Ongelmia suodattimien kanssa

[Mykkeli]

Minulla on 120-litraisessa seuralassa suodattimina JBL Cristal Profi e900 ja Eheim Biopower 160 lisäkorilla. Ulkosuodattimen virtaus heikkeni jo parissa viikossa käyttöönoton jälkeen, ja huomasin että letkuissa oli levää (akvaario on ikkunan vieressä). Putsasin letkut, ja mies askarteli niille kotelon, etteivät saisi ikkunasta valoa. Nyt tuosta on kulunut pari viikkoa, ja taas virtaus on heikko. Miksi? Ei kai niitä letkuja tarvitsisi ihan alvariinsa olla putsaamassa? Sisältä suodatin ei ole likainen.

Toinen murheenkryyni on tuo Biopower, joka kaiketi oli susi jo syntyessään. Se pitää putsata joka viikko (mikä ei nyt sinänsä ole onneksi kauhean vaivalloista). Ongelmaksi on muodostunut tuo diffuusori, joka toimii ehkä päivän putsauksen jälkeen. Ilmaletku tai säätönupikka ei ole tukossa ja vesikin virtaa hyvin, mutta ilma vaan lakkaa tulemasta sieltä putkesta. Onko tähän jotain konstia (että saisin veden pintaa edes jonkin verran liikkeelle), vai laitanko suosiolla ilmastimen tuonne altaaseen? Kun tuntuu että kalatkin ovat virkeämpiä silloin kun sisäsuodatin "kuplittaa"?

Altaassa asuu viisi jaguaarimonnista, yksi partis, kymmenen kardinaalitetraa ja kolme hunajarihmakalaa.

[Aqualung]

Onko sulla se hienosuodatuslevy siellä ulkosuodattimessa? Se kyllä tukkeutuu hyvinkin nopeasti ja on parempi jos sen jättää kokonaan pois.

Suodatus näyttäisi ainakin riittävältä, joten tulee mieleen kysyä paljonko yleensä ruokit kaloja viikossa?

[Mykkeli]

Onko sulla se hienosuodatuslevy siellä ulkosuodattimessa?

Siellä on kaikki ne alkuperäiset suodatusmatskut, ne oli niitä sinisiä levyjä ja makaroneja. Ei siellä ihan vanua ole.

Kalat saa ruokaa kerran tai kaksi päivässä, sen verran mitä jaksavat muutaman minuutin aikana syödä.

Yllätyksenä tuli kyllä mulle toi, miten nopeasti ulkosuodattimenkin virtaus hiipuu Vettä vaihdetaan kerran viikossa noin kolmannes, ja se näyttäisi riittävän vesiarvojen ja silmämääräisenkin puhtauden puolesta kuitenkin. Lukemani perusteella tuo Biopower ei kaiketi ole kovin häävi suodatin, juurikin siitä syystä että se tukkeutuu niin nopeasti. Olen siitä ottanut sen ylimmäisen vaahtomuovilevyn kokonaan pois, mutta ei sekään kyllä pidentänyt tuota puhdistusväliä mainittavasti. Harmittaa kun se diffuusori ei toimi, pitää varmaan kokeilla ulkosuodattimeen suihkuputkea... tai jotain.

[Sisso]

Yksi murhe vähemmän kun otat sen sisäsuodattimen diffuusorin pois kokonaan. Siitä ei liukene veteen happea oikastaan yhtään (voit nähdä omin silmin miten kuplat karkaa pintaan) ja sen tuottama pystyvirtaus on niin heikko ja paikallinen ettei siitäkään ole mitään iloa. Pidät huolen että pintavirtaus, siis suodatinten ulospuhalluksen tuottama, on riittävä, se riittää hyvin.

Muoks. Jos kalat eivät ole poikasia, riittää kerta päivässä ruokinta. Itse ruokin joka toinen päivä aikuisia kaloja enkä ole huomannut kalojen voinnissa mitään eroa siihen kun ruokin kerran päivässä. Yhtä pulskia aina vaan...mutta vesiarvot on nätimmät. Taisi tulla kipattua ruokaa ennen turhan höllällä kädellä.

