Aqua-Web

Viime viikolla tuli kotiin 1200-litrainen allas, josta suunnittelen allasta pohjakaloille. Kalastoa mietiskelen vielä hiukan, ainakin jo olemassa olevat muuttavat 230-litraisesta sinne. Siellä asuu nyt kourallinen piikkisilmiä, 6 raitanuoliaista, 2 sewellia lineolataa, 2 tiilenpunaista noitamonnia, 15-senttinen nuori isopurje ja leväbarbeja. Muuta ei tule ainakaan mieleen.
Ajattelin kasvattaa jo olemassa olevien kalojen määrää ja ostaa akvaarioon appelsiiniplekoja, helmipalloplekoja ja jotakin näistä: hieroglyfi, sokkelopleko tai isoseeprapleko. Keskiveden kaloiksi ajattelin kiekkoja, jos rahaa riittää. Niitä olisi mukava seurata, kutuyrityksiä ja kudunsäästely-yrityksiä. Pidän valkoisista, keltaisista ja oransseista valkotäpläisistä kiekoista. Myös ehdotuksia otan vastaan, en halua monnisia. Keltainen levänuoliainen on kaunis, joskin liian aggressiivinen kala. Sen näköisiä löytyisikö? Lämpöä on tulossa semmoiset 26. Akvassa on nyt vedet ja fluvalin fx5-ulkosuodatin. Lauantaina saapuu hiekkatilaukseni, musta hiekka, liikkeeseen ja silloin saadaan akva kuntoon. Suodattimessa oli suodatinbakut valmiina sisällä kun tuli, joten kypsyttelyaika on huomattavasti pienempi kuin normaalisti... Valot pitää kuitenkin ensin hankkia uudet, kuvassa olevista paloi vain yksi putki ja kun kytkimestä pisti toisen puolen päälle, alkoi savuta. Turvallisuussyistä ei käytetä sitä. Akvan mitat ovat p 250, l 80, k 60.
Koristeista hienoimmat mukana tulleet kuvassa, jos joku haluaa tehdä/myydä mulle lisää valettuja ''kallioita'' niin voin ostaa. Salaojaputkeakin pitää hankkia vielä. Ja väriä, jolla ne voi turvallisesti maalata mustaksi/tummanruskeaksi. Ehdotuksia? Lisäksi aattelin kyhätä tohon osittaisen 3D-taustan. saa nähdä, osaanko ollenkaan...

230-litraisesta tulee uusi sinirapujen ja papukaijakirjoahventen koti, asuvat nytkin yhdessä mutta 125-litraisessa, mikä on niille liian pieni.
60-litraisessa on sukiksia ja omenakotilo. Blue jellyjä, keltaisia ja punavalkoraitaisia sukiksia löytyy.

Hieno purkki tuosta tulee. Onnea uudelle akvaariolle. Tuonne mahtuu jo monenmoista viiksivallua .

Itse byggasin valtamerialtaaseeni tällaiset kalliot. Ei se vaikeaa ole... Nuo on tehty turvallisista materiaaleista, jotka kestää jopa meriveden syövyttäviä ainesosia.
Jos kiinnostaa, niin laita viestiä. Voin kertoa materiaalit ja ohjeet...

Onnea uudesta isosta tankista. Jään odottelemaan mielenkiinnolla projektin etenemistä.

Tänään haettiin mustat hiekat kotiin ja pestiin puolet. Huomenna pesen toisen puolen ja sisustan ja heitän nitrivecit akvaan. Maanantaina siis saan levikset testaamaan allasta.

Mielellään ostaisin noita kallioita valmiina, katoin niiden vaalmistusohjeita ja aika säätöä oli.

Mun pitäis maalata noi salaojaputket nyt mustaksi/tumman ruskeeksi, mikä maali olisi pitävää ja akvaarioon turvallista?

Tässä kävi nyt niin huonosti, että netti suljettiin tietokoneista viruksen takia. Näillä näkymin sitä ei avata uudelleen eli en saa varmaan kuvia tänne. Kännykällä kun lataa niin pirusti. Harmi kun kuvat olis iso osa tätä.

Nyt saatiin netti auki, ja huomenna tulee ehkä kuvaa sisusteista. Tai sitten kuva laatikosta, jonka vesi on maidonvalkeaa nitrivecin takia. Valitsin sen kypsytykseen, koska oon onnistuneesti kypsyttänyt sillä 3 akvaa.

