Miten kala tapetaan kivuttomimmin?

[okuisman]

Joo, aika kamala kysymys.

Meillä pari viikkoa sitten sairastui sekä millisuros, jonka maha pöhöttyi kamalasti ja miltei heti perään miekkapyrstöurokselta repeili evä ja siihen tuli harmaata mössöä pintaa. Yhdellä pienellä milliksellä myös pyrstöön tuli repaletta ja vaaleaa töhnää. Kalat siirrettiin erilliseen altaaseen ja iskettiin lääkekuuri Omnipur.

Kuuri meni ja nyt sitten ovat erillisessä altaassa vielä tihein vedenvaihdoin. Pieni millis voi hyvin - ajateltiin pitää vielä sairaalassa (kuten lapsemme pikkuallasta kutsuvat) ja siirtää sitten viikon päästä pois jos vointi ok.

Mutta nämä isommat ovat ongelma. Millis on edelleen hyvin pöhöttynyt mahastaan. On kyllä virkistynyt jonkinverran. Huntupyrstöään ei jaksa oikein pitää auki aina ja tuntuu lepäilevän paljon, mutta se järkyttävä maha ei ole pienentynyt mihinkään. Vähän syö, mutta ei ole normaali itsensä. Mitä te tekisitte tämän kanssa? Kunto ei selvästikään riitä isoon altaaseen, mutta voi millis tästä vielä parantua?
Mitä tekisitte? Viikko pari sairaalassa ja sitten? Vai onko tämä vain ajanhukkaa.

Miekkapystöukko on aivan surkeassa kunnossa. Lääke ei auttanut yhtään. Makaa pohjassa tai suodattimen vieressä, ei syö juuri mitään ja harmaita repaleita on tullut pyrstöön sekä kylkeen. Ihan säälittää se rappana. Mietittiin siipan kanssa että eutanasia varmasti on edessä tuon miekkiksen kanssa. Mikä on siis helpoin ja kivuttomis tapa päästää miekkis päiviltä?

Edit: Lisätty isot alkukirjaimet.
-Ylläpito

[Hatsi]

Saksilla napsasee pään poikki, näin olen ainakin itse ymmärtänyt että kalat lopetetaan niin.
Mutta korjatkaa viisaammat jos olen väärässä.

[sourz]

Pikkukalan ollessa kyseessä, helppo tapa on pitää kala haavin "pusissa" ja vaikka lavuaaria vasten rusauttaa jollain voiveitsellä, viivottimella tms. niskasta kala poikki. Kun kala on tuikasti haavin sisällä ei se pääse räpiköimään tai luiskahtelemaan minnekkään.

[Zissou]

Saksilla napsasee pään poikki, näin olen ainakin itse ymmärtänyt että kalat lopetetaan niin.
Mutta korjatkaa viisaammat jos olen väärässä.

Kyllä tuo on Jukka Järvenkin suosittelema tapa KLIK.

[okuisman]

Kiitoksia näistä neuvoista. Miekkapyrstö pääsee näillä ohjeilla pois kärsimyksistään.

Olisiko teillä mielipidettä tuon ison turvonneen milliksen kohtalosta?


Edit: Lisätty isot alkukirjaimet.
-Ylläpito

[Jykke]

olisiko teillä mielipidettä tuon ison turvonneen
milliksen kohtalosta?

Valitettavasti ainakin itse epäilen sillä olevan vesipöhö ja siihen ei tietääkseni parannuskeinoa ole.

[Miss_Molton]

Itse jouduin tubin takia lopettamaan 14 noin viiden sentin mittaista fisua. Eka kokeilin saksimenetelmää, vaan totesin sen itselleni huonoksi, kun kala on niin pienni eikä pysy hyppysissä ja meinaa liukua terien välissä. Niinpä laitoin kalan kerrallaan lehden väliin ja iskin vasaralla pään kohtaan. Oli niin pieniä sinttejä, ettei jääny päästä kuin märkä läiskä, kerralla.

