Aqua-Web

Hei!

Ajattelin kirjoittaa tänne paluusta vanhaan harrastukseen ja toivon saavani myös vinkkejä, kommentteja ja kertomuksia kokemuksista myös muilta harrastajilta. Omistin akvaarion viimeksi viitisen vuotta sitten, mutta se piti myydä pois muuton vuoksi ja nyt tuntuu sopivalta palata takaisin tähän kivaan harrastukseen.

Suunnitelmissa on hankkia olohuoneen nurkkaa koristamaan n. metrin mittainen (n. 200 - 300 litrainen) kalusteakvaario. Vaihtoehtoja on monenlaisia ja ainakin nämä nyt tuntuvat olevan päällimmäisenä mielessä:

Wohan Amazonas -malli http://www.woha-aquarien.de/woha-home/w ... /index.php
Eheimin Proxima (valkoinen) https://www.eheim.com/en_GB/products/aq ... hite_gloss
Akvastabilin Mark II (valkoinen) http://www.akvastabil.dk/index.php/effe ... 2-akvarier

Juwelin Rio -akvaariota myös mietin, mutta ainakin netistä lukiessa se on ihmisten kokemusten perusteella ehkä laadullisesti muista jälkeen (vaikkakin se sisäsuodatin on siinä omien kokemusten perusteella hyvä, kun joskus Juwelin akvaarion olen omistanut). Ehkä eniten Juwelissa häiritsee se, että heidän metrin mittainen malli jää 180 litraan ja tällä hetkellä kutkuttaisi saada vähintään 250 litrainen.

Onko kenelläkään muuten täällä kokemuksia Wohan, Eheimin tai Akvastabilin Mark II -akvaarioista? Olisi mielenkiintoista kuulla, että mitä ihmiset on mieltä mistäkin.

Ja sitten siihen tärkeimpään, eli mitä olemme ajatelleet akvaarion sisälle.. Joskus olen haaveillut vähän isommista (n. 10 cm) kaloista, mutta nyt on alkanut tuntua, että pienemmät kalat ovat itse asiassa sopivampia tuon kokoiseen altaaseen, koska silloin myös itse allas vaikuttaa myös isommalta. Ja toki on kiva katsella kaloja, joilla on paljon tilaa ja eiväthän ne samalla tavalla sotke kuin suuremmat kalat.

Siksi olenkin ajatellut, että akvaarioon tulee kunnon parvi tai kaksi pienempää parvea pieniä parvikaloja (n. max 5 cm) ja ehkä mahdollisesti jokin pohjaeläjä tai jokin erikoisempi kala / ryhmä kaloja (voivat toki olla isompia kuin 5 cm). Ehdotuksia otetaan vastaan. Elävyyttä saa olla ja mielellään sellaisia kaloja, joita näkee useammin kuin kerran kuussa. Jotkin levänsyöjät olisi myös hakusessa ja leväbarbejahan tuonne ei voi laittaa tietenkään, vaan jotain pienempää.

Sisustukseksi olen hahmotellut Youtube-videoiden inspiroimana "Aquascaping" tyylistä kanjonisisustusta, jossa on siis iso kalliosaari ja pienempi kalliosaari ja niiden välissä kanjoni, jossa hiekkapohja (jossa ei kasveja). Saariin tulsisi sitten tummempaa ja rakeisempaa pohja-ainesta kasveille, kiviä ja juurakoita sekä tietenkin suht helppohoitoisia kasveja, jotka eivät tarvitse hirmuista valaistusta tai hiilarilannoitusta. Jaavansaniainen, Jaavansammal, erilaiset kääpiömiekat, melalehdet ym. helpot kasvit houkuttaa tällä hetkellä. (Täällä esimerkki, vaikka se on Nano-akvaario, niin jotain samantyylistä olen ajatellut.. https://www.youtube.com/watch?v=VW3tyEAOQ1o)

Toinen vaihtoehto, jota olen miettinyt, olisi kokonaan kasviton allas, johon tulisi vain kiviä, kantoja ja hiekkapohja. En ole vielä tehnyt lopullista päätöstä. Kaikenlaiset kommentit ja vinkit otetaan tässä vaiheessa vastaan, nyt kun vielä akvaario on suunnitteluvaiheessa. Mihinkään kilpailutasoon en tietenkään pyri, vaan ihan siihen, että olohuoneessa on kivan näköinen pala luontoa.