Lainasin kirjastosta Varjon akvaariokasvit ja pari muuta kalakirjaa. Tsrvitsen reilusti uusia kasveja tonne. :/

No ette nyt aivan saa kuvaa sisustuksesta kun nitrivec ja hiekka samensivat veden niin, että etulasin vieressä ollut kivi näkyi juuri ja juuri. Kasveista on vielä pulaa, tarkoitus olisi hankkia miekkakasveja/melalehtiä lisää ja subwassertangilla ja nutturaverkoilla koristaa kiviä, pelkään ettei tavallinen sammal kestä plekoja. Suswasseri on ainakin isopurjeen kestänyt. Juurakoistakin on pulaa, valukivistä puhumattakaan. Tästä huolimatta aion laittaa huomenna kaloja ja käydä torstaina ostamassa sisusteita. Kantoja mulla on sinirapulassa, pelkään vaan että ne värjäävät vettä tuostakin kun sinirapulassa on vedenvaihdoista huolimatta ihan ruskeaa.
Huomenna kirjoittelen, miten uudet asukit menevät tuolla.

Upea allas tulee varmasti, ihanaa kuvitella kiekot tuon kokoisessa, paitsi että eikös 26c ole hippasen liian viileää niille..?

jenniliini82 kirjoitti:Upea allas tulee varmasti, ihanaa kuvitella kiekot tuon kokoisessa, paitsi että eikös 26c ole hippasen liian viileää niille..?

No varmasti on, mutta lämppäristä on termostaatti rikki joten ajastimen kanssa pistän sen. Lämpätila varmaan meneee välillä yli tuonkin. Katsotaan nyt onko mulla edes rahaa kiekkoihin.

jos mulla olis tuon kokoinen ottaisin ison parven kiekkoja tai sateenkaarikala parvi olis myös upea.

Kalat kotiutin eilen, lauma leviksiä, noitamonnit, nuoliaiset ja plekon. Kaikki voivat hyvin, ja etenkin levikset ja noitamonnit innostuivat streamien tuottamasta virtauksesta kovasti. Touhuavat virtaavimmissa kohdissa koko ajan. Vanhassa kodissa ainoa virtaus tuli suodattimesta. Netti suljettiin taas. Virus ei löydy millään, joten turhaan availlaan sitä uudelleen. Voin valojen laiton jälkeen koittaa laittaa kuvaa kännyllä.

Torstaina hakemaan keihäslehteä ja appelsiiniplekoja, jee jee! Harkitsin myös helmivampyyriä, tosin pitäis sitten suojata silikonit. Pitäis kanssa kantoja ostaa, kolmannes tuosta sisustettiin ja sitten loppuivat kasvit ja tavara.

Komea purkki on!

Ostinpa 3 appelsiiniplekoa, ja kotona yhden köllötellessä lasissa huomasin evien, vatsanalusen ja jopa suun olevan pienten ''mannaryynien'' peitossa. Voisiko tämä olla pilkkutautia? Jos, niin sitä on luultavasti kaupan muissakin appelsiineissa ja sen näkee kyllä, jos on sieltä tullut. Mikä lääke tohon tehoaa, mitä baktopur auttaa? Sitä olis kotona, ja sais heti altaaseen ennen kuin kaikki kalat saavat taudin...

Edit. Kokeilen lämmön nostoa 30 asteeseen, oon ens viikon poissa joten toivon että ei käy kaltoin. Ei tässä auta tumput suorina seisoskella.

Olin viikon puolassa, ja sinä aikana kaikki kolme appelsiiniplekoa olivat kuolleet kun lämpö oli laskenut. Toivotaan, että saan kaupasta hyvitystä kun myivät minulle sairaita kaloja. Pilkut tarttuivat isopurjeeseen, mutta ovat jo vähentyneet, kun olen nyt itse kotona valvomassa hoitoa. Eniten pelkään noitamonnien puolesta, ovat ruotsista asti raahattuja.
Ostin vähän anubiasta, 30 cm korkeaa muotoa, ja 230-litraisessa papukaijakirjoahvenet ovat kuteneet suodattimeen. Seepran ja papukaijan poikaset ovat kasvaneet sen verran, että niistä erottaa jo selvästi toisilla olevan raitoja ja toisilla ei. Netti on toistaiseksi käytössä, joten voin lisätä kuvia asukeista joku päivä.

Ai niin, ja tuon tapahtuman saattelemana perustan vakituisen karanteenialtaan/ kun ei karanteenikäytössä niin kasvialtaan tuosta 125-litraisesta, joka oli tarkoitus myydä. Jahka vain nuo ahvenet kasvavat kyllin isoiksi uimaan lajitoveriensa seurassa isossa altaassa.

