Mattosuodattimesta

[pauge75]

Heips!

Kiinnostukseni mattosuodatinta kohtaan on myös herännyt... kävin tuolla maton lasku sivulla ja sain tulokseksi 740 litraseen akvaan maton kooksi 54.8 * 60 siis jos nyt vähääkään oikein laskin Ja nyt heräsi kysymys, että pärjäänkö noin isossa altaassa yhdellä mattosuotimella? Haluaisinkin tosin vain yhden mattosuodattimen akvaarioni toiseen päätyyn. Entä jos laittaa vain yhden maton ja kaksi pumppua niin lisääkö se maton tehoa?

T:Pauge

[KtMan]

...Entä jos laittaa vain yhden maton ja kaksi pumppua niin lisääkö se maton tehoa?...

Moi!
Siellä oli laskuri myös tietyn kokoisen pinta-alan omaavan maton pumpun pumppausteholle.
Eli jos optimaalisen suodatustehon haluat, pitää sen virtausnopeuden olla tarkka.

Ei yksi mattosuodatin päädyssä riitä noin ison altaan koko suodatusjärjestelmäksi, joudut ainakin yhden ulkosuodattimen (tai 2 sisä) laittamaan irtoroskien kerääjiksi.
Matto hoitaa kyllä sen biologisen suodatuksen, vaan mekaanisessa tehossa on vielä toivomista
T:Krisse

[Tiitu]

Tässä on yksinkertainen ja toimiva suunnittelusääntö matolle:

1. Sopiva pumpun teho on noin 2 x akvaarion tilavuus tunnissa tai enemmän.
2. Sopiva maton ulkopinta-ala neliösentteinä = 2-4 x pumpun teho litroina tunnissa.

Voit selvitä mielestäni yhdelläkin matolla, kunhan virtaus saa pinnan tehokkaaseen liikkeeseen, eikä akvaarioon synny seisovia kohtia. Laita puhallus matosta pintaa myöten vastakkaiseen päätyyn, jolloin likaisempi ja hapettomampi pohjavesi virtaa takaisin mattoonpäin. Mikäli siltä myöhemmin näyttää, niin sisäsuodattimen voi lisätä jälkikäteen - tai pienemmän käänteisellä virtaussuunnalla varustetun mattopussin/sylinterin, jonka puhdistaa vedenvaihtojen yhteydessä lapolla. Minulla on tällähetkellä neljässä akvaariossa (koot 70 - 400l) jokaisessa mattosuodatin, eikä paluuta vanhaan ole. Tästä eivät tietenkään kaupalliset valmistajat pidä, mutta minkäs teet kun on olemassa parempikin ratkaisu!

Kts. seuraavan sivun kolmanneksi viimeinen viesti:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... &start=180

[pauge75]

Juu toi ns.lieriömalli tosiaan kanssa kiinnostaa,kun se on esteettisesti hyvän näkönen ; ). Mihin kohtaan (tiitu) siinä sijoitit pumpun?? Lieriön ylä vai alaosaan? Miten se pumppu pysyy paikallaan lieriön sisällä? Pitää kato rautalangasta vääntää ennenkuin meikä ymmärtää Ja tuleeko sen lieriön yläosa niin ylös että se on vesirajan yläpuolella? Ja sen pohjan voi sitten sijoittaa akvaariohiekan päälle, mutta mites se lieriö sitten pysyy pystyssä? Upotetaanko se hiekkaan jotta se pysyy paikallaan? Olen ylen kiitollinen Tiitu jos jaxat vastata kysymystulvaani.

pauge

[Tiitu]

Kyllä se pysyy akvaarion kulmassa hyvin paikallaan pelkän pumpun sähköjohdon varassa, kunhan lieriö ulottuu pohjasta kansilasiin. Ei tarvitse kuitenkaan kaivaa hiekan sisään. Minullakin nämä ovat aivan hiekan pinnalla, mutta voi ne sijoittaa pohjan yläpuolellekin. Se kuitenkin vaikeuttaa kiinnitystä. Neula ja pari kalastajalangan pätkää kansilasin välissä pitää sen silloinkin paikoillaan. Aivan aluksi voi painoksi laittaa vaikka pienen kiven, kunnes vaahtomuovi on vettynyt.

