Liialliset vedenvaihdot ja loiset sekä muu kalan kunto

[Elmeri]

Juu, tunteita herättävä aihe, voiko vedenvaihdotkin olla liallisia. Nyt kumminkin kun Suomessa akvaarioilla on suljettu kierto ja suoraan porakaivosta tuleva uusi vesi ei tule "Saksan mallin" mukaan mahdolliseksi kuin Itämeri- ja kylmävesialtaille ja suodattimen kiertoon on vain tyytyminen täällä.

Niin kysymys, voiko vedenvaihdoilla jos ne on runsaita aiheuttaa kalalle altistumista loisille mm. kidus sellaisille. Toinen on uimarakko tulehdukset.
Heikentääkö kalan vastustuskykyä suuri veden muutos?

Nyt kun on tullut kuppikunta joilla 50% vedenvaihtoon on viikottainen ja itse uskon siihen että jatkuvasti noin suuri vaihto rasittaa kalaa ja heikentää sitä. Ainakin vanhoille lopussa sairastuneille turhat vedenvaihdot lisäävät kärsimyksiä tekeekö se myös niin terveille ja mihin raja vedetään.

[Ville K.]

Vettä ei voi mitenkään vaihtaa akvaarioon liikaa.

Akvaarioonhan saa lisätä ainoastaan kaloille sopivaa vettä. Tietenkin jos vedenvaihtoja laiminlyödään niin, että vesiarvot heittelehtivät vedenvaihtojen välillä, saattaa ongelmia esiintyä. Mutta jos oletusarvona on, että akvaariota hoidetaan oikein, vettä ei voi vaihtaa liikaa.

[Elmeri]

Mutta se kun en tunnu olevani mielipitein yksin vai mitenköhän tämä -98 julkaistu teoksen ohje pitää tulkita? Tuossa myös kiistetään liialliset vedenvaihdot tai vedetään raja niihin syyllä. Tämän teoksen kirjoittajia liikuu täälläkin foorumissa kait?

"Veden osittainen uusiminen on parasta suorittaa pienissä erissä viikon tai kahden välein sillä suuret äkilliset muutokset ovat epäedullisia kaikille akvaarion eliöille" - Kyse ohjeisiin koskee tavallista "seura - akvaariota" sentään. Pieni erä ei ole tosiaan nykyinen mantra 50% viikossa.

Kokenut varmasti osaa veden seisottaa tai turvettaa mutta kun täällä on annettu aloittelijoille neuvoja "suoraan hanasta liruttamalla" ja kerran viikossa 50% että akvaariovesi ja hanavesi säilyttää samankaltaisuuden, kyllä ne jo sen lopun 50% ja soran , suodatuksen kalojen kasvistojen suhteen muuttu viikossakin erilaisiksi.

[TiHe]

Juu, tunteita herättävä aihe, voiko vedenvaihdotkin olla liallisia. Nyt kumminkin kun Suomessa akvaarioilla on suljettu kierto ja suoraan porakaivosta tuleva uusi vesi ei tule "Saksan mallin" mukaan mahdolliseksi kuin Itämeri- ja kylmävesialtaille ja suodattimen kiertoon on vain tyytyminen täällä.

Itse vaihdan kiekkokalan poikasille vähintäin 50 % vettä/päivä tietenkin vesi on ennalta sopivaksi valmistettua lähinnä happamuuden osalta. Tässä vielä pari vuotta sitten oli minulla ja kaverillani kalankasvatus puoliammattimaista erillisine kalanviljelypaikkoineen, siellä oli automaattiset vedenvaihdot vettä vaihtui kiekkokala/lehtikala akvaarioihin 1/3 - 1/2/päivä aktiivihiilisuodattimen läpi normaali kraanavesi. Poikasille tiheäänasutuissa akvaarioissa saattoi vaihtua vettä jopa 80 % päivä. Kalat kasvoivat erittäin hyvin vähemmillä vedenvaihdoilla ne voivat huonommin, sairastelivat enemmän. Eli minun mielipiteeni on että kaloilleeen ei voi vaihtaa vettä liikaa kunhan vaihtovesi on sopivaa. Jos vaihtovesi on suoraan kraanasta sopivaa ja saa kaloilleen järjestettyä ns jatkuvan vedenvaihdon voi suotattimen jättää vaikka kokonaan pois akvaariostaan jos happitilanteen kaloilleen saa hyväksi ilman vedenkierrätystä.

Niin kysymys, voiko vedenvaihdoilla jos ne on runsaita aiheuttaa kalalle altistumista loisille mm. kidus sellaisille. Toinen on uimarakko tulehdukset.
Heikentääkö kalan vastustuskykyä suuri veden muutos?

Minun mielestäni ei voi kunhan pitää huolen että vaihtovesi on kyseisille kaloille sopivaa, itse mm vaihdan vettä suoraan kraanasta ilman vedenparannus aineita. Onhan jo tuolla toisessa threadissa selitetty että akvaarion bakteeristo asuu pinnoilla, suodattimissa, pohjasorassa/hiekassa jne. Aina kun poistat vanhaa vettä akvaariosta lisäten sinne uutta poistat kuona-aineita, loisia yms epäpuhtauksia.

Nyt kun on tullut kuppikunta joilla 50% vedenvaihtoon on viikottainen ja itse uskon siihen että jatkuvasti noin suuri vaihto rasittaa kalaa ja heikentää sitä. Ainakin vanhoille lopussa sairastuneille turhat vedenvaihdot lisäävät kärsimyksiä tekeekö se myös niin terveille ja mihin raja vedetään.

Vanhat lopussa sairastuneet kalat lopetetaan, ei ne vedenvaihtoja enää kaipaa siinä loppuvat kärsimyksetkin samalla. (Huom kala aina lopetetaan nopeasti, mahdollisimman kivuttomasti) Minä teen sen minkä olen kalojen hyvinvoinnin kannalta parhaaksi todennut. Huom haluan korostaa että minä teen näin kiekkokalojen kohdalla ja tämänkin asian voi ajatella maalaisjärjellä, kaikki ei tarvitse tehdä näin esimerkiksi seura-akvaariossa jossa on runsas kasvillisuus sekä normaali kansoitus/hyvä suodatus vettä voi vaihtaa esimerkiksi 1/3 kerran viikossa jos vesiarvot ovat hyvät ja kalat voivat hyvin. Ei kai se pitkäänharrastaneelle akvaritille vaikeaa ole itse tuntee kalansa ja tietää mikä niille parhaiten sopii turha tästä on riidellä. Minä teen näin ja joku toinen tekee toisin mikä hänen harrastamilleen kaloille/akvaariolle on sopiva.

