Malawiakvaariota perustamassa

[cccube]

Meillä on 325 litrainen akvaario ja siinä Eheim professional2 2028, jonka imu piilotettu taustan taakse. Lisäksi olen suunnittelemassa sisäsuodattimen hankintaa ja olisinkin halunnut kuulla kokemuksia siitä onko Eheim 2252 jo liioittelua tässä setissä? Vaihtoehtoisesti olen harkinnut Fluval 4 plus suodatinta. Olisin myös kiinnostunut siitä saako virtausta suunnattua näissä suodattamissa? Ja ylipäätään siitä kumpi kannattaa ostaa, Eheim on kalliimpi, mutta saako sillä enemmän? Tuleeko diffuusori mukana Eheimiin tai ylipäätään mitä lisävarusteita siihen Eheimiin joutuu hankkimaan, jotta se on toimiva Malawi akvaariossa? Niin ja hiekkana on 2mm puhallushiekka, kuinkas nämä suodattimet siihen suhtautuu?

[cccube]

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Kyllä näillä tiedoilla onnistuu tää homma ja helpolla!

[Kilu]

Tämä malawipuoli on täällä aika hiljainen.

Mulla oli 450 litrasessa malawilassa 2252 eikä se siinä mitenkään kauheaa myrskyä saanut aikaan.Tuon kokoisessa se voi jostain nurkasta puhaltaa hiekan liikkeelle. Itse en käyttänyt mitään suihkuputkia virtauksen säätelyyn, käyrällä putkenpätkällä vain suuntasin virtauksen kohti pintaa jotta sain sen hyvin liikkumaan. Suihkuputkellahan saat suunnattua ja vaimennettua virtausta aivan miten vain haluat. 2252:seen tuli mukana diffuusori ja altaan kehyksiin kiinnitettävät kiinnikkeet, jotka ovat suoraan sanottuna arsesta. Imukuppiteline voisi olla hyvä ostos ja kolmas moduuli on aika ehdoton.

Ja tosiaan, sen Fluvalin jätät sitten sinne kaupan hyllylle.

[Mustarastas]

Itsellä on malawissa juurikin se fluvalin 4 suodatin ja en kyllä suosittele. Muuten toimii aivan erinomaisesti, mutta ei meinaa saada suodatinta puhdistettua kun se jää jumittamaan. Välillä on joutunut käyttämään ihan raakaa voimaa, että olen saanut sen auki Monta kertaa on meinannut jäädä puhdistamatta, kun en jaksaisi sen kanssa aina tapella.

[cccube]

Jeps kiitti vastauksesta. Tiedätkö sinä tai joku muu siitä kun täällä: http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1708221167 on myynnissä 2252 ja maininta imukuppikiinnityksestä, mutta täällä: http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/suo ... met/143400 ei ole mitään mainitaa moisesta, että onko näitä suodattimia kahedella eri kiinnitystavalla myynnissä, vai onkohan molemmissa imukuppi kiinnistys. Zooplussan hinta olis vaan halvempi. Olen kanssa tuumaillut sitä häkkyräkiinnitystä ja en sitä haluaisi.

Vesitesteihin olen ajatellut tätä: http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/ved ... era/143380 . Meneeköhän rahat hukkaan, olisikohan jollakulla kokemuksia moisesta.

Tämä oma projekti ontuu pikkuhiljaa eteenpäin. Onneksi ei tullut kaloja vielä homattua kun talon ja kaivon välinen putki otti ja hajosi. Nyt on kyllä remontti jo aikalailla valmis, mutta kaivoon ne jotuu vielä lisäämään jotain suodatin massaa kun vesi ei ihan vielä ole tarpeeksi kirkasta. Saas muutenkin nähdä mitä vedelle tapahtuu kun kaivon puhjalle tuli nyt useita suodatin massa kerroksia mm. kalkkirouhetta. Meillä kun on täällä tuo rautapitoinen vesi haasteena. Tosin viimeaikojen huippupitoisuudet taisi olla vanhan putken seinämistä, olivat meinaan aika hirveässä kunnossa ja sitä oli sitten juotukin ja hyvää oli, no tieto lisää tuskaa. Kalojen homaaminen menee kyllä ensi vuoden puolelle, koska haluan tolle meidän vesijäjestelmälle jonkin verran moiteetonta toiminta aikaa, ennen kuin kaloja hankin. Vaihtoveden hakemin huoltoasemalta kun on melko työlästä!

