Apistogramma pohdintoja

[ruusutetra]

Hei!
Olisi tarkoitus kunnostaa 96 litran, 80x30x40 (korkeus) akvaario.
Pää kaloiksi ajattelin jotain Apistogrammaa ja niiden vaatimusten mukaan muu kalasto. Biotooppikin on yksi vaihtoehto. Eka kysymys: onko akvaario liian kapea (30 cm) ylipäätään kaloille? Toka kysymys: mikä Apistogramma olisi ensimmäiseksi ahven kalaksi sopivin? Seura-akvaario kokemusta mulla yli 20 vuotta, 3 vuoden tauko ja nyt haluaisin aloittaa harrastuksen uudelleen. Haluan miettiä kalaston tarkkaan ja haluan, että akvaariossa on se jokin " juttu " eli ei mitään keräily eriä (enään) eikä ihan pelkkää seuralaa.
Tällä hetkellä ei ole oikein tilaa perustaa isompaa allasta, joten " näillä mennään ".
Olisiko teillä ahvena ihmiset ehdotuksia / omia kokemuksia ja toki muustakin kalastosta saa antaa ehdotuksia?! Kaikki tieto tervetullutta!
Kiitos!

[Ihmistaisto]

Ei 80 x 30 cm ainakaan liikaa ole pohjapinta-alaksi.

Tällä hetkellä minulla on kahta kyseisen suvun lajia: A. agassizi-pari 325-litraisessa ja A. nijsseni koiras ja kaksi naarasta 200-litraisessa. Aiemmin pidin kaikkia kaksisataisessa, mutta lähinnä nijssenin ällistyttävän aggressiivisuuden takia siirsin agassizit toiseen pyttyyn.

Nykyjään kiukkupussien päivät kuluvat oman porukan heikompaa naarasta ja monnisia pieksäessä. Ensin mainittu osaa onneksi piiloutua hyvin ja monnisia on niin paljon, että turpiin saaminen jakautuu kohtuullisen tasaisesti.

[Wyrda]

Kyllä 80 x 30 cm on sen verran tilaa, että oikein sisustettuna siinä mielestäni uskaltaa kokeilla useimpia apistoja pariskuntana, lukuun ottamatta aivan aggressiivisimpia tai selvästi liian kookkaita lajeja.

Jos kuitenkin haluaa pelata aivan varman päälle, niin borellii ja trifasciata ovat perinteisiä pienen altaan lajeja kokonsa ja rauhallisuutensa vuoksi. Erityisesti keltakääpiöiden saatavuus on myös yleensä erittäin hyvä. Toinen vaihtoehto on tietysti ostaa jonkun lajin valmis pariskunta toiselta harrastajalta, jolloin kalojen luonne on tiedossa jo valmiiksi.

Mikäli biotooppialtaan rakentelu kiinnostaa, niin monien apistolajien kanssa samoissa habitaateissa esiintyy kynäkaloja tai muita suppusuita, jotka ovat monellakin tapaa aika ideaalia allasseuraa kääpiöahvenille.

[ruusutetra]

Kiitos vastauksista! Ja lisää otetaan vastaan... Suppusuitakaan mulla ei ole koskaan ollut, mutta olisi kyllä mielenkiintoinen vaihtoehto! A. borellii olen kyllä miettinyt, kaunis ja jää melko pieneksi. 1u + 2-3 n olen ajatellut. Jos kutevat, niin joutuukohan uros miten ahtaalle, naaraan vartioidessa kutua? Se olisi tietty vaihtoehto, jos löytäisi valmiin parin tai haaremin.

[Riippasaarni]

Palettikääpiöahven ja loistokääpiöahven lienevät sieltä pippurisemmasta päästä näitä pikkuisia ahvenia. Molemmat ovat sopuisia siihen asti, että naaraat löytävät itselleen sopivan luolan jota vartioida. Sen jälkeen ne yleensä iskevät kiinni kaikkeen mikä tulee lähellekin. Sillä onko luolassa poikasia tulossa vai ei, ei tunnu lopulta olevan kuin muutaman sekunnin viive hyökkäyksessä.

Keltakääpiöahven on oman kokemukseni mukaan käppänöistä rauhallisimpia, silti kuitenkin ahven. Muiden kokemuksien perään tässä kysellään.

