240-litraisen kalasto

[harvey]

Myöhemmällä keväällä asuntoon muuttaa Juwel Rio 240l, ja kalaston olisi varmistuttava tämän viikon aikana, jotta pystyn ennakoimaan kalojen hinnan ja ylipäänsä selvittää hintoja.

Akvaarion ehdoton ykkönen on loistokääpiöahvenet, joita olen suunnitellut haaremin tai kaksi. Kahta suurta (1+3 eli yhteensä 8 loistokäppänää) ei taida kuitenkaan mahtua. Kaksi pariskuntaa voisi mennä?

Tuleva parvikala on mustaneontetra. Jos akvaarioon mahtuu käärmekala tai useampi, parvikala vaihtuu isompaan. Kysymys siis kuuluu, mahtuuko 240l yhtään käärmekalaa? Onko mahdollista pitää mustaneontetroja ja käärmekaloja yhdessä, jos mustaneontetrat olisivat melkein täysikasvuisia ja käärmekala(t) poikasia?

Pohjalle olen ajatellut hienohkoa hiekkaa (hiekkapuhallushiekkaa tms. mutta sitä karkeampaa) jos hankin monnisia. Koska akvaario on lämmin, monnisten täytyisi kestää lämmintä vettä. Omaa silmää miellytti safiiri-, soma- ja helmimonniset. Aikamoisissa hinnoissa pyörii, joten monnisten tuleminen akvaarioon on vaakalaudalla.

Levää syömään tulee ottoja, todennäköisesti täplänuoli- tai raitanuolimonneja. Tarjolla on myös pohjatabletteja ja kasvisruokaa kuten salaattia, kurkkua ja kesäkurpitsaa. Pitää vielä keksiä, miten ruoat saa esim. lasipinnoille. Olen kuullut että otot eivät syö pohjasta.

Akvaarion ylpeys tulee olemaan kutuporukka (3-6 kpl) linnunrataplekoja, ja tarkoitus saada jälkikasvua tuotettua. Plekot pitävät virtaavasta vedestä, mutta mites otot? Joku kirja tms. taisi sanoa, että otot ei viihdy kovasti virtaavassa vedessä? Onko mahdollista luoda kompromissia? Juwelin altaissa tulee mukana se jumalattoman suuri sisäsuodatin. Tätä en aio repiä irti, joten riikö plekoille jos suihkuputken kääntää pohjalle? Näin muualle jää tyyntä. Tarvitseeko tuon suodattimen kanssa hankkia toista sisäsuodatinta? Tai ulkosuodatinta? Sisäsuodattimia löytyy 2kpl vapaana, toinen oli Fluval ja toinen Hailea, pitää tarkistaa mallit myöhemmin.

Toinen erikoisuus on noitamonnit, joita akvaarioon tulee. Haluan ehdottomasti punaista muotoa ja yrittää kudettaa niitä. Aidot punanoitamonnithan ovat harvinaisia? Minun tuurillani en saa niitä, vaikka kuinka tilaisin. Suurin osa akvaariomarkkinoilla myytävistä punanoitamonneista taitavat olla jotain ihan muuta kuin aitoja.

Näiden lisäksi olen miettinyt sitä käärmekalaa. Jos käärmekala ei käy, olen miettinyt banjo- ja kurnuokamonneja. Kurnuokamonnitkin ovat kai vähän harvinaisempia, ja banjokin on vasta 2. sijalla käärmekalan jälkeen.

Siis, mielipiteitä kalastosta? Kalojen määriä? Kaikkea, kiitos !

[Maji]

Otot nauttii kyllä virtauksesta ja paljon. Siitä on oltu montaa mieltä, että tykkäävätkö lämpimästä vai ei, mutta virtaava ja happirikas vesi on niille mieleen. Ja ainakin minulla otot syövät pohjalta ihan sujuvasti. Tämän hetken suosikki on partiksilta varastetut plecotabut...

Plekot voisi kyllä arvostaa rapsakampaa suodatusta ja virtausta kuin mitä tuosta Juwelin omasta irtoaa. Ulkosuodatin lisäksi, ja vaikka pieni streameri puhuria tuomaan.

Plekot arvostaa myös sitä lämmintä, en kyllä osaa sanoa mustaneoneista, että miten viihtyisivät lämpimässä.
Uskoisin, että joku 27 astetta voisi olla riittävä, ja siinä varmaan menisi nuo helmimonnisetkin, itsellä ne on tällä hetkellä 26-27-asteisessa taistolassa. Monnisetkin tykkää virtauksesta, itsellä on taistolassa suihkuputki takaseinää pitkin, niin monniset surffailevat sen virrassa, muu allas on tyynempää.

Käärmekalasta en osaa sanoa, enkä noista affenista. Ymmärtääkseni kyllä käärmekalalle 250 litraa pidettäisiin miniminä, mutta en tiedä Ja pienehköt parvikalat saattavat kadota käärmeksen kitusiin kyllä.