Pumpun sisäänotto voi sijaita jossain puolenvälin tuntumassa tai ylempänä niin, ettei pumppua tarvitse aina sammuttaa kun vaihtaa vettä. Minulla pumppu roikkuu siis vain johtonsa varassa, joka samalla pitää suodattimen akvaarion kulmassa. Sisäänottoon kannattaa laittaa Eheimin tms. muoviritilä, jos vaarana on että se muuten voi mennä seinämään kiinni.

[jarvij]

Näyttääpä saksalainen DATZ-lehti tulevassa joulukuun numerossaan kirjoittavan mattosuodattimesta. Se kyllä takaa kovan levikin mattosuodattimelle DATZin tilaajien joukossa.
Artikkelin kirjoittajana on itse Deters.

[shaataja]

Minulle kun ei tuota DATZ:ia tule edes joulukuussa, koska en saksaa osaa kuin muutaman sanan, niin "takerrun" tuohon Detersin sivustoon.

Erityisesti kiinnostaa virtausnopeuden vaikutuksen tutkiminen sivulla http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/nitratabbau.htm ja sieltä erityisesti kuva http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Strom-v.gif. Altavistan babelfishin käännöksen mukaan tässä on siis tutkittu virtausnopeuden vaikutusta NH4, NO2 ja NO3 -pitoisuuksiin (akvaariossa ja suodattimen jälkeen). Mikä eniten ihmetyttää, on tuo "optimaalinen" virtausalue 5-10 cm/min. Tämän testin perusteellako se on päätetty? En tiedä todellista mittausmäärää (eli onko kaikkia piirretty kuvaajaan), mutta eihän noin laajalle virtausalueelle riitä viisi mittauspistettä millään. Samaten NO2-pitoisuus menee kohdassa 3,5-4,5 cm/min negatiiviseksi (mikä viittaisi liian vähäiseen mittauspisteiden määrään --> käyränsovitus ei toimi oikein).

Lisäksi 5-10 cm/min alueella on mielestäni kaikkein kriittisin kohta, 4 cm/min kohdassa NH4 ja NO2 -pitoisuudet ovat kyllä pienet, mutta vähänkään poikettaessa pitoisuudet poikkeavat jyrkästi. Kohdassa 6,5 cm/min suodattimen jälkeinen NO3-pitoisuus on pienempi kuin akvaarion puolella, eli se muuttuu typpikaasuksi ja haihtuu? Vai pelkistyy takaisin NO2:ksi?

Eniten hiertää se, että jokainen virtausnopeusalue on väännetty samaan kuvaajaan. Mielestäni parempi tapa olisi ollut tehdä eri virtausnopeuksilla mittaukset ajan suhteen ja sitten vertailla näitä tapauksia keskenään. Eihän tuo kuvaaja anna mitään muuta informaatiota kuin että tietyllä ajanhetkellä (24 h virtauksen muutoksesta) eri virtausnopeudet antavat erilaiset pitoisuudet komponenteille.

Jos joku voisi tarkastella ja selittää paremmin tuota tulosta. Minä en mitenkään ymmärrä, että tuon perusteella voidaan päätellä virtausnopeuden 5-10 cm/min olevan jotenkin parempi kuin esim. 25 cm/min jossa NO2~0, NO3 pienenee, NH4 suodattimen jälkeen pienenee (tällähän ei edes pitäisi olla happamassa vedessä vaikutusta). Lisättäessä nopeutta vielä tuostakin yli (extrapolointi), olosuhteet vain paranevat kuvaajan mukaan. Mitä enemmän virtausta, sitä paremmat olosuhteet?

[jarvij]

Olen osaltani lopettanut mattosuodattimen suoramainonnan kaikilta osin. Toisille kelpaa, mutta kaikille ei. Jatkokeskustelut omasta puolestani suoraan Detersin palstalle:
http://deters.eids.de/wbboard/main.php

[Tuukkis]

Edelleen kiinnostaa onko kukaan mattosuodattimen omistaja mittaillut itse eri arvoja kuten,no3,o2,co2,kummaltakin puolen mattoa ja virtauksia eripaikoista mattoa,vai luotatteko kaikki DETERSIN ja JÄRVEN kertomuksiin.

[jouniv]

Ota shaataja lusikka kauniiseen käteen ja mene detersin puheille jos yrität keskustella kriittiseen sävyyn tuosta testistä.

