Valvoja: Moderaattorit
Olen nyt hankkimassa n.400-litraista akvaariota ja valaistus olisi nyt mielessä. Haluaisin jonkinlaisen kattoon tai seinään kiinnitettävän systeemin. Rahaa ei olis käytettävänä monia tuhansia euroja, joten halpa olisi valttia nyt 
Sähköapua löytyy kotoa eli rakentaminenkaan ei ole ongelma. Onko siis millaisia ehdotuksia? Paljonko pitäisi tehoa olla lampuissa? Kaikki ehdotukset ovat siis tervetulleita.![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
Kannattaa katella esim. kierrätyskeskuksista ja muista vastaavista. Myös rakennusliikkeistä voi löytää edullisesti. Muista, että ne eivät ole niin roiskesuojattuja kuin varsinaiset akvaariokäyttöön valmistetut valaisimet.Kake kirjoitti:Osaisiko kukaan sanoa mistä saisi Lappeenrannan lähistöllä edullisia loisteputkivalaisimia? Akvaariokauppojen valaisimet ovat niin kalliita..
Meidän altaan tapauksessa täytyy ottaa huomioon, että tuossa ei tarvitse valoa mihinkään muuhun kuin että kalat näkyy ja levät pysyvät kurissa.liina kirjoitti:Niin kyllä loistelampunkin saa riippumaan.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... sc&start=0
Siellä on 1200 litraisen lamput maksaneet näemmä 4 euroa! Kierrätyksistä niitä löytää ja saneeraustyömailta.
Muuten tuo korkeus Jartsun kuvassa (ekan sivun viimeisiä juttuja) on sitten se työkorkeus, kuten edelläkin kuulimme. Purkauslampuilla saisit sunnilleen saman korkeuden käyttökorkeudeksi. Niitten valo tunkeutuu paremmin syvemmälle kuin loisteputkien, johtuen heijastimesta pistemäisen valonlähteen ympärillä: enemmän suuntaavuutta.
jartzu65 kirjoitti:Meidän altaan tapauksessa täytyy ottaa huomioon, että tuossa ei tarvitse valoa mihinkään muuhun kuin että kalat näkyy ja levät pysyvät kurissa.
Rautakaupan tai tavaratalon sisustuspuolelta löytää sellaisia ohuempia , mutta riittävän vahvoja metallisia S-kuokkuja. Ne sopivat hieman sirommankin ketjun lenkkeihin.jartzu65 kirjoitti: Tuollaiseen ketjuhärdelliin kun laittaa välille jäykästä raudasta sellaiset S-koukut, niin valaisimen korkeutta on varsin näppärä säädellä
Niin, sellaisia s-koukkuja juuri tarkoitinkin'[;)]'liina kirjoitti:
Rautakaupan tai tavaratalon sisustuspuolelta löytää sellaisia ohuempia , mutta riittävän vahvoja metallisia S-kuokkuja. Ne sopivat hieman sirommankin ketjun lenkkeihin.
No niin. Tuhat viestiä täynnä.
www.finnparttia.fiKake kirjoitti:Osaisiko kukaan sanoa mistä saisi Lappeenrannan lähistöllä edullisia loisteputkivalaisimia? Akvaariokauppojen valaisimet ovat niin kalliita..
Tehot ei taida muuttua miksikään, mutta Lumen-yksikkö on verrannollinen silmän herkkyydelle eri aallonpituuksilla ja jos spektri ei suosi juuri silmälle herkintä aallonpituutta niin lumen-lukemat jäävät alhaisiksi. Jatkuvan spektrin omaavat eivät siten millään yllä lumen-lukemissa juuri korkeisiin lumen-lukemiin pyrkivien tehosarjan putkien rinnalle joilla vastaavasti värintoisto on painottunut hieman vinksalleen. Esim jos olisi käytössä valonlähde joka säteilisi valoa pelkästään 555nm aallonpituudella niin jokainen watti tuottaisi 683Lm, eli 10 watin tehoisena se antaisi 6830 lumenia, tosin pelkkää vihreää valoa jolla kasvien kasvun kanssa on vähän tekemistä ja lisäksi kaikki sen valaisemat esineet toistaisivat vain vihreää. Tällöin paperilla hyötysuhde näyttäisi "valtavalta" mutta värintoistossa olisi paljonkin toivomisen varaa. Tehosarjan putket ovat kompromisseja värintoiston ja maksimaalisien lumen-arvojen suhteen, samoin kuten purkauslampuissa löytyy erikseen monimetalli ja suurpainenatrium.liina kirjoitti: Valaistus litraa kohti onkin kokolailla alhainen. Kasvifriikit laittavat useinkin putkia pinnan alan täyteen tai käyttävät purkauslamppuja. Putkillakin saadaan voimakasta valoa järjestettyä, ja hyötysuhteeltaan monet putket päihittävät purkauslamputkin. Aika yleinen harhakäsitys on että monimetallilamppu olisi jotenkin lähtökohtaisesti voimakkaampi valo, mutta kysehän on wateista ja lumeneista suhteessa altaaseen, eikä lampun tyypistä. Esimerkiksi 70 watin monimetallilamppu antaa 5000-6000 lumenia ja kirkkaimmat 1,5m pitkät 58 watin tavalliset T8-putket noin 5200 lumenia. Näin vertailtaessa (tehoputket - monimetalli) kaksi 58w putkea vastaa 150w monimetallilamppua tai kahta 70wattista. (Kaksi pienempää onkin luontevampi vertailu pitkään altaaseen. )
Edit. Jatkan, että valon laatua, vaikkapa värintoistoa tavoiteltaessa tehot putkissa vähenevät dramaattisesti. Siinä nähdään parhaiden monimetallilemppujen olevan, voisi sanoa, kaikenkaikkiaan parhaita. Vähiten kompromisseja kasvialtaaseen.