[Sammy_S]

Terve, 2252 tulee molemmilla kiinnityksillä. Imukupeilla ja lasista riippuvalla, siinä on adapterit molempiin tapoihin mukana + 4 imukuppia jotka ei ainakaa omaa suodatinta jaksa pitää muutakuin pystyssä. Suodatin siis valuu alas omasta painosta. Altaan pituus ratkaisee aika paljon kuinka ison puhalluksen suodatin saa aikaan vastakkaisessa seinässä. Suurin puhallus on noin 50cm suodattimesta, jonka jälkeen virtaus alkaa hajoamaan.

# pH taso
# Veden kovuus
# Karbonaattitaso
# ammoniakki/ammonium taso
# Nitriitti taso
# Nitraatti taso

Kaikkia edellä mainittuja testejä olen tarvinnut, joten ei mene hukkaan. Kannattaa tosiaan testata se rauta ja kupari kerran vettä otetaan omasta kaivosta. Kupari kun on melkoista myrkkyä kaloille.

[nepis76]

Mulla tosta 2252 se pienempi malli 2048 ja himpura, kun ei ole sitä reunan yli kiinnikettä. Tuo suodatin painaa sen verran, ettei tolla imukuppikiinnityksellä tee mitään. Tai jos haluaa, että se pitää kiinni ja pysyy paikoillaan, niin 3 kuukauden välein pitäis uusia ne kupit. Mä kyllästyin tohon säätämiseen niin, että nykyään se pönkätty takalasin ja kivikasan väliin vinoon, ettei se siitä pääse liikkumaan.

[cccube]

Kiitoksia vaan kommenteista. Zooplussakin on taas saanut hankittua 2252:sia ja tänään sellaisen tilasin, se tulee molemmilla kiinnityksillä ainakin ennakkotiedustelun mukaan, kaivon vesikin alkaa olla kunnossa. Kunhan suodatin saapuu, niin sitten NL-aquaan fisu ostoksille.

Mitenkäs teidän kokemukset monneista Malawi akvaariossa, onko niistä ollut hyötyä noin puhtaanapidon suhteen? Ne Njassanripsimonnit on todella kalliita, jos ylipäätään onnistuu niitä saamaan, mutta ne hybridit olisi kohtuu hintaisia. Ei kyllä millään enää jaksaisi odotella!

[Kilu]

Mulla oli pari albiinopartamonnia aikoinaan malawilassa. Aivan hyvin ne sulautuivat joukkoon, kuhan muistaa ottaa samaa sukupuolta olevia.

[masterhat]

Terve. nyt on 600 litrasessa malawialtaassa hiekat pohjalla ja laavakivet päällä, sekä tänään täytetyt 600 litraa vettä.

hiekka oli puhallushiekkaa, jota en ihmeemmin pessy, vaan ajattelin pölyn antaa laskeutua/vaihtaa vettä tarpeen mukaan.

mitähän sit? mitä kaikkia arvoja mun tarvii ph:n lisäksi tietää vedestä ,ja miten saan ne selville? ja ilmeiseti jotain malwisuolaa pitää lisätä veteen ainakin.

niin, nyt vesi on vielä aika sameaa, mutta eiköhän nuo rumimmat pölyt tuosta laskeudu viikon sisään, jos vaikka laittais viel muutaman sisäsuodattimen vettä kirkastamaan.

pää suodattimeksi on eheimin joku suuri ulkosuodatin, ja lisäksi sisäsuodatin samalta valmistajalta. ulkosuodattaminen laitan vasta sitten kun saan vedet puhdistettua (ja uudet vanut on ostettu)


mitähän muuta, mul ei o siis hajuakaan akvan perustamisesta, mut nyt on kuitenkin pohjamuovi, hiekat+laavakivet ja vesi altaassa. ja näyttääkin ihan hyvältä jo nyt, vaikka kalat puuttuu ja vesi on sameaa

niin, nyt vähän vinkkejä seuraavaan vaiheeseen kaipailen

kiitos!

[Sisso]

Kait sä sen kypsytät ennen fisujen saapumista? No tietty...