Noh, itse olen kanssasi ihan samaa mieltä, mutta pitäisi ilmeisesti tehdä itse paremmin ennen kuin saa luvan arvostella. Se ei onneksi ole tieteellisen kirjoittelun referoinnin edellytys, vaan kriitisyys, terve järki (perusymmärrys luotettavan tiedon hankintatavoista) ja alan yleinen hallinta riittää siinä maailmassa.

Jouni

[annukka]

Moikka. Mul on 200l akvassa mattosuodatin. Pitäisikö mattosuodattimen kanssa vesi pysyä ihan roskattomana? Mulla vesi on tosi roskaista, lilluu paljon pikku töhnää? Onko normaalia? Auttaisko jos pistäisin pienen (ollut 40l) suodattimen akvaan keräämään roskia pois? Vai onko liian pieni edes siihen tarkoitukseen? Vai onko matossa jotain vikaa?

En vitsinyt aloittaa uutta aihetta, ni kirjoitin tänne.

[JuhaS]

Itse ihmettelin juuri samoja asioita tuossa samaisessa kuvaajassa kuin shaataja, kun mattosuodatinkeskustelu viimeeksi kävi kuumana täällä. En tosin uskaltanut ääneen täällä epäillä, sen verran kuumana keskustelu paikoin kävi.

Minunkin on siis vaikea nähdä tuosta kuvasta, että 5-10 cm/min olisi jotenkin ehdoton optimi, ja että suurilla virtausnopeuksilla bakteerit eivät voisi toimia. On kuitenkin väitetty, että juuri suuren virtausnopeuden vuoksi ulkosuodattimessa ei tapahtuisi biologista suodatusta.

Minusta on kovin valitettavaa, jos jarvij ei osallistu enää mihinkään (matto)suodatusta koskevaan keskusteluun täällä. Suoramainonnalla ja keskusteluun osallistumisella on kuitenkin eroa. Ymmärrän kyllä, että aiemmat keskustelut ovat menneet paikoin jankkaamiseksi, mutta esim. shaatajan yllä esitetyt huomiot Detersin artikkelista ovat hyvinkin asiallista keskustelua. Vai?

[jouniv]

Jos minä päätyisin rakentamaan "mattosuodattimen" (altaan alle piiloon) niin mitoittaisin pumput reilusti yli suosituksen. Jos biologinen toiminta ei jostain syystä näyttäisi riittävän niin kuristaisin virtaamaa, mutta epäilen kovasti että niin ei kävisi ihan heti. Kuristaisin siis vasta sitten, sitä ennen reilu virtaama että saa altaan puhtaaksi kiintoaineesta. Tämä merkitsisi oikopäätä tiheämpää suodattimen puhdistustarvetta, seikka josta myös on taitettu peistä.

Jouni

[kalanna]

Hei annukka,

tuosta veden roskattomuudesta on erilaisia kokemuksia. Useampikin ihminen on täällä valitellut, että vesi ei pysy puhtaan näköisenä, eli se ei suinkaan tarkoita, etteikö biologinen suodatus toimisi. Toisilla taas vesi on myös näyttänyt kirkkaalta.

Pane vaan pieni sisäsuodatin sen kaveriksi roskia keräämään, jos sinulta sellainen löytyy. Mattosuodattimen pumpun ulostulon suuntaaminen eri tavalla voi myös tehostaa roskahippujen päätymistä mattoon.

[maspe]

Jos vähän liittyisi aiheeseen,

Mietin tuossa aamulla, että onko veden kovuudella/pHlla/lämpötilalla minkälainen vaikutus tuohon roskattomuuteen, kirkkauteen ja suodatukseen (sekä mekaaniseen että biologiseen)?

Onko millaisia kokemuksia eri vesistä?

[Blue]

Mäkin olen ruvennut harkitsemaan mattosuodatinta yhä vakavammin, koska ulkosuodatin on todella hankala. Aina kun sen avaa, saa pari seuraavaa päivää säädellä hanoja, koska ne vuotaa Nytkin toinen hana vuotaa ihan vähän, viikonlopun aikana oli tiputellut suodattimen kannen märäksi. Kun vaan vielä saisi aikaiseksi hommata tarvikkeet