Parven minimikoko

[Mari Kurki]

Olen tässä jonkin aikaa pohtinut tätä parven määritelmää ja sitä mikä tulisi olla minimikoko parvelle. Yleisesti hyväksytty minimikoko nykyisin on se 6 kpl, mutta itse olen alkanut mielessäni pitää tätä kovin vähäisenä määränä ja jäänteenä entisajoilta. Nykyisin kirjallisuudessa ja täällä netissäkin kalojen tilantarpeita on päivitetty koko ajan suuremmiksi, mutta parvikoon suositus on edelleen koko ajan pysynyt tuossa 6 yksilössä. Onko tämä riittävä määrä? Mitä olette mieltä?

Omia ajatuksiani asiasta:
Luonnossa parvikalat liikkuvat aina satojen, jopa tuhansien yksilöiden parvissa. Luonnollisuus, niin mahdoton kuin se tavoitteena täydellisesti onkin, on mielestäni hyvä lähtökohta kalojen pitämiselle akvaariossa. Parven on todettu olevan parvikaloille eri nomaisen tärkeä niiden voidakseen toteuttaa luonnollista käyttäytymismalliaan, ja tunteakseen olonsa turvalliseksi. Riittääkö 6 yksilöä tähän?
Itse olen pienessä mielessäni, ilman minkäänlaista todellista tieteellistä pohjaa, tullut siihen lopputulokseen että 10 yksilöä on likempänä todellista parvea, kuin 6. Lisäksi, suositukset ovat vain suosituksia. Hieman liian paljon, on tässä kohtaa mielestäni parempi kuin hieman liian vähän. Mikäli parvikalaa ei mahdu akvaarioon 10 yksilöä, on allas lajille liian pieni, tahikka muita kaloja on liikaa.

Tokihan riittävä parvikoko riippuu hieman myös lajista, mitä pienempi kala, sitä isomman parven se tarvitsee. Nyt kuitenkin ihmisillä, etenkin aloittelijoilla, on tapana mennä sen minimin mukaan ja mikäli jollakin lajilla on pienempi parvisuositus kuin toisella, ei välttämättä ymmärretä syytä ja oikaistaan tämänkin kohdalla sen pienemmän mukaan. Siksi itse suosittelisin lajille kuin lajille minimissään sitä 10 yksilön parvea, tämä olisi selkeää ja varmastikin riittävä kaikille.. vähättelemättä myöskään ulkonäköseikkoja. Kyllä 10 yksilön parvi näyttää vain niin paljon kivemmalta kuin 6 yksilön!

Parvikaloista haluaisin erottaa erilleen ne kalat, jotka eivät varsinaisesti parveile, mutta kaipaavat kuitenkin omanlajistaan seuraa. Kutsun näitä itse ryhmäkaloiksi ja näihin kuuluvat monet nuoliaiset, isommat panssarimonnit ja jotkut barbit. Näiden ryhmän kooksi sopii hieman lajista riippuen 3 - 6 kpl, näilläkin niin lajitellen että mitä suurempi kala, sitä pienempi porukka riittää.

Mielipiteitä?

[Hanbuktu]

Mikäli parvikalaa ei mahdu akvaarioon 10 yksilöä, on allas lajille liian pieni, tahikka muita kaloja on liikaa.

Juurikin näin. Sanohan sen lopulta joku ääneen. Mikä ihmeen parvi on 6kpl?

[päivänvarjo]

Mä oon aikalailla samaa mieltä tuosta asiasta, että mahdollisimman iso parvi.
Mutta musta tämä akvaaro harrastus on myös eläinrääkkäystä. Jos nyt vaikka olisi 500l akvaariossa 50 neontetraa niin onko se oikeasti tarpeeksi iso? Mun mielestä suurelle osalle kaloista Mikään järkevänkokoinen akvaario ei ole tarpeeksi iso,vaikka olisikin pieni kala, koska osa kaloista ei elä koko elämäänsä samassa paikassa, vaan asuinalue saattaa vaihdella paljon.
On tietysti niitäkin lajeja joille pienempi tila käy ihan hyvin, kuten vaikkapa taistelukalat. Ei niillä siellä luonnossakaan välttämättä ole sen isompaa elintilaa, voi olla jopa pienempi.