Tekniikaksi olen ajatellut paria sisäsuodatinta (ulkosuodatinta ei meille tule!). Toinen olisi biologinen sisäsuodatin ja toinen puhtaasti mekaaninen suodatin. Kalaston ei ole tarkoitus olla kauhean kuormittava, joten siksikin perustelen, ettei ulkosuodatinta tule, vaikka se ei ole suurin peruste, vaan aiempi huono kokemus ulkosuodattimesta. Valaistus varmaan menisi niillä tavallisilla T5-putkilla, ellei Wohan akvaarioon saa ledejä (paitsi jos ne on tosi kalliit). Ehkä jonkinlainen verkkovirralla toimiva hiilarilevitin voisi edistää myös kasvien kasvamista, mutta se ei ole prioriteettilistalla kärjessä, ellei ole aivan pakko (ja jos kasveja ei tule, niin tätä ei tietty tarvita).

Se mikä tietenkin päälimmäisenä mietityttää tässä vaiheessa on tuo lattia. Asumme 50-luvun kerrostalossa, jossa on alkuperäinen hiottu parkettilattia ja kun vatupassilla mittailin, niin huomasin, että seinästä poispäin mentäessä lattia viettää n. 5mm alaspäin puolen metrin matkalla (vesikupla oli siis juuri ja juuri keskimmäisten viivojen sisäpuolella). Tämä luonnollisesti mietityttää, että onko asia vaarallinen. Siksi olenkin selvitellyt asioita ja ainakin se käsitys on tullut, että tämän ei pitäisi olla vaarallista (sopii ainakin toivoa), mutta jos akvaarion haluaisi olevan täysin tasassa, niin pitäisi hankkia säätötassullinen malli (Akvastabiliin on saatavilla säätötassut), tai sen akvaariotason alle voisi laittaa huonekalujen alle laitettavaa huopatassua (eräässä akvaarioliikkeessä kuultua), tai ohuita aluslaattoja (distance pieces made of plastic or wood, mitä ne on? Eräältä valmistajalta saatu ohje) tasaamaan pientä eroavaisuutta . Onko kenelläkään täällä kokemusta tällaisista "hieman vinoista" lattioista ja kalusteakvaarioista? Panikoinko turhaan vai voiko asialle tehdä jotakin tai paremminkin, pitääkö tehdä jotakin? Ainakin laajempi kotivakuutus on jo hankittu..

Kommentteja, vinkkejä ja kokemuksia kaikesta edellä kerrottun liittyen otetaan mielellään vastaan.

Meilläkin on vanha talo ja viettää lattiat suuntaan ja toiseen, ja 250 cm altaan vedenpinta on toisessa päässä n. 1 cm korkeammalla kuin toisessa. Ei se mitään ole haitannut, vaikka painoakin tolla on arviolta 1500 kiloa. Eihän toi mikään kalusteakvaario ole, mutta tuskin niillä niin ratkaisevaa eroa on vaikka kalustealtaissa ymmärtääkseni enemmän ulkonäkö kuin järeys päätekijänä. Giant tämä on merkiltään. Alumiinikehyksissä on toisella puolella yläkulmassa listojen välillä millin verran suuremmaksi venynyt rako kun toisella taas rakoa ei juuri yhtään, mutta en epäile sen johtuvan lattioista enkä yhtään tiedä pitäisikö siitä huolestua. On meillä 230l kalusteakvaariokin samoilla vinoilla lattioilla, ja kestänyt on sekä lattia että allas.

Laittakaa vaan niin hyvin vaateriin kuin osaatte.On ainakin yksi murhe vähemmän ja nukutte yönne paremmin .Siis mitä isompi kippo sitä tärkeämpää se on ja jopa liioittelu sallitaan.

suomunaama kirjoitti:Meilläkin on vanha talo ja viettää lattiat suuntaan ja toiseen, ja 250 cm altaan vedenpinta on toisessa päässä n. 1 cm korkeammalla kuin toisessa. Ei se mitään ole haitannut, vaikka painoakin tolla on arviolta 1500 kiloa. Eihän toi mikään kalusteakvaario ole, mutta tuskin niillä niin ratkaisevaa eroa on vaikka kalustealtaissa ymmärtääkseni enemmän ulkonäkö kuin järeys päätekijänä. Giant tämä on merkiltään. Alumiinikehyksissä on toisella puolella yläkulmassa listojen välillä millin verran suuremmaksi venynyt rako kun toisella taas rakoa ei juuri yhtään, mutta en epäile sen johtuvan lattioista enkä yhtään tiedä pitäisikö siitä huolestua. On meillä 230l kalusteakvaariokin samoilla vinoilla lattioilla, ja kestänyt on sekä lattia että allas.