Juu eipä tietenkään. Sama määrä watteja, mutta valon määrä vaihtelee. Lipsahti.jusa kirjoitti:Tehot ei taida muuttua miksikään,liina kirjoitti: Jatkan, että valon laatua, vaikkapa värintoistoa tavoiteltaessa tehot putkissa vähenevät dramaattisesti. Siinä nähdään parhaiden monimetallilemppujen olevan, voisi sanoa, kaikenkaikkiaan parhaita. Vähiten kompromisseja kasvialtaaseen.
Niinhän se tietenkin on.jusa kirjoitti: Enemmän se kasvu on kumminkin siitä akvaristin omasta viherpeukalosta kiinni, kuin siitä mitkä putket altaaseen valitsee.
Lumen-arvo, valonlähteen spektrin yhteenlaskettu voimakkuus, ei vastaa ihmissilmän herkkyyttä, vaan sekä 'yhteyttämisen valo' että ihmisen silmän herkkyys on erilainen. Lumen kertoo "suoraan" valon intensiteettistä. Silmä on herkin kellanvihreälle.jusa kirjoitti: Lumen-yksikkö on verrannollinen silmän herkkyydelle eri aallonpituuksilla ...
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 2A#3316223liina kirjoitti: Se on ikuinen aihe onko sinipunainen kasvivalo parempi, yhtä hyvä vai huonompi kasvien kasvattaja kuin täysvärilamppu. Aurinko on kuitenkin täysvärinen, johon värintoistoa verrataan ra-lukemallakin. Ra 100 on siis auringolla.
Jep, onhan se mutta sinällään se ei ole se valonlähde mihin muita Ra-indeksillä verrataan (sinälläänhän aivan sama kun lukemat on samat)liina kirjoitti:Jusa, lisäsin edellä juttuni loppuun pientä edittiä.
"Auringon valossa on kaikki spektrin värit edustettuina siksi aurigon valossa tulevat kaikki värit esiin. Tästä syystä keinovalonlähteitä verrataan auringon valoon."
http://www.zeeta.fi/valo/perus.htm
Siis auringon Ra-indeksi on 100.
No menee niin turhaksi OT-näpertelyksi että riittää ainakin mulle Sepä se.kv-setä kirjoitti:Silti tykkään ennemmin 150W monimetalleista altaani yllä, 940-sarjan polttimoilla. Kasvitkin tykkäävät!Livalit ovat 60cm korkeudella altaasta. Eipä tarvitse altaassa häärätessä sitä ainaista valojen siirtelyä harrastaa.
Sulla on oma aurinko, eikä tarvitse kompromissata ja miettiä mistähän nanometreistä kasvit oikein tutkitusti tykkäävät.
Sanopa vielä mistä noita polttimoita helpoimmin saa ja mikä on tarkka tyypinumero. Itse ostin 150W monimetallivalaisimen ja niiden polttimoiden ra indeksi on 80 - 89 (Rx7s-24 kannalla). Samoin Osramin sivuiltakaan en löytänyt tuossa 150 w tehossa yli 90 ra - indeksin lamppuja. En varmaan osannut oikein etsiä, mutta siksi kysynkin.kv-setä kirjoitti:Silti tykkään ennemmin 150W monimetalleista altaani yllä, 940-sarjan polttimoilla.
Kari
Enpä minäkään ole löytänyt. Ilmeisesti ei ole. Tilasin tuolta Tampereen Tamlalta KV-sedän ehdottaman Philips Mastercolourin 4200K. Näyttää olevan ra-indeksi 96 ja lumeneita 14.200. Numeroiden valossa paremmat arvot kuin Aquaristikshopista juuri saamassani Giesemanin valaisimessa mukana olleessa Hitlite HIT-DE 150dw:ssä, 10.000lm, 5200K ja ra indeksi kuitenkin ilmeisesti melko alhainen, koska sitä ei löydy mistään. Lamppu lienee vanhaa tekoa, koska esiintyy lähinnä vanhoissa luetteloissa. Pitää katsoa näyttääkö yhtään erilaiselta, vai onko minulla jo varalamppu olemassa.liina kirjoitti:Kysyn tähän väliin, eikö uudentyyppisiä keraamisia polttimoita - siis 900-sarjaa - ole korkeammilla värilämmöillä? En ole nähnyt kuin 4200 (942) ja 3000 Kelvinin arvoilla niitä. Tosin 800- sarjakaan ei liene mitenkään huono valinta mielestäni. Valitsisin mieluusti kyllä 5000-5500 Kelvinin auringon.
Toivotaan että uusi polttimo syttyy, ettei tarvitse vaihtaa valaisimen sytytintäkin uuteen. Keraamisilla polttimoilla (joita muuten kutsutaan muistaakseni 'Halogen Metal Halid' lampuiksi englannin kielellä) tarvitaan kuulemma suurempi sytytysvirta.Kalajaakko kirjoitti: Lamppu lienee vanhaa tekoa, koska esiintyy lähinnä vanhoissa luetteloissa.