Punanoitamonnit, kurnuokamonnit ja banjomonnit taitavat kanssa kuulua sarjaan, joka saattaisi arvostaa viileämpää, 27 astetta (joka lienee plekojen alarajoilla) alkaa noilla olemaan ilmeisesti asteikon yläpäässä..?

Tietävämmät korjannee, jos olen ihan metsikössä.
Mut kannattanee miettiä vielä sitä ns. "pääkalaa" jonka ympärille lähtee rakentamaan. Jos se on noi plekot, niin sitten etsimään lajeja jotka tykkäävät lämpimästä ja virtaavasta Loistokääpiöt taitaa mennä sekä viileämmässä, että lämpimämmässä.

[harvey]

Yritin valita lajit, jotka sopivat toistensa seuraan. Jos katsotaan kalojem suositusvesiarvot, Markku Varjo antaa kirjassaan Akvaariokalat tällaiset arvot kullekkin lajille;

Mustaneontetra; pH 5,5-7, lämpötila 23-28, dH alle 12.
Kurnuokamonni; pH 6-7,5, lämpötila 22-26, dH alle 10. Näköjään kurnuoka tykkää viileämmästä, siis unohdettu vaihtoehto.
Banjomonni; pH 6-7,5, lämpötila 22-28, dH alle 10.
Helo-, safiiri- ja helmimonniset; pH 6-7, lämpötila kaikillla pyörii 23-28, dH alle 10.
Täplänuolimonni; pH 6-7,5, lämpötila 24-28, dH alle 10.
Punanoita- ja nuolinoitamonni; pH 6-7,5, lämpötila 23-28, dH alle 15. Laitoin molemmat lajit, koska yleisesti saatavat punanoitamonnot ovat punanoitamonnien ja nuolinoitamonnien risteymiä.
Linnunratapleko; pH 6-7, lämpötila 26-30, dH alle 10.
Loistokääpiöahven; pH 5,5-7,5, lämpötila 22-30, dH alle 15.
Käärmekala; pH 6-7,5, lämpötila 22-28, dH alle 10.

Eikös kaikille lajeille (lukuunottamatta kurnuokamonnia) pysty luomaan kompromissivesiarvot? Pehmeä vesi, pH n. 6,5 ja lämpötila 27-28.

[JukkaV]

Kurnuokamonni on pitkäikäinen ystävä, joka harvemmin tulee vastaan. Meidän omamme eli ilmeisesti 16-vuotiaaksi.

Käärmekalaa en ottaisi tähän mukaan. Katsoisin sen pitävän isommasta altaasta.

Oma ehdotukseni:

4 loistokääpiöahventa
tai
2 loistokääpiöahventa + 2 ruostekirjoahventa

15 mustaneontetraa
6 nuolimonnia
10 helmimonnista (edullisemmin saa kasvattajilta)
2 noitamonnia

[Maji]

Eikös kaikille lajeille (lukuunottamatta kurnuokamonnia) pysty luomaan kompromissivesiarvot? Pehmeä vesi, pH n. 6,5 ja lämpötila 27-28.

Juu, periaatteessa kyllä. Mutta tuota lämpötilojen ääripäissä pitämistä ei oikein voi välittömän lämpimästi suositella. Siis niin, että toiset elävät alarajoilla ja toiset ylärajoilla. Parempi olisi siinä asteikon keskivaiheilla.
Tsekkailin muutamasta lähteestä noita lämpötiloja, ja niissä on paljon eroja, tiedä sit, että mikä olisi se suositeltavin

Luultavasti nuo kaikki kyllä voisivat mennä melko kivasti tuossa 27 asteessa.
Kaiketi liian lämmin ei ole ollenkaan niin paha, kun huolehditaan vain siitä, että vesi on hyvin happipitoista.

[harvey]

Haluan ehdottomasti luoda parhaan mahdollisen elinympäristön kaloille. Koko kalasto rakennetaan loistokääpiöahvenille ja linnunrataplekoille.

Mahtuuko yksi tai useampi käärmekala 350 litraisewn? Sillä ei varmaankaan ole väliä onko akvaario Juwel Rio 350 vai 450, sillä sama pohjapinta-alahan niissä on.

Koska mennään plekojen ja käppänöiden ehdoilla, akvaarion lämpötila voisi olla 27-28. Kesäisin saattaa nousta jopa 30 asteeseen hetkellisesti.

Banjomonni näkyy kestävän 28 astetta, joten ne ovat ehkä -listalla. Tai lisätään mahdollisesti joskus.

Ottoja tällä hetkellä olisi tulossa. Kuinkas monta niutä uskaltaa ottaa?

Noitamonneja kovasti haluaisin.. jos ei punaisia, niin sitten tavallisia nuolinoitamonneja. Toisaalla seriouslyfish sanoo lämpötilahaarukan olevan 24-29, tropicalfishkeeping taas 22-28 ja millian sivut 24-28. Onko siis mahdollista pitää noitamonneja 27-28 asteessa?

[harvey]

Käärmekalat ja kurnuokat unohdettu vaihtoehto. Tällä hetkellä suunnittelemani kalasto tämän näköinen.