[paul]

Olen ollut itsekkin aina samaa mieltä ja parvet ovat olleet mielellään yli 20kpl, sillä mitä enemmän on parvessa kaloja niin sitä rohkeampia ne ovat sekä ei tosiaan 6 edes näytä parvelta.

[MrAFCMagic]

On tietysti niitäkin lajeja joille pienempi tila käy ihan hyvin, kuten vaikkapa taistelukalat. Ei niillä siellä luonnossakaan välttämättä ole sen isompaa elintilaa, voi olla jopa pienempi.

Tunnen hirveän huonosti taistelukalojen luonnonoloja, voisitko kertoa tuosta lisää? Ei oikeen mun päähän mahdu, että vois olla nuin kovin pieniä lätäköitä, eli alle 40 litrasia?

Upeen akvaarionhan saa, jos vaan saa viljeltyä jotain parvikalaa paljon. 500 litraiseen voi laittaa helposti pari sataa neontetraa. Se olisi jo näyttävä, mutta hankintana hyvin kallis.

[päivänvarjo]

Siis en mäkään niin hirveästi tiedä, mutta taistelukalat elävät myös suurilla vesistöillä, mutta jonkunverran myös esimerkiksi riisipelloilla missä vesi voi olla hyvinkin matalaa.

[Omega369]

Jätän tämän kuvan kardinaalitetroista tähän ja totean että mitä suurempi, sitä suurempi.. Terveisiä Etelä-Koreasta, allas ympyräpohjainen sylinteri, halkaisija luokkaa kaksi metriä, korkeutta kolmisen metriä. En edes yritä laskea noita, eikä kuvassa ole kuin noin puolet altaan parvesta. Oli siellä altaassa muitakin kaloja, mutta ne hengasivat pohjan tuntumassa.
Itse pitäisin parveutuville ja parvessa uiville kaloille miniminä pariakymmentä yksilöä. Sekalaisesti hengailevat, seuraa arvostavat lajit voivat olla hyvinkin iloisesti siinä kuuden parvessa, enkä niille koe parviminimin nostolle tarvetta.

[akvaristi]

Samaa mieltä, että tiukasti parvisidonnaisille kaloille yli 10 olisi hyvä minimi kuuden sijaan ja itsekin olen nykyään ostanut kaikkia parvikaloja ihan vähintään sen 10, mieluummin vielä enemmän.

Mutta sitten on nuo "ryhmähenkiset" parvikalat hiukan asia erikseen... ostin aikoinaan 10 kpl robertsintetroja, joista on nyt 7 jäljellä. Mielestäni tuo 7 on ihan kiva määrä 175-litraiseen altaaseen, kun ovat kuitenkin siellä sun täällä pitkin allasta ja valtaavat reviirejä. Toki en sano, etteikö se 3 vielä joukkoon mahtuisi mutta siis mielestäni vanha suositus 6 kpl voisi päteä vielä tämän tyyppisille tetroille ja muille.

[Ildar]

Mutta musta tämä akvaaro harrastus on myös eläinrääkkäystä.

Ihan pakko kysyä, että miksi ihmeessä sulla sitten on edes se yks akvaario, kun koet kolo harrastuksen eläinrääkkäykseksi?

Marille komppia. Kymmenen kalankin parvi on lajista ja altaan koosta vain hienoisesti riippuen vielä pieni. Pitäiskin itse vähän laajentaa tuota kiilakylkiparvea nyt kun tuli puheeksi...

[pikku_kalaset]

Samaa mieltä Marin kanssa. Tuli muuten mieleen, että kongontetrojen litrasuosituksessa olisi korjaamisen varaa. Kun mietin 6 kalaa 150 litrassa (jossa todennäköisesti on myös muita kaloja) alkaa kyllä vähän hirvittää. Mulla niitä on 8 kpl 375 litrassa ja vaikka asuttavat vain altaan toista päätä niin kyllä siinäkin on jo yli 150l.