[silluskooni]

Minusta tappo on helpointa (helppoa se ei ole koskaan), kun kalan pudottaa nopeasti vessapaperille, peitto päälle ja saksilla naps. Kalan tuntee paperin läpi, joten prosessi on nopea ja varma. Ja niiiin surullinen

[iomeron]

Minä laitan kalan pussiin ja lyön puunuijalla niskan/pään mäsäksi. Sitten kauheeta kyytiä ulkoroskikselle, pois silmistä, pois mielestä. Aivan inhottavaa hommaa listiä kaloja! Yääk! Mutta valitettavasti joskus pakko.

[Tindra]

Mä oon käyttänyt vanhan reväraapan terää. Sillä painaa pään ja niskan välistä. Mutta että kala roskikseen?! Mä käyn kyllä ainakin kaikki aikuiset kalat hautaamassa metsään, väliäkö sillä että siitä on hieman enemmän vaivaa, mutta kyllä ne kalatkin ansaitsee paremman viimeisen leposijan kuin vessanpönttö tai roskis. Jo ihan ekan kalani joka menehtyi joskus ´92 hautasimme takapihallemme.

[piiu]

muoviputkileikkuri käytössä meillä. Helppo tarpeen vaatiessa aettaa pienikin kala sopivaan kohtaan, jos tosin aina homma iljettää.

[iomeron]

Mä oon käyttänyt vanhan reväraapan terää. Sillä painaa pään ja niskan välistä. Mutta että kala roskikseen?! Mä käyn kyllä ainakin kaikki aikuiset kalat hautaamassa metsään, väliäkö sillä että siitä on hieman enemmän vaivaa, mutta kyllä ne kalatkin ansaitsee paremman viimeisen leposijan kuin vessanpönttö tai roskis. Jo ihan ekan kalani joka menehtyi joskus ´92 hautasimme takapihallemme.

Juu, ei mulla tuu kyllä kaloja haudattua. Siisteimmin hoituu näin kaupunkialueella ku laittaa roskiin.

[Wyrda]

Jos sätkivän pikkukalan tuntuu kovin vaikealta tai kala on yhtään isompi (eli on pienikin riski olemassa että menee nirhimiseksi niskojen paksuuden takia, erit. jos on melko tylsät sakset tai muu terä käytössä) niin kannattaa ensin pamauttaa kala haavissa voimakkaasti vaikka seinää päin niin että siltä lähtee varmasti taju, sitten saksilla tai vaikka veitsellä nopsaan niskat poikki.
Ei ole riskiä että osuu ohi kalan sätkiessä ja muutenkin on aika tavalla miellyttävämpi pistää kalalta niskat poikki kun se ei suuremmin mulkoile siinä lopettaessa.

[okuisman]

Sain hoidettua miekkapyrstön pois kärsimyksistään. metodina sakset ja paperituppoa. oli aika kamalaa, vaikkakin homman sain hoidettua nopeasti ja yhdellä naksauksella.

millis on edelleen valtava pallo. vetta on vaihdettu ahkerasti. virkeämpi iso milli on, mutta maha valtava pallo. kuukausi on mennyt pallomahan kanssa. kohta tässä varmaan joutuu jotain liikkeitä tekemään.

pieni millis taas voi oikein pirtsakasti. odotellaan vielä jonkun aikaa siirtoa muiden joukkoon.

[Inhotus]

Meillä lopetettu kalat ottamalla ne kostutettuun talouspaperiin. Kostutettuun siksi, että olisi kalalle "mukavampi" kuin kuiva paperi ihoa vasten. Hyvä ote ja terävillä saksilla niskat poikki.
Meillä jouduttu lopettamaan vain näitä alle 5cm pituisia kaloja.

Mitenkäs isommat kalat? Puhutaan nyt näistä yli 20cm pituisista. Kultakalat, lehtikalat, monnit, plekot?
hevostalli.netissä lueskelin kalan lopetus ketjua ja moni suositteli tiputtaa kala (isompi tai pienempi kala) kiehuvaan veteen tai laittaa elävä kala pakkaseen. turtuu ja kuolee sinne siis.

