Mari kirjoitti:Toisen akvaarion hankit tietenkin patun ehdottamalla menetelmällä. Parempi esitellä asia tapahtuneena tosiasiana, kuin kysellä etukäteen. Seuraavaksi tarvitsette tietenkin karanteenialtaan ja kun siihen vahingossa tulikin hankittua jotain vakkaripopulaa uimaan, niin sitten on hankittava uusi... jne.
Niin minäkin koiranpentujen suhteen tein. Eka piski mulla oli jo silloin kun muutettiin miehen kanssa yhteen ja alkoi tehdä mieli toista. Kysyin voinko ottaa toisen ja vastaus oli ei. Selvästi väärä vastaus... Niinpä kävin siis hankkimassa pennun. Pari päivää kuunneltiin mutinaa ja kiukuttelua ja sitten mies suli. Seuraavan kohdalla tuli mutinaa etukäteen, mutta tuli lupa. .
*nauraa kikattaa* Juuri noin meillä kävi altaiden kanssa, mutinoineen päivineen! Ensin yhteishankinta 84L. No, se kävi jo heti alta vuoden pieneksi ja yhteishankintana teetettiin 214L. Sitten oli hiljaisempaa akvaariorintamalla, vanha 84Lkin oli tyhjillään.
Viime syksynä repesi; sain rescuekaloja ja laitoin 84l pystyyn. Sitten ostin salaa 128L, seuraavaksi 85L, jonka kanssa jäin kiinni ovensuussa. Paha mutina, mökötys ja mihin-se-nyt-vielä-mahtuu ja kuka-ne sitten-hoitaa -taivastelut (tuttua eikö vain?). Onneksi elettiin joulun aikaan ja tein altaasta hetkeksi tonttulaarion (pohjalle pumpulia, piparkakkutalo ja puiset tontut kirmaamaan pumpulin päälle, varsin viehättävä!). Heltyihän tuo siippa ja sain pitää sen.
Seuraavaksi aloin tv:n katsomisen ohessa jokailtaisen huokailun, lattioiden mittailun ja alituisen taivastelun "kuinka 325L olisi hieno, ajattele nyt, eikö olisi, olisihan?!" Kai tuo raukka halusi jo jonkinmoisen ilta-rauhan ja antoi yllättäen luvan vannottaen, että SE SITTEN ON VIIMEINEN. Joo joo. Sitten lopetin lupien kyselemisen ja hankin 63L, 17L (kotiloallas) ja 128L vaihtui 250L....
Tämä kaikki tapahtui puolenvuoden sisällä ja viimeisien altaiden kohdalla olen saanut osakseni vain päänpyörityksellä toteamuksen "A-ha, meillä on taas uusi allas, onhan tuo nyt sitten viimeinen????". Ei muuten ole, mutta älkää kertoko kenellekään...

"A-haa" sanoi Nasu, eikä vieläkään ymmärtänyt yhtään mitään.