[smos]

Empä viitsinyt tehdä uutta aihetta ja ongelmahan se tämäkin on. Suodattimena on CristalProfi i100 joka on jauhanut tuossa 150l akvassa nyt reilun kuukauden tauotta. Eli en ole putsannutkaa. Tänää olisi taas vedenvaihto edessä, joten samalla vois suodattimenkin putsata. Miten putsaan sen?

[smos]

Empä viitsinyt tehdä uutta aihetta ja ongelmahan se tämäkin on. Suodattimena on CristalProfi i100 joka on jauhanut tuossa 150l akvassa nyt reilun kuukauden tauotta. Eli en ole putsannutkaa. Tänää olisi taas vedenvaihto edessä, joten samalla vois suodattimenkin putsata. Miten putsaan sen?

Löytyykö keltään vastausta tähän?

[MrAFCMagic]

En omista kyseistä suodatinta enkä ole sellasita ikinä nähnytkään, mutta netistä löytyi video, kuinka suodatin puretaan. video Patruunoita ei tarvitse vaihtaa, etkä tarvitse mitään bakteerivalmistetta. huuhtelet vain hanan alla (ei kylmää eikä kuumaa vettä!) tai akvaariosta ämpäriin otetussa vedessä.

[smos]

Jees. Eli patruunat huuhdellaan veden alla? No suodatin kyllä pyörittää vettä vielä vaivattomasti, joten onko edes putsauksen tarpeessa?

[djuphavsfisken]

Yksi murhe vähemmän kun otat sen sisäsuodattimen diffuusorin pois kokonaan. Siitä ei liukene veteen happea oikastaan yhtään (voit nähdä omin silmin miten kuplat karkaa pintaan) ja sen tuottama pystyvirtaus on niin heikko ja paikallinen ettei siitäkään ole mitään iloa. Pidät huolen että pintavirtaus, siis suodatinten ulospuhalluksen tuottama, on riittävä, se riittää hyvin.

Diffuusori tuotta myös näkymättömiä mikrokuplia jotka liukenevat veteen. Vähän samalla tavalla kuin jokin laite tuottaa ääniä mitä ihmiskorva ei kuule.

[Kiksu]

Mulla on CristalProfi i200, jossa on yksi moduuli enemmän kuin tuossa i100:ssa, mutta muuten sama vekotin. Yllätyin viimeksi putsatessani sitä, että vaikka patruunat olivat todella täynnä moskaa (enemmän kuin olen missään nähnyt), suodatin kierrätti vielä hyvin vettä. Edellisestä putsauksesta oli varmaan kuukauden verran. En ollut putsannut sitä useammin, koska sen varsinainen tehtävä on nostaa vettä toisen suodattimen kaverina kultakalojen laatikkosuodattimeen ja vesi näytti hyvin virtaavan, mutta hoitaa kyllä tehokkaasti sen moskankeräyksenkin siinä ohella. Olinkin huomannut, että sen lisäämisen jälkeen muihin suodattimiin kertyi paljon aiempaa vähemmän moskaa. Ehkä enintään se kuukausi olisi sopiva putsausväli, varsinkin jos se on ainoana suodattimena jolloin virtauksen vähittäinen hiipuminen voisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin useamman suodattimen yhdistelmässä.

[Sisso]

Yksi murhe vähemmän kun otat sen sisäsuodattimen diffuusorin pois kokonaan. Siitä ei liukene veteen happea oikastaan yhtään (voit nähdä omin silmin miten kuplat karkaa pintaan) ja sen tuottama pystyvirtaus on niin heikko ja paikallinen ettei siitäkään ole mitään iloa. Pidät huolen että pintavirtaus, siis suodatinten ulospuhalluksen tuottama, on riittävä, se riittää hyvin.

Diffuusori tuotta myös näkymättömiä mikrokuplia jotka liukenevat veteen. Vähän samalla tavalla kuin jokin laite tuottaa ääniä mitä ihmiskorva ei kuule.

