Kesyjä kaloja?

[Villi]

Luulin alkujaan että kalat ovat sen verran arkoja otuksia että kiertävät akvaarioon tytötyvän käden kaukaa, syöksyisivät piiloon tai säntäilisivät ympäriinsä kauhuissaan. Tämä pätikin akvaarioni mukana tulleisiin otuksiin ja hyvä niin koska aluksi pelkäsin pirusti laittaa kättäni altaaseen Myöhemmin hankkimani kalat sen sijaan eivät minua pelkää. Edesmennyt taistelukalani seurasi aina käteni vieressä kun sorkin pohjaa ja nykyisin kun altaassa on platyja, ne ovat koko ajan käteni kipussa, "näykkivät" jopa. Onko tämä ihan normaalia? Yrittävätkö kalani tehdä lähempää tuttavuutta vai häätää minua "puremalla" pois asunnostaan? Onhan se aika huvittavaa kun kotiloita nyppivää kättäni seuraa iloinen parvi lättänöitä.

[Taika-Jim]

Aikoinaan hunajarihmakalani tekivät samaa pistäessäni käden akvaarioon. Tulivat nyppimään "jotain" irti...

Monniset innostuivat yleensä laposta suunnattomasti. Sai varoa ettei ne joudu vahingossa viemäriin.

Nykyään rispsimonnit eivät eväänsäkään liikauta, vaikka istuttaisin kasveja niiden naaman eteen. Eivät vain liikahda sitten senttiäkään. Välillä epäillyt niitä sokeiksi, mutta kyllä niiden silmät selvästi seuraavat mitä ympärillä tapahtuu.

[riikkaaalto]

Meillä lehtikalat on ihmeen kesyjä, syövät ruokaa kädestä ja eivät pelkää jos niihin osuu kädellä (vahingossa siis). Tosin väistävät kyllä, mutta eivät pakoile samalla tavalla kuin esim. tulisuu, joka tuntuu saavan täydellisen shokin kun akvaarion kansilasin avaa ja käsi ilmestyy veteen. Luulee varmaan että kyseessä on jokin hirvittävä peto.

[Merenneito]

Olen huomannut, että kalat ovat uteliaita ja oppivaisia; kun jotain tapahtuu tarpeeksi säännöllisesti, niin sitä ei enää pelätä. Lapon kanssa saa olla varovainen, siksi lappoankin aina ämpäriin.

Taika-Jim, minkälainen suodatin on tuo Aromimatto?

[Ankku123]

Samana päivänä kun ostin kardinaalitetraparven, syötin niille surviaista kädestä, joka oli mielestäni aika hauska juttu . Puikkokalallakin meni viikko ennenkuin alkoi syömään kädestä, nyttemmin olen puikkojen kädestäsyötön lopettanut ja ne syövät öisin.

[cabl804s]

Tottahan toki noita kesyjä kaloja on !!

Meillä kaikkein kesyimpiä tuntuvat olevan kiekot. Ne ovat jatkuvasti "silmät pyöreinä" kyttäämässä akvan lasissa kiinni meidän kotielämää. Ja annas kun hivuttaudut niitä ruokkimaan..kädestä syövät. Aluksi jopa hirvitti mutta nyt ollaan totuttu molemmin puolin.

Nyttenkin kun kirjoitan tätä, niin tuossahan nuo kaikki 6 ovat lomittain kyttäämässä mitä niistä juoruan..

Sama juttu kun yritän katsella muita akvan asukkaita tai edes kasveja niin nämä tunkevat ihan lasiin kiinni ja siinä ne sitten ovat muurina edessä, ihan kuin sanoisivat: IHAILE NYT MEITÄ !!

[jartzu65]

http://photo.jippii.fi/fi/publicalbum?a ... 204&page=1

Kyllä ne kädestä syö

[Anza]

Meillä haarniskamonnit ovat ehdottomasti rohkeimpia kaloja; sekoavat suorastaan kun käden laittaa altaaseen ja ovat jatkuvasti nyppimässä ja pörräämässä käden lähellä.
Kiekotkin syövät kädestä, mutta yleensä ruoka-aikaan haarniskat pörräävät niiden tiellä, ja eivät ole yhtä "tyhmänrohkeita" eli väistävät kuitenkin noiden rohmujen tieltä suosiolla.

[Taika-Jim]

Taika-Jim, minkälainen suodatin on tuo Aromimatto?

Se on samaa sarjaa kuin dsl:n mainostama lentävämatto:

Nyt uusi lentävämattosuodatin. Eikä siinä kaikki, jos tilaat heti, saat kaupan päälle tämän kalojen laihdutusruoan. Katsotko mielummin läskiä kalaa ja tavallista mattoa?