Mutta se kun en tunnu olevani mielipitein yksin vai mitenköhän tämä -98 julkaistu teoksen ohje pitää tulkita? Tuossa myös kiistetään liialliset vedenvaihdot tai vedetään raja niihin syyllä. Tämän teoksen kirjoittajia liikuu täälläkin foorumissa kait?

"Veden osittainen uusiminen on parasta suorittaa pienissä erissä viikon tai kahden välein sillä suuret äkilliset muutokset ovat epäedullisia kaikille akvaarion eliöille" - Kyse ohjeisiin koskee tavallista "seura - akvaariota" sentään. Pieni erä ei ole tosiaan nykyinen mantra 50% viikossa.

Kokenut varmasti osaa veden seisottaa tai turvettaa mutta kun täällä on annettu aloittelijoille neuvoja "suoraan hanasta liruttamalla" ja kerran viikossa 50% että akvaariovesi ja hanavesi säilyttää samankaltaisuuden, kyllä ne jo sen lopun 50% ja soran , suodatuksen kalojen kasvistojen suhteen muuttu viikossakin erilaisiksi.

Nopea kommenti tähän, yksi tekijöistä on Jukka Järvi joka kirjoittaa tässäkin foorumissa ja voinen vastata tähän kysymykseen. Toinen tekijä Markku Varjo ei itse kirjoita tähän foorumiin kuin korkeintaan paikan Adminisaatorin Sam Salosen välityksellä. Nuo Markku Varjon ns akvaarioraamatut (paperiversiot) ovat kyllä jo aikansa elänneet. Tästä Rompusta en osaa sanoa kun en ole siihen kuin pikaisesti selaamalla tutustunut. Mutta nyt on mentävä.

Timppa

[jarvij]

Minä vaihdan tanganjika-ahvenille viikottain 75% suoraan hanasta. En käytä mitään vedenparannusaineita. Samalla kun uusi vesi tulee akvaarioon, lisään suolaliuosta, jotta johtavuus pysyy tuossa 500-700 ja lopullisena arvona 630 mS.

Vedenvaihto ei lisää loismääriä eikä stressaa kaloja, kun vettä vaihdetaan viikottain. Tällöin veden laatu ei muutu vaihtokertojen välillä.

Sopiva viikottainen vaihtomäärä on 50-75%. Sen voi tehdä yhdessä tai kahdessa erässä.
uusi vesi otetaan suoraan hanasta ja samalla sen laatu säädetään kalastolla sopivaksi.

Aloitteljoiden on perusteltua valita itselleen kalasto, joka soveltuu käytössä olevan hanaveden laatuun. Suomessa siis yleisesti pehmeä ja lievästi hapan vesi.

Vedenparannusaineita on syytä käyttää, jos vesilaitos ilmoittaa lisäävänsä klooriyhdisteitä veteen.

Mikäli vettä halutaan vaihtaa suosituksia vähemmän, on syytä mittailla vedenlaatua, jotta sopiva sekä riittävä vedenvaihtotarve selviää.
Liian usein ei voi vaihtaa, mutta kerralla voi vaihtaa liikaa. Lisäksi varsinkin talvisin on uusi vesi syytä ilmastaa vaikka valuttamalla akvaarion lasia vasten ohuena kalvona tai suihkuttamalla, jotta vältytään kaasukuplataudilta.

Vastaan tuohon kysymykseesi omalta osaltani:
"mitenköhän tämä -98 julkaistu teoksen ohje pitää tulkita."

Tulkitaan omalta osaltani: suosituksen mukaisesti vaihdetaan 50-75% akvaarion vedestä viikottain. Sen voi tehdä yhdessä tai useassa erässä. Samalla veden laatu muutetaan kaloille sopivaksi. Vähemmänkin voi toki vaihtaa, kunhan veden hyvästä ja tasaisesta laadusta huolehditaan.

Kirjoitetun ja julkaistun teoksen haittana on ettei sen sisältöä voida muutta edes pakottavissa tapauksissa. Tieto auttamatta vanhenee. Tuo teos on julkaistu -98, nyt on kuitenkin menossa -04.

Ote ministeriön määräyksestä:
"Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan, vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko ja lukumäärä. Vettä on vaihdettava tai puhdistettava säännöllisesti siten, että sen laatu pysyy hyvänä. "
http://www.aquahoito.info/suomi/etiikka/maarays.php

Hyvänä se pysyy vain jos vettä vaihdetaan usein ja riittävästi.

[Ville V]

Nyt kumminkin kun Suomessa akvaarioilla on suljettu kierto ja suoraan porakaivosta tuleva uusi vesi ei tule "Saksan mallin" mukaan mahdolliseksi kuin Itämeri- ja kylmävesialtaille

Hieman taas tarkennusta. Esim. järvij on mielestäni suositellut (pääasiassa) 50% vedenvaihtoja vain kunnallisessa vesiverkossa oleville(Turku on ehkä jonkin asteinen poikkeus ). Kenenkään vieraan kaivovedestä kun ei voi mennä takuuseen.

Yhtä kylmää se vesi on, otetaanko se sitten kaivosta vai kunnallisesta putkesta. Lämmin vesi vain on lämmitettyä. Ei kai saksalaisetkaan nyt sentään porakaivojaan lämmitä

kerran viikossa 50% että akvaariovesi ja hanavesi säilyttää samankaltaisuuden, kyllä ne jo sen lopun 50% ja soran , suodatuksen kalojen kasvistojen suhteen muuttu viikossakin erilaisiksi.

Jos tarkoitat "suhteen" sanalla samaa kuin vaikutuksesta, niin tottakai vedessä tapahtuu muutoksia jo viikossa, mutta ei läheskään siinä määrin kuin kahdessa- saatika sitten kolmessa viikossa .

T:Ville

[jarvij]

Kiitos täsmennyksestä. Siis kunnallista vettä, jonka laatu tunnetaan ja hyväksi tiedetään.
Poikeusaikoja ja tilanteita toki sattuu. Putket halkeavat ja taloyhtiöt korjaavat, vesi on välillä ruskeaa jne. On siis perusteltua selvittää hanaveden laatu ennen vedenvaihtoon ryhtymistä.

Järjenkäyttöä tässäkään ei ole kielletty

[Elmeri]

Kukaan ei vielä käsittääkseni kommentoinut kuin tihe pintapuolisesti kalan fysiologiaan kohdistuvaa rasitusta puolustelut oli vain vedenarvoista, ja jos tieto tosiiaan on -98 vuodesta muuttunut noin radikaaliksi hanaveden ja akvaarioveden samankaltaisuuden vaalimiseksi niin miksei siitä ole mitään kirjallista näyttöä kenelläkään esittää ei edes ulkomaista. Ruotsalaisissa kirjoissakaan en löytänyt tuommoista ja niitä sentään aika lailla luen.

