Kypsyttämisen aloittaminen

[Monniliini]

Onko järkeä aloittaa akvaarion kypsyttäminen, jos tietää, että vajaan viikon päästä kypsytyksen aloittamisesta on mahdollisesti lähdössä noin viikoksi pois akvaarion luota? Pitääkö mittauksia tehdä päivittäin? Mulla varattuna kypsytykseen hirvensarvisuolaa ja SafeStartia (käyn ostaa niitä lasiampulleja, jos ei toimi). Jos joku haluaa, saa yksityiskohtaisesti kertoa, kuinka kypsytän 112-litraisen akvaarioni Olen kyllä ohjeita lukenut, mutta kun tuntuu, että aina pitää soveltaa... Missä vaiheessa laitan vedenparannusainetta? Mulla seuraavat testit: TIPPATESTIT: NO2, NO3, NH4 ja LIUSKATESTIT: pH, KH, GH (NO2 ja NO3 löytyy myös liuskoina tippojen lisäksi). Pitäisikö myös pH ostaa tippatestinä?

[Teemu Salonen]

Heitä ne suolat ja (epä)turvalliset startit mäkeen. Niillä et tänä päivänä tee enää mitään.

Viskaat vaan lasiampullien sisällön veteen ja se on siinä. Eipä tää enää helpommaks voi mennä.

pH kannattaa myös hankkia tippatestinä. Samoin kun kovuus. Siis jos olet laittamassa kovan veden kaloja. Muuten kovuustestit ovat suht tarpeettomia. Suomessa nimittäin vesi on (muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta) erittäin pehmeää. Joten suurimmalle osalle kaloista sopii sellaisenaan. Vedenparannusaine lisätään viimeistään siinä vaiheessa kun akvaarioon tuodaan elävää tavaraa. Suosittelen sen lisäämistä kuitenkin jo perustamisvaiheessa. Vuosien kokemuksen perusteella voin suositella nyt käyttämään easy-life fluid filter mediaa.

[Monniliini]

Heitä ne suolat ja (epä)turvalliset startit mäkeen. Niillä et tänä päivänä tee enää mitään.

Viskaat vaan lasiampullien sisällön veteen ja se on siinä. Eipä tää enää helpommaks voi mennä.

pH kannattaa myös hankkia tippatestinä. Samoin kun kovuus. Siis jos olet laittamassa kovan veden kaloja. Muuten kovuustestit ovat suht tarpeettomia. Suomessa nimittäin vesi on (muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta) erittäin pehmeää. Joten suurimmalle osalle kaloista sopii sellaisenaan. Vedenparannusaine lisätään viimeistään siinä vaiheessa kun akvaarioon tuodaan elävää tavaraa. Suosittelen sen lisäämistä kuitenkin jo perustamisvaiheessa. Vuosien kokemuksen perusteella voin suositella nyt käyttämään easy-life fluid filter mediaa.

Akvaarioliikkeessä (vieläpä sellainen, joka tälläkin palstalla tunnettu ja suositeltu) neuvottiin käyttämään hirvensarvisuolaa. Kaikilta tulee vähän erilaisia neuvoja ja mielipiteitä, mutta toivoisin saavani ohjeita juuri em. kypsyttämiseen.

----------------------------

Jos muuten kalastoksi tulee smaragdirasboroita, hehkutetroja, helmimonnisia ja keltakääpiöahvenpariskunta, niin minkälainen veden kovuus on sopiva? Miten pystyn säätelemään sitä?

[JPuranen]

Jos muuten kalastoksi tulee smaragdirasboroita, hehkutetroja, helmimonnisia ja keltakääpiöahvenpariskunta, niin minkälainen veden kovuus on sopiva? Miten pystyn säätelemään sitä?

Kalsiumilla

[Jr. Jones]

Heitä ne suolat ja (epä)turvalliset startit mäkeen. Niillä et tänä päivänä tee enää mitään.

Viskaat vaan lasiampullien sisällön veteen ja se on siinä. Eipä tää enää helpommaks voi mennä.

Kyseisen pakkauksen kyljessä on ohje, jossa sanotaan, että osittaisen kalaston voi tuoda jo seuraavana päivänä, mutta tilannetta on syytä tarkkailla. "Osittainen" on ohjeessa alleviivattu. Eikös kyseessä siis ole tuolloin vanhanaikainen kalallinen kypsytys?