Pilkkutauti hoidettu, eikä muita kaloja kuin appelsiiniplekot menetetty. Ostelin tuonne kurttukriinumia ja korkeita vesimiekkapuskia, joku iso kanto olisi hakusessa. Semmoinen käytetty, ettei irrota enää ruskeaa väriä veteen. Muhun iski monniskuume kun seurailin kaupassa albiinomonnisten ruokintaa. Mietin, menisivätkö ne tuonne kun mustaa pohjaa vasten ovat upeita. Lämmön ja veden puolesta sopii, mutta noi raitanuoliaiset huolettavat. Ajattelin ottaa kokeiluun 5, jos eivät pärjää nuoliaisten kanssa niin siirrän ne 230-litraisen pohjaeläjiksi.
Aiemmin oon nähnyt vain kuvia monnisista, eikä kovin ole kiinnostanut. Olihan se aikakin!
Kasvit hieman huonossa hapessa lämmön jäljiltä, mutta jahka paranevat niin voin pistää kuvan koko altaasta. Tällä hetkellä sisusteena on aika paljon keinotekoista sälää kuten laivanhylkyjä ja ruukkuja, mutta ne lähtevät tai piilotetaan kantojen, kasvien ja kivien alle jahka saan hankittua niitä. Ruukut ovat nuoliaisten mieleen, joten ajattelin säästää ne.

Mitä mieltä te muuten olette jbl tippatesteistä? Ne näyttivät meidän kaikille altaille ph:ssa tummansinistä, eli todella korkeaa. Ei edes löytynyt kartasta niin tummaa väriä. Mittasin varmuuden vuoksi myös kaivoveden, jonka ph pitäisi olla alhainen. Sillekin näyttivät tummansinistä. En nyt usko ihan noiden testien tuloksiin.

Noniin tässä nyt kuvia joita sain otettua, mä en osaa käyttää näin monimutkaista kameraa joten en saanut kaloista hyviä kuvia, yleisilmeestä vain. Kuvat ovat rakeisia ja kasvit riutuvat, sisustus hoituisi paremmin millä vain muulla. Voisiko pahemmin rappiolla olla? Mua vähän hidastaa se, etten saa tavaraa mistään eli pitää odottaa että kasvit lisäävät itse itseään ja tehdä itse kantonsa katajasta. Anubiaillahan kasvu on semmoiset 5 lehteä vuodessa? Palaillaan 5 vuoden päästä!

Okei, joku voi siis ilmoittaa jos myy: Subwassertang, kannot jotka eivät värjää, anubias (30 cm korkea tai 10 cm korkea muoto), valukivet tai jotain muuta mitä näytän tarvitsevan.

Toi on ihan kamalassa kunnossa ja setä tullee huomenna kattomahan, huh.

JBL:n tippatestit ovat erittäin luotettavia. Jos altaan pH on tosiaan reippaasti emäksisen puolella niin ei ihme että plekoilta meni henki - pilkkutaudin ohella väärät vesiolot ovat aiheuttaneet niille huiman stressin.

Ostin ph:ta alentavaa bufferia, ja nyt on ph aisoissa. Yritän pitää sen aikalailla seiskassa. Lisäksi otin itse asiassa kiekkojen sijaan 6 pusukalaa, sillä kiekot olivat loppujen lopuksi turhan värikkäitä mulle. Ja kalliita. Nyt pistän altaan rehottamaan. Tosin yksi ongelma: Lieneekö valaisin liian kirkas, kun ihan tuliterä on? Anubiaat kuolevat, ellei valaisimen ja kansilasin väliin pistä pahvia kasvin kohdalle. Vallisneriat kyllä kasvavat hyvin, mutta niiden taimet ja kasveihin kasvavat uudet lehdet eivät ole vihreitä vaan punertavan ruskeita. Meillä on tuossa yhteensä 4 putkea, 2 ja 2. Altaan korkeus on 60 cm. Putket ovat ainakin 10 000 kelviniä, sen muistan nyt tältä istumalta. Ainoa kukoistava kasvi on punapilkkuinen miekkakasvi, siihenkin tosin ilmestyy tavallista värikkäämpiä ja isompia pilkkuja. Pitäisiköhän punainen lumme siirtää tuonne?

Sukarapulassa ilmenee rasismia blue jellyjä kohtaan, kun punavalkoiset repivät aina nämä irti takaseinästä. Ehkä punavalkeat ovat kateellisia, kun blue jellyt lisääntyvät niin vauhdilla ja kokevat asemansa vallanpitäjinä uhatuiksi.

