450 litraa Afrikkaa?

[hruottu]

Nyt kun vahvasti näyttää siltä että jo tällä viikolla kotiutuu 450 litran allas johon tarkoitus vähän muokkailla Afrikkalaista teemaa (ehkä Kongo, mutta rajausta en ole osannut vielä tehdä) niin tarvitsisin kokeneemmilta vinkkejä ja ideoita kalastosta ja kasvistosta jotta saisin mahdollisimman kivan altaan jo ensiyrittämällä eikä tarvitse olla parin viikon jälkeen muokkaamassa uusia kasveja ja miettimässä kaloja

Kaloiksi ainakin siis tulossa (nämä odottaa siis jo siirtoa isompaan altaaseen):

9 selkäuimaria
1 sulkaripsimonni
3 sokkeloripsimonnia (laji ei täysin varma)
3 pantterikiipijää

Ja sitten mitä? Noilla nyt on hyvä lähteä alkuun mutta kiva sinne olisi saada jokin värikkäämpikin kala, kenties joku affen? Tai tarpeeksi iso parvi ettei mene välipalaksi? Kiipijäkaloja mahdollisesti voisi ottaa pari lisää?
Ja kasveja kun en oikein tunne niin mitä suht helppoja ja nopeakasvuisia ehdottaisitte? Sisustuksellisesti tarkoitus akvan takaosaan ja takanurkkiin tehdä kannoista ja kivistä luolastoja ripsimonneille ja hämäriä kohtia piilopaikoiksi. Taakse olisi kiva saada jokin korkea kasvi jota voisi juurakkojen väliin istuttaa (jokin tyyliä vallisneria, ei vaan taida olla afrikasta..) ja sitten joku mikä kasvaisi hyvin kannoissa kiinni. Etualalle ehkä jotain pienempää puskamaista kenties..

Ja tietenkin jos jollain on linkata tai liittää kuvaa omasta Afrikkalastaan niin aina parempi

[7330]

Hyvän kuuloinen suunnitelma.

9 selkäuimaria
1 sulkaripsimonni
3 sokkeloripsimonnia (laji ei täysin varma)
3 pantterikiipijää

Ja sitten mitä? Noilla nyt on hyvä lähteä alkuun mutta kiva sinne olisi saada jokin värikkäämpikin kala, kenties joku affen? Tai tarpeeksi iso parvi ettei mene välipalaksi?

Omassa 520-litraisessani on selkäuimarien, isompien ripsimonnien ja pantterikiipijöiden kanssa parvi kongontetroja. Tuovat mukavasti eloa keskikerrokseen, vaikkei niitä olisi edes kovin montaa, eivätkä ole edes lähellä pantterikiipijän kitusiin mahtuvaa kokoa. Lisäksi porukassa on viherniilinhaukia ja käärmekala. Ne ovat todellisia persoonia ja tulevat meillä toimeen pientenkin kalojen kanssa, mutta ilmeisesti se ei ole mitenkään itsestäänselvää ainakaan ensin mainittujen kohdalla.

Afrikkalaisista kirjoahvenista keskusteltiin juuri tässä ketjussa, jossa varoiteltiin ruso/punatimanttiahvenen saattavan olla tarpeeksi pahapäinen hakkaamaan pantterikiipijäkalatkin. Sitä en siis suosittele, vaikka kovin kaunis kala onkin. Tässä tapauksessa kun isoja petokaloja ei ole, pienemmätkin ahvenat kävisivät: huomattavasti hyväluontoisempi olisi timanttikirjoahven, ja sitten tietenkin palettikala, kirjopalettikala ja erilaiset suuhautojat, jotka ilmeisesti ovat mukavia otuksia, vaikkakin hankalia saada.

Jos kansilasit ovat tiiviit, perhoskala tai muutama on ihan ehdoton vetonaula. Omani vain päätyi uudessa, vain osittain peitetyssä altaassa nopeasti lattialle, joten olen vastahakoisesti joutunut jättämään haaveilemani perhoskalaporukan pois suunnitelmista.