Meillä parannetaan vesi ruokasoodalla (ihan ruokakaupan, huomattavasti halvempaa kuin bikarbonaatti apteekista) ja magnesiumsulfaatilla (apteekkitavaraa). Myös kipsiä (apteekista) voi käyttää. Cichlidforumilta löytyy omatekoisen malawisuolaseoksen ohje. Mutta karkeasti menee niin että 1tl/100l->1kh nousu. Älä mittaa arvoja suoraan hanasta, anna veden seistä vaikka vuorokausi akvassa ja mittaa vasta sitten. Tai tietty, jos haluat tietää, mitä hanasta tulee, niin sitte, mutta esim. PH tippuu seisottamisen kuluessa. Teet parannukset vasta sitten, ettei tule ylläreitä. Kirjaa ylös, paljonko mömmöjä lisäät, niin on sitten helpompi muistaa vedenvaihdon yhteydessä, paljonko mitäkin on per 100 litraa ja lisätä aineita sen mukaan. Sitten sen oppiikin muistamaan, mutta alussa, kun hakee oikeita arvoja hiljaksiin, unohtuu helposti paljonko tuli lisäiltyä. Ja kun kalat on akvassa, muutokset hitaasti päivän-muutaman kuluessa. Noi on kyllä aika kylmäpäisiä kaloja (paitsi ukot innostuessaan akoista...), eikä järky joka naksahduksesta.

Tarvitset ainakin PH, KH, GH, nitriitti- ja nitraattitestit. Osta tippatestit, vaikka kirpaseekin. Liuskoihin ei aina ole luottaminen, todettu omin silmin!

Meillä pohjanpuhdistusen hoitaa neljä Synodontis petricolaa ja muutama tavan maatiaispartista. Tai tällä hetkellä vain yksi naaras, neljä lastansa on kasvamassa muualla, jotta plokkaan koiraat pois kun karvat kasvaa. Ei tahdota partisinvaasiota.

Suodattimiin en osaa ottaa kantaa, kun meillä tuli ulkosuodatin akvan mukana, ite hommasin pienen sisäsuodattimen keräämään roskia ja nyt kun ulkosuodatin meni rikki sunnuntaina, tulossa on mattosuodatin vähän kokeilumielellä.

[cccube]

Projekti etenee... Nyt on suolot sekoiteltu veteen ja tippatesteillä mitattuna ph8, gh5 ja kh7. Päädyin tilaamaan NL-aguasta valmista suoloseosta ja hyvin tuntuisi toimivan, eikä hinta ainakaan minusta ole paha. Nyt kun vielä löytäisi Vallisneriaa, Lahden eläinkaupoista ei tällä hetkellä löydy kuin jättiläistä ja sitä enhalua. Kalatkin olisi toki kivoja ja niitä varmaa loppuviikosta saankin.

[cccube]

No viimeinkin on sitten kaloja tullut hankittua. NL-aquasta tarttui mukaan Metriclima estherae R/R 6kpl, Metriclima "emmitos" zepra red top Mphanga 6kpl, Metriclima sp. zepra ob naaraita 4kpl ja 2kpl mc koiraita. Nyt kun sais pidettyy porukan hengissä ja tarkoitus olisi vielä joku laji hankkia joukon jatkoksi.

[nepis76]

Kannattaa sitten olla tarkkana etteivät risteydy nuo Metriaclima-lajit keskenään ja jos/kun risteytyvät niin niitä ei kannata myydä eteenpäin. Jotkut hybridit saattavat pystyä jatkamaan sukua.

Nuo malawit saattavat risteytyä yli sukurajojenkin, muistaakseni jollain oli risteytynyt Labeotropheus trewavasae ja Labidochromis caeruleus. Näiden eri sukuisten risteytyminen on melko harvinaista, mutta todennäköistä se on silloin, kun on saman sukuisia kaloja.

Malaweja hankkiessa kannattaisi lajit valita eri suvuista.

[cccube]

Anteeksi kun olen hiukan uusi tässä jutussa, mutta onko jollain tapaa haitallista jos erisukuiset kalat pääsevät risteytymään keskenään?