Huh, helpottavaa kuulla, että muillakin on samanlaisia tilanteita. Odottelen vielä yhdeltä valmistajalta ohjeita tähän hieman vinon lattian ongelmallisuuteen.. Katsotaan, mitä vastaavat.

oopee kirjoitti:Laittakaa vaan niin hyvin vaateriin kuin osaatte.On ainakin yksi murhe vähemmän ja nukutte yönne paremmin .Siis mitä isompi kippo sitä tärkeämpää se on ja jopa liioittelu sallitaan.

No sehän se juuri onkin, ettei tarvitsisi pieniä rasahduksia säikähdellä yöllä. Toivottavasti saan selviteltyä hommat kuntoon piakkoin. Voin laittaa tänne sitten, että miten ratkaisimme ongelman.

Jep ja vaikka täällä ollaan kerrostalo asumisessa ja luulisi että kaikki on viivottimella vedettyä mutta ei.Seinänvierus on korkeammalla kuin keskilattia joten vanerinpaloja ja rautaprikkoja piti tunkea alle että olis ok.Jos joutuu senttimetri tolkulla korottamaan,tulee rakennelmasta kuin "huojuva torni" joten heti kättelyssä säädettävät jalat kehiin.Nykyisistä akvaario+jalusta yhdistelmistä en paljoa tiedä että voiko niitä säätää ja kuinka paljon.Vaikka pieni heitto ei maailmaa kaada niin on se esteettisesti mukavampi silmälle.Ja jos olet rakennusalalla kuten mä aikoinaan niin sitä pahemmin tämä vaivaa.

Lienen vähän jäävi kommentoimaan, kun mielestäni pari keskikokoista kalaa on parempi kuin monta pientä. Tartun kuitenkin käsitteeseen, jokin erikoisempi kala tai ryhmä kaloja. Määrittele käsite erikoinen.

oopee kirjoitti:Jep ja vaikka täällä ollaan kerrostalo asumisessa ja luulisi että kaikki on viivottimella vedettyä mutta ei.Seinänvierus on korkeammalla kuin keskilattia joten vanerinpaloja ja rautaprikkoja piti tunkea alle että olis ok.Jos joutuu senttimetri tolkulla korottamaan,tulee rakennelmasta kuin "huojuva torni" joten heti kättelyssä säädettävät jalat kehiin.Nykyisistä akvaario+jalusta yhdistelmistä en paljoa tiedä että voiko niitä säätää ja kuinka paljon.Vaikka pieni heitto ei maailmaa kaada niin on se esteettisesti mukavampi silmälle.Ja jos olet rakennusalalla kuten mä aikoinaan niin sitä pahemmin tämä vaivaa.

Joo yksi valmistaja vastasi sähköpostitse, että jalustan täytyisi olla mahdollisimman tasainen ja tasassa. Lisäksi he ehdottivat hankkimaan rautakaupasta puisia tai muovisia palasia, jotka laitetaan jalustan alle tasoittamaan epätasaisuutta. Hmm.. Ei ole tarkoitus senttikaupalla korotella, vaan päästä helpolla ja laittaa yhden palat kunkin jalan alle. Taakse pari milliä ohuemmat laatat ja eteen paksummat. En tiedä, että kannattaisiko laittaa vielä huopatassun palat väliin, niin pahimmat epätasaisuudet saisi pois. Hankala homma. Helpoimmalla tietenkin pääsisi, jos päätyisin ottamaan tuon Akvastabilin akvaarion, johon saa ne säätöjalat. Akvastabil on vain noista kaikista kallein (paitsi en tiedä Wohan hintaa).

Olisko tällainen paloilla korotus + huopatassutasoitus hyvä ratkaisu? Kokemuksia? Huopatassuja ajattelin sen vuoksi, koska siten paino jakaantuisi tasaisemmin kaikkien jalkojen koko pinta-alalle, eikä kulmiin. Vai antaako parkettilattia sen verran periksi, että paino joka tapauksessa tasaantuisi ilman huopatassuja? Tajuskohan kukaan?

Tässä onkin pähkinää purtavaksi, kun en ole mikään maailman näppärin rakentaja / insinööri..

Riippasaarni kirjoitti:Lienen vähän jäävi kommentoimaan, kun mielestäni pari keskikokoista kalaa on parempi kuin monta pientä. Tartun kuitenkin käsitteeseen, jokin erikoisempi kala tai ryhmä kaloja. Määrittele käsite erikoinen.

Et ole ollenkaan jäävi! Saa ehdottaa mitä vaan. Erikoisella tarkoitan, että mennään sellaisella linjalla joka ei ole tyyliin neontetra/platy/kirsikkabarbi. Eilen näin akvaariokaupassa viirikirjokaloja parven. Ne oli kyllä upeita. Vissiin vaikeita kotiuttaa kuitenkin?