230-litraisessa siniravut ovat pariutuneet kuukausi sitten ja joka ilta makaavat ahkerasti monta tuntia päällekkäin, mutta jälkikasvua ei näy syntyvän. Papukaijakirjoahvenet ja seeprakirjot tekivät taas poikasia, mutta vahtivat niitä vähän huonosti. Aina silloin tällöin näkee, kun joku edellisen poikueen lapsista imeskelee pikkusisarustaan kuin tikkaria. Kamalia tappajia mun pikkuiset.

Myynen pian pois tuon 125-litraisen, kun sille ei enää oikein oo käyttöä. Ensin pitäis kuitenkin saada ainakin yks pari kirjoahvenia myytyä pois.

Nyt mä oon ihan ymmälläni en ole tilannut altaaseen mitään varmaan 2 kuukauteen, ja äsken näin 1200-litraisen pohjalla noin 1 cm mittaisen mustavalkean pystyraitaisen sirriäisen. Pyydystin sen sukarapulaan, kun molli meinasi syödä. Muoto on kuin mustamollilla ja raidat ovat osin täpliä, osin mustia pystyraitoja ja noin 1/2 mm paksuja. Pikkuisella ei näyttäisi olevan suomuja, kuitenkin todella vaikea sanoa. Kaloja, joiden poikasta tämä vähänkään muistuttaa on:

Piikkisilmä, epäilen
Raitanuoliainen, epäilen myös.
Musta- ja kultapölymolleja
Leväbarbeja (Tuskin )
albiinomonnisia
sewellia lineolatoja 2. (tappelevat yhdessä ollessaan, joten en usko)

Apua tunnistukseen? En saa lapsesta kuvaa. En malta oottaa jos vaikka selviäiskin aikuiseksi. Meenkin heti kattomaan olisko noita lisää.

Okei, olen melko varma, että poikanen on sewellioiden. Näin sen nimittäin kiinnittyneenä takaseinään sukarapulassa. Nuoliaiset ja piikkarit eivät tee niin, joten sewellia se on. En löytänyt yhtään lisää heikäläisiä.

Oliskohan kuvien aika? Sisustin vähän uusiksi toista päätyä, odottelen juurakon uppoamista jotta tausta ei näytä niin tyhjälle. Sewellioiden lapsesta en vieläkään saanut kuvaa, toisesta vanhemmista kylläkin. Luultavasti isukki. Päätyä sisustelin niillä kasveilla, joita satun omistamaan. Suswasseria ja valluja pääasiassa. Hehe, ruokinnan jälkeen jo ensimmäinen vallu hyppää po hjasta. En tiedä mainitsinko jo monnisia, mutta sellaisiakin siis tuolla on 5 kokeeksi. Hyvin pärjäävät, joten ei tarvitse viedä takaisin. Mietin vaan noiden nuoliaisten kannalta. Punavalkoiset sukikset pyöräyttivät munia, ja viimeinen ruotsalainen keltainen kuoli tänään. On se tässä nyt muutamia päiviä näyttänytkin aika kalvakalle. Vanhuus painaa. Haluan lisää katajapuun kantoja, niitä vaan olis pitänyt hakea semmoiset 4 kuukautta sitten. En mä mene tuonne istumaan ja rassaamaan teräsvillalla jotakin kantoa.

Pohjakaloille pitäis keksiä vähän vaihtelua ruokavalioon, kun ovat ikänsä syöneet tetran plecotabseja. Jbl-merkkiset eivät mene alas, ja muuten niin hyvät tetran valkoiset tabletit sottaavat vettä. Tykkäsivät kovin seran wels-chipseistä, mutta en ole nähnyt missään.


Niin ja olen sitä 3d-taustaa kattellut, en millään haluais silikoonata kiinni kun tekee niin paljon vaivaa semmoinen, tyhjentää koko allas. Olisko olemassa mitään omalla painollaan alhaalla pysyviä kivijäljitelmiä?

Iso purkki kalanhiutaleita ja wels-chipsejäkin ostettu jouluksi, yksi molli kuoli sähkökatkossa. Ja kasveja, siniravut kun piti siirtää akulla toimivaan akvaan.
Ajattelin ostaa tuonne kunnon ilmastinkiven. Lisääntyykö kurttukriinumi kasvattamalla uuden sipulin kiinni emosipuliin? Meillä tää harrastaa tämmöistä.
Nyt kun ph on kohdillaan, voisi ottaa uuden yrityksen yhdellä plekolla. Ei ihan vielä tosin.

Vähän kalojen perhe-elämästä: Sewellioiden lapsia on nyt saatu kiinni kahdeksan. Äsken näin takalasissa pinnan lähellä ulkosuodattimen ulostulon virtauksessa kymmenen vaalean munan ryppään parin neliösentin alueella, melko pieniä munia oli. Mitä noille vois tehdä, ettei partis vedä yöllä naamariin? Paikassa on todella kova virtaus, joten mikä vaan verkkoviritelmä ei toimi.

