minulla on edelleen tarkoituksena saada mahdollisimman runsas, värikäs ja näyttävä kalasto. Tätä foorumia selaillessani olen huomannut, että aika moni taitaa tykätä melko selkeästä linjasta, ennemmin 20 pään parvi yhtä lajia kuin 10 ja 10 kahta. Pidän sinänsä selkeistä linjoista itsekin, mutta nyt kun tuo jälkikasvu on melko pientä, haluan huomioida heidänkin näkemyksensä, joten meille tulee niin täysi ja kirjava kalasoppa kuin suinkin onnistuu kalojen mukavat elinolot huomioiden.

Rihmakaloissa jokin viehättää aivan hurjasti. Tältä foorumilta lueskelemani perusteella nuo kääpiörihmat vaikuttavat olleen melkoisen äkäistä sakkia monella muullakin, joten niin kauniita kuin ovatkin, en ehkä lähde niitä kokeilemaan. Sen sijaan hunajarihmat ovat ilmeisesti paljon sopuisampaa sakkia ja nyt haaveilenkin hunajarihmapariskunnasta.

Suunnitelma kalastoksi on tämän illan aikana muotoutunut seuraavanlaiseksi:
- taistelukala
- hunajarihmapariskunta
- puna-aavetetroja 10
- juovanuolimonneja 2
- pieniä monnisia 6 (esim. leopardi-, helmi-, mustaselkä-, jaguaari-, kupari-, täpläpyrstö- tai helomonnisia).

Tuo 1 cm aikuista kalaa per vesilitra on kyllä hyvä nyrkkisääntö helpottamaan sopivan asukasmäärän hahmottamista. Tuosta Varjon kirjasta huomasin taulukon, jossa vielä tarkennettiin tätä perussääntöä siten, että 2-4 cm pituisia kaloja voi laskea 2 cm per vesilitra. Jos nuo puna-aavetetrat laskee sen mukaan, niin saan luvuksi 73 (5 cm pituisilla monnisilla laskettuna, 6 cm pituisilla monnisilla laskettuna luvuksi tulisi 79), joten ehkä sen puolesta uskaltaisin lähteä tällä combolla liikkeelle. Yhteensopivien elinolosuhteiden ja värikkyyden lisäksi olen tuossa kalastosuunnitelmassani pyrkinyt huomioimaan sitä, että osa liikkuu pääsääntöisesti keski- & ylävedessä, osa keski- & alavedessä ja osa alhaalla/pohjassa, joten sekin toivottavasti lisää asukeilla tilan tuntua.

Minulla on ajatuksena tehdä molempiin takakulmiin täyskorkeat kasvipöheiköt, jotka reunustan puolikorkeilla ja matalilla kasveilla. Keskelle taakse ajattelin myös laittaa korkeaa kasvillisuutta reunustaen senkin matalammilla kasveilla. Puolikorkeita kasveja sivureunoille ja sinne tänne matalia. Kasvien lisäksi aikomuksena laittaa juurakkoja pari/kolme niiden koosta riippuen ja pari luolaa. Pohjaksi suunnittelen tummaa hienojakoinen hiekkapohjaa. Käsittääkseni tämä sisustus sopisi noille kaavailemilleni lajeille. Reunoilla olisi kasvillisuutta ja keskellä uimatilaa. Myös erilaisia piilopaikkoja olisi tarjolla eri lajeille ja monnisille hiekkaa tongittavaksi. Taisto ja hunajarihmat toivottavasti kokisivat molemmilla olevan omat pienet reviirinsä kasvien/juurakoiden jakamina ja tämä edesauttaisi sopuisaa yhteiseloa.

Mietä olette mieltä, olisiko sopiva järjestys & tahti tuoda kalastoa kotiin seuraavasti:
- puna-aavetetrat
- viikon päästä edellisistä nuolimonnit
- viikon päästä edellisistä monniset
- viikon päästä edellisistä hunajarihmat
- viikon päästä edellisistä taisto?

Vai olisiko liian nopeaa toimintaa, jos toisin kalat kolmessa erässä, ensin tetrat ja nuolimonnit, sitten monniset ja hunajarihmat ja lopuksi taisto? Tähänkin ehkä löytyy vastaus Varjon oppaasta, mutta täällä innoissani olen malttamaton ja kirjaa pitää odottaa vielä niinkin pitkä aika kuin 1-2 päivää

On tämä mukaansatempaavaa touhua, tämä akvaarion suunnittelu. Katsoin jo valmiiksi toisenkin akvaariolle sopivan paikan kodistamme, josko vähän myöhemmin siirrän tämän siihen ja teen olohuoneen paraatipaikalle tilaa vähän (paljon ) isommalle kiululle... Mutta tällä 80-litraisella alkuun!

