Vaaleaa rihmaa peräaukosta

[3mz]

Viikko sitten pyhitin 350 litraisen altaani nuorille kiekkokaloille, joita hankin 6 kappaletta. Pohjalla mönkii 6 partiksenpoikasta ja kaksi kuparimonnista.
Suodatuksesta huolehtii fluval 403 pönttö, sekä fluval 3 sisäsuodatin. Vedenvaihto 40% viikottain.
Vesi on erittäin pehmeää, nitraattiarvo n.15 ja ph n 6.5-7 Lämpöä 29

Akvaarioni on tähän mennessä säästynyt kalatautiepidemioilta, ja kalojen harvat kuolemat olen todennut luonnollisiksi.
Kiekot ovat olleet tähän aamuun asti rohkeita ja reippaita, mutta nyt 2 kalaa piileskelevät nurkissa. Väritys ei ole muuttunut mitenkään.
Toiselta kaloista roikkuu peräaukosta vaaleaa rihmaa. Muistan joskus lukeneeni jostain foorumista että vaalea rihma on itseasiassa suolen sisäseinämän limakalvo. J.J:n kalatautioireluettelossa tätä ei oireena esiintynyt. Ruokin kiekkoja Tetra discuksella, pakastesurviaisilla seka Vipanilla.
Olen huolissani, vaan en kauhuissani. Teenkö jotain,vai odottelenko vielä hetken.
Terveisin Ari

[TiHe]

Viikko sitten pyhitin 350 litraisen altaani nuorille kiekkokaloille, joita hankin 6 kappaletta. Pohjalla mönkii 6 partiksenpoikasta ja kaksi kuparimonnista.
Suodatuksesta huolehtii fluval 403 pönttö, sekä fluval 3 sisäsuodatin. Vedenvaihto 40% viikottain.
Vesi on erittäin pehmeää, nitraattiarvo n.15 ja ph n 6.5-7 Lämpöä 29

Akvaarioni on tähän mennessä säästynyt kalatautiepidemioilta, ja kalojen harvat kuolemat olen todennut luonnollisiksi.
Kiekot ovat olleet tähän aamuun asti rohkeita ja reippaita, mutta nyt 2 kalaa piileskelevät nurkissa. Väritys ei ole muuttunut mitenkään.
Toiselta kaloista roikkuu peräaukosta vaaleaa rihmaa. Muistan joskus lukeneeni jostain foorumista että vaalea rihma on itseasiassa suolen sisäseinämän limakalvo. J.J:n kalatautioireluettelossa tätä ei oireena esiintynyt. Ruokin kiekkoja Tetra discuksella, pakastesurviaisilla seka Vipanilla.
Olen huolissani, vaan en kauhuissani. Teenkö jotain,vai odottelenko vielä hetken.
Terveisin Ari

Kyllähän tuolta ZeiZei:n sivuilla aika tarkkakin selostus asiasta löytyy, joten en kehtaa itse enää lisää tuohon säveltää. Nitrittiä sinun altaassasi tuskin on No2 ? Ei haittaa vaikka vaihtaisit 2 x 40 % viikossa vettä kaloillesi jos vaan vesi on muuten sopivaa ja mielenkiintoa vedenvaihtoon riittää, varsinkin jos kalasi ovat vielä kasvavia poikasia joka ei viestissäsi selviä, jos ne ovat kasvavia poikasia ruokkia voi reippaasti, en tarkoita yliruokintaa vaan usieta kertoja/päivä vaikka sitten päivaikaan automaatti hoitaa ruokintapuolen. Seurailisin vielä rauhassa tilanetta jos tuo rihmamainen uloste on jatkuvaa ja se on katkeamatonta vaaleanharmahtavaa nauhaa joka roikkuu jatkuvasti kalan/kalojen peräaukosta jopa 5 cm rihmoina voisi rueta suunnittelemaan lääkitystä capillariaa vastaan. Et pysty mikroskopoimaan kalan ulostusnäytettä ?

http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/uloste.php

Trv. Timppa

[3mz]

Paljon kiitoksia Timppa asiallisesta vastauksesta huolimattomalle surffaajalle. Kasvavia kiekkojahan ne. Seuraan tilannetta päivän pari, vaihtelen vettä, enkä tee hätäisiä lääkityspäätöksíä. Riittääköhän näihin loistutkimuksiin sellainen muutaman kympin mikroskooppi, vai pitääkö investoida enemmän. Tärkeää tietenkin on että osaisi laitetta käyttää...
T: Ari

[TiHe]

Riittääköhän näihin loistutkimuksiin sellainen muutaman kympin mikroskooppi, vai pitääkö investoida enemmän. Tärkeää tietenkin on että osaisi laitetta käyttää.

Kalan ulostenäyte tulee olla tuore, mielummin suoraan kalasta irrotessaan. Capillarian muna on vanhan tammiviinitynnyrin muotoinen sinäänsä aika helppo tunnistettava joka näkyy hyvin jo 100x suurennoksella mikroskoopissa. Netistä on apua erillaisia parasiiteja & muita pöppösia mikroskoopilla tutkittaessa ja tunnistaessa, aktiiviharrastajalle mikroskooppi on yksi hyvä apuväline. Tosin jotkut harrastajat ovat tulleet vainoharhaiseksi kalojen sairauksien kanssa mikroskoopin hankittuaan. Jos käytettävissä on kunnollinen mikroskooppi ei tarvitse ottaa kuin tippa akvaariovettä ja katsoa sitä koopinläpi, siellä käy kiva sutina...