Saa ehdotella isompiakin kaloja, kunhan eivät syö kasveja tai myllää pohjaa. Läpinäkyvät kalat on rumia, niitä en huoli.

Juhaa... Olipas kiva lueskella, että on muitakin joita vanhan harrastuksen herättely kiinnostaa. Samoissa koko luokissa ajattelisin itsekin uutta allasta ja myös sisäsuodattimilla. Aiemmat altaat oli juwelin ja tykkäsin niiden ulkonäöstä. Altaan sijoitus erittäin valoisessa asunnossa on vaan tosi hankalaa.

Olethan selaillut nämä sivut läpi? http://showcase.aquatic-gardeners.org/2013/index0e.html tässä siis linkki vuoden 2013 voittajiin tuossa sinun kaavailemassasi allaskoossa. Olen ihan samaa mieltä, sopivan pieni kala saa altaan näyttämään isolta! Itselläni on kolmen sentin kaloja 60 sentin altaassa ja tämä suhdeluku miellyttää silmää kyllä kovasti. Eli samalla logiikalla tuo max 5 senttiä olisi juuri passeli

Olen nähnyt viirikirjoja livenä isossa 700 litran altaassa, ovat kyllä todella, todella upeita! Kannattaa ehdottomasti pitää ainakin tavoitteena ja selvittää lajista kaikki mahdollinen. Kannattaa etsiä jostain Markku Varjon Akvaariokalat 2.0 siellähän näitä uudempia ja vieraampia kalalajeja on pilvin pimein esiteltynä. Tilaamallahan saa kauppaan mitä vaan, joten kannattaa kyllä tosiaan hakea ajan kanssa sitä erityistä suosikkia. Kun sopiva kala löytyy niin sisustuksen ja kaverit saa sitten muotoiltua siihen ympärille.

Ja siis tuon kokoiseen altaaseenhan on tosiaan satoja vaihtoehtoja. Pohjan puhdistajissa kannattaa muistaa myös sulawesikotilot (tylomelania). Jos ne kolahtavat, niin siinä on sitten yksi teema, minkä ympärille voi miettiä muuta.

Jos partamonni on liian tylsä, niin kannattaa tsekata noitamonnit, nokkamonnit, velhomonnit tms otukset. Oma suosikkini on banjomonni, vaikka se kyllä nimenomaan sitten hengaakin piilossa. Tietysti jos kaipaa näkösällä olevia pohjakaloja niin monnisissa riittää valinnanvaraa tuollaiseen altaaseen. Ja eikö esim pitsitatia ole hieno kala, nytkin on AW:ssa poikasia tarjolla.

Parvikaloista voisi pitää silmällä seeprakalojen laajaa heimoa. Siellä on monia tuntemattomampia kaloja joissa riittää ihmeteltävää.

Mutta siis ei mitään järkevää, kunhan nyt vaan heittelen ideoita. Pidä hauskaa suunnitellessa!

"Olisko tällainen paloilla korotus + huopatassutasoitus hyvä ratkaisu? Kokemuksia? Huopatassuja ajattelin sen vuoksi, koska siten paino jakaantuisi tasaisemmin kaikkien jalkojen koko pinta-alalle, eikä kulmiin. Vai antaako parkettilattia sen verran periksi, että paino joka tapauksessa tasaantuisi ilman huopatassuja? "

Sen verran akvaariot yleensä painaa että taitaa huopatassut mennä aivan littanaks.Yleensä tuo pieni epätasaisuus kompensoidaan akvaarion alle tulevalla styrox tai muulla vastaavalla materiaalilla mutta noissa yhdistelmä kalusteakvaarioissa ei sitä kaikissa edes suositella.Aikoinaan kun asuin puutalossa piti tsekata miten koolaus kulkee lattialautojen alla ja akvaario+piirongin (245 l silloin) jalat laittaa mahdollisimman lähelle koolauksia koska ei voinut luottaa että niiden välistä ei taivu lautatavara. Kerrostalossa tätä ongelmaa tuskin tulee eteen vai onko esim. parkettilattia kuitenkin hiukan irti betonista? Eli matala koolaus kuitenkin siellä alla?

Rapurapu kirjoitti: Se mikä tietenkin päälimmäisenä mietityttää tässä vaiheessa on tuo lattia. Asumme 50-luvun kerrostalossa, jossa on alkuperäinen hiottu parkettilattia ja kun vatupassilla mittailin, niin huomasin, että seinästä poispäin mentäessä lattia viettää n. 5mm alaspäin puolen metrin matkalla (vesikupla oli siis juuri ja juuri keskimmäisten viivojen sisäpuolella). Tämä luonnollisesti mietityttää, että onko asia vaarallinen.