Entä sellaiset kalat, jotka tavallisesti hengaavat pitkin akvaariota tarvitsematta toisiaan, mutta pelästyessään menevät tiukasti parveen? Esimerkiksi punatetrat ovat tällaisia. Mulla on 14 parvesta jäljellä 5 (ovat myynnissä, ei ole mun juttu tämä laji) ja hyvin orvoilta nuo näyttävät pelästyessään Ja jos aattelee, että vain yksi enemmän olisi suositusten mukaista niin... Huh huh. Onneksi Faunattaren sivuilla näyttävät mainitsevan, että 10 kpl parvi vasta saa kalat rohkeammiksi. Toisaalta pelästyvät aika harvoin (vedenvaihtoja ja välillä kun valot rävähtää päälle). Esimerkiksi nyt *katsoo akvaan* eivät ole huomaavinaankaan toisiaan vaan polskuttelevat pikkuporukoissa (2+2+1). Toi yksi on erakko

[Mari Kurki]

Mä oon aikalailla samaa mieltä tuosta asiasta, että mahdollisimman iso parvi.
Mutta musta tämä akvaaro harrastus on myös eläinrääkkäystä. Jos nyt vaikka olisi 500l akvaariossa 50 neontetraa niin onko se oikeasti tarpeeksi iso? Mun mielestä suurelle osalle kaloista Mikään järkevänkokoinen akvaario ei ole tarpeeksi iso,vaikka olisikin pieni kala, koska osa kaloista ei elä koko elämäänsä samassa paikassa, vaan asuinalue saattaa vaihdella paljon.
On tietysti niitäkin lajeja joille pienempi tila käy ihan hyvin, kuten vaikkapa taistelukalat. Ei niillä siellä luonnossakaan välttämättä ole sen isompaa elintilaa, voi olla jopa pienempi.

Uhhuh.. tässäpä sellainen kirjoitus että en oikein tiedä mistä kohtaa aloittaisin vastaamisen.
Akvaarioharrastus eläinrääkkäystä? Koska ei pystytä tarjoamaan samoja tiloja/oloja kuin luonnossa?
Miten ihmeessä perustellaan minkään lemmikkieläimen pito, jos tätä käytetään mittapuuna? Kalat ovat melko alkeellisia eläimiä. Ne eivät tajua tilaa samalla tavoin kuin ihminen, tai kuten edes alkeellisemmat nisäkkäät. Kalat eivät myöskään kaipaa samalla tavoin aktiviteettia (joitakin erityisen kehittyneitä ja älykkäitä lajeja, kuten norsukala, lukuunottamatta), kuin nisäkkäät. On totta että kalalle ei mitenkään pysty tarjoamaan vankeudessa likimainkaan samanlaisia tiloja, kuin luonnossa, mutta tarvitseeko kala edes niin paljon? Luonnossa ruoka on harvemmassa kuin akvaariossa. Kala siis tarvitsee tilaa ruoan etsintään. Luonnossa on myös vihollisia, joita paetakseen kala tarvitsee tilaa. Akvaariossa ei ole näitäkään. Reviirikalat tarvitsevat kutuaikanaan tilaa poikueen kasvattamiseen, mutta kun näitä on tutkittu, eivät nekään ole loppupeleissä kovin suuria (kovin suurta reviiriä on hankala puolustaa), joten tämäkin tarve saadaan akvaariossa täytettyä loistavasti. Akvaariossa ei myöskään ole niitä kilpailevia lajin edustajia samalla tavoin kuin luonnossa (yleensähän akvaarioon jätetään vain se yksi koiras ja sen puoliso(t)).
Sellaisia lajeja, jotka eivät näitä kriteerejä täytä, ei taas oikeastaan akvaariossa pidetä, eikä tulisikaan pitää, mutta on silti kovin radikaalia ja tietämätöntä väittää että minkään kalan pitäminen akvaariossa on eläinrääkkäystä.

[päivänvarjo]

Okei tossa ilmaisin asian ehkä vähän väärin... Siis akvaario harrastus voi olla eläinrääkkäystä jos esim tunkee selvästi liian isoja kaloja liianpieneen tilaan, ja tätäkin aika usein tapahtuu.
Mutta tämähän on vaan mun mielipide, eikä kenenkään muun tarvitse olla samaa mieltä.