[ruusutetra]

Sen verran suunnitelma muuttunut, että en kunnostakaan 80x30 allasta.
Tiedustelin erästä 80x40x40 pakettia ja todennäköisesti allas tulee mulle. Siinä mukana 5 täplämonnista
ja partamonni. Olen päätynyt keltakääpiöahveniin ja tässä joku ehdotti kynäkaloja.
Tässä olisi varmaankin tällä kokoonpanolla ihan mukava biotooppi? Voisiko täplämonnisia hankkia lisää vai loppuuko
tila kesken? Montako kynäkalaa mahtuu? En haluaisi ostaa ahvenia, jotka on paljon jalostettuja. Haluan mahdollisimman
alkuperäistä lähellä olevia 1u ja 2n. Onko kellään vinkata, mistä sellaisia voisin ostaa?
Tuhannesti taas kiitosta, jos jaksatte vielä vastailla!

[Wyrda]

Mitä tulee tuohon biotoopin rakentamiseen, niin keltakääpiöahven kuuluu niihin verrattain harvoihin lajeihin jotka tulevat akvaarioharrastukseen eteläisemmästä Etelä-Amerikasta eivätkä Amazonin valuma-alueelta. Kynäkalat ja muut suvun lajit sen sijaan ovat rajoittuneet levinnäisyydeltään juurikin Amazonin alueelle ja siitä pohjoiseen.

Kuitenkin jos se biotooppiasia ei ole niin tärkeä, niin kynäkalat sopivat vaatimuksiltaan samaan altaaseen vähän lämpötilasta riippuen. Täplämonniset puolestaan näkyisivät esiintyvän ainakin pienellä alueella samoissa vesissä kuin keltakääpiöahvenet. Veikkaisin myös että lajien yhteisolo onnistuu, kunhan allas vaan on sisustettu niin että ahventen kutuaikaankin monniset pääsevät kunnolla kasvien tai lehtien suojaan. Itse varmaan aloittaisin tuolla viiden parvella, ja kasvattaisin sitä sitten jos ongelmia ei ilmene.

Mitä sitten tulee noihin keltakääpiöahvenen värimuotoihin, niin näitähän on tavallisen muodon lisäksi olemassa ainakin "Opal"- ja "Pantanal"-muodot jotka ovat luonnollisia alkuperältään ja mahdollisesti jopa omia lajejaan. Mutta värin perusteella noita kaupallisesti tuotettavia kääpiöahvenia aina tietysti jalostetaan... Villejä keltakääpiöahvenia en muista itse nähneeni tukkujen listoilla, joten melkein ehkä kannattaa etsiä kuvia luonnosta pyydetyistä kaloista ja sen perusteella arvioida kaupan kaloja.

[ruusutetra]

Kiitos asian korjauksesta! Nyt täytyy kaivella kaivella kartta esiin ja tutkia paremmin asiaa

[minimalawi]

Löysitkö lajiseuraa biotooppiin sopivasti A borelliille eli keltakääpiöahvenelle? Kovin heikosti löytyy kuvauksia siitä, mitä kaloja tietyssä joessa tai alueella on. Toki lajikohtaisesti kahlaamalla kuvauksissa usein mainitaan, mistä päin ovat kotoisin ja joillain joilla on yhteistä yläjuoksuilla.

Itseäni on alkanut malawilaisen ympäristön kasvittomuus kyllästyttämään. Haluaisin vihreää näkymää ja voisin taas jaksaa ylläpitää moista. Ratkaisuksi olen ajatelut biotooppia keltakääppänän ympärille. Tosin joissain kuvissa, joita löysin, laji asusteli akvaarioon kelpaamattoman näköisissä maisemissa.

Mutta jokin parivikala ja ehkä monnisia voisi mennä. Rio paraguai nyt on niin iso joki, ettei siitä kovin aitoa biotooppia vielä saa, vaikka sen perusteella valitsisi lajit. Mutta olikos, hatusta ulkoa muisteltuna, että mustaneontetra ja korumonninen olivat sieltäpäin?

[Riippasaarni]

Löysitkö lajiseuraa biotooppiin sopivasti A borelliille eli keltakääpiöahvenelle? Kovin heikosti löytyy kuvauksia siitä, mitä kaloja tietyssä joessa tai alueella on. Toki lajikohtaisesti kahlaamalla kuvauksissa usein mainitaan, mistä päin ovat kotoisin ja joillain joilla on yhteistä yläjuoksuilla.