Ei haittaa 5mm vinous lattiassa, kunhan se vinous on tasaisesti yhteen suuntaan ja jalustan kaikki jalat asettuvat lattiaan kiinni. Voit tarkistaa jalkojen olevan lattiassa kiinni esim. työntämällä ohutta paperipalaa vuorotellen jokaisen jalan alle.

Jos lattiassa on epätasaisuutta useaan suuntaan tai jalusta ei asetu tukevasti kaikille jaloille, niin jalusta vääntyy painon alla kuperaksi tai koveraksi. Lasi puolestaan ei halua taipua kuperaksi tai koveraksi. Akva saattaa antaa periksi saumoista tai lasi haljeta.

Rapurapu kirjoitti: Olisko tällainen paloilla korotus + huopatassutasoitus hyvä ratkaisu? Kokemuksia? Huopatassuja ajattelin sen vuoksi, koska siten paino jakaantuisi tasaisemmin kaikkien jalkojen koko pinta-alalle, eikä kulmiin. Vai antaako parkettilattia sen verran periksi, että paino joka tapauksessa tasaantuisi ilman huopatassuja?

Palat on ihan ok, säätöjalat tietenkin helpoin jos haluat akvan aivan suoraan. Huopatassuista ei ole mitään hyötyä, älä laita.

hippikala kirjoitti:Olethan selaillut nämä sivut läpi? http://showcase.aquatic-gardeners.org/2013/index0e.html tässä siis linkki vuoden 2013 voittajiin tuossa sinun kaavailemassasi allaskoossa. Olen ihan samaa mieltä, sopivan pieni kala saa altaan näyttämään isolta! Itselläni on kolmen sentin kaloja 60 sentin altaassa ja tämä suhdeluku miellyttää silmää kyllä kovasti. Eli samalla logiikalla tuo max 5 senttiä olisi juuri passeli

Olen nähnyt viirikirjoja livenä isossa 700 litran altaassa, ovat kyllä todella, todella upeita! Kannattaa ehdottomasti pitää ainakin tavoitteena ja selvittää lajista kaikki mahdollinen. Kannattaa etsiä jostain Markku Varjon Akvaariokalat 2.0 siellähän näitä uudempia ja vieraampia kalalajeja on pilvin pimein esiteltynä. Tilaamallahan saa kauppaan mitä vaan, joten kannattaa kyllä tosiaan hakea ajan kanssa sitä erityistä suosikkia. Kun sopiva kala löytyy niin sisustuksen ja kaverit saa sitten muotoiltua siihen ympärille.

Ja siis tuon kokoiseen altaaseenhan on tosiaan satoja vaihtoehtoja. Pohjan puhdistajissa kannattaa muistaa myös sulawesikotilot (tylomelania). Jos ne kolahtavat, niin siinä on sitten yksi teema, minkä ympärille voi miettiä muuta.

Jos partamonni on liian tylsä, niin kannattaa tsekata noitamonnit, nokkamonnit, velhomonnit tms otukset. Oma suosikkini on banjomonni, vaikka se kyllä nimenomaan sitten hengaakin piilossa. Tietysti jos kaipaa näkösällä olevia pohjakaloja niin monnisissa riittää valinnanvaraa tuollaiseen altaaseen. Ja eikö esim pitsitatia ole hieno kala, nytkin on AW:ssa poikasia tarjolla.

Parvikaloista voisi pitää silmällä seeprakalojen laajaa heimoa. Siellä on monia tuntemattomampia kaloja joissa riittää ihmeteltävää.

Mutta siis ei mitään järkevää, kunhan nyt vaan heittelen ideoita. Pidä hauskaa suunnitellessa!

Todellakin aion pitää hauskaa suunnittelussa, varsinkin kun pitää vielä kuukausi tai pari säästää akvaariota varten..

Kiitos muuten tuosta linkistä. Sieltä sai kivasti inspiraatiota ja oli kiva nähdä, että voi kauniin kasvejakin sisältävän akvaarion tehdä 2 keskitehon T5 putkella (siellä oli ainakin yksi esimerkki tällaisesta). Suurimmassa osassa tosin valoa oli jopa 8 putken verran, huhhuh!