[shays]

Okei tossa ilmaisin asian ehkä vähän väärin... Siis akvaario harrastus voi olla eläinrääkkäystä jos esim tunkee selvästi liian isoja kaloja liianpieneen tilaan, ja tätäkin aika usein tapahtuu.
Mutta tämähän on vaan mun mielipide, eikä kenenkään muun tarvitse olla samaa mieltä.

Ja josko sitten jatkettaisiin aiheesta "parven minimikoko", kuten otsikkokin kertoo.

[Aqualung]

Tästäkin Päivänvarjon aiemmasta viestistä on nyt tullut pientä palautetta ylläpidolle, mutta luulisin että aavistuksen jäsentelemätön teksti ja ei ehkä ihan täysin loppun asti viety harkinta mahdollisista seuraamuksista muiden käyttäjien taholta suhteutettuna kirjoittajan ikään sulkee pois trolli-factorin eikä viesti näin ollut tarkoitettu kenellekään loukaavasti tai muutenkaan elämää suuremmaksi palaksi takertua.

Move on - there's nothing to see here...

Ylläpito

[annek]

Noita "pikkutetroja" tai vastaavia voisi ihan hyvin olla joku 10-20 vähintään, ja enemmänkin jos tila antaa myöden. Eli joo, parven minimikoko voisi minunkin puolestani olla 10.

Entäs sitten jotkut kirjoahvenet, esim jotkut tonkijat ja kiekot ym? Nehän tykkäävät hengata ja porukassa, mutta mikä näillä isommilla kavereilla sitten olisi se minimikoko ryhmälle? Mennäänkö edelleen kymmenellä, vai toimisiko hieman pienempikin määrä?

[Maisu]

Entä sellaiset kalat, jotka tavallisesti hengaavat pitkin akvaariota tarvitsematta toisiaan, mutta pelästyessään menevät tiukasti parveen?

Niillekin pitäisi sitten olla jokaiselle yksilölle se "oma tila" myös tarjolla, eikä niin että ajatellaan että uivatpahan nätimmin parvessa kun on enemmän porukkaa. Minun mielestäni.

Mutta sinällään ei minusta olisi haitaksi vaikka määriteltäisiin erikseen "ryhmä" 3-5 kpl, "pienoisparvi" 6-15 kpl ja "parvi" 15-30 kpl tai yli. Sanathan vaikuttavat asenteiden tasolla.

[7330]

Ne eivät tajua tilaa samalla tavoin kuin ihminen, tai kuten edes alkeellisemmat nisäkkäät. Kalat eivät myöskään kaipaa samalla tavoin aktiviteettia (joitakin erityisen kehittyneitä ja älykkäitä lajeja, kuten norsukala, lukuunottamatta), kuin nisäkkäät.

Olen samaa mieltä siitä, etteivät kalat, joilla on suhteessa melko pienet aivot, todennäköisesti kaipaa virikkeitä samassa mittakaavassa kuin nisäkkäät, joiden aivot ovat sekä suuremmat että rakenteellisesti monimutkaisemmat. Se mihin haluan väittää vastaan, on viestin sävy. Se on liian varma asiasta, josta ei olla varmoja. Jälkimmäinenkin väite on kovin kiistanalainen, enkä usko että kukaan on edes yrittänyt tutkia ensin mainittua.

Kolmiulotteisessa avaruudessa liikkuvalle kalalle tilan hahmottaminen on kertaluokkaa tärkeämpää kuin maanpintaa pitkin taapertavalle pikkunisäkkäälle, joten mututuntumani epäilisi, että asia voi olla ihan toisinkin päin. Sitä voitaisiin varmasti tutkia, jos joku kehittäisi riittävän ovelan tutkimusasetelman lajienvälisten erojen kiertämiseen.

Koska viime vuosina esimerkiksi matelijoiden, norsukalojen, kirjoahventen ja monnien käyttäytymistutkimus on tuonut esiin hämmästyttäviä tuloksia, epäilen koko sakin olevan huomattavasti älykkäämpiä kuin yleensä arvellaan. Virikkeiden tarjoaminen akvaariokaloille saattaisi itse asiassa merkittävästi parantaa niiden viihtymistä, ainakin älykkäämpien ja elintavoiltaan generalististen lajien. Yhtenä virikkeenä toimivat tietenkin lajitoverit, ja sikäli asia linkkautuu taas parvikokoihin.