Uusi kalasto kuulostaa jo huomattavasti paremmalta!

Muistathan tehdä akvaarion kypsytyksen ennen kalaston tuomista hyvin huolellisesti. Valitettavan monella on käynyt hupsis tuon kypsytyksen kanssa ja riskinä on paljon isoja vedenvaihtoja, jotka stressaavat kaloja ja mahdollinen murkytys kalastolle, joka saattaa jopa kuolla. Tämänkin vuoksi on ehdottoman tärkeää pitää maltti mukana uusien kalojen asuttamisessa. Pitämällä pidempää väliä kalojen tuomisessa vältyt isommilta huolilta ja saat pidettyä akvaarion terveenä. Antamalla kaloille aikaa asettua, annat typpibakteereille lisää aikaa jakautua, mikäli kypsytys ei ole ollut täysin riittävä. Samalla kannattaa ehdottomasti seurata veden ammoniakki/ammonium, nitriitti ja nitraattiarvoja, mikäli näissä näkyy suurta heilahtelua/ ammoniumin muuntumiseen nitraatiksi menee pitkä aika, kannattaa seuraavan kalasatsin tuomista lykätä. Odottamisen hyvä puoli on myös välttyminen koko kalaston sairastumiselta. Muuttaminen stressaa kaloja ja stressi herkistää niitä taudeille. Pahimmassa tapauksessa tauti on tarttuva ja joudut lääkitsemään kaloja, jos altaassa on tällöin täysi kalasto on riskinä sairastuttaa kaikki kalat.

Maltti on siis ehdottomasti valttia ja kypsytyksen tuskallisen pitkä odotusaika kannattaa kestää.
Tässä vaiheessa voit valmistella akvaarion saapumista hankkimalla seuraavia tarvikkeita; vesitestit (No3, NO2, NH3/NH4, GH, kH, pH), vedenparannusainetta, kasvien iloksi lannoitetta (esim pohjatabuja, nestemäistä makroa/mikroa), hiilidioksidilisää kasveille, laadukkaan suodattimen, bakteeriympin akvaarion kypsyttämiseen ja tarvittavan valaistuksen.
Lisäksi voi alkaa hankkimaan pohjamateriaaleja, kantoja (joiden liotus ja keittäminen on oma taiteenalansa) ja suunnittelemaan kasvien sijoittelua altaaseen. Tuntuu, että unohdin jotain, mutta noilla pääset hyvään alkuun

Jempsis kirjoitti:Tuo 1 cm aikuista kalaa per vesilitra on kyllä hyvä nyrkkisääntö helpottamaan sopivan asukasmäärän hahmottamista. Tuosta Varjon kirjasta huomasin taulukon, jossa vielä tarkennettiin tätä perussääntöä siten, että 2-4 cm pituisia kaloja voi laskea 2 cm per vesilitra. Jos nuo puna-aavetetrat laskee sen mukaan, niin saan luvuksi 73 (5 cm pituisilla monnisilla laskettuna, 6 cm pituisilla monnisilla laskettuna luvuksi tulisi 79), joten ehkä sen puolesta uskaltaisin lähteä tällä combolla liikkeelle. Yhteensopivien elinolosuhteiden ja värikkyyden lisäksi olen tuossa kalastosuunnitelmassani pyrkinyt huomioimaan sitä, että osa liikkuu pääsääntöisesti keski- & ylävedessä, osa keski- & alavedessä ja osa alhaalla/pohjassa, joten sekin toivottavasti lisää asukeilla tilan tuntua.

Tästä voi olla apua (käyttää Varjon kirjan kaavaa): http://ukkosnetti.fi/aqu-choice/

Koska allas ei ole vielä edes kypsymässä ja kyseessä on vasta ensimmäinen akvaariosi niin oletan, ettei sinulla ole vielä tarkempaa tietoa tulevista vesiarvoista. Veden kovuus ja etenkin nyt pH pitäisi tietää, ennen kalaston valitsemista. Kovin kovaa vettä hanasta tuskin kuitenkaan tulee, mutta mielestäni tämäkin arvo tulee kuitenkin olla tiedossa. Väärissä vesiarvoissa pidetyt kalat ovat alttiimpia taudeille ja sitä kautta mielenkiinto harrastukseen kärsii, kun joutuu ikäänkuin turhaan painimaan niiden hoitamisessa.