Joo ne viirikirjokalat oli kyllä akvaariokaupassakin kivan näköisiä. Eloisan oloisia kalasia ja liikkuivat keski-pintavedessä. Partamonni on joo ehkä vähän tylsä. Ottoja olen myös pohtinut, ja tuo noitamonni kieltämättä kiinostaa myös. Kiitos vinkistä!

oopee kirjoitti:Sen verran akvaariot yleensä painaa että taitaa huopatassut mennä aivan littanaks.Yleensä tuo pieni epätasaisuus kompensoidaan akvaarion alle tulevalla styrox tai muulla vastaavalla materiaalilla mutta noissa yhdistelmä kalusteakvaarioissa ei sitä kaikissa edes suositella.Aikoinaan kun asuin puutalossa piti tsekata miten koolaus kulkee lattialautojen alla ja akvaario+piirongin (245 l silloin) jalat laittaa mahdollisimman lähelle koolauksia koska ei voinut luottaa että niiden välistä ei taivu lautatavara. Kerrostalossa tätä ongelmaa tuskin tulee eteen vai onko esim. parkettilattia kuitenkin hiukan irti betonista? Eli matala koolaus kuitenkin siellä alla?

Hmm.. Pitääpä kysäistä isännöitsijältä, että onko koolaukset alla. Ainakin kävellessä parketit tuntuu jämäkältä.

Mietittiin tuossa saunassa käydessä, että varmaan ehkä päädytään tuohon Eheimin malliin ja katsellaan sitten kun akvaario on ostettu, että miten tasataan. Nuo heitot tasaisuudessa ei mitään massiivisia joka tapauksessa ole. Asiakaspalvelusta saatiin ohjeet, että jalkojen alle voi laittaa ne puiset tai muoviset levyt tasoittamaan pieniä eroja. Ja netistäkin löytyvissä ohjeissa oli, että kaapin ja altaan väliin ei saa laittaa mitään (akvaarion alakehyksessä lienee siis jonkilaiset suojat?). Ja voihan olla, että jaloilla oleva kaappi on itsestään tukeva verrattuna esim. sokkelilla olevaan jalustaan meidän tapauksessa. Kun äsken tuossa tutkittiin tuota lattiaa, niin itse asiassa aivan seinän vieressä lattia on suurin piirtein yhtä matalalla, kuin kauempana, joten se pieni "nousu" on itse asiassa siinä keskemmällä, jolloin se jäisi jalkojen väliin. No, joka tapauksessa homma selviää vasta kun pääsee siihen asti, että akvaario on tullut ulko-ovesta sisälle..

GTX kirjoitti:

Rapurapu kirjoitti: Se mikä tietenkin päälimmäisenä mietityttää tässä vaiheessa on tuo lattia. Asumme 50-luvun kerrostalossa, jossa on alkuperäinen hiottu parkettilattia ja kun vatupassilla mittailin, niin huomasin, että seinästä poispäin mentäessä lattia viettää n. 5mm alaspäin puolen metrin matkalla (vesikupla oli siis juuri ja juuri keskimmäisten viivojen sisäpuolella). Tämä luonnollisesti mietityttää, että onko asia vaarallinen.

Ei haittaa 5mm vinous lattiassa, kunhan se vinous on tasaisesti yhteen suuntaan ja jalustan kaikki jalat asettuvat lattiaan kiinni. Voit tarkistaa jalkojen olevan lattiassa kiinni esim. työntämällä ohutta paperipalaa vuorotellen jokaisen jalan alle.

Jos lattiassa on epätasaisuutta useaan suuntaan tai jalusta ei asetu tukevasti kaikille jaloille, niin jalusta vääntyy painon alla kuperaksi tai koveraksi. Lasi puolestaan ei halua taipua kuperaksi tai koveraksi. Akva saattaa antaa periksi saumoista tai lasi haljeta.

Rapurapu kirjoitti: Olisko tällainen paloilla korotus + huopatassutasoitus hyvä ratkaisu? Kokemuksia? Huopatassuja ajattelin sen vuoksi, koska siten paino jakaantuisi tasaisemmin kaikkien jalkojen koko pinta-alalle, eikä kulmiin. Vai antaako parkettilattia sen verran periksi, että paino joka tapauksessa tasaantuisi ilman huopatassuja?

Palat on ihan ok, säätöjalat tietenkin helpoin jos haluat akvan aivan suoraan. Huopatassuista ei ole mitään hyötyä, älä laita.

Kiitos tuosta paperivinkistä! Joo täytyy huolella sitten hoitaa alusta tasaiseksi kunhan akvaario kotiin saadaan. Pitää varmaan katsella myös toisella vatupassilla tuo tasaisuus, kun tuo oma vatupassi on jo melko vanha.

