Malawia perustamassa

[haikala88]

Moi.
Elikkäs otsikon mukaan malawi allasta olisin perustamassa(valitettavasti en itselleni vaan kaverille. Mutta tarkoituksena tehdä siitä niin hieno, että vaimo haluaa semmoisen myös meille )

Aivan alkutekijöissä oon vielä, eli allasta etsimässä. kokonais budjettina on n.1000e ja altaan koko toivomus olisi 150-200 pitkä, elikkä varmaan +-500l. Käytettyjä altaita olen kattellut tuolta myynti palstalta ja muutama sopiva siellä näyttäisi olevan.
Malawi altaista ei itselläni ole kokemusta, mutta puolisen vuotta olen niitä täältä ja muualta opiskellut(toiveena ollu se oma allas). Olisinkin kysynyt harrastajilta vähän neuvoja, jotta vältetään suurimmat mokat heti alkuun.
Mikä olisi teidän mielestä sopiva suodatin/suodattimet, valot(katosta roikkuvia monimetalleja olin ajatellu), muu tekniikka?
Mistä olisi hyvä hankkia kivet, biltema hiekka ok?
Pientä lisä haastetta tuo se että allas tulee tilanjakajaksi ja tekniikka haluttaisiin mahdollisimman hyvin piiloon. Jos jollain on malawi allas tilanjakajana olisin kovin kiitollinen kuvista.
Kalasto ehdotuksia otetaan myös mielellään vastaan.

Kiitos jo etukäteen vastauksista ja lisäkysymyksiä saa mielellään esittää, en varmaan osannut kysyä kaikkea

[Piia85]

Hei, minä olen myös haaveillut parisen vuotta malawialtaasta.

Kiinnostaisi tietää, kun olen luopumassa 250-litrasta makeaa vettä, että millaisilla muutoksilla siitä voisi mahdollisesti saada malaweille sopivan kodin? Olen muutenkin yrittänyt lukea kaikkea mahdollista täältä noista kaloista, mutta menen aina sekaisin kun yritän lukea ja tuo vesihomma kuulostaa tosi hankalalle..

[Maisu]

Kiinnostaisi tietää, kun olen luopumassa 250-litrasta makeaa vettä, että millaisilla muutoksilla siitä voisi mahdollisesti saada malaweille sopivan kodin?

Heh, omasta 257-litraisesta kasvialtaastani sammutin 2/3 loisteputkista ja ostin pari kassillista laavakiveä sekä pussin malawisuoloja ja sitten puuttuivatkin vain kalat.

Nosta kaikki sisusteet pois, pese suodattimet, pölistä (hienosta)hiekasta kaikki kakka veteen ja toista se niin monta kertaa välillä lapoten ja lisäten vettä että hiekka on oikeasti mahdollisimman puhdasta. Tai vaihda hiekka hienoon, jos se ei sitä ennestään ole. Harkinnan mukaan kannattaa laittaa kivien alle pehmusteita. Sitten vaan uusi kivikkosisustus tilalle, vedet altaaseen ja suodattimista töpselit seinään. Sitten voi pysähtyä leikkimään sen suolojen lisäämisen kanssa ja vaihdella vaikka vettä pariin kertaan jos tuntuu että allas on suttuinen operaation jäljiltä. Minulla on 257-litraisessa suodatustehoa 2x 700 l/h eli kaksi Juwelia täynnä sintrattua lasia ja lisäksi yksi 1500 l/h streami. Valaistuksena on 1x 30W loisteputki.

[Piia85]

Mistä tiedän että jos hommaan malawikaloja, että ne sopivat yhteen? Eli mitkä ovat kasvis- ja mitkä lihansyöjiä? Kun kuulin sellaista ettei niitä kannata laittaa samaan akvaarioon..

Ja samoja kysymyksiä herää ku alottajalla; akvaariossa on sisäsuodatin ja kasvivalutussuodatin, miten ne sopivat malawialtaaseen? Kasvit tuskin ainakaan innostuu suoloista..