Kalan kidukset kumminkin on ulkoisia elimiä rasittaako suora vesijohtovesi sen kiduksia tai rankka veden muutos? Kidukset tuntevat kumminkin sen herkemmin vaikka joku sanookin tiettyjen arvojen pysymisestä samana viikon. Toinen on kalan aineenvaihdunta, käykö se ylivilkkaana jatkuvien suurten vedenvaihtojen vuoksi. Uimarakon toiminnasta suurten vedenvaihtojen yhteydessä olisin myös kiinostunut veden suuri muuttuminen on sentään melkoinen ympäristön muutos.

Hurjalta kuulostaa myös vesi suoraan hanasta akvaarioon juttu, itse tein niin n. 10 vuotta sitten juuri liruttamalla lehtikala/oskari akvaarioon ja juuri sen 50% viikossa mutta nyt se ei toimi ihan käytännön syistä. Silloin uskoin joka kerralla aina lehtikalojen kidusten vaurioituneen joka kerrasta heikommiksi kun kaloja seurasin. Akvaario oli silloin yläkerran vessan vieressä ja se siis helppoa. Vesi pintavesiperäistä kaupungin vesijohtovettä.

Kyselen tätä luontoillasta kun ne taas tulee (ja muistan) joten haluan nyt tosiaan selvittää tämän jutun ainakin enekuin omalla kalastolla siihen uudelleen ryhdyn.

-----

Porakaivo vertaukseen ei nyt kannata puuttua , vertaus koski siis pelkästään sitä että Saksassa on kirjoahvenille altaita joihin vesi tulee suoraan porakaivosta ja poistuu samantien, tuskin villen mainitsemalla lämmönvesivaraajaa kukaan käyttää suoraan akvaarioon kulkevan 24h veden lämmitykseen kotioloissa.

TiHelle, olihan sinulla kalatiheyskin siellä poikaspytyissä suht suuri muistelisin ainakin lehtikalojen osalta ja nuo vedenvaihdot järkeviä, itsekin kävin tuossa viljelimössä Mikon kanssa hakemassa vähän yli tuhat lehtikalaa -99 vuonna ja muutaman kiekon (se hoikempi Mikon kaveri ).

-----

Eli tästä voimme päätellä että vakuuttavaa perustelua siitä onko tuo kalalle vahingollista minä en ole saanut. Jos joku voisi perustella vielä miksei kalan fysiologialle suurista vaihdoista ole haittaa siis perustella, nykytrendi ja tunnettu idea ei ole hyvä peruste. Itse veikkaan että monni/ahven huumaassa siirtyi altaiden kliinisyys vimma 90-luvun lopulla harrastelija puolelle viljelijöiltä tai niiden kopioimisesta.

[jarvij]

Taitavat jäädä perustelut suuntaan tai toiseen sinulta saamatta, koska ainakaan minulla ei ole tiedossa tutkimuksia, joissa olisi tutkittu akvaarion vedenvaihtojen haitallisisa vaikutuksia.

Liian harvojen vedenvaihtojen seurauksista täälläkin on sitä vastoin esitetty kokemusperäistä tietoa. Samoin on tutkimustietoa ammoniakin ja nitriitin haitallisista vaikutuksista. Nyös ainakin kokemusperäistä tietoa huonon veden laadun vaikutuksista kalojen kasvuun ja sairastunuuteen on olemassa

Luonnossa esimerkiksi Amazonissa vedenlaatu muuttuu viikosta toiseen ainakin kuiva- ja sadekausien vaihtelun aikaan. Tiedä sitten onko noiden vaihtelujen mahdollisia haitallisia vaikutuksia kaloihin isommin tutkittu.

[111na]

Maailma on tietysti täynnä tutkimattomia asioita, mutta tällaista tuli mieleeni:

Jos vesi on juomakelpoista, lienee se myrkytöntä myös kaloille. Lapissa voi juoda suoraan järvestä, niinkuin muinoin etelässäkin. Että onko sitten 'elävämmässä vedessä' - kuten ravinteikkaammilla ja lämpimimmillä - jotakin kalalle tärkeää bakteeria ja muuta pieneliötä? Voisi toki kuvitella kalan tottuvan liian puhtaaseen veteen ja sen herkkyyden kasvavan. Vertaa allergiat eli yliherkkyydet. Miten jäljitellä etelän vesiä täällä pohjoisessa? Ei kukaan varmasti usko että vaihtamalla vettä mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin tolkkuakin Elmerin näkökohdassa todella on. Mikä on turhaa on turhaa. Riippuu altaasta.

Luonnonvesiin on kuitenkin paha verrata akvaariota, koska suljettu tila ei voi olla toimiva ekosysteemi. Tai toki voi, kuten avaruuteen suljettu maapallokin voi(si), mutta siis suhteellisesti sanottuna.

Liina

[KtMan]

Jos vesi on juomakelpoista, lienee se myrkytöntä myös kaloille. Lapissa voi juoda suoraan järvestä, niinkuin muinoin etelässäkin. Että onko sitten 'elävämmässä vedessä' - kuten ravinteikkaammilla ja lämpimimmillä - jotakin kalalle tärkeää bakteeria ja muuta pieneliötä? Voisi toki kuvitella kalan tottuvan liian puhtaaseen veteen ja sen herkkyyden kasvavan. Vertaa allergiat eli yliherkkyydet...jne...

Ei ei ei. Vesi voi olla juomakelpoista isoille nisäkkäille, mutta tappavaa kaloille. Kalat eivät pelkästään juo vettä, myös hengittävät jne..
Sinullahan on hienosti asiat, jos totutat kalasi "liialliseen puhtauteen" kotiakvaariossa, verrattuna niiden luonnolliseen elinympäristöön
Kalalle tärkeät bakteerit elävät sekä kylmässä että viileässäkin vedessä ja ovat samoja idässä, lännessä ja kotosuomessa, aivan sama mistä vettä otat niistä et 'pääse' eroon.
Kala kantaa itse hyödylliset bakteerinsa ja pääsääntöisesti hyödylliset bakteerit ovat suodatinmassoissa, hiekassa jne..
Vedenvaihdoilla ei hyödylliset bakteerit katoa, haitalliset kyllä.