Tää olikin ihan uutta...Suurin osa diffuusorin kuplista, pienet ja isot, karkaa ilmaan, jokainen voi nähdä sen itse. Yleensä diffuusorien ulospuhallus on suht lähellä pintaa, ei tällä matkalla paljoa mitään ehdi imeytymään. Jopa hiilarin liukeneminen on vähän niin ja näin vaikka se liukenee happea huomattavasti herkemmin veteen! Jos ilmastin mitään "silmälle näkymättömiä" mikrokuplia tuottaakin, niiden hyöty on olematon. Oikeasti: ilmastin toimii kahdella tavalla: se saa aikaan pystyvirtausta, joka saa vettä kiertoon,joskin vaikutus on suht rajallinen ellei kyseessä ole hyvin tehokas ilmastin. Sen ensisijainen teho perustuu kuitenkin kuplien ominaisuuteen rikkoa veden pintaa, jolloin ilman ja veden rajapinnan pinta-ala kasvaa ja hapen liukeneminen tehostuu. Mitä tulee mikrokupliin, niin tehokkain ilmastin on sellainen, joka todellakin syytää mikrokuplaa, joskin tähän tarvitaan mikrokuplia tuottava ilmastinkivi (ei diffuusori!) mutta tämä perustuu taas siihen, että mikrokuplat saavat aikaiseksi suuremman vedenpinnan rikkoutumispinta-alan (olipa kiva sana...). Ken on nähnyt mikrokuplaa tuottavan ilmastinkiven (keraaminen/puinen) toiminnassa, voi havaita, ettei nekään kuplat juuri liukene matkallaan ylös toisin kuin CO2-kuplat, joiden voi nähdä pienenvän ja jopa katoavan kokonaan matkallaan ylös. Kannattaa muistaa, että jos haluaa säästää hiilaria, ilmastin on omiaan ajamaan sitä pois vedestä, joskin niin tekee myös mikä hyvänsä muu pintaa liikuttava liikuuttava härpäke mutta ilmastimen pystyvirtausvaikutus on tähän erityisen tehokas.

BTW, ilmastin on erinomainen apuväline hoitaaman pois ns rasvakalvon. Jotkut harrastajat, joila on kalvo riesanaan, ovat ajasteneet yöksi ilmastimen hoitamaan kalvon pois yöllä.

[djuphavsfisken]

Kiitos Sisso! Olin lukenut tuon jostain ajat sitten. Siinä puhuttiin nimenomaan suodattimen diffuusorista joka imee paineella ilmaa veden sekaan (vähän kuin aktiivilevitin). Hienoa kun väärinkäsityksiä korjataan

[Ruma mies]

Tieto ilmastimen olemattomasta vaikutuksesta on esiintynyt niin monessa keskustelussa, että ilkeänä ihmisenä en malta olla kyseenalaistamatta sitä. Onko kyse tiedoksi muuttuneesta uskomuksesta vai onko se oikeasti totta?

Eikö ole näin: Kaasujen vaihtuminen ilman ja veden välillä on suoraan riippuvainen pinta-alasta. Ilmastin on ehkä vähän vedenpintaa tehokkaampi kaasujen vaihtaja, koska kuplat liikkuvat koko ajan ja niissä on koko ajan 'tuoretta' ilmaa ja ne kohtaavat koko ajan uusia vesimolekyylejä. Jos ilmastimesta tulevien kuplien yhteispinta on merkittävästi pienempi kuin vedenpinnan pinta-ala, sitten on totta, että ilmastimella ei ole merkitystä.

Testasin pari viikkoa sitten asiaa 1950-luvulta peräisin olevalla ilmastimella ja samalta aikakaudelta olevalla hohkakivellä, jotka oikeasti kuuluisivat museoon. Koetin arvioida keskimääräisen kuplan koon ja yhtä aikaa vedessä olevien kuplien lukumäärän. Tehtävä osoittautui ainakin minun havaintokyvylleni mahdottomaksi.