Ja kasveja kun en oikein tunne niin mitä suht helppoja ja nopeakasvuisia ehdottaisitte? Sisustuksellisesti tarkoitus akvan takaosaan ja takanurkkiin tehdä kannoista ja kivistä luolastoja ripsimonneille ja hämäriä kohtia piilopaikoiksi. Taakse olisi kiva saada jokin korkea kasvi jota voisi juurakkojen väliin istuttaa (jokin tyyliä vallisneria, ei vaan taida olla afrikasta..) ja sitten joku mikä kasvaisi hyvin kannoissa kiinni. Etualalle ehkä jotain pienempää puskamaista kenties..

Afrikkalaisten kasvien valikoima on harmillisen rajoittunut, ja niiden vähienkin menestys riippuu kovasti valaistuksesta. Jos valoa on yhtään reilummin, suosittelen heti alkuun tiikerilummetta. Se on kotoisin trooppisesta Afrikasta, kasvaa nopeasti ja todella näyttäväksi eikä ole vaikea hoidokki. Tarjolla on sekä vihreää punapilkkuista että voimakkaan punaista versiota. Myös kauniin vaaleanpunertavanvihreä rusolumme on alkuperältään länsiafrikkalainen.

Kantoihin istutettavaksi sopii afrikansaniainen, mutta se ei puolestaan siedä liian kirkasta valoa. Lumpeiden ja/tai kelluskasvien varjostamana se kyllä voisi tulla hyvin toimeen. Sekä pintakasviksi että kirkkaassa valossa pohjaan istutettavaksi sopii liuskavesisaniainen (elää laajalti trooppisessa Afrikassa ja aina Australiassa saakka), ja myös lähisukuista, mutta sirolehtisempää vesisaniaista esiintyy näköjään Tansaniassa, joten vähän biotoopin käsitettä venyttäen sekin mahtuu mukaan. Ne kasvavat näyttävästi myös vedestä ylös, jos allas on avoin.

Etualan matalammiksi puskiksi afrikkalaisimpia taitavat olla anubiaat, siis keihäslehdet. Äärimmäisen hidaskasvuisia kyllä, mutta eivät toisaalta tunnu maistuvan ripsimonneille, jotka muuten saattavat nakerrella kasveja.

Vallisnerioita kasvaa käytännöllisesti katsoen kaikkialla tropiikissa. Sitä, mistä lajeista tarkalleen on kyse, eivät välttämättä tiedä asiantuntijatkaan, koska ne kaikki näyttävät niin samalta ja toisaalta lajien sisällä on paljon muuntelua. Joka tapauksessa suvun tarkkuudella määritettynä Länsi-Afrikassa takuulla on vallisnerioita.

Omasta altaastani ei nyt oikein ole esimerkiksi, koska toistaiseksi useimmat kasvit ja osa kaloistakin on ihan muualta kuin Afrikasta, mutta eiköhän sekin tästä vielä kehity.

[hruottu]

Kiitos paljon vastauksesta!

Käärmekalat on kyllä vähän himottanut siitä asti kun ekan akvaarion otin (ei kylläkään kovin kauaa sitten, siinä vain oli himppasen vähemmän litroja ) joten voi olla että jossain vaiheessa sellainen tai sellaiset muuttaa altaaseen. Haukia myös olen miettinyt, mutta ehkä kuitenkin kokoonpano olisi ennemmin tuo nykyinen + käärmekala ja sitten niitä kivoja ahvenia. Punatimanttia vähän mietin, mutta huomasinkin sitten juuri tuolta toisesta ketjusta että ei välttämättä ole hyvä yhdistelmä noiden kiipijöiden kanssa joten taidan suosiolla katsella jotain vähän kiltimpiä ahvenia altaaseen. Mitä nyt nopeasti selailin tuosta timanttikirjoahvenesta niin vaikutti melko hyvältä Ja samoiten purppurasuuhautoja, pitäisi vaan ottaa vähän selvää niiden saatavuudesta jos on kerta vaikeaa. Perhoskala onkin uusi tuttavuus, pitääkin tutustua lisää.