Alkuun;

1+3 loistokääpiöahventa
20 mustaneontetraa
2 linnunrataplekoa
10 monnista (joko helo- tai helmimonnisia)

Myöhemmin; (lisää)
10-20 mustaneontetraa
2-3 linnunrataplekoa
10 tai enemmän monnisia

Jos tilaa riittää, saatan lisätä mustaneontetroja, noitamonneja ja uutena lajina banjoja.

Tästä tulee muuten Amerikkala, tarkemmin ottaen Brasilia-allas

[vallov]

Hei! Itse olisin sitä mieltä että dumppaisin nuo loistokääpiöahvenet pois ja ottaisin jotain vähän isompaa,ehkä noin 10 senttiseksi kasvavaa kirjoahventa,ehkä sinileukapariskunta?
Tässä olisi kuitenkin hyvä hakutyökalu nuille ahvenille
http://www.cichlid-forum.com/profiles/?region=NONE
Kunhan vain heittelin omia ajatuksia ilmoille tässä

[harvey]

Kiitokset ehdotuksesta, mutta en halua jättää kalastosta pois loistokääpiöahventa, sillä koko kala on akvaarion pääkala. Jos akvaario on 350 tai 450 litraa, ahvenlaji saattaa vaihtuakkin.

Linnunrataplekot ovat jääneet sivummalle kalastosta, koska kunnollisen kutuporukan hankkiminen tekee lompakkoon aika syvän loven. Näinollen pohjalla on enemmän tilaa.

Kalasto siis taas vaihteeksi tällainen;

1+3 loistokääpiöahventa
30 tai yli mustaneontetroja
15 tai yli helomonnisia
3-5 punanoitamonnia
5 tai yli ottoja (täplänuoli-/raitanuolimonni)
2-5 banjomonnia

Lajien määrä ei tuosta kasva, ellen halua sittenkin linnunrataplekoja. Plekot kumminkin rajoittavat muuta kalastoa lämpötilavaatimuksellaan. Nyt akvaarion lämpötilan ei tarvitse hipoa 28 astetta koko ajan.

[harvey]

Kommentteja ylläolevasta kalastosta? Lajimäärät edelleen samat, ei ole tullut lisäyksiä ja/tai vähennyksiä lukuunottamatta niitä linnunrataplekoja. Ne ovat hintavia ja vievät pohjalta muutenkin tilaa kutuporukkana. Yksinäistä plekoa en halua, katsotaan talkkariksi vaikka ihan sitä peruspartista.

Koska mustatetrat ovat ainoa keski-/pintaveden kala, eikös niiden määrää voisi kasvattaa? Ei kuitenkaan paljoa, alkuun olen ajatellut hankkivani niitä 20 kappaletta, ja vasta sen jälkeen lisätä kalojen määrää.

Loistokääpiöahvenet tulevat olemaan "super red" -jalostettua muotoa, mutta mistäköhän niitä sitten saa?

Olen kysellyt muutamilta AW'n käyttäjiltä noista helomonnisista, ja kyllä meille nyt sellaisia parvi tulee. Pohjalle hieno hiekka, jotta siivilöinti onnistuu. Haluan parvesta mahdollisimman suuren, jotta parvikäyttäytyminen tulee hyvin esiin. Minulla on tyhjillään oleva 50 litrainen, joka saa toimia niin karanteenina kuin kudetus-/poikasaltaana.

Punanoitamonneja ja banjoja on myös tulossa, koska haluan yrittää kudettaa myös niitä. Banjot mitä ilmeisimmin kutevat porukassa, joten siksi haluan niitä vähintään kolme.

Mutta joo, heitelkääs niitä kommentteja tästä kalastosta. Onko lajit hyvät ja yhteensopivat? Määrät, liian vähän/liian paljon?

[Jimena]

Täällä on 450-litraisessa 20 kpl ottoja, eikä niitä näe kuin ihan pari kerrallaan... mietin siis että niiden määrä vaikuttaa pieneltä. Lisäksi minulla on 35 monnista, eikä niilläkään ahdasta ole, vaikka akvaariossa on runsaasti kasveja, kiveä ja puuta. Ovat mukavan aktiivisia ja rohkeita isossa porukassa ja kutevat jatkuvasti.

[harvey]

Parvikalojen määrää voi siis vähän kasvattaa.Täytyy kumminkin ottaa huomioon, että minulla on 200-litraa pienempi allas kuin sinulla

[Akvaharrastaja]

Kyllä nuo määrät ainakin omaan korvaani kuulostaa hyviltä. Pitää kumminkin muistaa, että joskus mm. ahventen ja monnisten yhdistämisessä on ollut ongelmia, varsinkin jos ahvenet ovat aggressiivisia. Melkein suosittelisin hankkimaat kalat erissä, ja ensimmäisessä erässä kannattaa melko varmasti ottaa monniset ja niille luomaan turvaa se mustaneontetraparvi. Lopullisia määriä ei kannata ottaa kerralla, ettei tapahdu liikakansoitusta. Tämän jälkeen loistokäppänät ja muut pohjakalat? Asiaa paremmin tuntevat vastatkoon.