Ei sinänsä mikään estä aloittamasta kypsytystä jo ennen reissua. Nitriittipiikki todennäköisesti jää huomaamatta, mutta reissun jälkeen testaat hirvensarvensuolalla syntyykö nitiittiä vai pelkästään nitraattia, niin saat luultavasti asiaan vastauksen.

Kaloja ei ainakaan missään tapauksessa kannata ennen reissua ottaa.

[Teemu Salonen]

Kyseisen pakkauksen kyljessä on ohje, jossa sanotaan, että osittaisen kalaston voi tuoda jo seuraavana päivänä, mutta tilannetta on syytä tarkkailla

Sinänsä jännä juttu. Tuotteen maahantuojan nettisivuilla ei mainita mistään osittaisesta mitään. Eikä kyllä tukkuri kyllä itsekkään jos vaan hiukkaakaan oikein muistan.
Laitanpa meiliä maahan tuojalle (espoon akvaariotukku) ja kysäsen asiaa.

[Jr. Jones]

Tuo oli sellainen jälkikäteen liimattu suomenkielinen ohjetarra. En sitten tiedä missä portaassa se oli tehty.

[HomerXVI]

Minun suositus on että testaat hirvensarvensuolalla sen Safestartin toimiiko se yleensä että ei tarvi sitten kypsytellä kaloilla,eli lisää suolaa teelusikka ja startti,mittaa Nitriitti seuraavana päivänä ja jos nousee niin ymppi toimii ja tämän jälkeen voit lähteä sinne lomalle viikoksi mutta muista laittaa kalanruokaa enen lähtöä bakteereille ruuaksi.Viikon kuluttua bakteerit on sitten lisääntyneet varmaan niin reippaasti että voit tuoda kalat.

Jos meinaat laittaa niitä ampulleja niin ne pitäis toimia kyllä ilman hirvensarvensuolalla testailuja mutta älä unohda tässäkään tapauksessa kalanruokaa että ne bakut saa taas sapuskaa,jos meinaat sinne reissuun lähteä.

[Jr. Jones]

kolmasosa teelusikallista hirvensarvensuolaa riittää tuon kokoiseen.

Ymmärtääkseni hirvensarven suola on nimenomaan ruokaa niille typpibakteereille? Eikös ne käytä ravinnokseen ammoniumia, jota tuosta hirvensarvensuolasta saadaan? Kalanruoastakin sitä saadaan, mutta hajottajabakteerien pitää ensin tuottaa siitä ammoniumia?

Olen yrittänyt koota näistä foorumin keskusteluista yhden mahdollisimman yksiselitteisen ohjeen kypsytykseen tuonne sivuilleni. Tuo on siis yksi tapa. Siitä voi vilkaista, josko olisi avuksi, ja palautetta saa antaa.

[Monniliini]

kolmasosa teelusikallista hirvensarvensuolaa riittää tuon kokoiseen.

Ymmärtääkseni hirvensarven suola on nimenomaan ruokaa niille typpibakteereille? Eikös ne käytä ravinnokseen ammoniumia, jota tuosta hirvensarvensuolasta saadaan? Kalanruoastakin sitä saadaan, mutta hajottajabakteerien pitää ensin tuottaa siitä ammoniumia?

Olen yrittänyt koota näistä foorumin keskusteluista yhden mahdollisimman yksiselitteisen ohjeen kypsytykseen tuonne sivuilleni. Tuo on siis yksi tapa. Siitä voi vilkaista, josko olisi avuksi, ja palautetta saa antaa.

Olenkin aiemmin lukenut tuon sivuillasi olevan kypsytysohjeen, se on selkeä. Luulen, että kypsytys onnistuu sen avulla. Jos tuo SafeStart ei toimi, ostan sitten niitä ampulleja ja laitan niitä, vai? Toivotaan, että tuo SafeStart toimii, kun rahaa mennyt jo nyt akvaariojuttuihin moninkertaisesti ku luulin

-----------------------------

Katsoin juuri tuon SafeStartin parasta ennen-päiväystä, joka on näköjään sitten 08/08. En ollenkaan tajunnut katsoa sitä ostaessani (tästä ehkä se parisen kuukautta kun ostin). Tolla ei varmaan kannata kypsyttämistä yrittää?