Tiedän, että kuulostaa tympeältä odotella ja antaa altaan kypsyä rauhassa, mutta mielummin tuollaisen kalaston hankkimisessa ottaisin kalat kärjistetysti mielummin 3kk, kuin 3 viikon aikavälillä. Bakteerikanta kehittyy omaa tahtiaan ja ongelmilta vältytään, kun sen annetaan kehittyä rauhassa. Itse odottaisin ainakin pari viikkoa ennen uusien kalojen hankkimisesta edellisestä satsista, varsinkin kun akvaario on vasta perustettu.

Tervetuloa harrastuksen pariin! On niin mukava lukea tekstiä, josta huomaa että kirjoittaja oikein puhkuu intoa

Kalastisuunnitelmasta sanoisin sen verran, että puna-aavetetra on melko viileän veden laji, eikä näin ollen ole onnellinen labyrinttikalojen vaatimissa lämmöissä. Itse opin asian kantapään kautta, kun vähitellen aluksi niin ihanan pirteät ja vilkkaat puna-aaveet muuttuivat kalpeiksi ja apeiksi, lämpötila oli reilut 26 astetta. Näiden tilalle ehdottaisin vaikka rusokiilakylkiä, kardinaalitetroja tai musta-aavetetroja. Musta-aavetetroilla taisi kyllä olla jossain vaiheessa jotain laajempaa kalatuberkuloosiepidemiaa... Saatan myös olla tästä väärässä! Joka tapauksessa, muista katsoa myös lämpötiloja miettiessäni sitä juuri teille sopivaa kalakomboa

Puna-aaveet vaatisi noin 22-23 astetta oikeasti viihtyäkseen kun taas omat taistot ainakin nuupahtivat kun vesi laski alle 25. Monniset ja otot menee kyllä samassa lämpötilassa kun puna-aaveet, mutta vastaavasti eivät taas oikein samassa kuin taistot. Hunajarihmis ja taisto eivät tykkää puhurista kun taas noille monnisille ja otoille voimakas vedenkierto on tärkeää hapensaannin takia.

Muoks: jos haluat noin 23 asteisen veden niin tipauta siitä ainakin tuo taisto pois. Hunajarihmiksistä en tiedä tarpeeksi voidakseni kommentoida sen vesiarvoista varmuudella, mutta yleensä labyrinttikalat pitää lämpimästä. Olettaisin, että myös tämä viihtyy paremmin 26-28 asteisessa vedessä kuin alle sen.

Samalla sitten hommaa kunnon vedenkierto sinne, niin fisut kiittää. Minulla on pienet streamit melkein joka akvassa tätä nykyä. Etenkin noissa hieman viileämmän ja virtaavamman veden kalan akvoissa. Paitti tietenkin jos päätät ottaa nuita huntueväisiä kaloja.

Eilen illalla tulikin jo sähköposti, että akvaario on noudettavissa ja tänään sen haimme. Settiin kuuluu led-valaisin ja suodatin, joten ne tulivat automaattisesti mukana. Lisäksi ostin lämmittimen, vedenpuhdistusainetta, testiliuskoja, erilaisia kasviravinteita ja jotain kalojen muuttostressiä helpottavaa ainetta, haavin ja lapon. Ja hienon juurakon Kaupassa ei ollut hienorakeista tummaa hiekkaa, joten se jäi vielä ostoslistalle, samoin kasvit. Aloitusbakteerit jätin kauppaan, koska heillä ollut Prodibio Start Upia, jolla kypsyttämisen pitäisi tämänkin palstan kokemusten mukaan onnistua nopsaan.

Aikomuksena on ehtiä loppuviikon aikana Akvaariolinnaan hakemaan puuttuvia tarvikkeita ja samalla katsella pieniä parvikaloja (ja varmasti samalla ihastella muitakin). Tämän kalaston kanssa on nyt nimittäin pää ihan pyörällä. Taistelukala tulee, se on lasten niin suuresti ihastelema. Otan Varjon kirjan mukaan kauppaan, niin voin siitä tarkistaa kiinnostavilta näyttävien otusten tietoja. Esimerkiksi noiden monnisten osalta lämpötilavaatimuksissa on aika laillakin eroja eri monnisten kesken. Moni on tosiaan viileämpien olojen kala, mutta nämä luettelemani lajit on Varjon kirjan mukaan lämpötilarajaltaan 27-28 asteeseen asti ja sillä niitä valitsin listalle. Tämänhetkisen suunnitelmani mukaan veden lämpötila asettuu 26-26,5 asteeseen. Puna-aavetetran sopiva lämpötila on Varjon mukaan 22-26, mutta ehkä tosiaan kalalla on iloisimmat oltavat, kun veden lämpötila asettuu jotakuinkin kerrotun asteikon puoliväliin. Rusokiilakyljet ovat ehdottomasti tsekkaamisen oloinen laji. Tuo veden virtaus on monnisten osalta vielä mietintää aiheuttava asia.