Luulen, että ovat monnisten. Vai muniiko sewellia lasiin?

Mielestäni Sewelliat röpöttelee munansa ja ajautuvat ulkosuodattimeen joko muna-asteella tai poikasina. Suosittelen Kokki-lävikön läpi ulkkarin veden laittoa joka kerta kun putsaat ulkosuodattimen (jos ja kun sinulla sellainen on). Ulkosuodattimsesta olen saanut suuren joukon Sewellioita kasvatukseen. Pistänyt verkkohäkkiin tai suoraan vesillekin.

Monniset röpöttelevät munansa laseihin ja vallun ja muiden kasvien lehtiin. Kantsii pistää poikasverkkohäkkiin munat. Itse käytän erinäisiä epävirallisia tapoja munien ottamiseen. Ovat tahmeita, mutta voivat rikkoutua. Toisaalta virta voi viedä.

Leikkaan usein raejuustorasian kansia saksilla, niin saan hyvän munaraapan:). Mutta pitää varoa, ettei riko munia. Vanupuikoilla myös vetelen hankalammista paikoista kudut. Myös pesuainepallo (ei tietysti käytetty) voi napata munat, ettei hyppää vesivirtaan.

Munat ovat tahmaiset ja helposti rikkoutuvat. Itse jätän usein vanupuikon pään tai muovilastan kokonaan kellumaan poikasverkkohäkkiin. Ilmastin siihen tai ainakin sisäsuodatindiffuusori. Mieluusti hyvä virtaus ja ilmastus poikaa. 4 vrk. about, niin vipinää näkyy.

Minusta poikashäkki emoaltaan reunalle. Varo, että ahmatit hypi sinne...niitä riittää. Poikasruokana käytän monnisille Tetran hienojakoista puuterimaista babyfoodia. Hädässä ehkä menisi huhmarissa hienonnettu hyvälaatuinen kalauruoka. Myös pakasteartemian munia minulla on aina jemmassa.

Itse monniset niitä munia myös ahmii...pitää päivystää.

Poikasverkkohäkit sikahalpoja, kannattaa olla jemmassa. Minusta tuskallisempi viritelmä on laittaa akvavettä esim. ämpäriin, sinne munat ja ilmastus ja lämmitys että pysyy akvalämmöissä. Sinne välillä akvavettä...Suosittelen verkkomaista poikashäkkiä akvan reunalla.

Komian kokoinen pytty sulla, tuollaisen kun itsekkin saisi...!

Mulla tuli yksi kysymys mieleeni kun luin päikkäriäsi: millä lasket pHta?

suomunaama kirjoitti: Nyt kun ph on kohdillaan, voisi ottaa uuden yrityksen yhdellä plekolla. Ei ihan vielä tosin.

Meinaan että jos tuote on jokin fosfaattipohjainen tuote, samalla kun lasket pHta, lisäät akvaarion runsaasti fosfaattia. Tämä nostaa sähkönjohtavuutta voimakkaasti ja hyöty on kaloille vain negatiivinen. Oikeasti kovetat vettä kun lisäät suoloja veteen. Kalasi tekevät enemmän töitä solutasolla pitääkseen osmoottisen (ts suola-) tasapanon kohdillaan, mikä kuluttaa energiaa ja altistaa ne stressille.

Mikäli tuote on rikkihappopohjainen, se määrä mikä laskee pHta, on vaaraksi akvaarion bakteereille. Jos nämä tuotteet olisivat oikeasti niin hyviä ja käyttökelposia kuin niiden kuvitellaan olevan, niitähän myytäisiin tonneittan ja kaikki pehmeävetisten harrastajat mukaan lukien kasvattajat käyttäisi niitä! Mutta kun ei myydä eikä käytä. Syystä.

En voi suositella tällaisten tuoteiden käyttöä missään olosuhteissa, etenkään kun suurimmalla osaa kaloja ei ole väliä onko veden pH 6,8 vai 7,5 niin kauna kun vesi on edes jotenkin pehmeää ja etenkin puhdasta. Ja jos/kun pHta lähdetään laskemaan eräiden lajien kutuintoa varten, se tehdään luonnollisella tavalla lisäämällä parkki- eli humushappoja veteen, ei kemikaaleilla!

Sinuna kyllä ottaisin lisää plekoja, sulla on tilaa millä mällätä! Harvalla on mahdollisuutta ottaa yhtään isompia lajeja, sulla on, vaikka kyllä iso porukka, taikka parikin, pienempiä lajeja on myös upea!