Jos sinulla on tuollainen muutamankympin kooppi kannattaa kokeilla mitä näkyy. Yliopistojen huutokaupoista voi muuten tavallinen matti ja maija akvaristi tehdä löytöjä halvalla esimerkiksi vanhoja käytöstä poistettuja kunnollisia mikroskoopeja on saannut halvimmillaan 50 vanhalla mummonmarkalla jotka akvaarioharrastajalle ovat vielä enemmän kuin soivia pelejä.

Timppa

[3mz]

Kiitos vinkeistä. Sellainen lasten skooppi kyllä löytyy, mutta ongelmana on nyt p..n puute.
Kala ei ole syönyt mitään, joten pakoputkikin on tyhjä. Tosin ei siellä vaalean rihman seassa aiemminkaan mitään kikkareita näkynyt. Nyt ei ole näkynyt enää sitä vaaleaa rihmaakaan.
Olisikohan kala paranemassa itsekseen? Diagnoosia ei nyt ainakaan saa tehtyä. Kala näyttää ihan normaalilta, käytös on vaan vaisua eikä ruoka maistu. En taida vieläkään kirjoittaa mitään reseptiä.
Ari

[Tuukkis]

Tähän nimenomaiseen hätään auttaisi myös pelkkä lämpötilan nosto 32-33 asteeseen muutamaksi päiväksi,tällöin on kumminkin pidettävä huolta siitä että altaassa on riittävästi ilmastusta.Lämpötilan nosto vaiheittain siten että yksi aste vuorokaudessa ja pidetään 33 asteessa noin 3 vrk:ta,ja vaiheittain taas aste takaisin alaspäin niin pitäisi syömähaluja taas löytyä ja lääkeidenkin tarve luultavasti nollaantuu.

[3mz]

Tämä konsti on ainakin helppo suorittaa. Teenpä niin.
Ennen kokeilua haluaisin kuitenkin tietää mihin tämä lämmönnoston tervehdyttävä vaikutus perustuu. Arvaukseni on että loinen ei kestä niin korkeata lämpötilaa. Kala vaihtuvalämpöisenä on samanlämpöinen kuin vesi ja loinen samanlämpöinen kuin kala.
Loogista, mutta menikö metsään?
Ari

[Tuukkis]

Kalojen elintoiminnat kiihtyvät korkeammissa lämpötiloissa otaksun,samoin loisten elämä tulee epäedulliseksi,eli eivät kestä korkeaa lämpötilaa,kiekot kylläkin kestävät.
Omilla kiekoilla olen tätä menetelmää käyttänyt menestyksellisesti.
Lämpötilaa on muutenkin hyvä tietyin väliajoin nostaa yli 30 asteen muutamaksi vuorokaudeksi kiekoilla.
Vakiolämpötila on hyvä pitää kiekoilla 28-29 asteen tienoilla.

[Ville V]

Kalojen elintoiminnat kiihtyvät korkeammissa lämpötiloissa otaksun.

Onhan kala vaihtolämpöinen .

Lämpötilaa on muutenkin hyvä tietyin väliajoin nostaa yli 30 asteen muutamaksi vuorokaudeksi kiekoilla.
Vakiolämpötila on hyvä pitää kiekoilla 28-29 asteen tienoilla.

Pohdiskelua: Jos vertaa muutaman päivän lämpötilan nousuja luonnon oloihin niin tuntuu aika oudolta? Mikä luonnossa aiheutaisi muutaman päivän lämmön nousun?
No, joka tapauksessa, lämpöjen nostolla ei ole käsittääkseni ole muita kuin hyviä vaikutuksia, jos lämpö on ollut alunperin alle 30 astetta.
Itse pitäisin kuitenkin lämpöjä korkeammalla pitempään, kuin muutaman päivän.
Mielestäni 28 astetta on ehdoton minimi. Huomattavasti helpommalla pääsee jos pitää lämpöjä aina hieman korkeammalla.

Kalan vastustuskyky sairauksia vastaan toimii parhaiten, kun liikutaan kalalle suotuisilla lämpötila alueella.

T:Ville

[Tuukkis]

Minun mielestäni ei kannata kiekkoakvaariossa pitää yli 30 asteen lämpötiloja pitkiä aikoja,ainoastaan kasvavien poikasten altaassa pidän lämpötilaa yli 30 asteessa noin puolivuotiaisiksi asti.

Minulla oli kurjesta hankitut leopardikiekot kasvialtaassa noin 26 asteen lämmössä puoli-vuotta ja kutivat useita kertoja ennen kuin siirsin ne kutuakvaarioon.Ainoa haitta tuosta alhaisemmasta lämpötilasta oli se että kiekot olivat hieman arkoja,syönti intoon sillä ei ollut vaikutusta.

Mutta voihan sitä tuossa 3mz tilanteessa pitää lämpöä 33 pitempäänkin ainakin minun luonnonkiekoilla se on toiminut,pitää vain tarkkailla kalaa joka on sairastunut ja odottaa että kala alkaa syömään.

[3mz]

Ruoka ei vieläkään maistu. Muita oireita ei ole ilmaantunut. Pidän vielä pari päivää lämpöjä 33:ssa asteessa. Jospa vaiva ei olekaan ruumiillinen. Jos sillä on anoreksia. Onko kaloille psykiarteja
T: Ari.

[3mz]

Tänään kaikki kalat maistelivat jo ruokaa. Jes, selvittiin ilman lääkkeitä.
Ari

[Tuukkis]

No hoplaa.
Mutta joudut luultavasti uusimaan saman käsittelyn ennemmin tai myöhemmin.