Aloittelijan pohdintaa vähän kaikesta?

[sonjuliini]

Kolme viikkoa sitten meille muutti juwelin 450 litraa vettä sisäänsä menevä pönttö.
Suurin osa mukana tulleesta kalastosta on nyt annettu eteenpäin asianmukaisempiin ja etenkin asiantuntevimpiin altaisiin
Tällä hetkellä kalastoa on sekalainen seurakunta eli seitsemän veljestä = seitsemän selkäuimaria, guineanripsimonni jolla edellisen omistajan mukaan ikää 15-20v. Partamonni pariskunta Paula ja Esko joista Paula on erittäin touhukas Taalasmaan Ulla, Esko ottaa lungimin ja mököttää suurimman osan aikaa jossain piilosalla. Eskon olemassa olon tietää oikeastaan sitä, että käy öisin puuhastelemassa hiekkoja uuten järjestykseen sillä hänen korkea-arvoisuutensa mielestä akvaarion nurkissa ei saa olla hiekkaa Pikkudelfiiniparivi eli kuusi täplämonnista on siirretty pienemmästä altaasta tähän hienoon hiekka "paratiisiin". Monnisparvea on tarkoitus kasvattaa ja
Kysymys nro 1. kuuluukin voiko sekaparvea monnisia pitää eli voinko hankkia esim. helmimonnisia vai pitäydynkö pelkästään täpliksissä?
Lisäksi yksi Helmirihmakala jonka sukupuolesta ei ole varmuutta, mutta epäilisin naaraaksi. Helmirihmoja olisi tarkoitus hankkia lisää kunhan nyt saan jostain varmuuden kykeneekö nämä yhteiseloon lehtikalojen kanssa? Eli altaassa siis tällä hetkellä myös kaksi nuorta ja pientä lehtikalaa joita haaveilen parveksi saakka eli 4-6 yksilön joukkueeksi.
Kysymys nro 2. koskee siis helmirihmojen ja lehtikalojen yhteiseloa ja määrää eli mikä on järkevää ja mikä ei? Pitäydynkö tässä määrässä kumpiakin eli 1helmi ja kaksi lehtaria vai hommaanko esim yhden uroksen helmirihmoja ja toisen naaraan? Pidäkö altaassa vain nämä kaksi lehtikalaa vai hankinko lisää 2-4kpl?

Ja nyt päästään siihen itse ongelmaan eli pohjamateriaaliin. Altaan mukana tuli hiekka, tai siis kuravelli. Allas oli ERITTÄIN p****nen meille tullessaan ja mukana tullut hiekka haisi ihan suomudalle, mutta siihen aikaan kun allas meille kaloineen kotiutui ei ollut enään mitään mahdollisuutta uutta hiekkaa mistään hankkia. Samoin silikonien kunto oli hmmm sanalla sanoen mielenkiintoinen. Edellinen silikonien uusija on varmaan ollut kolmen promillen humalassa kun on silikonia roiskinut suunnilleen ympäriallasta, no pojot siitä, että allas pitää edelleen vettä, mutta kuinka kauan kun saumat repsottaa ja niiden alle väkisinkin tunkee tuota hienoa hiekkaliejua ja jotain ruskeaa levääkin näkyy silareiden alla kasvavan.
Pohja on osoittautunut varsinaiseksi murheen kryyniksi sillä se on täysin tukossa ja "käy". Monnistenkin pienellä tonkimisella pohjasta nousee kuplia ja vanhaa paskaa puskee pintaan sitkeistä ja useista lappoimuroinneista huolimatta. Päädyimmekin ratkaisuun pohjamateriaalin vaihti bilteman 0,2-1mm hiekkaan ja silikonien uusiminen. Koska tuo hiekka puskee ja työntää tuota möhnää niin, että pölinä vaan käy ja tuo pölly ja lieju peittää mun vaivalla hankkimani kasvit alleen Yhtään elävää kasvia ei edellisellä omistajalla altaassa ollut vaan joku erittäin järkyttävälle haiseva tekokasvien reuhake joka piti tupla jätesäkittää että sen kanssa pystyi samassa huoneessa edes olemaan.

Uuden pohjan ja silikoonauksen ajankohta varmaan ajoittunee ensi viikonloppuun ja toivon löytäväni jostain vähän isomman, edullisen vara-altaan kaloille siksi aikaa kun tuo jo olemassa oleva 120 litrainen jossa tällä hetkellä elelee 20 pyrstöinen neontetraparvi ja kirsikkasukarapuja.