[Mustarastas]

Ei siinä mitään pahaa ole jos ei missään tapauksessa kalanpoikasia ikinä anna eteenpäin. Mutta valitettavasti kaikki eivät ole tarpeeksi vastuullisia, vaan vievät näitä eläinkauppoihin ja tietämättömät uudet harrastajat ostavat kaloja ja kierre jatkuu.. Esimerkiksi sinihuulista on paljon tälläisiä risteymiä liikkeellä ja puhtaiden linjojen löytäminen alkaa olla jo haastavaa.

[nepis76]

Ja osa lajeista on sellaisia, että ne alkavat olla luonnossa uhanalaisia. Tällöin lajien säilyminen on vielä entistä tärkeämpää.

[cccube]

Olempas tässä havainnut, että porukoilla vaikuttaisi olevan mustaa pohjahiekkaa ja siltä pohjalta hiukan tuumaillut, että onkos sillä suurtakin merkitystä kalojen väritykseen, vai mikä mahtaa olla motiivina mustalle pohjahiekalle. Toinen juttu, mikä näin harrastuksen alkutahdeilla on alkanut mietityttämään, on valaistus. Tällä hetkellä pidän päällä yhtä aquastar 38W/174 T8 putkea, johon olen laittanut keskelle pienen palan foliota varjostamaan niin, että päädyissä olevat Vallisneriat saa kuitenkin valoa, koska jotenkin tuntuu kovin kirkkaalta se valaistus ja omasta mielestä on parempi näin. Olen kuitenkin kiinnostunut optimoimaan valaistusta ja ihan pihalla näistä valohommeleista. Pitäisiköhän hankkia toisenlainen putki vai mikähän olisi hyvä ratkaisu?

[Sisso]

Ikävä toistaa sitä mantraa, mitä aina hoetaan malawilan äärellä: valaistus on makuasia, kun (jos) ei sitä laiteta kasvien takia. Oikeastaan määrittelet siis sen, millaisen valaistuksen haluat ja laitat lamput sen mukaan. Halppoa kuin heinänteko, eiks juu? No ei maar. Lähdetään siitä, että valitset spektriltään sellaiset lamput, mitä värejä haluat korostaa: sininen valo korostaa sinistä jne. Itsellä on vain T8 2x30, joista toinen Power-glo (kirkastaa ja raikastaa veden, korostaa siniset hehkuviksi) ja toinen on ööö... olikohan yleishuono Philipsin Aquarelle (tai sitten Sylvania Aquastar), johon en ole täysin tyytyväinen, mutta pidän molempia päällä yhtäaikaa vain muutaman tunnin. Aamupäivät ja illat on päälle Aquarelle, jolloin akva on hämärämpi (suotavaa nyt kun on liuta hautovia) ja keskellä päivää on lisänä Power-glo. Tai illalla, jos haluan ihastella sinisiä. Lisäksi akvan vieressä on 3w (160 luumen) ledspotti, joka on sävyltään warmwhite, saa veden kivasti väreilemään. Sillä aloitetaan ja lopetetaan päivä kuun valossa. Voin kertoa, että nurkissa pyörii eräskin sopimaton vain kokeiltu putki hylättynä yök-syistä. Kaksi lamppua (putkea tai muuta) mahdollistaa jo kolme erilaista valaistusta ja kolmas tekee jo huomattavasti enemmän mahdollisuuksia! Spotti akvan viereen on halpa ja helppo toteuttaa.

Aiemmin oli meilläkin osa putkista peitettynä ja se oli musta tosi ok, oli kivasti valoa ja varjoa, mutta led muutti tilanteen, se tuo "varjoa" ilman putkien peittelyä ja tällä hetkellä akvassa on anubiasta ja jaavansaniaista kasvamassa mattosuodattimessa, joten niillekin on valoa hiukan suotava.

Monimetalleja varmaan malawiloistakin löytyy ja onhan se hieno, mutta itse tykkään, että malawila saa olla välillä hämyinen, kun ei njassajärvikään mikään riutta ole. Mut mä oonkin vaan kade monimetallien omistajille (mutten kuitenkaan hommaa niitä meille).

Pohjahiekka on myös makuasia. Tiedän käytettävän ainakin mustaa, valkoista, biltemaa ja reilua soraa. Kaikissa on puolensa, mutta soralle ei sitten voi ottaa pohjakaloja.