Jos ilmastimen teho oli pienellä, kuplia oli yhtä aikaa vedessä hatusta vetäen ehkä pari tuhatta. Jos tehon käänsi maksimiin - ilmastin piti hirveää meteliä - kuplien määrä moninkertaistui. Kuplien koko vaihteli tuskin havaittavasta monen millimetrin kokoiseen. Nykyaikainen ilmastin luultavasti puhkuisi paljon suurempaa kuplamäärää murto-osalla siitä metelistä.

Pallon pinta-ala on 4*[pii]*r2. Katsoin Wikipediasta. Jos keskimääräisen kuplan säde olisi 0,25 mm ja kuplia olisi yhtä aikaa vedessä 1000 kpl, kuplien yhteispinta olisi vain pari neliösenttiä, eli täysin merkityksetön. Mutta jos kuplien keskimääräinen säde olisi 2 mm ja kuplia olisi yhtä aikaa vedessä 10000 kpl, niiden yhteispinta olisi suurempi kuin normaalimuotoisen akvaarion vedenpinta.

En ole juuri ilmastinta käyttänyt. En ole huomannut tarvetta sille ja tuo 1950-luvun ilmastin pitää todella järkyttävää meteliä. Ne, jotka käyttävät, voisivat ehkä arvioida nykyaikaisen laitteen tuottamaa kuplamäärää.

[djuphavsfisken]

Ruman Miehen kokeilusta tuli mieleen yksi lisämuuttuja. Eli olisikohan myös kuplien vauhdilla merkitystä (jos siis esim. tulevat suihkuputkesta). Eli mitä nopeammin kupla liikkuu vedessä sitä enemmän se on yhteydessä ympäristöönsä ja liukenee tehokkaammin. Tämähän on oikeastaan sama kuin aktiivilevittäjän toimintaperiaate. En ole insinööri, joten tämä on kysymys eikä väite

[Sisso]

Kuplien määrää voi olla hyvin vaikea arvioida koska kiviä on niin moneen lähtöön eikä määrä ole ilmastimen tehokkuutta mittaava "yksikkö" vaan pinnan rikkoutuminen ja tähän mikrokuplat on omiaan. Happea mittaamalla tuo selväisi vaan itse en luota kotitesteihin yhtään enkä yhteenkään. Aivan varmasti ilmastin on tyhjää parempi ja käytän niitä itsekin pikkuakvoissa vettä kierrättämässä suodattimen tilalla mutta en siltikään usko sen vettä ilmastavan muuten kuin pinnan kautta. Lehtien alle kertyvät kuplat ei häviä muualle kuin pintaan seuraavien tunkiessa tilalle. C02-kuplien voi nähdä pienentyvän. Vaikka Ruman miehen sanoissa on varmasti viisautta, uskon silti enemmän silmiäni tuijoteltuani eräänkin tunnin niin hiilarin levitystä kiven kautta kuin ilmankin. Ja hiilari tosiaan liukenee veteen happea huomattavasti herkemmin, siitä huolimatta diffuusoria ei pidetä kovin tehokkaana levitystapana. Tää on selvitetty mittaamalla C02-pitoisuuksia ammattikäyttöön tarkoitetuilla mittareilla, happimittauksista en osaa sanoa juuta tai jaata. Pumpullla saa aikaiseksi saman pintakierron plus oikein mitoitettuna se pitää koko akvan veden liikeessä paremmin kuin ilmastin. Mikäli tahtoo ilmastimen hoitavan koko akvan kierron pohjaa myöten, sen pitää olla melkoisen jyty eikä nätti kuplavirta/verho jossain takanurkassa ja nostovoiman pitää lähteä alhaalta asti, ei läheltä pintaa.