Kysymyksiä herää jatkuvasti lisää

[Maisu]

Kasvivalutussuodatin? Siis jonkinlainen hybridimalli? Näiden suodatinten tehosta ei oikein voi sanoa mitään ilman tarkempia tietoja malleista, koosta ja massoista, mutta noin yleisesti ottaenhan muualla maailmassa ei ole yhtä hyvää kraanavettä edes huonekasveille tarjolla kuin meillä ja kasvavat ne silti. Eli lähtisin ehkä kokeilemaan kasvivaluttimen muuttoa malawilaiseksi ihan lisäämällä suoloja hieman hitaammin oikealle tasolleen kuin kertarysäyksellä. Varmaan sellaiset kasvit, joista sanotaan että kastelu sadevedellä olisi hyväksi, saattavat suuttua mutta eiköhän niitä muutenkin ole ihmisillä kasvisuodattimissa aika hintsusti ja pääasiassa käytetään aika kestävää lajistoa. Sisäsuodatin taas, miksei jos on riittävän tehokas malli kuten Eheim 2048-2052. Jotkut 2000-3000 l/h puhaltavat Regentit tai Fluvalin vanha nelonen voisivat mennä myös, mutteivät minusta missään nimessä yksinään jo ihan massan pienuuden vuoksi.

Kalalajeissa auttavat vanhat keskustelut, muu netti ja kirjat. Ihan ensimmäiseksi lukisin "Malawijärven kirjoahvenet" (Ad Konings), koska se on aika hyvä ja kätevästi suomeksi ja minusta on aina tarpeen lukea jotain aiheesta omallakin kielellä jotta termistö tulee tutuksi.

[Sisso]

Saatan olla väärässä, mutta mikäli ajaa malawilan veden yhtään kovan puolelle, kasvit ei tykkää. Keskikovankin kanssa tullee ongelmia. Jos nyt ajatellaan siltä kantilta, että yleensä normiviherkasvit tykkää neutraalista-hieman happamesta vedestä ja kasvualustasta, voisi kuvitella, että Ph 8-10 on ei-hyvä. Puhumattakaan Khsta (runsaasti karbonaattia) saatikka Ghsta, kun suurin osa tykkää pehmeähköstä (sade)vedestä. Oikea sähkönjohtavuus on myös kasveille tärkeä. Mutta mieluusti kuulisin, jos löytyy perusteita väärässä olemiselleni, koska tämä on kysymys, joka tulee vielä taatusti eteeni jossain muodossa jossain. Hmmm.... Onko viherkasveja, jotka ovat kotoisin kalkkipitoisilta alueilta ja jotka tykkäävät kosteasta? Äkkiseltään kaikki mieleeni tulevat vähät kalkinsuosija lajit ovat kotoisin vuoristoista.

Ciclidforumilta löytyy jonkinsortin lajien yhteensopivuustaulukko, mutta en siihenkään luottaisi täysin. Asiansa osaava myyjä osaa myydä sopivan setin ja täydennyksen kohdalla voi sitten kysellä neuvoja lisää.

[Maisu]

Sittenhän samojen kasvien ei pitäisi pistokkainakaan olla juurrutettavissa vesiastioissa pH 8 kraanavedessä meillä Helsingissä eikä kalkkipitoisemmilla alueilla eikä varsinkaan Saksassa. Minulla ainakin tuppaavat juurtumaan ihan loistavasti.

[_pinwheel_]

Täällä yksi uusi malawisti, altaassa uiskentelee 4 Pseudotropheus crabro:a. Hyvin vähän löytyi näistä kaloista suomeksi asiaa, ja huonolla eglannin kielellä en paljon viisastunut. Oiskos jollain laittaa linkkiä näistä kaloista (siis suomeksi) tai ehdottaa jotain kirjaa josta saisin lisätietoa?

[Sisso]

Sittenhän samojen kasvien ei pitäisi pistokkainakaan olla juurrutettavissa vesiastioissa pH 8 kraanavedessä meillä Helsingissä eikä kalkkipitoisemmilla alueilla eikä varsinkaan Saksassa. Minulla ainakin tuppaavat juurtumaan ihan loistavasti.