T:Krisse

[111na]

Ei ei ei. Vesi voi olla juomakelpoista isoille nisäkkäille, mutta tappavaa kaloille. Kalat eivät pelkästään juo vettä, myös hengittävät jne..T:Krisse

Jos noin sen haluat sanoa, tietenkin. Mutta jos siellä lapissa kalat kuolisivat, olisi taatusti myös vesi juomakelvotonta.

Sinullahan on hienosti asiat, jos totutat kalasi "liialliseen puhtauteen" kotiakvaariossa, verrattuna niiden luonnolliseen elinympäristöön
T:Krisse

Miten tuon hymiön nyt käsittää... ) Kyllä minä kuvittelisin että 50% viikossa vaihtamalla akvaarion vesi voi olla jotakuinkin kliinistä. Ainakin niillä asukasmäärillä mitä minä olen pitänyt. Mistäs tiedät mitä mutavelliä on luonollisissa vesistöissä - vertailu on kuitenkin mahdoton, koska luonto korjaa itsensä. Joko populaation muutoksilla tai joustavampaa tietä ilman mullistuksia.

"Silloin uskoin joka kerralla aina lehtikalojen kidusten vaurioituneen joka kerrasta heikommiksi kun kaloja seurasin." (Elmeri)

Onko kyse uskomuksesta?

Liina

[KtMan]

"Silloin uskoin joka kerralla aina lehtikalojen kidusten vaurioituneen joka kerrasta heikommiksi kun kaloja seurasin." (Elmeri)

Onko kyse uskomuksesta?

Uskoisin uskomuksesta olevan kyse.
Käsittääkseni hän ei juurikaan suosi isoja ja viikottain tehtyjä vedenvaihtoja.
T:Krisse

[111na]

Uskoisin uskomuksesta olevan kyse.
Käsittääkseni hän ei juurikaan suosi isoja ja viikottain tehtyjä vedenvaihtoja.T:Krisse

Uskoa on kunnioitettava, siitä lähtisin. Uskon hänen hoitavan kalojaan hyvin. Yleisesti: Usko ei ole ristiriidassa tiedon kanssa. Järkevä ihminen uskoo tietonsa ja tunteensa mukaan. Monta kertaa maailmassa fiilikset ja vaikutelmat ovat tärkeitä tiedonkin lähteitä ja toiminnan ohjaajia. Itse asiassa painottaisin uskoa niinkin paljon, ettei meillä ole muuta kuin usko. Jos usko on mennyttä, me olemme mennyttä - emme voi edes toimia. Ja tämä täysin irrallaan uskontojen uskosta.

Liina

[jouniv]

Siis Haloo Elmeri! Jos veden laatu on kalalle hyvä, ja näin voi olla usein myös suoraan hanasta (tai samaan aikaan hanasta laskun yhteydessä kovettaen kuten JJ) niin suurilla vedenvaihdoilla ei voi olla haitallisia vaikutuksia jos veden laatu ei ole akvaariossa suuresti muuttunut. Eikä se ehdi muuttua kun vaihdetaan riittävän paljon ja tiheästi. Niin yksinkertaista.

[Ville V]

Olet sinä aika velikulta veivaamaan

Aikaisemmin kirjoitit "Harvojen vedenvaihtojen vaikutus vesiarvoihin " Keskustelussa näin´:

Kesäisin riittää kun vettä lisää sen 3 kuukauden ajan, talvella riittää kun 1-2 kk välein vaihtaa noin 30-40% vedestä ja joka toisella turvettaa jos on happamanveden kajoja.

Ja jatkuu...

Lehtikalat n. 14 vuotiaaksi ja 1½ kertaisiksi maksimeihin nähden...
Venäjällä viljelty melko luontainen kanta" jossa terveet säilyy ja heikot kuolee kun ei lääkkeitä ole...niitä jobbarit toivat n. 10 vuotta sitten rajan yli ja aiemmin...
Kun kalaston kokoaa noin kun esitin silloin kokonaisuus olisi yksi lemmikki kokonaisuus jonka hoito suunniteltaisiin n. 10 vuoden jaksolla, eikä mikään vaihtopysäkki uusille lajeille.

Sinulla oli siis venäläisiä n. 20 senttisiä lehtikaloja, jotka sait noin 10 vuotta sitten, jonka jälkeen kalasi elivät 14 vuotiaiksi , ja näille kaloille nimen omaan olet joskus vaihtanut vettä 50%/vko, niin kuin alla kerrot.

Hurjalta kuulostaa myös vesi suoraan hanasta akvaarioon juttu, itse tein niin n. 10 vuotta sitten juuri liruttamalla lehtikala/oskari akvaarioon ja juuri sen 50% viikossa mutta nyt se ei toimi ihan käytännön syistä.

Käsittääkseni lehtikala kasvaa n. kahdessa vuodessa suurimman osan koostaan joten nykyinen vedenvaihtorutiinisi (ylimmäinen lainaus) on tuskin saanut kalojasi kasvamaan?
Ja jotenkin minulta meni nuo kalojen iät hieman ohi vai olivatko kalat jo neljä vuotiaita kun sait ne?

Mitä muuten ovat nuo käytännön syyt? Eikös kaloja pitäisi hoitaa niiden vaatimalla tavalla, eikä käytön syiden mukaan

Kalan kidukset kumminkin on ulkoisia elimiä rasittaako suora vesijohtovesi sen kiduksia tai rankka veden muutos?.

Eihän kalan kiduksiin nyt suoraa hanavettä mene, vaan vesiarvot tasaantuu kun vesi sekoittuu ensin vanhaan veteen. Vedenvaihto kerran viikossa aiheuttaa pienemmän muutoksen vedessä kuin esim. joka toinen viikko suoritettu.

Toinen on kalan aineenvaihdunta, käykö se ylivilkkaana jatkuvien suurten vedenvaihtojen vuoksi.
Uimarakon toiminnasta suurten vedenvaihtojen yhteydessä olisin myös kiinostunut veden suuri muuttuminen on sentään melkoinen ympäristön muutos.

1. Haluaisin kuulla hieman perusteluja, siitä mistä sinä noita kysymyksiäsi oikein keksit tai sovellat. Miksi haluat tietää juuri uimarakkoon kohdistuvia muutoksia?

Hurjalta kuulostaa myös vesi suoraan hanasta akvaarioon juttu, itse tein niin n. 10 vuotta sitten juuri liruttamalla lehtikala/oskari akvaarioon ja juuri sen 50% viikossa mutta nyt se ei toimi ihan käytännön syistä. Silloin uskoin joka kerralla aina lehtikalojen kidusten vaurioituneen joka kerrasta heikommiksi kun kaloja seurasin.