[Tadaa]

On se (lajien sekoittuminen) eettisesti "hieman" arveluttavaa.
Englanniksi artikkeli aiheesta: http://malawicichlids.com/mw01013.htm

[cccube]

Juu kiitosta vaan kommenteista ja mielenkiintoisesta linkistä. Niin se vaan tietämys kasvaa päivä päivältä. Kauheasti kiinnostaisi vielä kuulla sen mustan pohjahiekan käyttäjiltä miksi ovat päätyneet juuri mustaan pohjahiekkaan?

Sellainenkin on hiukan alkanut tässä mietityttämään hybridi artikkelin myötä, ja ehkä muutenkin, että onko markkinoilla olevat kalat linjasiitoksia (kaunis nimi sukurutsalle) ja sitä kautta hyvää vauhtia degeneroitumassa, vai onko kaloja saatavilla myös jonkinlaisen sukutaulun kera, jotta on mahdollista välttyä linjasiitokselta? Vai onko tämänkaltaiset asiat edes yhtä merkittäviä kaloille, kuin esimerkiksi nisäkkäille?

[Sisso]

Veikkaisn, että ovat päätyneet mustaan hiekaan, koska se mielyttää silmää. Yksi syy valita tumma pohja voi olla sekin, että väri suojaa poikasia, mutta ahrvempi taitaa miettiä tätä seikkaa hiekkaa valitessaan.

Kaloja ei saa sukutaulun kanssa enkä usko, että kovinkaan korkea sukusiitosaste rassaa kaloja samalla tavoin kuin nisäkkäitä, mutta itse voi tietysti sitä omalta kohdaltaan välttää ostamalla kalansa eri paikoista ja katsomalla, ettei kotiakvassa anna lähisukulaisten lisääntyä. Toinen juttu, miten sen sitten estää... En kyllä ole koskaan kuullut tämän aiheuttaneen ongelmia varmaan siksi, että harva pystyy pitämään sellaista määrää kalasia akvassaan kun poikasia tulee, vaan ne lähtevät maailmalle sekoittamaan vertaan. Ja tuskin kukaan pitää kaloja kovin montaa sukupolvea lisääntymässä keskenään.

Toisaalta, jos nappia aletaan halkomaan, takaisinristeyttämällä tulevat myös kaikki perinnölliset sairaudet esiin takuuvarmasti, jos sellaisia kalasissa piilee. Jos jälkeläiset ovat terveitä, voila, niiden perimä on hyvä. En tätä kuitenkaan suosittele kaloille, ihan jo siksin, että kaloihin vaikuttavat niin monet muuttuvat tekijät ja voi olla vaikea päätellä objektiivisesti, mikä johtuu mistäkin.

Kaloja voi ostaa ihan turvallisin mielin kotiakvaarioonsa ja antaa niiden lisääntyä, jos sikseen tulee. Jos lisää reippaasti jo akvassa uiskentelevan lajin määrää, silloin voi jo yrittää hankkia niitä eri toimittajalta. Etenkin jos myy poikasensa takaisin paikkaan, josta emokalat on tulleet.

[cccube]

Nyt sain sitten sen viimoisenkin laji eli 6kpl C. afra cobwe lapsosia saapui eilen ja hyvin tuntuvat sopivan joukon jatkoksi. Ja nyt ei siitten muuta kun jännittämään, josko poikasia joskus tulisi ja jos tulee niin onko puhtaita

[Sisso]

Sen verran vielä, että oikein toteutettu linjasiitos ei tuota kovin korkeaa sukusiitoskerrointa. Tottakai korkeamman kuin ulkosiitos, mutta linjasiitoksella pyritään vain linjaamaan tiettyyn yksilöön, jolla, toivottavasti, on jotain erityisen hyvää annattavaa lajille/rodulle. En usko, että kaloilla pyritään tällaiseen koska se vaatii paljon perehtymistä linjoihin, jotta vältetään sukusiitoskertoimen nousevan liian korkeaksi jolloin voi karahtaa pahasti. Linjoihin perehtyminen vaatii, tietysti, tiedot kaikista yksilöistä, ja niiden sukulaisista, eikä kaloilta tällaisia tietoja löydy. Takaisinristeytys on sukurutsaa.

Joten, kalat, harjoittakaa vapaita suhteita vapaasti! Peace and love.

[cccube]

Nyt joudun kyllämyöntämään, että piti hiukan googlettaa tuota takasin risteymää ja nyt ei ihan aukea mitä haet sillä tässä kohden?