Tammenterhoja suodattimeen!?

[Fogas]

Tammenlehtien käyttö akvaariossa on minullekin tuttua, ja jossain viestiketjussa kirjoiteltiin myös lepän kävyistä. Mutta kun harrastuksensa ajat sitten lopettanut eläkeläismies kertoo, että samassa tarkoituksessa on käytetty tammenterhoja. Niitä kuulemma murskattiin nuijalla ja laitettiin suodattimeen. Onkohan tässä nyt jokin väärinkäsitys vai onko joku kuullut tällaisesta?

[Angara]

Kuivatuissa tammenterhoissa on venäläislähteiden mukaan 4% proteiineja ja aminohappoja sekä 3% rasvaa. Joissain maissa, esim. Koreassa, tammenterhoja käytetään ihmisravintonakin. Terhot ovat siis jonkinasteinen typpen ja fosforin lähde. Jos tavoitteena on laskea pH:ta, tammen kuori ja lehdet ovat terhoja parempi vaihtoehto.

[Fogas]

Olin tahdikas enkä ryhtynyt päivittelemään asiaa tai penäämään mahdollista väärinkäsitystä tai väärinmuistamista.
Miksei sitä voisi laittaa tammenterhoja suodattimeen jos itse syö kaikenlaista ihmiselle haitallista.

[Angara]

Ei tuo ajatus terhoista suodattamisessa täysin ääliömäinen ollut. Esim. Helsingissä monissa paikoissa saisi helposti kerätyksi pari litraa terhoja syksyisin.

Ravinnepitoisuus on tietysti se tärkein syy, miksi terhoja ei kannata panna suodattimeen. Kun täällä on toisaalla käyty paniikinomaistakin keskustelua siitä, mitä käy kun akvaarioon pannaan rehevöittävä koriste, huomaa että ravinnekuorman vaaroista ei ole puhuttu tarpeeksi tai tarpeeksi ymmärrettävästi.

Tulin vielä lisäksi ajatelleeksi toista näkökohtaa terhoissa. Kun tammenlehdillä tavoitellaan pH:n laskua, siis veden happamoittamista, niin luulen että se ei tammenterhoilla kunnolla edes onnistuisi. Kun tammenlehdet samoin kun puun kuori sisältävät paljon hapanta tanniinia (http://en.wikipedia.org/wiki/Tannic_acid). Tammen puuaineskin on niin hapanta, että sitä ei voi työstää paljan käsin. Tammenlehdet myös happamoittavat maata niin, että monet kasvet eivät pysty kasvamaan siinä. Yksi tarkoitus tällä kemiallisella varutuksella onkin pitää hyönteiset ja sienet poissa.

Tammen terhon tehtävä ei kuitenkaan ole olla syömäkelvoton, sillä puun leviäminen ilmeisesti perustuu terhoja syövien lintujen ja nisäkkäiden apuun. Kun tammenterho on myös ihmisravinnoksi kelpaavaa (tosin aika hirveän makuista), sen tanniinipitoisuuden täytyy olla paljon pienempi kuin lehtien ja kuoren.

Tammenlehtiä käytetään yleisesti akvaarioissa tässä tarkoituksessa. Kaiken järjen mukaan myös kuori kelpaisi pH:n laskemiseen akvaariossa. Käytetäänhän kuorta lääkeaineena sisäisesti (mm. ripuli) tai ulkoisesti (ihottumat) tanniinin ansionsa. En kuitenkaan ole kuullut tammenkuorta käytettävän. Ongelma voi olla yksinkertaisesti se, että Suomessa voi olla vähän vaikea löytää tammi, josta voisi kiskoa kuorta luonnonsuojelurikokseen tms. syyllistymättä. Kaupallisesti saatavissa oleva tammenkuori on lisäksi melko kallista, englannissa luokka 40 £/kg.

En tiedä, olisiko tammenkuoren käytöstä pidättymiseen muita syitä. Kuivatussa tammenkuoressa ei ole mainittavassa määrin ravinteita, toisin kuin terhoissa.

[miljoonakala84]

Eikun vaan viiniä juomaan kauheesti, viinipulloissahan on tammesta tehdyt korkit. Tosin nuo pullonkorkit ei taida vettä happamoittaa, vaikka niitä enemmälti pistäs akvaansa kellumaan.

[oopee]

Eikö ne olekkaan korkkia siis korkkipuuta?

[Heska]

Korkit on korkkipuusta tai nykyään paljon keinokorkkejakin kun ovat luotettavampia ettei viini muutu etikaksi ja viiniä kypsytetään tammitynnyreissä.

