Hei!
Ostin tiistaina 8 kalan parven kiilakylkiä. Muut ovat tasakokoisia, mutta yksi on muita pienempi. Isot pojat eivät anna pikkuisen poistua vesitähdikin luota kauemmas. Aina käyvät palauttamassa sen paikalleen. Eivät työnnä, vaan "ohjaavat". Ruokailutilanteessa annan kerralla reilusti ruokaa, jotta pieninkin saa varmasti. Pikkuinen on stressin vuoksi kalpea.
Kasvaako se pian kavereiden mittoihin? Lakkaako kiusaaminen? Vai kannattaako viedä kala takaisin kauppaan?
Kiitos valistuneista ennustuksistanne!
(80 litrainen purkki kasveilla höystettynä, kaverina taistelukala uros, 26 astetta, toisessa päässä virtausta, toinen tyyni ja viikoittainen vedenvaihto)
Kiilakyljet kiusaavat pienintä
Valvoja: Moderaattorit
Kiilakyljet kiusaavat pienintä
Tällä hetkellä enemmän kasveja kuin kaloja.
Re: Kiilakyljet kiusaavat pienintä
Joillain pikkukalaparvilla on viheliäinen tapa kiusata se pahnanpohjimmainen hengiltä. Kyseessä on kalojen lajikäyttäytyminen, joten en usko että saat myyjältä korvausta kuin korkeintaan hyväntahdon eleenä. Voithan kokeilla hankkia lisää kaloja parveen, jolloin isompien voimannäytöt toivottavasti jakautuvat tasaisemmin parven heikomman aineksen kesken.
Nothing that I say or do, matters to the big machine.
Re: Kiilakyljet kiusaavat pienintä
Täytyy kertoa, miten tämä tarina jatkui. Kiusattu kiilakylki alkoi turvota vatsasta, ja oli selvästi koko parven hylkiö. Vein sen kotiin nanoakvaarioon. Yksin ollessaan vatsa alkoi laskea, mutta värit eivät palautuneet.
Kun työpaikan akvaario alkoi vuotaa, jouduin siirtämään kaloja, ja pistin kiilakyljen 125-litraiseen seura-akvaarioon. Vähän hirvitti, että sillä olisi sisäloisia tms, kun kerran se vatsa silloin aiemmin pullotti. Seuraavana päivänä koin mieluisan yllätyksen. Kiilakylki oli saanut värinsä takaisin, ja "paimensi" sinineontetroja onnessaan. Kiusaamisen, ja muutaman kuukauden yksinäisyyden jälkeen se on saanut parven, jossa se on isoin.
Että aina onni ei löydy omanlajisten joukosta.
Kun työpaikan akvaario alkoi vuotaa, jouduin siirtämään kaloja, ja pistin kiilakyljen 125-litraiseen seura-akvaarioon. Vähän hirvitti, että sillä olisi sisäloisia tms, kun kerran se vatsa silloin aiemmin pullotti. Seuraavana päivänä koin mieluisan yllätyksen. Kiilakylki oli saanut värinsä takaisin, ja "paimensi" sinineontetroja onnessaan. Kiusaamisen, ja muutaman kuukauden yksinäisyyden jälkeen se on saanut parven, jossa se on isoin.
Että aina onni ei löydy omanlajisten joukosta.
Tällä hetkellä enemmän kasveja kuin kaloja.