Uuden pohjan "talkkareiksi" olisi tarkoitus hankkia kierteisiä.

Ison altaan kasvit olisi tarkoitus tällä -siirrän kalat 120 litraiseen remonti ajaksi systeemillä tarkoitus laittaa saaviin. Mukaan vähän tuota vanhaa hiekkaa ehkä sukkahousuissa ja ulkosuodatin sinne pörpöttämään jolloin minun käsitykseni mukaan suodattimen bakteerikanta pysyisi elossa ja tuon vanhan hiekkasukkahousuhässäkänkin voisi sitten joksikin aikaa nostaa remonteeratun altaan pohjalle sillä toivottavasti siinä on mukana myös jotain hyvää vaikka aikamoinen murheenkryyni onkin. Näin ajateltuna allas ei siis vastaisi ihan uutta vastaperustettua allasta ja kalat ei joutuisi kovin montaa viikkoa tuolla pikkupurkissa elelemään. Kuulostaako järkevältä?

Kysymys nro 3 liittyy valaistukseen kasveihin ja lannotteisiin

Tällä hetkellä valaistusta hoitaa juweilin kaksi putkinen valaisin (ei siis alkuperäinen valokansi). Putket on varmaan vanhat kun mitkä sillä tekstitkin niistä kuluneet ihan olemattomiin, mutta sinertävä ja punertava putki siinä on. Lannoitteena olen käyttänyt tetran ja seran pohjaan työnnettäviä pillereitä ja tetran plantaminia.
Tällä hetkellä kasveissa jättivallua (tekee kuolemaa), vedensuosikkia joka tuntuu viihtyvän ja intianvesitähdikkiä joka alkuun ruskisti lehtensä, mutta nyt alkanut tekemään kivasti uutta vihreää lehteä joka ei tunnu silmissä pilaantuvan. Lisäksi on joku miekkakasvi joka ruskistaa kanssa lehtiään Anubiasta on sekalainen seurakunta isoa ja pientä (näiden virallisia nimiä en tiedä). Punaista melalehteä joka ei ainakaan ihan hirmuisesti tunnu kärsivän vaikka aikamoisen hiekkapaskamöhnän alla lehdet usein onkin ja sirosuokki joka näyttää siltä, että hiekanvaihto-operaation jälkeen sitä kutsuu roskis, vai pitäisiköhän se yrittää vielä pelastaa ja siirtää tuonne pikkualtaaseen jossa toinen sirosuokki viihtyy ihan hyvin. Tropican geelimöhnäpotin marsilea hirsutaakin kerkesin tuonne jo lykkäämään kun ajattelin hiekkaprojektin menevän toukokuulle. Ai niin ja kelluuhan tuolla joku lumpeen raasku jonka toivon elpyvän....
Anubiata en ole sen kummemmin tuonne hiekkaan istuttanut vaan olen "peitellyt" juuria somisteilla, isommilla ja pienemmillä kivillä kun ymmärsin jostain, että niiden juuret mätänisi tuolla hiekassa?

Ajatuksena olisi saada mukavampi ja laajempi kasvimaailma aikaiseksi ja saada ne jopa kukoistamaan.
Asioita tutkittuani ja pohdittuani olen ajatellut uuteen pohjaan jotain seuraavaa eli JBL 7pallot ja/tai ihan substralin kananpaskatikut (näitä tulikin paketillinen akvan mukana, mutta kaikelle ahne 1v aussie tyttönen pisti ne parempiin suihin ja voin sanoa, että paketillinen paskatikkuja pistää koiran pieremään ja sontimaan aika mielenkiintoiset määrät).

Ja koska kasvit ja valaistus kulkee minun päähän tankkaamani tiedon mukaan käsikädessä niin valaistus tuottaakin sitten ongelman sillä tuosta juweilin valaisimesta olisi tarkoitus päästä eroon ja tee-kaikki-ihan-itse-mieheni on luvannut rakentaa jonkun kattoon ripustettavan härvelin kun vaan tiedettäisiin mikä olisi viisas hankinta? Monimetallit? Putket? Ledit? Mitä tehoja? Kuinka paljon?