Lisäkommenttina kuitenkin, että usein akvaariokaloilla on paremmin liikkumatilaa, monimutkaisempi, haastavampi ympäristö ja enemmän lajitovereita kuin vaikka lemmikkijyrsijöillä tai häkkilinnuilla, matelijoista nyt puhumattakaan.

Mutta sinällään ei minusta olisi haitaksi vaikka määriteltäisiin erikseen "ryhmä" 3-5 kpl, "pienoisparvi" 6-15 kpl ja "parvi" 15-30 kpl tai yli. Sanathan vaikuttavat asenteiden tasolla.

Kyllä, sanat ovat tärkeitä. Nyt pitäisi vielä päästä yksimielisyyteen siitä, mitkä kalat kuuluvat mihinkin kategoriaan. Samassa ryhmässä, vaikkapa tetroissa, kun voi olla hyvinkin monen porukan edustajia. Ja sitten ovat tietenkin pariskunta- ja haaremikalat, jotka nekin saattavat sopivissa oloissa heittäytyä parvikaloiksi. Luonto on niin monimuotoinen, että se istuu huonosti kategorioihin.

Ryhmäkaloja - isot panssarimonnit, Botia-nuoliaiset, pusukalat?
Pienoisparvikaloja - nuo lähinnä säikähtäessään parveilevat tetrat, kuten musta-aavetetra?
Parvikaloja - useimmat pienet tetrat ja rasborat, seeprakalat?

[jippo]

Ehdottomasti samaa mieltä Marin kanssa. Itse olen aikoinani pitänyt juuri noiden suositusten mukaan pieniä "parvia" kun ei ole ollut kokemusta kalojen käytöksestä. Kun sitten pikku hiljaa on oppinut jotain kalojen käytöksestä parvikokoja kasvattamalla niin muutos kalojen käyttäytymisessä on ollut todella huomattava.

Ystäväni innostui kokeilemaan parvikäyttäytymistä(ammatiltaan biologi) nigeriankuultomonneilla. Hän osti ensimmäiseksi 30kpl parven joka lajille ominaiseen tapaansa oli melko apaattinen eivätkä yksilöt pahemmin uskaltaneet ennen pimeän tultua liikkua, tai säikähtivät heti kun altaan vieressä oli liikettä. Hän kasvatti parven kokoa pikku hiljaa ja lopulta hänellä oli 120kpl parvi pohja-alaltaan 1mX1m kokoisessa altaassa. Parvi on täysin yhtenäinen ja liikkuu altaassa välittämättä ulkopuolella tapahtuvasta liikkeestä mitään. Altaan tietyt kalalajit saavat parven "hajoamaan" kuten luontodokkarien silliparvet tekevät mutta välittömästi parvi palautuu taas muotoonsa ja jatkaa eloaan.

Ryhmäkaloja - isot panssarimonnit, Botia-nuoliaiset, pusukalat?

Tähän ryhmään voi lisätä myös tietyt ripsimonnit, myös suuremmat lajit mutta niiden allaskoko pitää toki olla suurempi. Olen itse "testannut" täyskasvuisten täpläripsimonnien "parvi"käyttäytymistä todella hyvällä menestyksellä. Tällä hetkellä 1570l altaassa on kuusi n.30cm täpläripsimonnia eri paikoista kerättynä ja en voi muuta sanoa kuin että sosiaalisempia monneja saa todella etsiä.

[Juupajuu]

Siksi itse suosittelisin lajille kuin lajille minimissään sitä 10 yksilön parvea, tämä olisi selkeää ja varmastikin riittävä kaikille.. vähättelemättä myöskään ulkonäköseikkoja. Kyllä 10 yksilön parvi näyttää vain niin paljon kivemmalta kuin 6 yksilön!

Nappaanpa kiinni tästä kohdasta. Minusta pitäisi selkeästi erottaa se milloin puhutaan kalojen hyvinvoinnista ja se milloin on kyse akvaristin henkilökohtaisista mieltymyksistä. Eli jos on osoitettavissa että tietyn kalalajin hyvinvointi vaatii vähintään 10 yksilön parven, niin sitten tietenkin sääntönä pitäisi olla se vähintään 10 yksilön pitäminen. Sen sijaan se minkäkokoinen parvi näyttää kivalta on mielestäni puhtaasti katsojan päätettävissä.