Arvelisin koko ilmastindilemman juontavan juurensa C02 vs ilmastin-keskustelusta. Silloinhan ilmastamisella on jo merkitystä C02n hassaamisessa. Ainakin toivon, ettei yhdessäkään suodattimella varustetussa akvassa ole niin huono vedenkierto (=suodatin), että pysyäkseen hengissä kalat tarvitsevat ilmastimen koska aika hatarassa on silloin kalojen henki. Jos akva on varustettu pelkällä ilmastimella, bakutoiminta hoidetaan muualla. Myös lämpötilalla on selkeä vaikutuksensa liukenevuuteen, korkea lämpö ei mitenkään edesauta asiaa:... Ilmastetussa vedessä typpi (78,1%) ja happi (20,9%) ovat vallitsevia kaasuja. Veteen liukenevan hapen määrä on riippuvainen veden lämpötilasta, 1-asteisessa vedessä liukenee noin 14,25 mg litraan, 10 asteisessa enään 11,25 mg. Mikäli veden lämpötila on 20 astetta liukenee vain 9 mg litraan (ilmanpaine 101,3 kPa ja kosteus 100%)....(http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Miljo/o2.htm). Vaikka omaan taipumuksen vastarannankiiskeyteen, tässä asiassa olen taipuvainen uskomaan kokeneempiani mutta tämä johtuu vain tästä Co2-jutusta, millä lienee käytännössä enemmän merkitystä kuin ilmastimen hapettavalla vaikutuksella. Tässä menee helposti puurot je vellit sekaisin.

Muoks. C02-reaktorin idea on pitää kaasu mahdollisimman kauan vedessä ja pumpun avulla liuottaa sitä veteen mahdollisimman tehokaasti. Eiköhän hommeli mene niin, että mitä nopeammin O2- tai CO2-kupla pääsee pintaa, sen vähemmän siitä on ehtinyt imeytyä mitään.

[Sisso]

Muokkausaika menikin umpeen, mutta kyllähän happea liukenee veteen myös kuplista (siis pinnan alla) mutta yleensä aika muodostuu rajoittvaksi tekijäksi plus lämpötilan asiaa ennestään heikentävä vaikutus. Eli teoriassa hapettumista tapahtuu vedessä, käytännössä...satsaisin siihen varmempaan tapaan eli pinnan liikkeeseen.

[Kimbela]

Omakohtaisen kokemuksen perusteella olen käyttänyt ilmastinta nimenomaan kellolla tuulettamaan hiilidioksidia pois altaasta yöaikaan, kun olen lannoittanut kiljusysteemillä, tällä tavoin olen ainakin omasta mielestäni saanut rajoittettua pH arvon liikaa heittelyä. Veteen liuenneen hapen määrään sillä ei mielestäni juuri ole ollut merkitystä. Itse en käytä noita sisäsuodattimien diffuusoreita käytännössä koskaan. Ennen muinoin ilmapumpulla sai kloorin tuuletettua vesijohtovedestä pois (siis silloin kun klooria vielä lisättiin 70-80 luku).

Kaasujen liukoisuus liittyy paineeseen ja akvaariossa nyt ei pääse syntymään vielä kovin suurta hydrostaattista painetta. Ilmakuplissa suurin osa on typpeä, joka sekin liukenee jossain määrin veteen.

Mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Silmämääräisillä arvioilla ei päästä mihinkään, mutta pitääpä pohtia voisiko tuota jotenkin mitata edes kohtuullisen luotettavasti.

[djuphavsfisken]

Olisi kiinnostavaa jos joku oikeasti tekisi mittauksia, niin asia selviäisi. Liuenneen hapen mittaaminen kun ei ole ihan yksinkertaista.
Tässä aiheesta lisää:
http://www.ecy.wa.gov/programs/wq/plant ... xygen.html

[Sisso]

tällä tavoin olen ainakin omasta mielestäni saanut rajoittettua pH arvon liikaa heittelyä.