[mursuttelija]

Joo.. tuota kyllähän ne kesyyntyy. Kädestähän oppii syömään todella usea, ripsimonnitkin keksivät tämän jos kilpailua on tarpeeksi. Banjomonni ei eväänsä liikauta vaikka sen ottaisi kädellä ulos, tiikeribarbit näykkivät ihoa, haarniskamonnit imeskelevät sormenpäitä, aasianmutakalat luikertelee sormien välissä jne jne...


Oskareista nyt tuskin tarvitsee tähän sen enempää kirjoitella

[Heidi_80]

Minä kirjoittelen noista oskuista eli kädestä syövät katkoja, lusikasta vedellään räkmixii. Oppivat talvella myös sen, että ruokaa saa "palkinnoksi" siitä, että saa silittää päätä, mutta se on nyt jäänyt unholaan kun ei olla pelattu aikoihin tätä peliä.....nyt sen sijaan silitysyritykset päätyvät oskujen puolustautumiseen eli näpeille tulee....

Iltaisin saattaa säpsähtää siihen, että molemmat kaverukset tuijottavat altaan päästä emäntäänsä tai joskus koputellaan peitinlaseja ruoan toivossa.....

[mjalava]

Joo, kuten toisaalla mainitsin, pallot kyllä mielellään syövät kädestä. Se on eri asia kuka niitä mielellään syöttää kädestä. Ainakin kyhmyjen kanssa olen kyllä niin varovainen että jos katsovat vähänkin kieroon kun ruokaa tarjoilen sormista niin äkkiä näpit ylös vedestä ja jätetään ruoka sinne. Kun näkee mitä se hampaillaan tekee vaikka simpukalle, ei huvita kokeilla miltä tuntuu jos se puraisee. Rengaspallot ovat pari kertaa purreetkin, haavoilta on vältytty mutta kipeitä verenpurkaumia on tullut sormenpäihin.

Nuo rengaspallot ovat kyllä uteliaimpia kaloja mitä tunnen. Aina vähän arveluttaa kun kasveja istuttelee tai muuta touhuaa altaassa, kun ne tulevat nuuhkimaan kättä ja katselemaan toimenpidettä. Eivät ne ole toistaiseksi purreet kun koko käsi on altaassa, mutta vielä sekin tapahtuu... Hauska juttu oli kun vaihdoin mattosuodattimeen pumppua ja jouduin kallistamaan maton alas, kalojen oli yksi kerrallaan ihan pakko päästä katsomaan mitä maton takana on. Ne uivat melkein pinnassa olevan maton reunan yli, tutkivat hetken altaan päätyä, putkia ja maton pintaa ja sitten tulivat takaisin. Sitten kun nostin maton taas pystyyn paikalleen, kalat olivat rivissä sen edessä vahtimassa että tulee homma oikein hoidettua.

Mika

[siimis]

No kun ihan tetratkin oppivat kesyiksi, vaikka noita 'pikkusinttejä' automaattisesti kuvittelee jotenkin tyhmemmiksi.
Huomasin vaan, että jotain älliä pääkopassa kyllä löytyy. Ruokin yleensä tuolilla istuen, ei tarvitse niin kumarrella nähdäkseen että kuinka ruoka maistuu. Mutta hiljattain vaihdoin tuolia, normaali jakkara vaihtui vielä matalampaan, niin että olinkin kalojen kanssa 'naamakkain'. Kalat olivat ihan ihmeissään! Pakoilivat, eivätkä tulleetkaan heti altaan kulmaan ruokaa odottamaan. Pari päivää kesti, ennen kuin lakkasivat pelkäämästä naamaani. Onhan se toki aamutuimaan kamala näky

[-Alix-]

Meillä Oskut kyllä kiltisti olivat aina kesyjä, tosin nälkäisinä ne eivät olleet niin tarkkoja tuliko suuhun räkmixiä vai sormia

Sitruunakirjoahven taas puolestaan on kaikkea muuta kuin kesy, se pitää kaikkea liikkuvaa ehdottoman tuomittavana ja usein saakin varoa sormia allasta siivotessa pohjaa sillä Leolla on kunnon mustapiikki-hampaat ja kun 30 -senttinen jässikkä ponkaisee puolentoista metrin verran vauhtia niin voisi luulla että suurempihin hai hyökkäisi. Herra myös vahtii altaan ulkopuolista elämää, kissojen kanssa pidettävää tuijotuskilpailua on hauska seurata kun toinen tulee kiduskannet levällään ja kissa peruuttaa ja sitten taas kissa puolestaan tulee lasiin kiinni ja kala peruuttaa. Leo tarkistaa aina kulkuväylää olkkarin ja makkarin välillä, ikäänkuin olisi liikennepoliisi. Mutta tämä kaikki on vain osaa kyseisen pahis-herran charmia, kutsukaa rohkeasti minua kieroksi