Mihinkään varsinaisiin hiilarisysteemeihin en ajatellut lähteä ja kiljupullosydeemitkin kuulostaa hankalilta? Tai lähinnä hankalilta saada kaikki viritykset piiloon sillä allas on meillä tilanjakajana joten kaikkien härpäkkeiden piiloon saaminen on hankalaa.

Ostoslistalle on siis kertynyt nyt nestehiili easy carbo ja nestemäiseksi lannoitteeksi profito? Kuulostaako järkevältä? Mitä muuta tarvitsen?

Tarkentavia kysymyksiä saa esitttää ja ohjeita jakaa auliisti ja ohjata oikealle tielle jos olen ihan metsässä

[KimmoP]

En paljoa osaa auttaa, mutta vähän. Monnisethan kyllä viihtyvät erilaistenkin monnisten seurassa, kunhan vesiolot passaa yhteen. Kirjastosta lainasin Markku Varjon akvaariokirjoja ja niistä oli iso apu. Eri kaloille sopivat lämöpilat ja kaikki muukin löytyy.

[Taju]

Komppaan edellistä kommentoijaa: monniset parveilevat sekaisinkin, joten siitä vaan yhdistelemään. Lehtikalojen ja rihmakalojen yhteiselosta ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta en keksi montaa syytä mikseivät menisi. Joku viisaampi kuitenkin varmistakoot.

Lehtikaloista on sen verran omakohtaista kokemusta, että jos porukan ikääntyessä alkaa muodostua kutuparia, kannattaa varautua myymään loput sitten pois. Jos lehtikaloilla yritetään varta vasten muodostaa kutuparia, käytäntö on yleensä se, että nuoria kaloja on se kuusikin, ja kutuparin muodostuttua loput sijoitetaan muualle. Kutiessaan nämä antavat kyytiä muille lehtikaloille kyllä. Jos paria ei synny ja elo näyttää rauhalliselta, tilan puolesta menisi mielestäni isompikin poppoo. Kun ei ilmeisesti sen kummempaa pikkukalaparvea ole väliveteen suunnitteilla? Rihmat tekevät kutupuuhissaan kuplapesiä pintakasvillisuuteen, joten perustan oletukseni rauhaisasta yhteiselosta ainoastaan siihen, että samoista reviireistä nämä eivät ainakaan kamppaile. Eli siis mielestäni rihmoja voi aika vaaratta lisätä.

Tuo sukkahousukuvio typpibakteeriymppinä on mielestäni vähän turha, kun Tetran Safe Startilla saat varmalla riittävän määrän typpibakteeria pyttyyn suoraan pullosta. Itse olenkin laiska ja mukavuudenhaluinen. Jonkin verran myös neuroottinen, joten kyseistä litkua lisäilen myös ulkosuodattimen pesun jälkeen. Ymppi sukkahousuista tai pullosta, nitriittiä ja nitraattia kannattaa pohjan vaihdon jälkeen seurailla. Vallisnerian tyyppinen, ruusukkeinen, pohjaa pitkin leviävä kasvi tekee pohjalle hyvää ja ne kierteiset kannattaa toden totta myös lisätä. Kasvien juuret ja kierteiset yhteistyössä pitävät pohjan kyllä tehokkaasti hapetettuna.

Kasvien kanssa juurikin tuo valaistuksen uusiminen saattaisi tuoda suuren avun. Tavallisten loisteputkien valaisuteho tippuu selkeästi muutamassa vuodessa, eli jos on kovin vanhat putket, vaihtaisin uusiin. Saattaa alkaa yllättävä elpyminen. Vallisnerian luulisin kyllä innostuvan myös hienosta hiekasta pohjalannoituksella ihan riesaksikin asti.
Anubiaita voit kiinnitellä vaikka kuminauhalla kiviin tai juurakoihin, kasvattavat muutamassa kuukaudessa "hörsylät" joilla pysyvät niissä kiinni ihan itsekseen. Tällöin voit nipsiä kiinnitysnarut/ kuminauhat irti. Itselläni on ihan vaan kahden putken valaistus 50cm korkeassa altaassa, ja helppohoitoisilla kasveilla näyttää riittävän. Moni kasviakvaristi taitaa kuitenkin noiden monimetallien nimeen vannoa, kannattaa käydä opiskelemassa tuolla foorumin "Kasvit"-osastolla. Sieltää löydät hyvää informaatiota valaisimista.