[Jr. Jones]

Olenkin aiemmin lukenut tuon sivuillasi olevan kypsytysohjeen, se on selkeä. Luulen, että kypsytys onnistuu sen avulla. Jos tuo SafeStart ei toimi, ostan sitten niitä ampulleja ja laitan niitä, vai? Toivotaan, että tuo SafeStart toimii, kun rahaa mennyt jo nyt akvaariojuttuihin moninkertaisesti ku luulin

No, joko niitä ampulleja, tai sitten ihan vain sitä multaa. Multa ei maksa mitään. Toivotaan kuitenkin, että se Safe start toimii.

Minullekin kävi niin, että rahaa paloi paljon, vaikka saatiin akvaario ilmaiseksi! Outoa... Enkä varmaan ole ainut.

MUOkS:
Ei yrittäminen mitään haittaa...

[Monniliini]

Olenkin aiemmin lukenut tuon sivuillasi olevan kypsytysohjeen, se on selkeä. Luulen, että kypsytys onnistuu sen avulla. Jos tuo SafeStart ei toimi, ostan sitten niitä ampulleja ja laitan niitä, vai? Toivotaan, että tuo SafeStart toimii, kun rahaa mennyt jo nyt akvaariojuttuihin moninkertaisesti ku luulin

No, joko niitä ampulleja, tai sitten ihan vain sitä multaa. Multa ei maksa mitään. Toivotaan kuitenkin, että se Safe start toimii.

Minullekin kävi niin, että rahaa paloi paljon, vaikka saatiin akvaario ilmaiseksi! Outoa... Enkä varmaan ole ainut.

MUOkS:
Ei yrittäminen mitään haittaa...

Niin joo, se multa olis kyllä ilmaista Hyvä idea... Mäkin tosiaan otin ilmaiseksi kotoa tyhjän akvaarion ja ajattelin, että siten pääsen halvalla. Noh, toisin kävi. Tuossa se vielä kököttää olohuoneen lattialla, puolillaan tarpeellista oheismateriaalia, kuten vesitestejä, uusi lämmitin, kasvilannotteita jne. jne.

[HomerXVI]

kolmasosa teelusikallista hirvensarvensuolaa riittää tuon kokoiseen.

Ymmärtääkseni hirvensarven suola on nimenomaan ruokaa niille typpibakteereille? Eikös ne käytä ravinnokseen ammoniumia, jota tuosta hirvensarvensuolasta saadaan? Kalanruoastakin sitä saadaan, mutta hajottajabakteerien pitää ensin tuottaa siitä ammoniumia?

Olen yrittänyt koota näistä foorumin keskusteluista yhden mahdollisimman yksiselitteisen ohjeen kypsytykseen tuonne sivuilleni. Tuo on siis yksi tapa. Siitä voi vilkaista, josko olisi avuksi, ja palautetta saa antaa.

Kolmasosa riittää kyllä mutta ei ole niin justiin kunhan sitä on. minä ymmärrän tämän kypsyttelyn hiukan eri tavalla kun minun mielestä kalanruoka on juuri ainostaan ruokaa bakteereille että ne pysyvät hengissä ja jakaantuvat ja sitten tämä ammonium/ammoniakki on tietysti sitä mitä kalatkin sinne veteen kerryttää ja bakteerit hajoittaa nämä nitriitin kautta nitraatiksi.Ammoniumia siis käytetään vain selvittämään missä vaiheessa akvaarion kypsyminen on että sinne voi tuoda kalat joku päivä.Jos olen pahasti väärässä niin mieluusti saa joku kemian proffa kertoa asiaa tarkemmin että en kerkeä koko kansaa harhauttaa?

[Teemu Salonen]

Katsoin juuri tuon SafeStartin parasta ennen-päiväystä, joka on näköjään sitten 08/08

Kiikutahan se pullo takaisin akvaariokauppaan. Saat sieltä uuden pullon, rahat takaisin tai vähintään muuta tavaraa saman summan edestä.