pHn heittely ei ole kaloille ongelma. Kalojen on todettu kokeissa sietävän jopa kahden pykälän äkillisen muutoksen mikäli sähkönjohtavuus on pysynyt samana. Vuorokautista vaihtelua tapahtuu myös luonnossa ihan jo bakteeritoiminnan vaikutuksesta. Tämä perustuu (makeanveden) kalojen hyperosmoottiseen "ominaisuuteen" jolloin yksittäisen arvon muutoksella ei ole juurikaan merkitystä koska se harvemmin heilauttaa, ellei se ole valtava, kokonaisuutta eli sähkönjohtavuutta. Koska sulla kuitenkin on perusteet hyvin hallussa, niin uskon sun tarkoittaneen enemminkin että varmistelet happitasetta yöllä jottei vedessä oleva mahdollinen hiilari/hapen vähyys aiheuttaisi kaloille ongelmia. Tähän ilmastin onkin hyvä apu. Hiilari toimii hään tavoin kalojen verenkierrossa eli se korvaa hapen punasolussa, joten jopa runsashappisessa akvassa voi saada aikaan hiilarimyrkytyksen jos CO2ta on liikaa suhteessa happeen.

Johan taas lähtikin alkuperäisestä aiheesta...Mutta ihan hyvä ruopata tätäkin aina välillä esille nousevaa asiaa puolin jos toisin. Jos ilmastin ajaa vedestä hiilidioksidia, eikö se aja myös happea? Jos happi ei edellä esitetyistä ehkä-syistä johtuen imeydy/ehdi imeytymään kunnolla veteen, voiko se itse asiassa jopa huonontaa akvan happitilannetta? Tuskin? Mikä on pinta-agitaation vaikutus suhteessa tähän? Mikä olisi optimaalinen suhde kuplien koon, määrän ja pinta-agitaation suhteen jos tahtoo ilmastinta käyttää hapen lisäämiseen? Onko diffuusiolla jokin rooli tässä palapelissä? Miten CO2-sijoittuu (kemiallisesti) tähän yhtälöön? Njaa, siinä pohdittavaa mutta onneksi ei tarvitse omalta kohdaltaan miettiä noita kun en luota kuin riittävän tehokkaaseen ilmastukseen pinnan kautta niin että voin nähdä veden kiertävän joka puolella akvaa.

[Kimbela]

Joo no tuli ehkä muotoiltua hieman huonosti, tällä hetkellä en käytä ilmastusta lainkaan (EasyCarbo aamuisin ja/tai CO2 suoraan pullosta levittimeen päivisin). Silloin kun kiljupöntöt puskivat CO2:a yöt ja päivät huomasin että aamuisin kaloilla tuppasi olemaan altaassa hengitysvaikeuksia -> altaassa yöaikaan liikaa CO2 -> poistetaan tuulettamalla ilmapumpulla. Mittailin myös tippatestillä O2 pitoisuuksia, mutta eipä noista paljoa kostunut, happea oli iltapäivällä paljon (kasvit) ja aamulla vähemmän. Kyllähän tuolla JBL:n O2 sakkatestillä saa suuntaa antavia lukemia, tosin on aika turhaa mittailla asiaa jonka jo tietää. Lisäksi pH arvo alkoi hipoa arvoa 5 (eli heittely vaan liiallinen lasku), joka ei nyt enää ole suurimman osan kaloista mukavuusalueella. Mutta siis, ongelmana ei ollut hapen puute vaan liiallinen CO2 (tai liian alhainen kH).

Veden pinnan rikkominen on jo muinoin ollut olellinen osa akvaarion hoitoa, ennen ilmapumppujen tuloa väki viritteli käsittääkseni jotain tippasysteemejä että vesi kiersi altaassa. Myöhemmin ilmapumpulla saatiin tuo alhaalta ylös liike helposti aikaan.

Jos jollakin lailla luotettavia lukemia aikoisi saada pitäisi olla täysin kasviton allas ja luotettava mittaustapa tuolle happipitoisuudelle.

[Kiksu]

Veden pinnan rikkominen on jo muinoin ollut olellinen osa akvaarion hoitoa, ennen ilmapumppujen tuloa väki viritteli käsittääkseni jotain tippasysteemejä että vesi kiersi altaassa. Myöhemmin ilmapumpulla saatiin tuo alhaalta ylös liike helposti aikaan.

Ennen näitäkin veden kiertoa saatiin aikaiseksi lämmittämällä akvaariota altapäin, jolloin lämmennyt vesi nousi ylös ja raskaampi jäähtynyt vesi pinnalta painui alas.