Sekä onhan parven koko myös kustannuskysymys hankintavaiheessa. Jokin aika sitten Tampereen reissulla oli junaa odotellessa ylimääräistä aikaa ja tuli käytyä pyörimässä paikallisessa akvaarioliikkeessä. Mm. katselin sellaisia monnisia, joita ei täällä kotimaisemissa ole näkynyt. Erikoisuuksia oli, ja siinä kyllä mielessäni totesin että jos kappalehinta on 20€, niin aika pitkään miettisin sitäkin 6kpl parvea. Ihan vaan kun suhteuttaa kuukausipalkkaansa ja muistaa jäljellä olevan asuntolainansa...

[Mari Kurki]

Krhm... siinä oli aika pitkästi perusteluja siitä isommasta minimiparvisuosituksesta ihan kalojenkin kannalta, ennen tuota ulkonäköseikkaa, joka toki onkin puhtaasti makuasia. Ei kai se hinta oikein voi sinällään olla perustelu sille ettei jotakin kalaa voisi hankkia riittävän kokoista parvea.. Kun jos tuolle linjalle lähdetään, niin tulisihan 3 monnista puolet halvemmaksi kuin se 6
Jos ei ole varaa hommata sitä riittävän kokoista parvea, niin silloin ei imo, ole varaa hommata sitä kalaa laisinkaan. Minusta parvikalan hinta tulisi suhteuttaa niin että esim. seeprapleko maksaa 100 €, tai sitten maksan 10 monnisesta sen saman 100 €. Joko siihen on varaa tai ei. Toki 20 € hintainen parvikala on tyyriihkö, mutta ei se oikein mielestäni ole peruste ostaa pienempää parvea kuin kala tarvitsee.
Niinjoo.. ja se 20 € ei vielä ole edes ihan hirmuisen kallis monnisen hinta. Olen törmännyt 50 € kappalehintaisiinkin

[7330]

Ryhmäkaloja - isot panssarimonnit, Botia-nuoliaiset, pusukalat?

Tähän ryhmään voi lisätä myös tietyt ripsimonnit, myös suuremmat lajit mutta niiden allaskoko pitää toki olla suurempi.

Ripsimonnien seurallisuutta olisikin mielenkiintoista päästä seuraamaan. Omassa putelissa on porukka vain tummaripsimonneja, ja ne eivät juuri tunnu toisistaan piittaavan. Suurin lähinnä härnää muita huonolle tuulelle sattuessaan, mokomakin pukari. Näin vuosia sitten kerran akvaarioliikkeessä kolme täysikasvuista sulkaripsimonnia. Ne oli laitettu täysin tyhjään, sisustamattomaan altaaseen, ja ne kiehnäsivät jatkuvasti toisiaan kuonoillaan ikään kuin olisivat etsineet toisistaan turvaa.

Oman kokemukseni perusteella lisäisin porukkaan myös viherniilinhauet, mutta niistä on ilmeisesti myös päinvastaisia kokemuksia - ainakin päätellen siitä, että Varjon Akvaariokalat luonnehtii lajia suorastaan riitaisaksi. Näitä on ollut enimmillään neljä 520-litraisessa, ja ne selkeästi hakeutuvat toistensa seuraan, kiehnäävät, halailevat rintaevillään ja makoilevat pinoissa. Tämän nähtyäni en haluaisi kyllä veikkoja enää yksin pitää.

Niinjoo.. ja se 20 € ei vielä ole edes ihan hirmuisen kallis monnisen hinta. Olen törmännyt 50 € kappalehintaisiinkin

Ei sinänsä, mutta kun sen parven hinnan suhteuttaa vaikka opiskelijan tai keikkatyöläisen kuukausituloihin, niin johan alkaa vähän edullisempi laji kiinnostaa.

[Mika Sandell]

Vaikka monella taitaa parvikokoon vaikuttaa näyttävyys katsojan kannalta, on se tosiaan hyvä rajata tämän ketjun ulkopuolelle.