[Jr. Jones]

minä ymmärrän tämän kypsyttelyn hiukan eri tavalla kun minun mielestä kalanruoka on juuri ainostaan ruokaa bakteereille että ne pysyvät hengissä ja jakaantuvat ja sitten tämä ammonium/ammoniakki on tietysti sitä mitä kalatkin sinne veteen kerryttää ja bakteerit hajoittaa nämä nitriitin kautta nitraatiksi.Ammoniumia siis käytetään vain selvittämään missä vaiheessa akvaarion kypsyminen on että sinne voi tuoda kalat joku päivä.Jos olen pahasti väärässä niin mieluusti saa joku kemian proffa kertoa asiaa tarkemmin että en kerkeä koko kansaa harhauttaa?

Suora lainaus: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6571&lan=fi
"Nitrifikaatio ja denitrifikaatio on kaksivaiheinen menetelmä. Ensimmäisessä vaiheessa eli nitrifikaatiossa jäteveden sisältämät pelkistyneet typpiyhdisteet (ammoniakki, virtsa-aine ja valkuaisaineiden hajoamistuotteet) hapetetaan nitriitin kautta nitraatiksi. Tästä huolehtivat kolme erilaista bakteerisukua: Nitrosomonas- , Nitrospira- ja Nitrobacter -lajit. jotka ovat hitaasti kasvavia ja joiden on vaikea kilpailla muiden bakteerien kanssa jätevedenpuhdistamossa. Ne tarvitsevat happea, karbonaattia ja ammoniumioneja kasvuunsa. Toisessa vaiheessa denitrifikaatiobakteerit pelkistävät syntyneen nitraatin typpikaasuksi, joka poistuu ilmakehään. Denitrifikaatiobakteerit toimivat hapettomassa ympäristössä ja vaativat eloperäistä ravintoa kasvuunsa. Nämä bakteerit voivat myös kasvaa hapellisissa oloissa, mutta silloin ne eivät pelkistä nitraattia. Yhdistämällä nämä kaksi osaprosessia eri tavoin, voidaan saavuttaa 60 - 90 prosentin typenpoisto."

Siis ammoniumioneja - ammonium - hirvensarvensuola. Lieneekö se kalanruoka sitten carbonaattilähde? Olisi mukava saada joltain biologian ja kemian professorilta tähän ihan tyhjentävä vastaus.

[Amos]

Missä olis piirtämistaitoinen proffa? Yksi kuva, eikä satatuhatta sanaa

[Jr. Jones]

No jopas. Kyllä google on viisas.

Toinen lainaus vielä: http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstr ... i/Anni.htm

"Mikrobien keskeinen rooli typen kiertokulussa

Typpi esiintyy ympäristössään useilla eri hapetusasteilla, ja useimmat typen redox-reaktioista saavat aikaan mikrobit. Maan mikrobeilla onkin keskeinen rooli typen kiertokulun säätelijänä maaperässä. Mikrobit käyttävät typpeä sekä energianlähteenään että rakennusaineenaan. Typpi on keskeinen osa itse mikrobisolua. Tyypillinen bakteerisolu sisältää noin 12 –15 % typpeä kuivapainostaan. Typpi onkin hiilen jälkeen toiseksi yleisin alkuaine solussa; se esiintyy osana solun proteiineja, nukleiinihappoja ja polysakkarideja. Maan mikrobit saavat aikaan typen biologista immobilisaatiota, nitrifikaatiota ja denitrifikaatiota sekä helposti hajoavien orgaanisten yhdisteiden mineralisaatiota. Tapahtuvat reaktiomekanismit riippuvat lannoitusaineesta ja lannoitusaineen koostumuksesta, levitystavasta sekä lukuisista eri ympäristötekijöistä. Edellä mainitut tekijät säätelevät maan mikrobiaktiivisuutta, joka taas osaltaan säätelee tapahtuvia reaktiomekanismeja. Tämän takia lannoitusaineen typen kulkeutumisen ennustaminen maaperässä onkin erityisen vaikeaa."

kolmas lainaus: http://www.mm.helsinki.fi/~kivisalm/Nit ... iminta.pdf

"Ammonifikaatio
Bakteerien katalysoimaa typpiyhdisteiden aerobista hapetusta kutsutaan nitrifikaatioksi.
Ennen nitrifikaatiota tapahtuu kuitenkin ammonifikaatio, jossa orgaanisiin
molekyyleihin sitoutunut typpi vapautuu ympäristöön ammoniakkina bakteerien
hapetustoiminnan tuloksena. Vesiliuoksessa ammoniakin ja ammoniumionien välillä
vallitsee tasapaino."