2. Mihin tämä kidusten vaurioituminen perustui, miten totesit että kidukset olivat vaurioituneet?

Porakaivo vertaukseen ei nyt kannata puuttua ... , tuskin villen mainitsemalla lämmönvesivaraajaa kukaan käyttää suoraan akvaarioon kulkevan 24h veden lämmitykseen kotioloissa..

Muunmuassa minulla on ollut jatkuva vedenvaihto käytössäni jo muistaakseni 4-5 vuotta, joten ei se mikään uusi juttu ole vedet ovat vaihtuneet n. 10-30% vuorokaudessa, riippuen kalakuormasta.

Eli tästä voimme päätellä että vakuuttavaa perustelua siitä onko tuo kalalle vahingollista minä en ole saanut. Jos joku voisi perustella vielä miksei kalan fysiologialle suurista vaihdoista ole haittaa siis perustella, nykytrendi ja tunnettu idea ei ole hyvä peruste.

3. Vastaavsti minä toivoisin sinulta vakuutavan perustelun siitä, että ensimmäisessä lainauksessani esittämät vedenvaihto rutiinisi ovat suositeltavia.

Koska sinulla näyttää olevan olevan taipumusta jättää vastaamatta sinulle esitettyihin kysymyksiin ja veivata vain omaa kantaasi niin asiaa helpottaakseni numeroin kysymykseni joihin toivoin saavani sinulta vastaukset .

Jouniv, onko Suomessa kalanviljelylaitoksia, jotka ottaisivat vetensä kunnan verkosta? Sieltä voisi saada vastauksia "vesijohtoveden" vaihdon vaikutuksista.

T:Ville

[koh-i-nor]

Muuten en osaa sanoa tähän oikeastaan mitään, mutta vuoden -98 jälkeen on muuttunut ainakin Helsingin vesilaitoksen tapa lisätä klooria veteen. En tiedä mikä se ennen oli enkä mikä nyt, nelisen vuotta sitten vain muutettiin jotakin. Ilmeisesti akvaristeille suotuisampaan suuntaan.

[KtMan]

Uimarakosta.
Ainoastaan umpirakkoiselle kalalle saattaa koitua ongelmaksi liian nopea ja ilmastamatta tehty vedenvaihto. Ja se saa olla todella nopea ja vaatii lähinnä palolaitosta vedenvaihto avuksi (siis että uimarakko pullistuisi liikaa).
En tiedä voiko olla edes mahdollista ilman vedenpaineen muutosta, siis kala nousee liian nopeasti pintaan (yli 10m:stä).
Huom: Sukeltajantaudin saa kyllä kotikonsteinkin, mutta epäilen että uimarakkoa ei rikki saa.

T:Krisse

[Elmeri]

Villelle hiukka tarinaa miten minulla on kaloja (juuri lehtikaloja) on ollut plekoista ja kultakaloista en viitsi edes kertoa nykyisten tilavaatimusten aikana, tosin aikaakin on 20v ja ylikin niistä

En itsekään muista kovin tarkaan vuosia joten päällekäin voi mennä....
Ensimmäiset lehtikalani hankittiin ennen vuotta -91 koska sen vuoden olin Israelissa ja ne hankittiin ennen sitä. Silloin kalasto oli alakerran nurkassa jopa viileässä noille kaloille ja vedenvaihdot 3kk välein ja se ½ vuosipesu sen aikojen ohjeen mukaan kokonaan eli kaikki vesi uusiksi. Ne elivät seuraakvassa muiden mm. niiden kultakalojen ja jopa oskun kanssa. Tietty kokoon viitaten perheen ostohaluissta ne saivat neontetra sapuskaakin vahingossa .
Näitä oli joku 4 kpl ja ne menivät hoitoon mummolleni vuodeksi, ei tietoa miten vettä vaihdetiin tuona aikana, tuskin kertaakaan.
Akvaario tuli takaisin ja siirrettiin yläkertaan missä vessa oli vieressä edelleen hoito oli ½ vuosittaista kasveina usein hitosti kasvaa pintakasvia sen muistan. Juuri täälläisen pistia viidakon aikaan tuli ekat poikaset minulle ja en osaa sanoa oliko syy vedenvaihdon vai vaihtamattomuuden, väli oli jotain 3kk - ½ vuotta ja ei levää. Kutlakaloja siis tämän reissun aikaan ei enää ollut, platyjä oli koska niiden muistan oleen ekoja poikastuotannossa täällä pistia viidakossa.
Kun nämä poikaset tulivat ne siirrettiin ostettuun 100 litraseen jota hoisi siis pikkuveljeni mm. kultakalojen sekaan. Myös nämä saivat neontetraa ruuaksi vahingon takia välillä olen miettinyt johtuiko se niiden koko tästä. No sen akvan kalat kuolivat vähitellen se akav lopetiin se 100 litranen siis. Sielläkin vedenvaihdot mitä nyt oli. Tässä akvassa oli muuten eheimin amerikkalainensuodatintyyppi se roikkuva 100 liutrasessa jo on pyöritys ollut! Tosin se on nytkin samassa altaassa kun sen uudestaan ylösajoin tosin heikennettynä.
Samaan aikaan isot kirjoahvenet olivat jääneet 200 litraseen mikä siis vc:n vierässä ja saivat ekoista poikasista innostuneena minulta shokkihoitoa 50% - 100% vedenvaihtojen ansiosta. Kun osku tarvitsi muuttaa pois (jo toinen joka kasvoi liian isoksi) syystä, jäljelle jäi 2 lehtikala paria muiden ollessa siellä alakerran akvaariossa pikkuveljien hoidossa. Näillekin teimme maalatuista ikkunan pokista ja hyttysverkosta erottimen. Suodatin oli se eheimin 8 kulmanen vielä siis, ja kasvisto onneton yksi miekkkasvi toisessa osiossa näistä 100 litran kopeista.
Kun tuo aita otettiin pois ja poikas lehtikalat kasvaneet isoiksi, se jättiläinen oli muuten näitä jälkeläisiä suurin suurista isoin lehtikala minkä olen nähnyt, allas siirretiin leivinuunin vierreen alas. Tälöin olin itse mm. armeijassa ja välillä tämä laitos kait muistutti lähemmin kalojen keskitysleiriä, lähinnä kun pohjaan mennyttä ruokaan ei kukaan syönyt levä kasvoi ja se ainoa jättimiekkakasvi suurin mittoihin. Tosin lehtikaloja 7-8 / 200 litraa vettä.
Armeijan jälkeen innostuin kaverin viljelyinnon takia akvaarioista (tällöin myös tajusin biotoopin tarkoituksen myös akvaariossa) uudelleen ja vedenvaihdot toimivat kuukausirytmissä 50% tähän aikaan kuuluivat myös lukuisat suolakokeilut/turve tässä altaassa. Lisäksi pistin luonnollisen virtauksen pönttöön kun se 8-kulmanen oli rikkoontunut eheimin 400 litraseen tarkoitetulla ulkosuodattimella. Parhaalla viljelyinnolla nämä vaihdot olivat myös viikottaisia 40% ensin ja sitten 40% viikon päästä sitten 1-3 kk väliä. myös tuota viikon vaihtoa silloin kokeilin pitempään. totesin sen stressaavan kaloja ja poikastuotantoa ei tullut tuona aikana. Viimein tämä rytmi jäi 1-3 kk vaihtoväliin ja kavereina tuolloin oli mm. saksiripsimonnia ja nykyisiäkin tikruja sekä leväbarbeja.
Nyt viimeisetkin sitten 2003 vuonna kuolivat vanhuuteen luonnollisen kuoleman kautta. Pitkään allas oli mm. kesän "tyhjillään" sisältönä juovaokamonnia, partista 2kpl, tikruja 2kpl ja yksi marmoritapparakala ja siihen miksi on yksi on syy .
Se lehtikaloista siinä tankissa tankkeja on ollut yleensä minulla 1-4 (nyt on pari toiminnassa +pari odotta ulkona tiloja sisältä) +"etolan" karanteeni altaat ja piha allikot sekä kuistilla olevat rapu ja ahven altaat myös made by etola.