Hyvä pointti ja pitää taatusti paikkansa. Mutta miksi sitten happamen kasvit kasvaa (ainakin pihan puolella) huonosti emäksisessä maassa ja toisin päin? Tai siis tiedänhän mä vastauksen tohon, mutta mikä ero on maalla ja vedellä kasvualustana? Tarkoitan tässä asiassa se olennainen ero. Keskieuroopassa joudutaan miettimään (puutarha)kasvivalintoja toisella tapaa kuin täällä, tietysti, ja yksi monista syistä on kova vesi. Toisaalta olen itse nähnyt, miten alppien rinteillä kasvaa alppiruusuja luonnonvaraisena ja sen nyt luulisi olevan kalkkipitoinen maaperä, jota tosin hapan sade huuhtelee ja siellä on muitakin happamoittavia tekijöitä. Rhodot ovat muutenkin euroopassa hyvin suosittuja. Jaa, no nyt alkaa tulemaan mieleen yhtä ja toista happaman maan kasvien tarpeista eikä ne ole selitettävissä vain maaperän Phlla. Mutta taitaa olla väärä osasto, ja porttaali, sille...

[Maisu]

Ymmärsin tämän kysyjän kasvivalutussuodattimen sellaiseksi jossa kuitenkin on massoina jotain lecasoraa tms. jolloin sinällään se massamääräkin riittäisi yksinään suodattamaan ja tavallaan kasvien merkitys on pienempi kuin massojen. Joku parvekelaatikollinenkin suodatusmassaa on jo aika hyvä 250-litraiselle malawille. Siksi sitä minusta voisi ihan hyvin kokeilla, kunhan suhtautuu asiaan niin että joku kasvi voi tosiaan ottaa nokkiinsa ja laittaa ne rakkaimmat kasvit johonkin muualle tai jakaa ne ettei sentään koko puska potkaise tyhjää. Pidin aiemmin omassa malawissani kurttumelalehden näköistä melalehtilajia ja sekin kasvoi ihan kelvollisesti aina siihen asti kunnes otin kultamalaweja, mutta se on toinen juttu se...

Olen hyvin vähän joutunut miettimään noita maajuttuja puutarhakasvien kohdalla koska meillä lähinnä kasvaa mökillä erilaisia perinneperennoja.

[Sisso]

Ilman muuta kannattaa kokeilla! Veikkaisin, että kokeilemalla löytyy myös kovemmassa vedessä kasvavia (huone)kasveja. Voisiko anubiaita kasvattaa vesiviljelyssä?

[maximillianna]

Täällä harkinnassa malawi kaloihin siirtyminen. Moni asia vain mietityttää..
Riittääkö suodatus, jos JBL Cristal Profi e1500 ja eheim 2215 ulkosuodattimet ja fluval 3+ sisään?
Akvaarion koko; pituus 100cm, syvyys 60cm ja korkeus 60cm, löytyisikö sopivia kalalajeja?
Liekkö jokin fetissi kiviin, mutta niitä löytyy jo nyt makeasta akvasta sekä käärmeiden terraarioista.

[Jykke]

Riittääkö suodatus, jos JBL Cristal Profi e1500 ja eheim 2215 ulkosuodattimet ja fluval 3+ sisään?

Itselläni on 160 litraisessa akvaariossa sisäsuodatin jonka seurana on toinen pikkusisäsuodatin ja hyvin on suodatus riittänyt joten eiköhän toi sun suodatus ole aivan riittävä.

[Sisso]

Meillä ollut mattosuodatin ja PickUp 2012, hyvin pelittänyt. Litroja 420, kolmisenkymmentä kalaa, vedenvaihtoväliksi muodostui 2 vkoa (silloinkin nitriitit melko alhaalla).
Varmasti löytyy sopivia lajeja, kun et tuon pituiseen ihan kaikkest agresiivisimpia lajeja keskenään laita. Yksi voisi olla territoriaalisempi ja muut jokapaikanhöyliä. Kivikko on hyvä, tarjoaa muille kaloille ja naaraille mahdollisuuden halutessaan piilotella. Mitä ylemmäs saat sisutettua, sitä ylemmäs myös kalat nousevat.