Kyllä se siittä,sano eräskin presidentti.Tätä Lattian+jalustan kantokykyä ei voi liikaa korostaa ja se on mielestäni tärkeimpiä asioita tässä touhussa ja kunnolla tehtynä muu sujuu kuin vettä vaan.70-luvulla kun alottelin niin vastaan tuli käytettyjä kitattuja akvaarioita jotka oli tehty 50 tai 60 luvulla eikä vielä silloin silikoni ollut niin tapeetilla.Jos tuollaisen kitatun akvaarion alla alusta vääntelee niin jossain vaiheessa voi kuulua "iloinen" räks! ja mummovainaan karvalankamatto tulee siinä sivussa "pestyä" .Silikoni kun on elastisempaa niin antaa anteeksi pientä vääntöä vuotamatta mutta senkin voi eliminoida ja voi kunnolla keskittyä pääasioihin eli vedenalaisiin mysteereihin joita tässä harrastuksessa piisaa.

KSusanna kirjoitti:Juhaa... Olipas kiva lueskella, että on muitakin joita vanhan harrastuksen herättely kiinnostaa. Samoissa koko luokissa ajattelisin itsekin uutta allasta ja myös sisäsuodattimilla. Aiemmat altaat oli juwelin ja tykkäsin niiden ulkonäöstä. Altaan sijoitus erittäin valoisessa asunnossa on vaan tosi hankalaa.

Joo tää akvaarioharrastus on kyllä sellainen, että se kummittelee aina takaraivossa, jos sitä akvaariota ei kotoa löydy ja joskus sellainen on ollut. Se verran jännää puuhaa, kun kaloihin ja vedenalaisiin juttuihin alkaa perehtymään.

Meilläkin suht valoisa asunto, mutta onneksi ei sentään eteläsuunnan ikkunat.

Minkähänlainen määrä kaloja tuollaiseen n. 250 litraiseen menisi, että ei vielä mennä kovin kuormittavaksi?

Ajattelin, että jos olisi n. 20 kalan parvi joitakin alle viiden sentin mittaiseksi jääviä kaloja, pari suurempaa pohjamonnia (esim. noitamonni), pieni parvi monnisia (pieneksi jäävää lajia) ja kenties leväsukarapuja ja kotiloita? Kuulostaako järkevältä?

Tuota kalastoa pohdin vielä, että saattaa olla, että jos päädytään todella pienikokoiseen parvikalaan, niin sitten pitää ottaa ehkä isompi parvi? Tosin hienoa olisi, että ne sitten parvessa todella liikkuisivat yhdessä, eikä hajallaan ympäri allasta. Hmm..

Ja nyt taas mieli on muuttunut ja ehkä sittenkin hankitaan Akvastabilin Mark II, koska siinä on tosiaan ne säätöjalat lisäosana saatavilla, niin ei tosissaan tarvitsisi alkaa "säätämään" minkään aluslätkien ym. kanssa. On se kyllä nätin näköinen noin muutenkin, mielestäni samaa tasoa tuon Eheimin Proxima -mallin kanssa.

Suodatusta mietin, että pitäiskö biologiseksi suodattimeksi hankkia Eheimin BioPower (se isompi). Jos sen säätäisi puhaltamaan vähän pienemmällä teholla, niin ei menis niin helposti tukkoon ja ymmärtääkseni pienemmällä kierrolla se biologinen suodatus toimisi paremmin. Onko hyvää ehdotusta roskankerääjäksi kenelläkään? Se ei saisi puhaltaa ihan hirveää puhuria akvaarioon, että kasvit ei irtoile. Ajattelin aluksi Eheimin Powerline 2252:ta, jos siihen lisäisi suihkuputken pikkureijillä, niin se jakaisi ulostuloa laajemmalle alalle ja mieluiten pinnan myötäisesti.

Rapurapu kirjoitti:Tuota kalastoa pohdin vielä, että saattaa olla, että jos päädytään todella pienikokoiseen parvikalaan, niin sitten pitää ottaa ehkä isompi parvi? Tosin hienoa olisi, että ne sitten parvessa todella liikkuisivat yhdessä, eikä hajallaan ympäri allasta. Hmm..

Ja nyt taas mieli on muuttunut ja ehkä sittenkin hankitaan Akvastabilin Mark II, koska siinä on tosiaan ne säätöjalat lisäosana saatavilla, niin ei tosissaan tarvitsisi alkaa "säätämään" minkään aluslätkien ym. kanssa. On se kyllä nätin näköinen noin muutenkin, mielestäni samaa tasoa tuon Eheimin Proxima -mallin kanssa.