Mutta ilman muuta, ei kaloja ennen kuin niiden aika on ja sittenkin rauhallisella tahdilla. Maltti on valttia, mutta voi kun se on usein hankalaa kun on innoissaan. Kummasti se kuitenkin auttaa odottamaan, kun kyseessä on elävät olennot, eikä pelkkä tavara, jonka haluaa. Jotensakin kalojen kippaaminen isona satsina myrkyttymään hengiltä ei vastaa sitä mielikuvaa, mikä mulla on koko perheen yhteisen akvaarion ja ensimmäisen lemmikkikokemuksen hankkimisen osalta Joten vaikka se on perusluonteelleni haastavaa, on tässä nyt vaan otettava iisisti. Lapsillekin sanoin jo, että akvaario rakentuu pikku hiljaa, ja kaikki hankittavat kalat lienevät kotiutuneet noin kahden kuukauden päästä. Ensimmäinen projekti oli ihastella yhdessä uutta akvaariota tyhjänä Pesin sen kuumalla vedellä ja nyt testaan vedenpitävyyttä. Toivottavasti on vedet altaassa vielä aamullakin!

Nyt paneudun tuohon Liukaksen vinkkaamaan linkkiin, pikavilkaisun perusteella aivan huippuhyvä juttu avuksi suunnitteluun. Iso kiitos jälleen kerran, teille kaikille! Mahtava juttu, kun on näin asiantunteva, asiallinen ja hyvähenkinen foorumi.

Odottelu aikaa voi hyödyntää perehtymällä aina kunnolla seuraavaan hankintalistalla olevaan kalalajiin, kun motivaatio ja mielenkiinto on korkealla. Lisäksi myös mielessä olevien kasvien vaatimuksiin kannattaa perehtyä ennalta. Monet kasvit eivät esimerkiksi viihdy emäksisessä (korkea pH) ja kovassa vedessä, jossa hiilidioksidin määrä on pienempi. Kuitenkin vaatimattomampia olosuhteita kestäviä kasveja on olemassa runsaasti, eli tietoa hankkimalla tässäkin asiassa päästää itsensä helpommalla. Tosin omaan akvaarioon sopivia kasveja on huomattavasti eettisempää testailla yrityksen ja erehdyksen kautta, jos vaan lompakko sen kestää

Käytin viime lauantain ihastelemalla kaloja Akvaariolinnassa yli kahden tunnin ajan ja keskustellen myyjän kanssa eri lajeista. Kävi hyvä tuuri, kun sattui olemaan melko rauhallista, niin saimme rauhassa suunnitella meille sopivan kalaston. Ostin loput tarpeelliset tarvikkeet ja hiekat pestyäni pääsin istuttamaan kasvit. Se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kuin kuvittelin Monta kertaa kävi niin, että samalla kun sain yhden kasvin paikoilleen, joku toinen irtosi. Hyvä kärsivällisyysharjoitus siis... Lopulta tuli valmista ja hurautin laitteet päälle. Sunnuntaina pikastarttibakteerit altaaseen ja maanantaina meille muuttivat ensimmäiset kalat, 25 kalan parvi rusokiilakylkiä. Olivat raukat aivan hailakoita ja läpinäkyviä haavista ulos uidessaan, mutta jo illan aikana hento punoitus alkoi palata ja on vahvistunut päivä päivältä. Vesiarvot ovat pysyneet tasaisen hyvinä ja nyt asukkeja on jo enemmänkin, nimittäin tänä viikonloppuna saapuneet keltakääpiöahvenpariskunta, punanoitamonni, melkoisen mutkikkaan latinankielisen nimen omaava tokko sekä leväsukarapuja.

Nuo keltakääpiöahvenet olivat minulle aivan uusi tuttavuus, sillä olin sivuuttanut kaikki ahvenet suorilta ajatellen niiden olevan liian suuria akvaarioomme, mutta tälle lajille koko riittää ihan hyvin. Uros on selvästi rohkeampi ja lähti reippaammin tutkimaan uutta asumusta, kun taas naaras pysytteli pitkään juurakon suojissa kurkistellen vain välillä ulos ja vetäytyen nopsasti takaisin. Säädin valoja vähän hämärämmälle ja nyt naaraskin jo uskaltautuu tutkimusmatkoille.