Ja omasta pienemmästä altaasta löytyisi valmiiksi jo tuppo vallisneriaa sekä kolmea erilasita anubiasta joten eiköhän sinne saa edes jotain vihreää jo heti alkuunsa

Kongontetrat ei ole koskaan jostain syystä kauheasti kiinnostaneet, pitäisi varmaan nähdä niitä livenä enemmän että milta vaikuttaa, mutta tuleeko mieleen mitään muuta tarpeeksi isoa parvikalaa joka voisi sopia Afrikkaan (tai edes tarpeeksi lähelle Afrikka..)?

[rybka]

Alla olevasta viestiketjusta löytyy tarina siitä, miten minut "käännytettiin" suunnittelemaan kiekkolan sijaan Afrikka-allasta . Siellä on kuvia altaista ja muutenkin hyviä vinkkejä.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=188478

Oma projektini on edelleen vaiheessa, mutta käänsin kyllä kelkkani kongontetrojen suhteen: en aiemmin juurikaan välittänyt niistä, mutta nyt ne ovat aika must, kunhan saan tuon ison altaan vihdoin paikalleen ja käyntiin. Missähän näin täysikasvuisia kongoja äskettäin... saattoi olla Helsingin Stockalla. Joka tapauksessa upeita kaloja, jotka eivät kieltämättä myyntiakvaarion harmaina poikasina katseita käännä.

[hruottu]

Kiitos linkistä, pitääkin lukea se oikein ajatuksen kanssa
Ja luulen myös että jos näkisi noita kongontetroja kunnnolla jossain Afrikka-altaassa niin voisi mieli muuttua, ne kun ei tosiaan kauheasti iske pieninä ja harmaina

[7330]

Kongontetrat ei ole koskaan jostain syystä kauheasti kiinnostaneet, pitäisi varmaan nähdä niitä livenä enemmän että milta vaikuttaa, mutta tuleeko mieleen mitään muuta tarpeeksi isoa parvikalaa joka voisi sopia Afrikkaan (tai edes tarpeeksi lähelle Afrikka..)?

Naaraat ja poikaset eivät tosiaan väreillä koreile, mutta aikuinen kongontetrakoiras on varsinainen koru kalaksi.
Afrikassa on monta sataa tetra- ja barbilajia, mutta harmillisen harvaa on koskaan kaupan Suomessa saakka. Viirialestia ja guineantetraa näkee silloin tällöin. Särkikalapuolelta kaupan näkee joskus kuparibarbia. Se saattaa olla turhan pieni viherniilinhaukien seuraan, kun mittaa tulee vain 5 cm, mutta muun sakin kanssa sekin varmasti tulee toimeen.

kongontetra pieni.jpg (217.25 KiB) Katsottu 2338 kertaa

[hruottu]

Hmm, voisihan se kongontetra toisaalta olla kivan vaalea tuonne tummempien kalojen joukkoon, eiköhän se mieli ala muuttumaan kun tarpeeksi katselee kuvia
Niillä taitaa olla kuitenkin melko hyvä saatavuus? Minkäs hintaluokan kaloja nuo kongontetrat on?

[Entti_]

Noin 5e kpl ostin oman parveni kuukausi sitten.

[hruottu]

Tuli mieleen vielä noista parvikaloista, kun tuossa väliaikaisaltaassa missä kalat odottavat muuttoa (ovat olleet siis pienemmässä altaassa nyt 5 päivää ja tänään tulee uusi allas jonka saa nopeasti kypsytettyä kun vanhat ympit valmiina) on nyt käynyt kolmen keltabarbin verran katoa, barbit siis melkein kaikki täysikasvuisia ja isoin kuollut on ollut sellaisen 6 cm enkä keksi syöjäksi muita kuin nuo kiipijäkalat.. (Enkä jaksa uskoa että nuo ripsimonnit saisi barbeja kiinni plus ovat syöneet hyvällä ruokahalulla katkarapua toisin kuin pantterikiipijät..) Ja isolta kiipijältä sen nyt vielä ymmärtää, mutta kun nuo kolme mitä minulla on, on kymmenen senttisiä Tietty petokala on aina petokala mutta täytyy sanoa että tuo ruokailu tuli kuitenkin vähän yllätyksenä ja mietinkin nyt kongontetrojen kanssa että miten allas pitäisi sisustaa että voisin maksimoida kalojen eloonjääntimahdollisuuden?