Suodatusta mietin, että pitäiskö biologiseksi suodattimeksi hankkia Eheimin BioPower (se isompi). Jos sen säätäisi puhaltamaan vähän pienemmällä teholla, niin ei menis niin helposti tukkoon ja ymmärtääkseni pienemmällä kierrolla se biologinen suodatus toimisi paremmin. Onko hyvää ehdotusta roskankerääjäksi kenelläkään? Se ei saisi puhaltaa ihan hirveää puhuria akvaarioon, että kasvit ei irtoile. Ajattelin aluksi Eheimin Powerline 2252:ta, jos siihen lisäisi suihkuputken pikkureijillä, niin se jakaisi ulostuloa laajemmalle alalle ja mieluiten pinnan myötäisesti.

Useimmissa pienissä parvikaloissa on ongelmana ettei väriä tahdo olla riitävästi erottumiseen, siis neontetran lisäksi. Tietysti sekin on suhteellista mutta jos verrataan värin voimakkuutta taistelukaloihin ja loistokääpiöahveniin niin vähiin menevät vaihtoehdot.

Nämä varmaan erottuisivat missä vaan, hinnasta tai hoidosta en osaa sanoa. http://www.flickriver.com/photos/peterm ... 921727863/

Niin, jos väriä pitää saada, niin luulisi tosiaan että daniosuvusta irtoaa http://www.passioneacquari.it/wp-conten ... atus-2.jpg tuossa siis hohtoseeprakala. Seeprakaloissa taitaa olla sekin, että kaupassa eivät välttämättä näytä oikein miltään, mutta kalojen kotiuduttua värit tulevat esille.

Oma suosikkini timanttitetra http://www.merryfish.in/fish_gallery/te ... acdiam.jpg taitaa olla samaa laatua, kaupassa olevista kaloista ei näe vielä värejä. Sama taitaa koskea sitruunatetroja. Ja tietysti jos kontrastia haluaa niin mikään tuskin voittaa keisaritetraa majesteetillisuudessa.

Pienemmistä kaloista hohtokiilakyljet taitavat olla hyvä, tiiviissä kasassa pysyvä vaihtoehto. Nekin ovat varsin näyttäviä kun pääsevät oikeisiin väreihinsä.

Kiitos ehdotuksista! Värikkyydellä ei sinänsä ole kauheasti väliä, koska akvaan tulee "maitolasitausta" ja osa hiekasta vaaleaa, joka tuo akvaan valoisan tunnelman, joten pienetkin kalat ja eliöt tosiaan näkyy. Tyylikkyys ja elävyys (mutta kuitenki rauhallisuus) on nyt se juttu jota haetaan.

Minulla on itselläni 250-litraisessa punasilmätetroja. Vähän kuin minikokoisia särkiä, mutta minusta tosi hienoja parvessa. Itse tykkään, kalojen ei aina tarvitse olla niin värikkäitä. Yksinkertainenkin voi olla kaunista.

Rauhallinen ja parvikala on oikeastaan aika hankala yhdistelmä. Ensimmäisenä tulee mieleen piranha, vaikka se ei muutoin millään tavalla kriteereihin istu. Piranhat ovat hyvin rauhallisia ruoka-ajan ulkopuolella, jonka vastakohdaksi ruoka-aikana niiden liike on murhaavan tehokasta. Toisaalta, vaikka piranhaa usein ylistetään sen tuhon tähden mitä parvi voi saada aikaan, minusta nämä kalat ovat kauneimmillaan lepotilassa, kun eivät saalista.

Ylläolevaa ajatellen Moenkhausia-suvun kaloissa on joitakin muodoltaan piranhaa muistuttavia kaloja, ehkä sieltä löytyisi sopivia ehdokkaita.

Mites suppusuu tai tulisuppusuu? Ne on näyttäviä, ei löydy ihan joka altaasta mutta koko on maltillinen. Joku ehdotti hohtokiilakylkeä, mutta kyllä rusokiilakylki tai tavallinen kiilakylki on näyttävämpiä mun omaan silmään...

Aika vaikea on usein pohtia sitä mikä kala pysyy parvessa ja mikä ei. Veikkaan että metrinen allas on sen verran pieni vielä että kotiuduttuaan kalat ui sikin sokin siellä täällä lajista riippumatta. Toisaalta herkemmin parveilevat kalat, jotka ovat hieman säpsyjä eivätkä ihan niin rauhallisia.

Oon täällä mainostanut muissakin päiväkirjoissa, mutta yksi parhaimmista parvessa pysyvistä kaloista on punapäätetra. Jos hankkii saman tien kunnon parven (15 päätä tai enemmän) niin ovat rauhallisiakin. Itse hankin pieneen purkkiin aluksi vain 10 ja olivat vähän säikkyjä. Kun määrä kasvoi niin olivat kuin eri kaloja. Pysyvät myös tässä isommassa altaassani (2m pit.) tiiviisti parvessa, mitä nyt pari yksilöä tykkää parveilla tulijuovabarbien seassa.