[Lea_83]

Kuulostaa aika kauheelta laittaa elävä kala pakastimeen ja ootella et se jäätyy siel kuoliaaks. Tai pistää se kiehuvaan veteen. Ite en siihen kyl kykenis.
Meillä sisko lopetti pari miekkapystöö puukengän ja mustan muovipussin kanssa. Musta siitä syystä ettei se näkynyt läpi. Kala pussiin ja pussi lattialle ja astuu päälle. Ei kyl kovin siistii jälkee mut ei me pystytty lopettaa niit saksilla.

[Miss_Molton]

Pienehkö miekkis on ollut suurin, mitä on tullut lopetettua keittämällä joskus tyhmempänä ja vanhempien kanssa samassa taloudessa (ja se luki jossain vanhassa akvariolehdessä, -94 tai jotain). Eräässä Aponogetonissa on juttu kalojen lopetuksesta: http://www.aqua-web.fi/images/apono/06-2005.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
Mitä eroon pakastamisessa ja keittämisessä, niin pakastusta en ole kokeillut, mutta uskon sen olevan tuskallisempaa ja paljon hitaampaa kuin keittäminen, kun eihän normi pakastin ole kuin noin -20, kun taas keitettäessä veden tulee olla kiehuvaa eli +100, jolloin se vaikuttaa nopeammin tuhoavasti kalan elimistöön. En ole tutkinut, kunhan päättelin. Isot fisut pitäis tainnuttaa ja varmistaa sitten katkasemalla niska.

[JPuranen]

..Se tarkoittaa sitä, että kalan niskoja ei saa leikata poikki tainnuttamatta kalaa ensin, koska kala voi pysyä hengissä/tajuissaan monta sekuntia pään katkaisun jälkeen.

Heh heh, mietipä nyt vähän..... Kumpi pää jää henkiin, se irtonainen pää vai vartalo Ja kummassa ne ajatukset kulkee, jos niitä kulkee, entä kumpi kivun aistii?


Eli ihan huuhaa tieto tuo yllä väitetty. Kun pää on poikki, niin ei ole tuntoaistimuksia, eikä ymmärrystä kovin pitkään kun verenpaine kalalla aivoissa laskee käytännössä heti pään irrottua. Silti voi mäjäyttää ensin tajun pois, sekin on hyvä tapa.

Ennen vanhaan neuvottiin pään katkaisulle myös vaihtoehtoinen tapa. Keittää vettä kiehuvaksi ja pudottaa kalan kiehuvaan veteen, kuolema on välitön vaikka kala jopa uisi hetken vedessä. (tätä ei pidä sotkea hiljalleen kuoliaaksi keittämiseksi, se on kiduttamista). Kiehuvaan veteen pudottamisessa kipu on niin nopea ja joka paikkaan yhtä aikaa osuva, että shokki tappaa ja vain refleksit liikuttavat vartaloa. Vastaava voi olla syy miksi pään katkaisua on joku epäillyt hitaaksi kuolemaksi,eli tehnyt virheellisiä tulkintoja. Jopa isommat eläimet jatkavat refleksinomaista toimintaa kuoltuaan, esimerkiksi linnut voivat lentää ilman päätä, kun se nopeasti katkaistaan. Silti ymmärrys on siellä päässä, ei refleksinomaisesti kouristelevissa lihaksissa, jonne viimeinen ymmärryksen hetki jättää toiminta moodin päälle kunnes verenpaine on laskenut tarpeeksi. Sydän lyö jonkin aikaa kyllä, mutta ei se ole elossa olemista, vaan ymmärrys.