Nyt on minulla 6 kpl pikkulehtikalaa 200 litrasessa juuri tässä siis ja ylikoon suodatus edeleen 2 kertainen siis sekä suht tehokas kiertovesipumppu johon tuon maton nyt asentelen. Virtauksen voimasta kuona kerääntyy yhteen kulmaan jossa on kokeena vallisnerian juuret pinnassa sykkyränä. Vedenvaihto 1kk-tai 2kk välein liikuvan elämän takia suurempaan en pysty opiskellessa Savossa ja viikonloppu asuessa Porvoossa ja altaat siis Kuusankoskella siinä välissä. tarkoitus olisi näistä kudettaa poikasia jotta saisin kauppoihin jonkin kannan tästä "kuningaskalasta" joka soveltuisi paremmin 40cm korkeaan "turisti"akvaarioon. Vedenvaihdot tuskin pääsevät nyt takaisin siihen missä parhaimmillaan oltiin kun elämäkin vakiintuu ym. muita suunnitelmia akvaarioiden suhteen. Akvaarion sisustus siis jäänyt lehtikaloilta juuri lehtareille räätälöidyksi näillekin.

Eli siinä nyt koko tarina...muisti voi pätkiä kun elämässä ollut muutakin kuin kalat, mutta ehdointahdoin ketään harhaan en vie...varsinkin kun tyttöystävä joka on kuullut kaiken (muilta) ja paras kaveri joka taas nähnyt kaiken pyörii samassa foorumissa.

Edellisessä vesikeskustelussa oli vaikea kertoa eri vaiheit varsinkin kunse oli suht kiivas ja itse käytän nettiä suht harvoin 18.00 - 6.00 välisenä aikana gprs:llä
Mutta väitän että kaikki vedenvaihdoista on tullut kokeiltua ja tuo 1-2kk / 2 päivänä peräkkäin 40% on poikastutanolla paras jos altaassa on runsaasti (huom. nopeakasvuisia) kasveja jättimiekkasvien lisäksi. Yleensä on apuna se leivinuuni jota lämmitetään vieressä sa samanaikaiset syksyisen harrastuksen heräämisen vedenvaihdot luovat sadekauden ja melkoisden kutuinnon sekä tuohon että alla olevaan nykyisin borneolaisen pikkujoen biotoopin altaaseeni.

Nyt voidaan sitten keskustelu viedä pois minusta Ville? Niin lisään tuossa kokemuksessa on eritasoisten kavereidenkin vedenvaihtoja ääripäästä ääripäähän, kiekot mm. kutivat kun kaveri haki niille viikottain vettä kanisterikaupalla lähdekaivosta joten tapauskohtaista. Aloitteleva likkakaverini vaihtaa "Rio Negro" kasvialtaasen 100L jossa tetroja ja monnisia taas 10-20% viikossa ja ahkera testaaja, tippatesteillä arvot samat ja kohdallaan vesiarvoille herkät kasvit ja tetra +monnislajit voi hyvin. Turvetusta on käytetty runsaasti sekä suodatus 2 sisäsuodattimella 3*kertainen suosituksiin altaan koosta siis 300litrasen suodatus. Kertokoon itse lisää.

Niin tosiaan kun on ollut "viidakko" kasvistona ja vedenvaihtoi yli. kk pienellä kalatiheydellä on arvot mielestäni optimaaliset ja kalat lajista riippumatta myös kutevat. Näin on mm. edellisen talven "harmaa poikanen" tullut vallisneria viidakosta näkyviin joka ei voinut olla kuin leväbarbien tuotosta. Tosin allas täynnä suuriä (jätti) lehtikaloja se ei enää siellä näkynyt. Tietty se 2-3 kertainen suodatus ohjeisiin nähden runsaan kasviston lisäksi ja kunnon virtaus. Turvettanut itse olen Mikon jostain? roudaamalla turpeella, muistelisin että talvella suolta haettiin. Nyt on kokeena biolan turve.

Runsailla vedenvaihdoilla mitkä jatkuvia on kutuinto laantunut, kidusten väri muutttunut, ja kalat näyttäneet huononpivointisilta jopa niin kuin näin ollaan toimittu pitkään. Harvennat vaihdot saa lehtikalojen värit loistoon.

Harrastelijoita jotka ei vaihda vettä usein kuin juuri ½ vuoden on sukulaisissa ollut. Kalat eläneet ylikansoitetussa altaassa normaalit suositus iät. Luulen että järki ja maltti kun yhdistyy toimii vedenvaihto parhaiten ja akvaarion baktererikanta toimii. Itse vielä pidän vedenvaihtoja niin muuttavan prosessina että valvon yöt puoliunessa tarkistaen koko ajan kalojen voinnin, näin on tapahtunut muutama vuosi.

Ikäloppuhin lehtikaloihin on uimarakkoon vaikuttanut pienetkin vedenvaihdot, joten normaalisti ajateltuna se vaikuttaa kaikkiin toisiin vaan vähemmän, onkohan se eduksi?

Toinen väittämä runsas kasvisto (viidakko) ja se ettei kaloja häiritä päivittäin ja vedenvaihdoin viikoittain tekee kutuinnon...tämä on kokemukseni, sille en mitään voi. Mitä vähemmä häiritseee sen luonnollisemmin kalan vaistot toimivat.