Käy muuten kalliiksi ruokailu jos on 5€/ateria

-----------------------

Siitä se lähtee..



Äsken heitin siis vedet sisään joten tulee tuosta melkoisesti vielä muuttumaan kunhan oikeasti saan käsiini kunnolla kasveja ja ison kannon (oikeassa nurkassa rakennettu sokkeloa useammasta pienestä kannosta).

[marjuli]

Upealta näyttää jo nyt!
Akvaariolinnassa oli ainakin jokin aika sitten timanttikirjoahvenenpoikasia joista itsellänikin 7kpl polskii tuolla 530 litrasessa kasvamassa.
Kaksi pariskuntaa ajattelin pitää itselläni kunhan tuosta vielä hieman kasvavat ja sukupuolet erottuu selvemmin.

[hruottu]

Tänään meille sitten muuttaa niitä kongontetroja, oli ne livenä aika kivan näköisiä Saavat vain ensin rauhassa kasvaa tuossa meidän 240 litraisessa että ei käy köpelösti pienimmille.

Onkos Afrikka-altaita pitävät ratkaisseet levänsyöjän paikan jollain muullakin kuin kotiloilla? Mietin että pitäisikö sen verran rikkoa kaavaa että ottaisin sinne jonkin perus levänsyöjän afrikkasopan sekaan..

[---kultakala---]

Hieno

[7330]

Onkos Afrikka-altaita pitävät ratkaisseet levänsyöjän paikan jollain muullakin kuin kotiloilla? Mietin että pitäisikö sen verran rikkoa kaavaa että ottaisin sinne jonkin perus levänsyöjän afrikkasopan sekaan..

Oikeaoppisia levänsyöjiähän olisivat ripsumonnit (Chiloglanis-suku), mutta niiden saatavuus on lähes nollassa. Omassa altaassani on kolme viherimubarbia. Ne ovat kotoisin Sri Lankasta, mutta tekosyykseni totesin, että saman Garra-suvun jäseniä elää kyllä osissa Afrikkaakin.

[hruottu]

Tällainen vaihe menossa:



Edelleen ei ole kalastossa tapahtunut muutoksia, kongontetrat on kasvamassa pienemmässä altaassa (joulun jälkeen pääsevät varmaankin jo isoon altaaseen) ja tällä hetkellä levänsyöjän virkaa hoitaa ihan aito afrikkalainen maatiaispartamonni Ei se siellä kauheasti ehdi yksin tehdä, mutta ei ainakaan vielä ole kyllä leväongelmiakaan ollut.
Vielä se tuosta tulee muokkautumaan, vasemmalle tarkoitus keihäslehtiviidakon sekaan tehdä luolia kivistä, vielä ei vain ole hommattuna kiviä että pääsisin luolastoa rakentamaan joten tällä hetkellä selkäuimarit ja ripsimonnit viihtyvät oikealla olevassa juurakkokasassa. Pantterikiipijät surffailevat pitkin etulasia ja suojaa halutessaan menevät joko juurakoiden keskelle tai ison anubiaan alle varjoon, mutta enimmäkseen tykkäävät kerjätä etulasilla ruokaa.. Oikealla näkyvä putki jää myös kyllä piiloon kunhan vallut oikein lähtevät kasvamaan (+etuoikealla näkyvä karvalehti on vain keräämässä voimia paremman kasvivalon alla kun oli päässyt vähän huonoon kuntoon, siirtyy melko varmasti pienempään akvaarioon kunhan on hengissä kunnolla). Ja tarkkanäköisimmät tietenkin bongasivat jo tiikerilumpeen

Pientä kränää on ollut havaittavissa kiipijöiden välillä ja kun ei aiemmin ole näitä ollut niin en osaa sanoa onko mistä kyse, kututouhuista en pahemmin ole löytänyt infoa..? Voi myös olla että kun ovat kaikki tavallista pienempiä kooltaan ja tökkimistä on ollut suurimman ja pienimmän välillä, että kyse on jostain välien selvittelystä kun alkaa akvaario olla tuttu ja pistetään alueet jakoon.