Kuusi yksilöä ei tosiaankaan ole mitään verrattuna luonnon parviin, mutta johonkin raja on vedettävä. Minkä verran enemmän kala saa turvaa parvesta, jos määrä nostetaan kymmeneen? Ainakin jos verrataan satapäisiin parviin, niin ei taida olla merkittävä muutos, mutta omien kokemusteni mukaan sekin jo vaikuttaa. Toisaalta voidaan miettiä, miten vaikuttaa uhkatekijöiden puuttuminen.

Jos ajatellaan että parven muodostaminen on suoja saalistajia vastaan, voisi ajatella arempien lajien vaativan isomman parven. Toisaalta pieni koko ei välttämättä tarkoita ns. parvikalojenkaan kohdalla automaattisesti arkuutta, kun taas toisaalta arkuuskin on vaikeasti määriteltävä asia, sama laji voi käyttäytyä eri akvaarioissa aivan eri tavalla. Joten jakaminen ryhmä- ja parvikaloihin ei ole välttämättä ihan helppo juttu.

Lajityypillinen käyttäytyminen olisi hyvä kriteeri, ja mielenkiintoista seurattavaa, mutta toteutuuko se edes akvaariossa, jos petoja ei ole uhkana. Voi olla että yksilömäärää saisi lisätä niin kauan, että parvi muodostuisi, koska eivät mahdu enää muualle. Vaikka luonnossa liikkuisivatkin tiiviinä parvena, olisiko nämä sitten niitä ryhmäkaloja? Kotiutusvaiheessa ja enemmän häirittäessä kuitenkin voisi isomman parven turva olla hyväksi, ja pienen parven kotiutuminen vaikeaa.

[Mari Kurki]

Niinjoo.. ja se 20 € ei vielä ole edes ihan hirmuisen kallis monnisen hinta. Olen törmännyt 50 € kappalehintaisiinkin

Ei sinänsä, mutta kun sen parven hinnan suhteuttaa vaikka opiskelijan tai keikkatyöläisen kuukausituloihin, niin johan alkaa vähän edullisempi laji kiinnostaa.

Juu, pointtini olikin nimenomaan se, että tässä kohtaa oikea tapa säästää on hankkia eri laji, kuin säästää sen parven koossa.

Ripsimonneissa on myös joitain selkeästi parvessa viihtyviä lajeja, itselläni on kokemusta ainakin selkäuimareista ja aaltoripsimonneista. Kummankin lajin kohdalla huomasi selkeän muutoksen käytöksessä parvikoon kasvaessa.

Kirjoahvenissakin on joitakin lajeja/ryhmiä, jotka selkeästi kaipaavat omanlajistaan seuraa. Yksikään kirjoahven ei silti ole varsinainen parvikala, vaan enemmänkin luokittelisin nämä sosiaalisista ryhmää vaativiksi reviirikaloiksi. Selkeimmät erot kirjoahvenien piirissä olen parvikoon kasvaessa ja siitä seuraavan arkuuden vähentymisessä huomannut itse lippulehtikaloilla. Ostin aikoinaan eräältä harrastajalta omaan 8 lippulehtikalan ryhmääni 5 kpl lisää. Nämä viisi olivat aiemmin arkoja eivätkä näyttäytyneet edes oikein ruoka-aikoina. Omat 8 yksilöäni olivat käytökseltään selkeästi reippaampia, mutta parvikoon kasvettua tuohon 13 yksilöön, olivat kaikki heti seuraavana aamuna uusien kalojen saapumisesta, kerjäämässä porukalla ruokaa etulasin tuntumassa. Ihan hillitön muutos aiempaan, vaikka tosiaan ne omani eivät alunperinkään olleet arkoja.
Myös kiekoilla on tämä sama havaittavissa, samoin aika monilla tonkijoilla.

Kuten Sandellin Mika totesikin, ei tuo uusiin ryhmiin jakaminen ole ihan ongelmatonta, mutta mielestäni silti pohtimisen arvoinen asia. Jo ihan kahteenkin ryhmään jakaminen selkeyttäisi asiaa huomattavasti: Varsinaiset parvikalat = selkeästi parvena, ikäänkuin yhtenä kalana liikkuvat lajit (lukisin tähän joukkoon myös ne lajit hakeutuvat parveen vain vaaran uhatessa) ja sosiaalisen ryhmän vaativat kalat.