[Tinski]

Aikoinansa seeprakalat näykkivät aina vedenvaihdon yhteydessä käsivarsia, niinkuin siitä nyt jotain olisi löytynyt heille.
Samoin taistelukalamme viihtyi aina käden vieressä. Piti varmaan nähdä aitiopaikalta, mitä milloinkin tapahtuu

[Behemot]

Perhoskirjoahvenet ovat ainakin sekä kesyjä että uteliaita: syövät kädestä, ja ovat yhtä kiinnostuneita akvaarion ulko- kuin sisäpuolisenkin maailman tapahtumista.

Joskus aikaa sitten, kun minulla oli leväbarbeja, yksi niistä tuli aina rapsuttamaan levää kädestäni, kun lapposin. Siitäpähän opin, miltä tuntuu olla akvaariokasvi

[enskatar]

Mulla on noista nykyisistä kaloista taistelukala aika sosiaalinen, eli syö kädestä ja nyppii muutenkin sormia, ja seuraa aktiivisesti akvaarion ohi kulkevia varjoja (ihmisiä siis).

Muistaakseni aiemmista kaloistani ei mikään tainnut kesyyntyä.

[7330]

Kaikkien altaiden kalat ilmestyvät etulasin ääreen vaanimaan, kun ihmisiä liikkuu. Pikkuleijatetrat, seeprakalat ja timanttitetrat syövät kädestä, ja paratiisikalat käsiä. Ne osaavat hypätä sormiin kiinni kymmenenkin sentin korkeuteen, eivätkä ota nokkiinsa silittelystäkään.

[Täplämonni]

Täytyy kyllä sanoa, että aika hurja tunne oli kun eka kerran seeprakalat tulivat kutittelemaan kättä kun laitoin käden altaaseen. Vaati näin aloittelijalta hiukan totuttelua

[_Ansku_]

Kaveria puras kongontetra sormesta, kun siihen oli tarttunu ruokaa... ei ainakaan arka...ja lehtikset on kans aika kesyjä...

[Mabo]

Meilläkin seeprakalat tulevat nyppimään kättä, kun sen laittaa altaaseen. Samat kalat uivat myös mielellään haaviin, kun esim. pikkulimaskaa pyydystän.
Perhoskirjoahvenet ovat ihan kesyjä ja kerjäävät aina ruokaa nenät lasissa, syövät myös kädestä.
Punaiset noitamonnit eivät väistä tippaakaan, eivät tunnu pelkäävän altaassa läträämistä. Pari kertaa olen vahingossa tökkäissyt niitä, mutta eivät silti väistä mihinkään.
Timanttitetrat ovat myös tosi kesyjä ja vievät sapuskat kädestä.
Kimalaispallokaloja en ole viitsinyt kädestä syöttää, kun vähän hirvittää ne hampaat. Ovat kyllä kovasti kesyyntyneet tässä n. kolmessa kuukaudessa, mitä ovat meillä olleet. Aluksi säikkyivät kaikkea liikettä, nykyään kerjäävät ruokaa ja tulevat tutkimaan kättä. Luulen niiden myös tunnistavan minut muista, koska olen niiden ruokkija. Tuntuvat pörräävän lasissa kahta kauheammin, kun minä tulen näköpiiriin.

[L-27]

Minulla tikrut kerjää aina ruokaa lasin edessä ku siihen tulee, ja syövät kädestä, samoin kuin kirjopuikkokalani. ja puikkis nyt aina allasta lapotessa seuraa muutenkin mitä mie siellä sen kodissa oikein touhuan.

[tricolour]

Nuo minun fisuset ovat kaikki kesyjä. Syövät kädestä, eivät säiky kättä ja ovat suorastaan rasittavia silloin kun pitäisi siivota . Tai silloin kun pitäisi haavia jotain akvaariosta, uivat aina suoraan haaviin.

Ja ainakin minusta on melko yllättävää, että myös selkäuimarini syövät kädestä ja tulevat lepäilemään kädelle silloin tällöin.

[Hauva97]

Se tuntuu hauskalta, kun kalat nyppii kättä.

[Atomipommi]

Mulla on semmonen pieni luomi kädessä jota tetrat tulevat aina siivouksen yhteydessä nyppimään innoissaan. Luulevat varmaan ruuaksi. Ei se yhtään satu, mutta jotenkin ilkeältä tuntuu...