Pistetään taas päivitystä kunhan saan tuon ensimmäisen satsin (6kpl) kongontetroja tuonne altaaseen. Toinen puoli parvesta tulee myöhemmin ja nekin menee sitten tuon pienemmän altaan kautta eli aloitellaan tällä kuudella ja pikkuhiljaa kasvatetaan parvea sitten siihen n.kymmeneen yksilöön. Edelleen jos jollain on yksinäisiä kongolaisia nurkissä pyörimässä niin meille mahtuu Ja jos tuon tyylisiä kiviä mitä kuvassa näkyy on joutilaana niin saapi tarjota.

[nötter]

Hieno allas tulossa
Karvalehteä löytyy myös Afrikasta, joten ei sitä sen takia tarvitse siirtää pois.

[jippo]

Onkos Afrikka-altaita pitävät ratkaisseet levänsyöjän paikan jollain muullakin kuin kotiloilla? Mietin että pitäisikö sen verran rikkoa kaavaa että ottaisin sinne jonkin perus levänsyöjän afrikkasopan sekaan..

Oikeaoppisia levänsyöjiähän olisivat ripsumonnit (Chiloglanis-suku), mutta niiden saatavuus on lähes nollassa. Omassa altaassani on kolme viherimubarbia. Ne ovat kotoisin Sri Lankasta, mutta tekosyykseni totesin, että saman Garra-suvun jäseniä elää kyllä osissa Afrikkaakin.

Itselläni on 1350l altaassa Labeo parvus -lajia, kolme yksilöä pitävät levät liiankin tehokkaasti poissa koska itse haluan että altaissani on luonnollista levien tuomaa eloisuutta. Kyseistä lajia on vain todella huonosti saatavilla ja nämäkin olen vahingossa Saksasta löytänyt. Vaikka netti kertoo että laji kasvaa melkoisen kookkaaksi niin vuodessa ovat kasvaneet vain reilun 10cm kokoisiksi.

Itselläni Chiloglanis -suvun edustajat sekä Euchlichthys guentheri -kaksikko eivät ole leviä juurikaan popsineet, hakevat enemmänkin mikroeliöstöä levien joukosta mutta levät ovat niiden jäljiltä jääneet rauhaan.

Komea allas sinulla hruottu, on rakenteilla .

[hruottu]

Kiitoksia kehuista

Saa nähdä miltä se näyttää taas kuukauden päästä Piiloja nyt jokatapauskessa tulossa runsaasti lisää ja kunhan tuo minun hurja tiikerilumme nyt tuosta innostuu ihan valtoimenaan kasvamaan niin muuttuu tuo keskustakin vähän täydemmäksi, vaikka toki kun kongontetrat sinne siirrän niin tulee vähän eloakin akvaarioon.

Elen huomasin myös sellaisen jutun että sulkaripsimonnia ei löytynyt ei sitten mistään. Kyllähän nyt jonkun yksittäisen parvikalan katoamisen ymmärtää, mutta jos kyseessä on tuollainen vähän isompi heppu niin luulisi ettei se niin hyvää piiloa löydä ettei sitä altaassa näkyisi ollenkaan Kunhan kotiin pääsen niin pitää tehdä perusteellinen etsintä että onko se teleportannut itsensä paremmille vesille vai missä luuraa. Tuolla altaassa kuitenkin vielä toistaiseksi rajallinen määrä piiloja mitkä pääsee suhteellisen vaivattomasti tarkastamaan.