Se miksi olen itse päätynyt itse juuri tuohon 10 yksilöön minimisuosituksena, on vähän semmoinen.. no.. yritän hieman valottaa (varoitus, sisältää paljon fiilistelyä, eikä yhtään tieteellistä faktaa)
1. Nykyinen 6 yksilön suositus ei tunnu itsestäni riittävältä. 6 yksilön kokonaisuus ei näytä sellaiselta joka täyttää parven vaatimuksen. 6 yksilön keskelle ei oikein pääse suojaan. Tiedän etteivät kalat osaa laskea, mutta...
2. Jotta uudella suosituksella olisi mitään toivoa saavuttaa yleinen hyväksyntä, se ei saa olla liian radikaalisti muuttuva entiseen verrattuna ja toisaalta sen kuitenkin tulee olla huomattava muutos. Niin ja kymppi on mukavan pyöreä luku
3. Kokemus on osoittanut että jopa se 4 yksilön lisääminen muuttaa merkittävästi kalojen käytöstä rohkeampaan suuntaan. Olen uskaltanut vetää tästä johtopäätöksen, että niillä on turvallisempi olo, mikä on mielestäni kalojen olemisen kannalta hyvä. Vähemmän stressiä, vähemmän sairauksia. Tottakai myös hirvittävän moni muu asia vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, kuten akvan sisustus, muu kalasto jne. mutta parven kasvu on ehdottomasti merkittävä tekijä, jopa näin pienessä mitassa (vaikkei yksilömääränä kasvu olekaan kovin suuri, prosentuaalisesti laskettuna on).
4. Lajin arkuus vaikuttaa tosiaan kokoa enemmän sen parven suuruuden tarpeeseen, mutta usein nämä ovat korreloineet myös sen lajin koon kanssa aika pitkälti. Toisaalta en ole vielä itse törmännyt lajiin jolle tuo 10 yksilön parvi ei olisi ollut riittävä ja sitten taas olen törmännyt moneenkin lajiin jolle tuo 6 yksilöä ei ole riittänyt. En toki ole testaillut parvikokoja tästä väliltä kauheasti, mutta näiden kahden välinen muutos on ollut selkeästi erottuva.
5. Kuten tuolla jo aiemmin totesin, niin pientä allasta ei olekaan mihin ei mahtuisi 6 sijasta se 10 yksilöä.
6. Ihmisillä on tapana tingata asioissa, etenkin jos se tarkoittaa säästöä rahallisesti. Hommataan mieluummin vähän pienempi akvaario niille kaloille mitä halutaan. Tai vähän pienempi parvi, koska siinä säästetään (tai pelätään ylikansoittamista). On parempi että tingitään se 2 - 3 yksilöä parven koosta jos se lähtökohta oli 10 yksilöä, kuin jos se oli 6.

Näillä tieteellisesti pätevillä ja lähes aukottomilla perusteilla päädyin siis siihen että 10 on loistava parven minimikoko.
Tietysti kaikki tietävät että lopullinen vastaus on 42, mutta pidin sitä kuitenkin tuohon kuutoseen verrattuna hieman liian suurena muutoksena.

[Zansku]

Tietysti kaikki tietävät että lopullinen vastaus on 42, mutta pidin sitä kuitenkin tuohon kuutoseen verrattuna hieman liian suurena muutoksena.

Erittäin mielenkiintoista keskustelua!

[7330]

Juu, pointtini olikin nimenomaan se, että tässä kohtaa oikea tapa säästää on hankkia eri laji, kuin säästää sen parven koossa.

Näin on. Kunhan viilailin pilkkua.

Tiedän etteivät kalat osaa laskea, mutta...

Tätäkään en kyllä uskaltaisi faktaksi väittää. Tosin yli kymmeneen laskeminen ilman lukusanoja on jo ihmisenkin kykyjen rajamailla.
Mutta osasivatpa ne laskea tai eivät, niin parven yleisen koon tunteen ne silti erottavat, ja siinä kuuden ja kymmenen välillä on jo selkeä ero.