Edelleen samasta lähteestä:

"Molemmat nitrifikaatioon osallistuvat bakteeriryhmät käyttävät hiilen lähteenään
hiilidioksidia. Nitrifikaatiolle optimaaliset pH-olosuhteet ovat pH 7,0, mikä johtuu
reaktiota katalysoivan entsyymin optimaalisesta pH-arvosta. Nitrifikaatiossa syntyy
metaboliatuotteena oksoniumioneja muodostavia vetyioneja. Nitrifikaatiolla on siis
ympäristöä happamoittava vaikutus. Eliöiden metaboliatuotteet inhiboivat suurina
pitoisuuksina eliöiden kasvua. Ammoniakkia hapettaville bakteerilajeille optimaalinen
ympristön pH-arvo on 7,5-8,0 ja Nitrobacter-lajeille 7,6-7,8. Tehokkaimmillaan
5(6)
nitrifikaatio on 30 °C –lämpöisessä ympäristössä, jossa hiiltä on 20 kertaa enemmän
kuin typpeä. (Virginia Polytechnic Institute and State University) On havaittu myös, että
kohonnut hiilidioksidipitoisuus lisää nitrifikaatioaktiivisuutta . Kohonnut
hiilidioksidipitoisuus on merkki mikrobiaktiivisuudesta ja hiilidioksidipitoisessa maassa
on havaittu nitrifikaation toimivan useita kertoja aktiivisemmin kuin ympäristössä, jossa
hiilidioksidipitoisuus on alhaisempi. (Azam, F. ym. 2004)"

Oho! Tuo olikin jotain, mihin en ole törmännyt foorumilla! Siis yleisesti korostettavan hapen sijaan bakteerien kasvulle olisikin otollista, että akvaariossa olisi runsaasti hiilidioksidia!

[JPuranen]

Denitrifikaatio on anaerobinen prosessi, joskin denitrifioivat bakteerit voivat sietää myös happea. Mikäli bakteeri sietää happea, se käyttää happea ensisijaisena terminaalisena elektroninakseptorina. Happi estää nitraatti- ja nitriittireduktaasien tuotannon solussa. Jos em. reduktaasien tuotto on jo aktivoitunut, inhiboi happi silti denitrifikaatiota kilpailemalla samasta substraatista.Bakteeri siirtyy denitrifikaatioon hapen loputtua, mikäli se kykenee tuottamaan energiaa sekä denitrifikaatiolla että aerobisella respiraatiolla. Denitrifikaatiossa siirtyy viisi elektronia, mikäli prosessi etenee typpikaasuksi asti (kuva 3). Bakteerit voivat hyödyntää myös yhtä tai useampaa denitrifikaation välituotetta. On huomattava, että denitrifikaatio on kuitenkin fermentaatiota tehokkaampaa.

Ensimmäisessä vaiheessa nitraatin pelkistää nitriitiksi (NO2-) solukalvoon sitoutunut nitraattireduktaasi. Koska nitriitti on myrkyllistä, se pelkistyy luonnossa yleensä edelleen ammoniakiksi tai dityppioksidiksi. Ammoniakiksi pelkistyminen ei kuitenkaan kuulu denitrifikaatioon. Joissakin oloissa nitriittiä voi kertyä luontoon. Ihminen aiheuttaa nitriitin kertymistä esimerkiksi huonosti tuuletetuilla salaojaputkilla. Niihin kertynyt nitriitti voi päästä edelleen pohjaveteen. Nitriitin pelkistää typpioksidiksi nitriittireduktaasi. Typpioksidin bakteeri pelkistää edelleen dityppioksidiksi (solukalvoon sitoutunut typpioksidireduktaasi) ja dityppioksidireduktaasi tämän edelleen vapaaksi typpikaasuksi.

Tuossa selvennetään hiukan, että jos happea ei ole, prosessi voi aiheuttaa nitriitin kertymistä ja ehkä syytä korostaa, ettei se ole hyvä asia.

[Jr. Jones]

Ah, niin tietysti... Muutenhan tuosta tosiaan tulee denitrifikaatioprosessi. Molempia siis tarvitaan.

[HomerXVI]

hyvä että laitoit tuoollaisen linkin luettavaksi,eli uskottava se on että ammoniumia ravinnoksi tarvitaan.Vanha kunnon kypsyttely menetelmä on siis edelleen se paras vaihtoehto.