Ja joo se karvalehti sopisi muuten hyvin tuonne altaaseen, mutta ei vaan meinaa omaa silmää miellyttää Toki pitää vielä katsoa että raaskiiko sitä siirtää kun pantterikiipijät kuitenkin pitävät sen luomasta tyynemmästä kohdasta ja luo mukavasti varjoa tuonne nurkkaan..

Ja Jippo, oli tuolla sinun allekirjoituksen takana aika mageita kuvia! Harmi että taitaa olla melko vaikea saatavuus..(?)
Ja kyllä ne kongontetrat aika hienolta näyttää kunhan ovat täysikasvuisia, harmi että tuo minun porukka kärsii pahasti akkavallasta, mutta tarkoitus seuraavassa satsissa saada sitten reilummin uroksia että saa vähän sitä väriäkin altaaseen. Mitäs muuten sanoisitte että miten ison parven niitä viitsii 450 litraan laittaa? Muita parvikalojahan ei tule.

[jippo]

Ja Jippo, oli tuolla sinun allekirjoituksen takana aika mageita kuvia! Harmi että taitaa olla melko vaikea saatavuus..(?)

Kiitokset, valitettavasti saatavuus on tosiaan liian huonoa. Muuten kyllä aivan mahtavia lajeja löytyy tuolta Afrikan mantereelta.

[mpiil]

Onpas hieno allas hruottu! Mulla myös 317l seuralassani on kongontetroja, jotka ovat suosikkejani. Olen itsekin vähän haaveillut Afrikka aiheisesta altaasta. Olemassa olevista kasveistakin olisi sopivia tiikerilumme ja pistia, jotakin verkkolehteä on sekä kurttukriinumia. Akvassa lymyilee myös lahjoituksena saatu selkäuimari, jota ei siis näy koskaan muutoin kuin siivouksen yhteydessä. Ovatko omat selkäuimarisi miten esillä? Onkos nuo pantterikiipijät kuinka herkkä laji? Palettikaloista olen haaveillut jo kauan, mutta se lisääntymis nopeus huolettaa

[7330]

Ovatko omat selkäuimarisi miten esillä?

Minulta ei kysytty, mutta vastaan silti. Yksinäinen selkäuimari on todellakin arka ja käytännössä näkymätön, mutta porukassa ne rohkaistuvat sentään jonkin verran. Myös sisustus vaikuttaa: selkäuimarit arvostavat isoja kantoja ja leveälehtisiä kasveja, joiden alapinnoilla voi uida selkää. Oma pikkuparveni on kyllä kohtuullisesti esillä ruoka-aikaan ja häseltävät rohkeasti isompiensa seassa, muuten ne viettävät aikaansa kantojen kätköissä.

Onkos nuo pantterikiipijät kuinka herkkä laji?

Käsittääkseni ihan peruskestävä laji, ei missään tapauksessa herkkä. Omani eivät ole koskaan aiheuttaneet minkäänlaista huolta, edes silloin kun pumput levisivät ja altaassa oli nitriittiäkin. Arvostaa oksistoja, kantoja ja isoja kasveja, joiden välissä lymyillä. Omani viettävät aikaa jopa monneille tarkoitetuissa saviputken pätkissä, mutta aina kun altaan lähellä liikutaan, "Lätyt" vaanivat rivissä etulasilla ruuan toivossa. Useimmista labyrinttikaloista poiketen pantterikiipijä on hyvinkin sopuisa ja seurallinen kala.

Iso laji se on, todellinen aikuismitta on lähempänä kahtakymmentä kuin vaikkapa Varjon kirjan mainitsemaa 12 senttiä. Toisaalta myös liikkeissään rauhallinen, joten tilaa ei vaadita ihan määrättömästi pienelle porukalle.

Palettikaloista olen haaveillut jo kauan, mutta se lisääntymis nopeus huolettaa

Voithan harkita jotakin harvinaisempaa länsiafrikkalaista kirjoahventa, joka ei lisäänny yhtä herkästi - ja vaikka lisääntyisikin, poikaset menevät paremmin kaupaksi. Palettikalalajejakin on aika joukko, ja harvinaisempiakin näkee silloin tällöin kaupan. Lisäksi voi harkita esimerkiksi kirjo- tai purppurasuuhautojia, jos niitä onnistuu löytämään, tai isomman kirjoahvenen tarpeeseen timanttikirjoahvenia tai kyhmyotsia.