Mutta tässä topicissa olen vaan kysyjä ja halusin kokeneemilta takuuden ettei liiat vedenvaihdot ole haitaksi...sitä en mielestäni saanut, ja kun koko akvaarikirjallisuus vanoo pienempään rutiiniin kun täällä on haluaisin nyt nähdä jonkun vetovan samaan dokumenttin aikaa mm. -98 vuodesta on 6-7 vuotta...

Jatketaan keskusteluja ilman henkilökemioita, haluan asiallisen vastauksen ainakin itse nähin uimarakko ja kidus juttuihin.

---------------------------

Tuskaisen etsimisen jälkeen eri kielillä en mistään löytänyt tuota ideaa muualta että vedenvaihto tulisi olla noin runsas ja syy että hanavesi ja akvaariovesi pysyy samankaltaisena...itsekin luin täällä aqua webissä vasta asiasta. Olenko siis nyt niiden parinsadan onnellisen joukossa jotka lukee tästä? Myönnän kyllä että muistikuva 4 vuoden takaa voi asiasta minullakin olla mutta kun en varmaksi asiaa muista en sano asian olevan niin. Mikään uusikaan kirja ei suosittele tuollaista rytmiä.
Haulla tutkin vanhemmat viestit ja siihen liittyen aika harvakseltaan kukaan kiinnittää huomiota kalojen vointiin suoraan kun asiasta puhutaan. Ainoastaan kalojen vointiin veden pitoisuuksien kautta kierteisenä kiinnitetään huomiota, onko nyt niin että kala ei reagoi suoraan elimistöllään tähän tai kudoksillaan ? Vai onko kukaan ottanut asiaa edelleen huomioon.

Näitä lehtikalojani yritti ystäväni "lainata" viljelyyn mm. kannan vahvuuden takia, siis näitä kutupareja. Itse kieltäydyin juuri koska lemmikkinä pitämät eläimet eivät sovi tietynlaiseen suureen vedenvaihtorutiiniin mitä ammattiviljelijät tekevät, ja ehkä ajattelin sen myös silloin tunteella. Aikaa tästä muutama vuosi. Edelleen ajattelen varmaan tunteella kun kaloille tälläistä linnanmäkeä tarjoa joten edelleen odotan että joku totetaa täällä asian kaloille täysin vaarattomaksi puuhaksi, enenkuin itse siihen ryhdyn, tai sitä suosittelen muille. Mustanveden kalojen osalta varsinkin. Emäksisen veden biotooppia minulla ei ole ollut kuin Keski-Amerikan osalta, ja sinne pystyi aika surutta vaihtamaan/lisäämään vettä, siksikin että avoimen altaan takia kissat joivat siitä. Voiko eroa olla mustanveden ja "kirkkaamman" veden välillä tässä asiassa vai onko asiaa otettu huomioon?

Edelleen täsmennän että on oikeus olla eri mieltä asiasta...ja jos jonkun luonteeseen kuuluu olla varma kaikesta asiasta saa kysyä. Täsmensin jo uimarakon osalta miksi asia minulle tuli taas mieleen, kiduksista ja kalan pinnasta on vahva oletus kun itse niitä seurannut mm. lehtikalan värien suhteen. Olenhan viimeiset muutama vuotta Kuusankoskella ollessani nukkunut miltei pää akvaariossa kun se sängyn vieressä on.

Arvot alan tutkia säännöllisesti koska se foorumin tapoihin kait kuuluu mutta jos niissä ei edelleen mitään näy, onko runsas nopeakasvuinen kasvistoni syy siihen? Akvaariossa on kokoon nähden suht runsas valo sinistävää akvaariokäyttöön suunnitelluilla putkilla jotka maksoivat hunajaa loisteputkiksi 3-4v. sitten.

Ja jos nyt niin on että tuo 50% vähintään viikossa on pakollinen, jotta kalat hyvin voivat? Kuinkakohan monta akvaristia suomessa pystyy jatkamaan harrastusta tuolla ohjeella? Jos tuota nyt saarnataan kaikille jotka akvaarion omistaa ainoana totuutena ja ohjauksena, täällä tuskin allasta enää on joka 10:nessä talossa (oletus). Eikö mitään muuta keinoa enää ole?

Se viidakko ensimmäisten kutemisten osalta ei ollutkaan pistiaa, vaan muistikuvan tarkennettua jotain "tuija-puun näköistä nopeasti kasvavaa pintakasvia" joku viherpeikalo jos lukee voisi kertoa mitä se on.

Uimarakko paineen muutoksella ei rikki saa mutta tulehtumaan sen voi saada muutoin luulisin, varsinkin lehtikaloilla mitä olen lukenut.

[helunia]

Hyvä Elmeri! Lue nyt jo viimeinkin ja tarkasti nuo edelliset viestit! Esimerkiksi:

Siis Haloo Elmeri! Jos veden laatu on kalalle hyvä, ja näin voi olla usein myös suoraan hanasta (tai samaan aikaan hanasta laskun yhteydessä kovettaen kuten JJ) niin suurilla vedenvaihdoilla ei voi olla haitallisia vaikutuksia jos veden laatu ei ole akvaariossa suuresti muuttunut. Eikä se ehdi muuttua kun vaihdetaan riittävän paljon ja tiheästi. Niin yksinkertaista.

Pitäisi ymmärtää jo... Kysymyksiisi on vastattu muutamaan kertaan parissakin ketjussa, kun vain luet ajatuksella vastaukset.
Tässä lisälukemista kalojen fysiologiasta, jos kerran olet siitä kiinnostunut:
Evans D. H. (1997):The physiology of fishes.
Kirja on englanninkielinen ja löytyy ainakin Jyväskylän yliopiston pääkirjastosta.

Sitten vielä Villelle kalanviljelylaitosten vesien käytöstä.
Luulisin kalanviljelylaitosten Suomessa käyttävän pääasiassa vesiä suoraan vesistöistä, koska käytetyt määrät ovat suuria. Siinäkin taitaa olla tarpeeksi tekemistä, että saadaan väestölle riittävästi juomavettä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Poikkeuksia tietysti voivat olla jotkut poikasia tuottavat laitokset. No luulohan ei ole tiedon väärti. Viisaammat valistakoon lisää.

[Elmeri]

En edelleenkään ymmärrä miten tuosta se asia pitäisi tajuta? Kyse on edeleen oletuksesta ja veden laadusta.

