Kypsymisestä ja nitriittipiikistä

[Serketa]

Terve.. Meikäläisellä "uusi" tilanne akvaarioasiassa, ja netissä olevien sekavien/puutteellisten tietojen takia haluan tarkennusta erääseen asiaan.

Mulla on 63 litrainen pönikkä ollut nyt pari viikkoa kypsymässä. Erona "uuden" perustamiseen on se, että suodatin, osa hiekasta ja miekkakasvi on ollut toisessa akvaariossa ja siirretty sieltä tähän 63 litraiseen.

Pari viikkoa olen nyt mittaillut nitriittiä, sitä ei yksinkertaisesti ilmaannu. Jotkut väittävät ettei sitä tule, jos on esim tuo suodatin siirretty eri akvaariosta - eikä näin ollen ole uusi kapistus.

Pitääkös toi paikkansa? Eikö nitriittipiikkiä tule tällaisessa tilanteessa? Ruokaa olen kyllä akvaarioon nakellut. Eläviä otuksia siellä on muutama kotilo ja sukarapu, hengissä nuo on tuolla olleet. Kutkuttas jo asukkaita sinne saada mutta ei vielä uskalla.

Tänks.

[R_R]

Bakteeria tulee suodattimen mukana, JOS on biologinen ulkosuodatin, eikä se ole ollut kuivana eikä poissa toiminnasta muutamaa tuntia kauemmin (happitilanne).
Hiekassa ja kasveissa tulee myös, mutta niiden pitää olla kosteana koko ajan, eikä hiekkaa saa pestä eikä voimakaasti huuhdella.

[SPLASH]

Heitä vaan kalat altaaseen. Tuo kypsynyt suodatin on ajat sitten kypsyttänyt akvaariosi. Myös mekaanisissa suodattimissa bakteerit ovat elinvoimaisia samalla tavalla kuin hiekassa (vaikka R_R väittää muuta, ja monet sisäsuodattimet ovat myös biologisia). Tärkeintä bakteereille on tartuntapinta jota myös mekaanisista suodattimista löytyy runsaasti. Nitriittipiikkä ei tule koska suodatin ja hiekka ovat täynnä bakteereja. Vaihda 1/3 vettä ennen kalojen laittamista, niin saat nitraatin tarpeen mukaan hieman laskemaan.

[Serketa]

Kiitos vastauksista.

Sisäsuodatin (Eheim) on kyseessä, himpun verran tehokkaampi kuin tuohon tarttisi, jossain vaiheessa hankin siihen sopivamman. Sen suodattimen vaihdon jo osaankin tehdä kun on tullut tehtyä aikaisemminkin.

Tippatesteillä otin nitraattiarvonkin ja se oli lähellä nollaa. Huono asia? Ruokintaa oon lisänny, en katsonu tarpeelliseksi joka päivä laittaa ruokaa kun siellä tosiaan on näitä "käytettyjä" kamoja.

Suodatinta huuhdoin vain sen verran että enimmät shaisset lähti, bakteerien vuoksi.

pH 7, gH siinä 10 paikkeilla kun perjantaina mittasin tipoilla. pH ilmeisesti laskee kun kaloja tulee?

Kaloja saan varmaankin parin viikon päästä. Helmirasboroita tulee muutama kymmentä, ja suunnitelmissa olisi rihmakalahaaremi tai pariskunta. Hunajarihmoja olisi saatavilla jo nyt. Otot sopinee pohjalle.

Eli voinko jo turvallisesti rihmakaloja tuoda tällä viikolla tuohon akvaan?

[SPLASH]

Älä pese tai edes huuhdo suotatinta ennen kalojen laittamista. Jos putsaat suodatinta niin bakteerit katoavat (muutenkin suodatinmassat pitää huuhtoa kevyesti haalealla vedellä (noin sama lämpötila kuin akvaariossa).
Jos nitriitti on nollassa ja nitraattia on vähän, niin se saattaa johtua siitä, että kaloja ei vielä ole kuormittamassa vettä.
Jos nitriittipiikkä ei ole tullut kahden viikon jälkeen ja sinulla on kypsä suodatin, niin piikkiä tuskin enää tulee.

Tuo sinun GH on aika korkea suomen olosuhteisiin. Yleensä vesilaitoksesta tuleva vesi on pehmeää.

[Serketa]

Joo, kevyt huuhtelu se vain oli, lähinnä irtoroskia.

Muistelisin että nitraatti oli 10, mittailen vielä tänään uusiksi sen arvon, se ei liene paljonkaan korkeampi. Nitriitti on satavarmasti 0 tällä hetkellä.

Naamakirja on muuten kätevä paikka tarkistaa mitä on tullut tehtyä. Olen siis akvaarion laittanut kypsymään 23.6. Eli kohta kolme viikkoa ollut kypsymässä. Viikko sitten lisäsin vielä uutta hiekkaa sinne, about saman verran kuin oli vanhaa siellä.