[hruottu]

Melko samat vastaukset kuin 7330:lla eli selkäuimarit (jotka meillä nimetty väärtteppäin kaloiksi) on lähinnä ruoka-aikaan esillä ja muuten tykkäävät lymyillä juurakoiden ja tuon ison anubiaksen lehtien alla eli ei ne mitään kauhean näkyviä kaloja ole, mutta hauska seurailla sillon kun ovat esillä
Ja kiipijät on nyt meillä ollessaan olleet vaivattomia kaloja, mutta pitkää kokemusta minulla ei niistä vielä ole..
Minä tuonne myös harkitsin palettikala pariskuntaa ja ajattelin että jos oikein lisääntyvät niin voi olla että tuossa allasseurassa ei poikasten ylikansoitus ole kauhea ongelma, uskoisin että pedot verottaisi ihan hyvin sitä kantaa. Vielä ei kuitenkaan ole tulossa palettikaloja, pitää katsella jos jossain vaiheessa sinne sen pariskunnan asuttaisi.
Ensi viikolla pääsee kongontetrat tuonne isoon altaaseen, kivaa saada sinne vihdoin vähän jotain näkyvämpääkin. Vaikka kyllä nuo kiipijät tosiaan on melkoisia linssiludeja että niitä nyt melko kivasti näkee

[hruottu]

Nyt kun olen seuraillut tuota allasta niin kyllä tuonne pinnan tuntumaan kaipailisin jotain eloa. Kaikki altaassa olevat kalat viihtyy pääosin keskitason alapuolella (myös nuo 15 kongontetraa ui mielellään melko matalalla) ja pinta on siis melko tyhjä. Olenkin alkanut harkitsemaan niitä perhoskaloja, kauheasti en ole tietoa löytänyt joten onko kenelläkään heittää omakohtaisia kokemuksia? Kansi tuohon altaaseen on tulossa takaisin kohtapuoliin, väliaikaisesti on nyt pois kun pitää muokata siihen letkuille omat reiät, mutta ei sitten pitäisi olla pelkoa siitä että tulevat yli laidan, eikä nuo pintakalat nyt ehkä ihan heti huomenna ole kuitenkaan tulossa
Lähinnä mietin että montako tuollaiselle pintatilavuudelle (olikohan pituus altaassa 160 ja levey 60) kannattaisi ottaa? Kauhean montaa ei varmaan ettei tule reviirikiistoja, mutta jokunen nyt kuitenkin kun ainoita pintakaloja olisi.

Onko muita ehdotuksia pinnassa viihtyviksi kaloiksi?

Ja muuten kalastoon on tulossa sellaista muutosta että paille ripsarille etsin uuden kodin, pahnan alimmaiset ei uskalla liikkua edelleenkään mihinkään joten vähennetään sakkia että saavat paremmin tilaa. Jos jollain on hakusessa (isoon altaaseen) ripsareita niin voi laittaa yksityisviestiä ja nämä on hybridejä (sokkelo..?). Lisäksi vähän afrikkateemasta poiketen altaaseen muutti toisesta altaasta meidän 6 harlekiininuoliaista jotka alkoivat pienemmässä (240) altaassa ahdistella toisiaan ja ovat koko sakki täysin fiiliksissä uudesta isommasta altaasta koska siellä on myös vähän kovempia virtauspaikkoja missä on ihana surffailla Eli enää se ei puhdas afrikka ole mutta turha kai sitä on alkaa ressaamaan, koitetaan pysyä edes suurinpiirtein oikealla mantereella (tai planeetalla)
Kuvan meinasin laittaa mukaan, vaan meni kalojen nukkumaanmenoaika jo ni tylsä ottaa pimeästä akvasta kuvaa

[7330]

Olenkin alkanut harkitsemaan niitä perhoskaloja, kauheasti en ole tietoa löytänyt joten onko kenelläkään heittää omakohtaisia kokemuksia?