Tokko tuli myös aivan uutena tuttavuutena. Yksi yksinäinen oli liikkeessä jäljellä ja kuulemma sopi vielä kalastoomme, niin otin sen matkaan. Väri on vihertävän metallin hohtoinen, ja luonnetta näköjään riittää. Olen laittanut akvaarioon kookonpähkinän puolikkaan kutumajaksi keltakääpiöahvenia ajatellen, niin tämä tokkohan ui haavista melkein ensimmäiseksi kookosmajan päälle ja hetken siinä mietittyään pujahti sisään majaan. Ahvenet ovat näköjään ainakin näin aluksi ihastuneet tiheään juurakko-kivi-kasvi -yhdistelmään. Saas nähdä, alkaako majan valloitus siinä vaiheessa, jos alkaa kutupuuhat kiinnostaa.

On näiden touhuja hauska seurata, voisin istua vaikka kuinka pitkät pätkät katselemassa pientä kalastoani. Yksi asukas on vielä tulossa, herra taistelukala, mutta nyt annan näiden muiden ensin kotiutua vähintään viikon verran, varmaan parikin.

Kuulin myyjältä termin, joka kuvastaa hyvin tunnetta, joka on valtaamassa sekä minut että mieheni. Nimittäin "moniakvaariosyndrooma" . Sellainen tässä on kovaa vauhtia kehittymässä, kun noiden fisujen seuraaminen on niin hauskaa ja mielenkiintoisia kalalajeja on niin paljon. Olisi hauska saada kovan veden akvaario miljoonakaloille ja platyille. Ne olivat mukavan eläväisiä ja lapset ihastuivat niihin kovasti. Olisin varmaan jopa hylännyt alkuperäisidean taistelukalasta ja sille sopivasta kaverikunnasta, mutta akvaariomme pituus oli myyjän mukaan nippa nappa turhan vähäinen platyjen uintitilan kannalta. Enpä viitsi ehdoin tahdoin ryhtyä tunkemaan kaloja niille liian pieneen tilaan, joten pitäydyin sittenkin tässä alkuperäisideassa. Tai no, ihan alkuperäisestä ideasta taitaa olla jäljellä vain taisto, kun taas muiden osalta muutoksia on tullut melkoisen monta. Mutta tässä ensimmäisen akvan hoitoon totutellessa voisin kyllä hiljalleen tutustua myös seuraavan akvan lajeihin, joten jos teille tulee mieleen näyttäviä lajeja, jotka sopisivat kovan veden akvaarioon miljoonakalojen, platyjen ja mustamollien joukkoon, niin vinkatkaa toki! Miekkapyrstöt ilmeisesti risteytyvät herkästi platyjen kanssa, joten ne jättäisin väliin. Kovin suurta akvaariota meille ei mahdu, noin 275 l lienee aika osuva arvio (pituus 100-120 cm).

Toisena vaihtoehtona, joskin epätodennäköisempänä, on haave meriakvaariosta. Ne ovat niin hurjan näyttäviä! Täytyy huolella käydä läpi tietoa niiden hoidosta ja asukeista, joita voisimme sinne ottaa. Olen kyllä melkoisen tunnollinen ja uskon, että hoidon kanssa onnistun, kunhan saan tarpeeksi hyvä ohjeet. Kuitenkin, jos meriakvan hoito on hirmuisen herkkää puuhaa, jättäisin sen ehkä väliin.

Kolmantena ja epätodennäköisimpänä vaihtoehtona on toinen makeanvedenakvaario, mutta isommilla kaloilla kuin mitä tähän pieneen voimme ottaa. Kiekkokalat olisivat tietenkin erityisen näyttäviä (ilmeisesti myös aika tarkkoja hoidon suhteen), mutta niitä varten pitäisi järjestää tila vielä isommalle akvaariolle, kuin mille nyt on katsottuna tila. Mutta eiköhän tuohon noin 275 l altaaseenkin löydy monta hyvää, värikästä vaihtoehtoa - sellainen tunne ainakin tulee, kun akvaariokaupassa käy ja netissä surffailee. Taidan jälleen ottaa illalla Varjon teoksen kouraan ja vetäytyä sohvan nurkkaan tutkimaan vaihtoehtoja. Koukuttavaa.