Sen sijaan sydämen toiminnan loppuminen ei ole kuolemista, ennen kuin verenpaineen lasku lopettaa ymmärryksen, eikä sekään aina auta, koska pelästyessään vereen erittyy adrenaliinia, jonka avulla eläin elää ja kokee, on käytännössä useita minuutteja, vaikka on periaatteessa kuollut. Esim vesipuhvelin hyvin ammuttu sydämen murskaava laukaus vain suututtaa ja eläin jatkaa juoksua ja taistelua 2-3 minuuttia.. Ollen samalla ja siksi maailman vaarallisin metsästettävä. (oma vika jos menee sellaista ampumaan, että helposti käy huonosti metsästäjälle )



ps. Se vielä piti sanomani, että jos ottaa lemmikkieläimiä, on niistä vastuussa! Ja jos eläin sairastuu niin, että ei ole parannettavissa ei sen saa antaa kärsiä. Omistaja on velvollinen hoitamaan osuutensa ja lopettamaan pahasti sairastuneen eläimen. Ei siis pidä harrastaa akvaarioita, ellei vastuutaan kykene kantamaan!!!

[Vesipeukalo]

No kyllähän se hölmöltä kuulosti (pidin kyseistä verkkolehteä ihan luotettavana tiedon lähteenä). Mutta mistä minä sen loppujen lopuksi tietää voin. Luulin myös pitkään, että nautakin tapetaan ennen veren laskua.
T. Ilmeinen idiootti

[sakosa]

Omasta mielestäni helpoin ja nopein tapa on laittaa kala läpinäkyvän muovipussin kulmaukseen (pää edellä niin pysyy hyvin paikallaan) ja pyyhkeen/sanomalehden päällä mäjäyttää jollakin painavalla, tylpällä ja tarpeeksi kookkaalla esineellä (meidän vanha magneetti-leväraappa on todella hyvä tässä). Aika yököttävää jälkeä tulee, mutta pussin läpinäkyvyys takaa tarkan lopputuloksen. Ja mikä pääasia niin kala kuolee takuuvarmasti ja nopeasti.

Menneinä vuosina käytin saksia, mutta mielestäni ne ovat paljon hankalemmat ja hitaammat. Kala on liukas ja ainakin mulla tuppaa sakset lipsumaan + pikkukaloja on aika hankala tainnuttaa.

[Jauho]

Eiköhän se aika selvä selvä ole, että nuo keittämisjutut ovat keskiaikaisia ja silti niitä neuvoja vaan jaksetaan jaella..

[JPuranen]

Eiköhän se aika selvä selvä ole, että nuo keittämisjutut ovat keskiaikaisia ja silti niitä neuvoja vaan jaksetaan jaella..

Ei ollenkaan, jos tajuaa kuinka tuo toimii. Pointti on siinä, että vesi on kiehuvaa kun kala sinne laitetaan. Kuolema on välitön, kun noin korkea lämpö on joka puolella yhtä aikaa. ja kuolin syy on shokki, vaikka kala kypsyykin varsin nopeasti.

Keskiajalla ei suinkaan tapettu armeliaasti ja nopeasti, vaan vähitellen lämmittämällä roviolla.

[Jauho]

Juu, ei tunnu missään.

[satuuk]

Miten tapat 50 pienenpientä kalanpoikasta senttisiä partamonnia tai platyä? Kyllä paras tapa oli tulikuuman kiehuva vesi vähän kerrallaan. Siihenhän pitää pyrkiä ettei tätä tarvitse tehdä. Mutta vähänkään isoimmmille on lyönti päähän taju kankaalla ja sitten niskat saksilla tai puukolla nurin. Kyllä kalan pitää pysyä paikallaan toimenpiteen ajan. Onneksi tämän hoitaa yleensä mies. Mutta ei kärsivää kalaakaan akvaariossa voi katsoa, muutenhan muut kalat repii sen hengiltä.

[hupsukki]

Kyllä meillä ne muutamat sairaat/vioittuneet kalat, jotka on jouduttu lopettamaan, ovat olleet jo sen verran heikossa hapessa etteivät pistäneet enää yhtään hanttiin lopetuksessa. Tiskipöydälle talouspaperin pala alle ja terävällä veitsellä pää poikki. Soveltuu pienille kaloille. Mies hoiti alkuun lopetukset, mutta opettelin suoriutumaan siitä myös itse .