---------------------------

Jaha.. Mun täytynee tippailla tuo vesijohtovesi kans. Vesilaitoksen mukaan meillä pitäisi olla "pehmeä" vesi.

Akvassa on siis pohjalla kasveja 4 kpl, miekkakasveja 2 ja sitten jotain toista 2 (enhän mä noita kaikkia muista), pintakasvia on myös. Pari "luolaa" löytyy ja ns. mangrovejuurakko.

Tarkentakaapas nyt vielä mulle että onko dH ja gH sama asia? Ja kH on sitten se puskurointiarvo?

Toi dH ja gH sekottaa, kun kirjoissa puhutaan molemmista. Ööh..

[SPLASH]

Niin, ja ottaisin aluksi vesiarvoihin sopivia, halpoja, pieniä parvikaloja ja tarkkailisin tilannetta. Sen jälkeen isompia kaloja. Rihmakalat eivät ole helpoimmasta päästä.

Ja muista testata, kovuus, pH, lämpö ennen kuin päädyt hankkimaan kaloja. Hankit sitten arvoihin sopivat kalat.

------------------------------

Vesilaitoksen arvoihin ei ole luottamista. Vesi, joka tulee hanasta on olennaista. Se saattaa matkan varrella muuttua hyvinkin paljon.

[Serketa]

Kaipaisin vielä vastausta tuohon dH ja gH asiaan - eli ovatko nuo kaksi lyhennettä yksi ja sama asia?

[nepis76]

Moikka!

GH ja KH ovat arvoja, dH on käytössä oleva saksalainen mittayksikkö. GH ja KH arvoilla on muitakin mittayksiköitä, mutta yleisimmin on käytössä juuri tämä dH.

Muistaakseni esim. Junglen liuskatesteissä on GH:n ja KH:n mittayksikkönä joku muu.

[Serketa]

Mulla on Seran tippatesti gH. Se siis näyttää lukemaa 10 kun tein vesitestin, tarkoittaako se siis että dH on se 10?

----------------------------

Vastaus asiaan gH=dH saatu muualta. Kiitos muista neuvoista.

[Tiimalasi]

Vastaus asiaan gH=dH saatu muualta. Kiitos muista neuvoista.

Väärin.

dH on yksikkö ihan niin kuin tuolla aikaisemmin jo sanottiin (ihan niin kuin metri on mittayksikkö).

GH arvo voisi olla esimerkiksi 5 dH:ta.

GH ja KH ovat eri mitattavia asioita, GH = General Hardness ja KH = Carbonate Hardness

...ja USA:ssa käytetään yksikkönä useammin ppm (parts per million)

[Serketa]

No, nerot.

Kertokaas sitten jos Seran gH-tippatestillä tulee vastauksena 10 niin mitäs se sitten on dH:na?

Ja älkää nyt sotkeko sitä kH:ta tähän enempää.

[Tiimalasi]

No, nerot.

Kertokaas sitten jos Seran gH-tippatestillä tulee vastauksena 10 niin mitäs se sitten on dH:na?

Ja älkää nyt sotkeko sitä kH:ta tähän enempää.

Seran GH tippa testin suomenkielinen ohje sanoo kohdassa 3 "Käytettyjen reaganssitippojen määrä määrittelee veden kokonaiskovuuden dGH asteissa" ( dGH )


..emmäkään noista sen enempää tajua, mutta osaan joskus auttavasti kuuklettaa

se asteen merkki jätetään noista usein edestä pois eli kaiketi jos ihan tarkkoja ollaan niin se yksikkö olisi oikeasti tuo "d" ja josta seuraa:
- dGH -> degrees of GH
- dKH -> degrees of KH

(omaa mutua dH on vain yleistys degrees of hardness (mutta ei kerrota onko kyseessä KH vai GH, joku viisaampi voi korjata)

[Serketa]

No, kymmenes tippa muutti veden vihreäks - ymmärsin että sitten 10 on se kokonaiskovuus.

Osaan minä ohjeitten mukaan tippoja perhana laittaa, ammatin puolesta jo on osattava tippa-asiat.

[nepis76]

Kun 10 tippaa laitoit sitä reagenssiainetta niin silloin GH on 10 dH:n mitta-asteikon mukaan. Nuo tippatestit käyttävät yleensä juuri GH:n ja KH:n mittaamiseen dH:n mitta-asteikkoa.

[Tiimalasi]

No, nerot.

Kertokaas sitten jos Seran gH-tippatestillä tulee vastauksena 10 niin mitäs se sitten on dH:na?

Ja älkää nyt sotkeko sitä kH:ta tähän enempää.

Seran GH tippa testin suomenkielinen ohje sanoo kohdassa 3 "Käytettyjen reaganssitippojen määrä määrittelee veden kokonaiskovuuden dGH asteissa" ( dGH )

Olisi pitänyt vaan aikaisemmin boldata tuo dGH tosta, koska sitähän kysyit missä yksikössä testin tulos on