[Angara]

Korkkitammen kuori ei toimi, koska se sisältää suberiini-nimistä hydrofobista vahaa, joka estää veden tunkeutumisen. http://en.m.wikipedia.org/wiki/Suberin.

[miljoonakala84]

Näin sivu aiheena noista korkeista kerrottakoon, että siis oikeaa korkkia saadaan korkkitammen kuoresta ja jos nyt oikeen muistan tammi ja tammet kuoritaan joka 7 tai 8 vuosi.

[Aquariel]

Voiko siis tammen maahanpudonneita lehtiä kerätä akvaarioon ja käykö myös tuoreet puussa olevat lehdet? Ei tosin ole ajankohtaista... Mutta meillä on pihalla tammi ja olisi hauskaa ottaa lehtiä hyötykäyttöön.

[Hazerow]

Voiko siis tammen maahanpudonneita lehtiä kerätä akvaarioon ja käykö myös tuoreet puussa olevat lehdet?

Nimenomaan käytettäväksi meinataan niitä täysin ruskeita ja kuivia lehtiä, jotka syksy tuo mukanaan. Kannattaa odottaa, että itsestään tipahtavat puusta niin puu on varmasti imenyt haluamansa ainekset takaisin niistä. Jotkut ilmeisesti odottavat vielä talven ylitse ennen kuin keräävät lehdet maasta käyttöönsä. Pikapikaa koitin syytä tähän etsiskellä, mutta ei ainakaan vielä osunut näköelimeen. Kehtaisin tosin veikata, että kyse on pöpöjen pakastamisesta.

[Sisso]

Itse kerään tammenlehdet myöhään syksyllä tai näin talvella ja otan ne mieluiten suoraan puusta, ei maasta. Maassa olevissa voi kosteuden takia olla jo maatuminen käynnissä (kestävät akvassa vähemmän aikaa ja osa tanniineista on hävinnyt) ja niissä voi teoriassa olla erillaisia sienikasvustoja joista osa kasvaa hyvinkin talvella. Tuskinpa näistä kaloille tai akvalle on haittaa, mutta ne vielä puussa kiinni olevat on vaan paremman tuntuisia, yleensä valmiiksi kuivia säilytystä varten, tosin yleensä annan lehtien kuivahtaa vielä tovin esim saunassa ennen pussiin säilömistä. Eli nyt on mitä parhain aika kerätä tammenlehtiä, mutta ehtii vielä keväälläkin lumien sulettua jos tammi on tiputtanut kaikki lehtensä lumen alle.

En kyllä äkkiseltään keksisi yhtäkään syytä laittaa tammenterhoja akvaarioon. Voi vain kuvitella mikä sotku sellaisten nätänemisestä tulisi...Jos tahtoo lisää ravinteita, ne on halpointa ja turvallisinta lisätä pullosta. Terhojen hajoaminen myös kuluttaa happea, kuten kaikki orgaaninen toiminta, joten en laittaisi niitä suodattimeen viemään nitrifikaatiobakuilta happea.

Muistakaahan sitten, että lehtiä ei keitetä ennen käyttöä, vain kuivataan. Keittäminen poistaa sen, mitä varten lehdet alunperin kerättiinkin! Lehtien voi antaa hajota akvaarioon, mutta niistä tulee ihan järkky sotku, joka tukkii suodattimet alta aika yksikön jos akvassa on yhtään reippaampi vedenkierto tai myllääviä kaloja, muutoin sotku pysyy pohjalla. Tällöin lehdet kannattaa vaihtaa vielä silloin kun ne saa akvasta ylös ehjinä. Oman kokemukseni mukaan lämpötilalla on iso merkitys niiden säilymiseen akvassa, mitä viileämpi pytty, sen kauemmin ne säilyvät hajoamatta. Itse huomasin jopa monen kuukauden eron lämmittämättömässä akvassa (20-22c) lämmitettyyn (26-28c) verrattuna. Tuossa lämpimämmässä ne hajosivat niin nopeasti, etten jaksanut uusia kun lopulta akva oli silpusta putsattu

Muitakin lehtiä voi käyttää kuin tammen, mutta tammen lienevät ihan parhaimmistoa. Ne onnekkaat kellä kasvaa magnolioita pihallaan, voivat käyttää myös niiden lehtiä. Lehdistä ja niiden käytöstä hiukan lisää http://www.seriouslyfish.com/all-the-leaves-are-brown/ ja http://www.tfhmagazine.com/details/arti ... rticle.htm