Perhoskalojen sosiaalisesta elämästä ei valitettavasti ole, koska oma ainokaiseni hyppäsi kansilasien raosta lattialle ennen kuin ehdin hankkia sille lajitovereita. Totesin sitten, että pidän mieluummin kansilasit vähän auki, joten en hankkinut niitä enää lisää.

Sen aikaa kun perhonen meillä oli, se oli mitä mainioin otus. Hiljainen murjottaja, joka ruoka-aikaan muuttui suursyömäriksi, jonka koko etuosa näytti aukeavan rintakehää myöten valtavaksi kidaksi. Raeruuat, kaikenlaiset pakasteötökät ja pilkkitoukat ainakin maistuivat.

Pinta-alaa on altaassa sen verran reilusti, että kyllä perhoskaloja muutama mahtuisi.

[jippo]

Nyt kun olen seuraillut tuota allasta niin kyllä tuonne pinnan tuntumaan kaipailisin jotain eloa. Kaikki altaassa olevat kalat viihtyy pääosin keskitason alapuolella (myös nuo 15 kongontetraa ui mielellään melko matalalla) ja pinta on siis melko tyhjä.

Onko sulla altaassa pintaan saakka ulottuvia kantoja tai kasveja? Kongontetrat eivät kovin korkealla viihdy jos sieltä ei löydy suojaa ympäriltä. Vaihtoehtoisesti voisit hankkia altaaseen suojakaloja rohkaisemaan kongontetroja, esimerkiksi suuri parvi kuultomonneja ajaa varmasti asian. Toisaalta myös jotkin tilapia-lajit viihtyvät ylemmissä vesikerroksissa luoden myös suojaa kongontetroille mutta niitä on hankalampi mistään löytää.

Onko muita ehdotuksia pinnassa viihtyviksi kaloiksi?

Monet Brycinus -lajit viihtyvät hyvin pinnassa mutta niillä on huono saatavuus, samoin oma ehdoton suosikkini kaikista parvikaloista eli Raiamas christyi mutta sitä vaivaa sama ongelma eli huono saatavuus. Tuossa omasta altaasta ehkä hieman "provosoivakin" video kalojen odottaessa iltaruokintaa African geotype

Ja muuten kalastoon on tulossa sellaista muutosta että paille ripsarille etsin uuden kodin, pahnan alimmaiset ei uskalla liikkua edelleenkään mihinkään joten vähennetään sakkia että saavat paremmin tilaa.

Ripsareilla tämä menee yleensä niin päin että mitä enemmän niitä on niin sitä uskaliaammaksi tulevat. Olen pitänyt näitä paljon ja monissa eri kokoonpanoissa mutta ainakin omien silmien ja havaintojeni mukaan viihtyvät parhaiten isommassa joukossa. Toki tähänkin on joitain lajipoikkeuksia ja se, tietääkö ihminen sitä kummalla tavalla kala viihtyy paremmin, mököttämällä 24/7 juurakkonsa alla vai liikkumalla aktiivisesti altaassa reviirinsä ympärillä?

[7330]

Raiamas christyi

Äkkiseltään kääntäen sama suomeksi: kultasuuopsari. Kaunis on kyllä kala, mutta minusta lähes parikymmensenttinen vilkas (?) parvikala on vähän yläkanttiin alle 500-litraiseen.

Tuossa omasta altaasta ehkä hieman "provosoivakin" video kalojen odottaessa iltaruokintaa African geotype

Onpa siellä kala poikineen. Mitä ankeriasmonneja nuo julmetun kokoiset luikerot ovat? Ei kai nauha-ankeriaita?

Niin, piti vielä kongontetrojen käyttäytymiseen sanoa, että oma parveni liikkuu kyllä enimmäkseen ihan pinnan tuntumassa. Allaskin on kyllä matala ja kasvit väkisinkin pintaan asti, mikä selittänee ainakin osan erosta. Pantterikiipijäkalat varmasti myös osaltaan rohkaisevat.