Elämmekö nyt harrastuksessa murrosta jossa kaikki vanha kirjallisuus joutaa kaatopaikalle? Miksi vanhoja teoksia mainostetaan edelleen jos näin suuri muutos on todettu olevan niiden tietoon? Vai nouseeko tämä vedenvaihdon tarve ajan kanssa. 2030 pitää olla porakaivo ja lämmitys jotta kaloille saadaan riittävän hyvä vesi 24h? Luonnolisesti vanha vesi suoraan saostuskaivoon.

[Jounih]

En kyllä ymmärrä tästä keskustelusta enää yhtään mitään. Eikä kyllä ole ihmekään että keskustelusta ei tule mitään jos aihe on "Liialliset vedenvaihdot ja loiset sekä muu kalan kunto" ja kun useimmat täällä ovat sitä mieltä että liiallisia vedenvaihtoja ei ole olemassakaan (jos hanasta tulee laatutavaraa).

Ja jos nyt niin on että tuo 50% vähintään viikossa on pakollinen, jotta kalat hyvin voivat? Kuinkakohan monta akvaristia suomessa pystyy jatkamaan harrastusta tuolla ohjeella? Jos tuota nyt saarnataan kaikille jotka akvaarion omistaa ainoana totuutena ja ohjauksena, täällä tuskin allasta enää on joka 10:nessä talossa (oletus). Eikö mitään muuta keinoa enää ole?

a) Ei akvaarioharrastus voi vedenvaihdoista olla kiinni. Vaihto on helppoa, ainakin jos vesijohtovesi sopii suoraan altaassa uiskenteleville kaloille. Pitkällä letkulla menee 200- litraisen vedenvaihtoon ja huoltoon kaikkineen 45 min kerran viikossa. Se tuskin muodostuu kynnyskysymykseksi. Ainakaan minulla kalat eivät osoita mitään stressin tai vahingoittumisen merkkejä vedenvaihdon yhteydessä eikä minunkaan tarvitse nukkua öitäni huonosti ja hermoilla.

b) Jos akvaariotiedon päivittyminen aiheuttaa sen ettei akvaariota enää ole Suomessa joka kymmenennessä taloudessa, täytyy sanoa että en osaa oikein nähdä sitä negatiivisena juttuna. Olen nähnyt aika monta täysin laiminlyötyä allasta täynnä keskenään sopimattomia kaloja. Kalojen hyvinvointi taitaa olla kuitenkin tärkeämpää kuin Suomen akvaariotiheys.

[TiHe]

En edelleenkään ymmärrä miten tuosta se asia pitäisi tajuta? Kyse on edeleen oletuksesta ja veden laadusta.

Elämmekö nyt harrastuksessa murrosta jossa kaikki vanha kirjallisuus joutaa kaatopaikalle? Miksi vanhoja teoksia mainostetaan edelleen jos näin suuri muutos on todettu olevan niiden tietoon? Vai nouseeko tämä vedenvaihdon tarve ajan kanssa. 2030 pitää olla porakaivo ja lämmitys jotta kaloille saadaan riittävän hyvä vesi 24h? Luonnolisesti vanha vesi suoraan saostuskaivoon.

Mitähän tajuntaa laajentavaa käytät kun et ymmärrä vaikka sinulle väännettäisiin teräspuikosta vänkäät samoja asioita vastaan kokoajan, tuosta kalojen kiduksista & uimarakosta pikaisesti sen verran että jos minä joutuisin lääkitsemään kaloja esimerkiksi kuukauden vettä vaihtamattomaan akvaarioon niin empähän uskaltaisi tehdä sitä, koska lääkkeet aina stresaavat kaloja, muutavat vesiarvoja jne. Kalat ja kalojen kidukset/uimarakko mistä erityisesti tykkäät keskustella ovat aivan varmasti herkempiä typpiyhdisteille/lääkeiden aiheuttamalle vedenmuutoksille vanhassa vedessä herkempiä kuin vedessä jonka arvot pysyvät suhteellisen vaikaina säännöllisistä suurista vedenvaihdoista. Eikä noita suuria vedenvaihtoja tehdä nopeasti kerralla, minulla menee jopa 3-4 h kun lirutan pikkuhiljaa letkulla suurimpaan akvaariooni tun puolen veden vaihdon, kaloille jää aikaa sopeutua siihen muutokseen jonka vedenvaihto tekee, se ei tapahdu kerralla nopeasti. (Suurta muutosta ei tapahdu koska vaihdan säännöllisesti vedet sekä talousveteni on hyvin kalastolleni sopivaa.)

Kuka on sanonnut että kirjat joutavat kaatopaikalle, onhan niissä edellenkin paikkaansapitävää tietoa joskin osittain tieto vanhentuu. Niinkuin Jukka Järvi sanoi Akvaario CD-Rompusta että se oli silloin ja niitä tietoja ei voi enää päivittää tämän päivän tiedon mukaiseksi (siis niille CD-Rompuille jotka ovat liikenteessä) niin kuin ei voi painettuun sanaankaan. (Kirjat.)

P.S. Muuten maailmalla viljellään kiekkokaloja joille vaihdetaan vettä 100 %/päivä eikä altaissa ole edes suodattimia, pelkkä ilmastuskivi akvaariossa, siinä on koko akvaarion tekniikka.

Käyppäs allaolevassa linkissä esittämässä nämä samat mielipiteesi mitä täällä esität.

http://www.simplydiscus.com/forum/index.php#1

[Ville V]

Jatketaan keskusteluja ilman henkilökemioita, haluan asiallisen vastauksen ainakin itse nähin uimarakko ja kidus juttuihin.

Ja minä olen kysynyt sinulta vastauksia tai perusteluita jo varmaan pariinkymmeneen kysymykseen, TULOKSETTA . Kuinka keskustelua voi jatkaa jos keskustelu on yhden henkilön puolesta pelkkää elämänkertansa veivaamista edes takaisin?

Eipä tämä taida tästä mihinkään muuttua!

Sitten vielä Villelle kalanviljelylaitosten vesien käytöstä.
Luulisin kalanviljelylaitosten Suomessa käyttävän pääasiassa vesiä suoraan vesistöistä.

Niin minäkin epäilen, mutta ajattelin silti kysäistä amattilaiselta, loytyyko poikkeuksia

-----------------

ja sinne pystyi aika surutta vaihtamaan/lisäämään vettä, siksikin että avoimen altaan takia kissat joivat siitä.

Voi jesus mitä juttua.
Ettei nyt vaan olisi jollain ruvennut talviliukkailla hieman sutimaan .

T:Ville

[jartzu65]

Minä en ole pysynyt pitkään aikaan jutussa "mukana"

Mutta se johtuu varmaan siitä kun olen lopettanut tupakinpolton