Itseäni on alkanut malawilaisen ympäristön kasvittomuus kyllästyttämään. Haluaisin vihreää näkymää ja voisin taas jaksaa ylläpitää moista. Ratkaisuksi olen ajatelut biotooppia keltakääppänän ympärille. Tosin joissain kuvissa, joita löysin, laji asusteli akvaarioon kelpaamattoman näköisissä maisemissa.

Mutta jokin parivikala ja ehkä monnisia voisi mennä. Rio paraguai nyt on niin iso joki, ettei siitä kovin aitoa biotooppia vielä saa, vaikka sen perusteella valitsisi lajit. Mutta olikos, hatusta ulkoa muisteltuna, että mustaneontetra ja korumonninen olivat sieltäpäin?

Kyllä mustaneontetra ainakin on sieltäpäin. Toisaalta tuon kalan levinneisyys tiedetään nykyään laajemmaksi kuin aiemmin. (Lähde seriously fish sivusto), joten tällöin lajeja joiden kanssa se elää luonnossa on useampia, mutta kaikki populaatiot eivät tietystikään ole kosketuksessa kaikkien lajien kanssa.

[minimalawi]

Mulle riittää sellanen täältä katsoen uskottava ja miellyttävä. Lisäksi aion muutaman faunaväärennöksen hyväksyä. Tai mistä minä tiedän, vaikka siellä olisi paikat täynnään albiinopartamonneja tai minkä plekon soppaan päädynkään laittamaan.

Lisäksi sitten kasvit... Siellä pohjassa tuskin on länsimaisia punasavisia kukkaruukkuja ja ties mistä olevia kookospähkinän puolikkaita. Puuksi saa kelvata alkuun akvaariokaupasta muinoin hankitut. Mutta sen vihreän osalta ajattelin olla niuhompi. Vaan en tiedä, miten niuhottelisin, kun ei ole hajuakaan, millaisia kasveja siellä yleisesti on, tai saattaa olla.

[Riippasaarni]

Mulle riittää sellanen täältä katsoen uskottava ja miellyttävä. Lisäksi aion muutaman faunaväärennöksen hyväksyä. Tai mistä minä tiedän, vaikka siellä olisi paikat täynnään albiinopartamonneja tai minkä plekon soppaan päädynkään laittamaan.

Lisäksi sitten kasvit... Siellä pohjassa tuskin on länsimaisia punasavisia kukkaruukkuja ja ties mistä olevia kookospähkinän puolikkaita. Puuksi saa kelvata alkuun akvaariokaupasta muinoin hankitut. Mutta sen vihreän osalta ajattelin olla niuhompi. Vaan en tiedä, miten niuhottelisin, kun ei ole hajuakaan, millaisia kasveja siellä yleisesti on, tai saattaa olla.

Olen joskus ratkonut biottooppi ongelmia hakeamalla netistä videoita ja kuvia sukeltamisesta eri joissa. Kaikki jokia ei löydy, mutta yleensä jokin riitävän lähelle tuleva. Ymmärrettäsivät syistä sukeltajien kuvissa vilahtelee sekä faunaa että flooraa ympäristöstä.

https://www.youtube.com/watch?v=MoHYfNE4Nkc

Sinällään mitä, yleensä ei tajuta on että kalojen ympäristöt luonnossa voivat olla hyvinkin kasvittomia..

[minimalawi]

Sinällään mitä, yleensä ei tajuta on että kalojen ympäristöt luonnossa voivat olla hyvinkin kasvittomia..

Ainakin siellä, missä on tummaa ja sukeltamiseen kelpaavan syvää.

[Riippasaarni]

Sinällään mitä, yleensä ei tajuta on että kalojen ympäristöt luonnossa voivat olla hyvinkin kasvittomia..

Ainakin siellä, missä on tummaa ja sukeltamiseen kelpaavan syvää.

En tiedä, tuo esimerkki video on ''just under waterlevel'' ja sieltähän tuo yksi kovasti loistokääpiöahventa muistutattava suvun yksilö ''ponnahtaakin esiin''. Toisaalta valaistuskin tekee paljon ja nuo taustalla olevat ''suorat tikkukasvit'' näyttäisivät toisessa valossa varmaan ihan erilaisilta. Samoin jos tummanruskeisiin käppyräisiin oksiin osuisi valo kunnolla.