[Teemu Salonen]

Mulla meni noi lainaukset hyvinkin pitkälti yli hilseen. Nehän kun oli aika pitkälti irrotettu asiayhteydestä... Eli siis akvaarioin kypsytyksestä vaikka periaatteessa samasta asiasta puhutaankin.
Eli siis mikä on se vanha kunnon kypsyttämistapa?

[Monniliini]

Alkuperäinen viestiketjun aloittaja ilmoittaa tippuneensa kärryiltä aikoja sitten... Mähän vaan kyselin, et kannattaaks kypsytys aloittaa ennen ku oon lähdössä viikon "lomalle"

[HomerXVI]

tarkoitin että varmin tapa on edelleen käyttää ammoniumia kypsyttelyssä mutta jos ajatellaan että tuohon kypsyttelyyn on olemassa ne ampullit jotka viimeinkin ovat ilmeisesti täysin toimiva tuote ja niillä saa heti tarpeeksi ison bakteerikannan akvaarioon,niin tuskin enää HSS tarvii ollenkaan.Safestartin tai multaympin kanssa on varmaan edelleen aiheellista käyttää mukana amoniumia mutta eniten ihmettelen sitä mitä täällä on kuulunut jo monestakin lähteestä että ensin on ostettu nitriveciä,safestarttia ja ties mitä ja sitten ollaan kuitenkin lopulta hamuamassa niitä digestejä mutta ihmiset ei ilmeisesti ole kovinkaan tietoisia tuosta aineesta ja ainakin tuota safesrtattia myydään aivan törkeän kalliilla hinnalla kun ottaa huomioon että se todennäköisesti ei edes toimi tai viimeistään kohta lakkaa toimimasta kun pakkaset tulee.

-----------------------------

Olikos sulla tarkoitus laittaa mitkä aineet sinne akvaan ympiksi?

[Teemu Salonen]

jos ajatellaan että tuohon kypsyttelyyn on olemassa ne ampullit jotka viimeinkin ovat ilmeisesti täysin toimiva tuote

Ampulleissahan ne bakut on pakattu typpeen, eli eivät ole hapen kanssa missään tekemisissä toisin kuin safe startit ja nitrivecit. Eiks tällä palstalla oikeesti ole ketään, jolla olis esittää tiukkaa faktaa asiasta? Muistaakseni jossain vanhassa aponogetonissa oli artikkeli eri bakutiivisteiden toimivuudesta. Voisiko saman testin kenties toistaa?

[Jr. Jones]

Mulla meni noi lainaukset hyvinkin pitkälti yli hilseen. Nehän kun oli aika pitkälti irrotettu asiayhteydestä... Eli siis akvaarioin kypsytyksestä vaikka periaatteessa samasta asiasta puhutaankin.

Miten ne nyt niin yli hilseen meni? Eihän niissä toki puhuttu akvaarioista, mutta puhuttiin kuitenkin nitrifikaatiosta, ja niistä samoista bakteereista ja prosesseista. Sieltähän ne multaympin bakteerit tulevat - pellosta. Ja olihan noissa vedestäkin puhe, jos luit ne tekstit kokonaisuudessaan sieltä linkkien takaa. Lieneekö ketään riippumatonta tahoa koskaan kiinnostanut tutkia akvaarion kyspytystä oikeasti tieteellisesti?

Meni toki ohi ketjun aloittajan kysymyksen, olikin lähinnä vastausta Homerille. Nyt siis tässä itse harrastan sitä asian monimutkaistamista, mihin lääkkeeksi koitin tehdä yksinkertaisen ohjeen.

------------------------------

Kyseisen pakkauksen kyljessä on ohje, jossa sanotaan, että osittaisen kalaston voi tuoda jo seuraavana päivänä, mutta tilannetta on syytä tarkkailla

Sinänsä jännä juttu. Tuotteen maahantuojan nettisivuilla ei mainita mistään osittaisesta mitään. Eikä kyllä tukkuri kyllä itsekkään jos vaan hiukkaakaan oikein muistan.
Laitanpa meiliä maahan tuojalle (espoon akvaariotukku) ja kysäsen asiaa.

Ainakin akvaarioliike viskarin sivuilta löytyy tuo ohje.