Haaremibuumi / haaremi vai tasapari?

[ellaf]

Vaikuttaa siltä, että kirjoahvenharrastuksessa haaremista on viime vuosina tullut jonkinlainen perusoletus: oletetaan, että lajia kuin lajia kannattaa hankkia yksi koiras ja pari naarasta. Mihin on unohtunut se käsittääkseni tosiasia, että hyvin monet, ellei peräti useimmat, kirjoahvenet, elävät itse asiassa tasapareina? Hyvin usein a-w:ssa näkee, että joku suunnittelee vaikkapa "perhoskirjoahvenhaaremin" hankintaa, tai lippukirjoahventen, tai ties minkä tasapareina elävän kirjoahvenlajin. Juuri sain lukea toiselta a-w:n palstalta, miten joku on hankkinut "perhoskirjoahvenhaaremin", vaikka sellaisia ei ole olemassakaan, koska nämä kalat eivät muodosta haaremeita. Ja sitten ihmetellään, miksi koiras on muodostanut parin toisen naaraan kanssa ja toista naarasta ajetaan yksissä tuumin takaa.

Voisiko tästä asiasta levittää jonkinlaista informaatiota? Kerätä vaikkapa tähän ketjuun tai johonkin muualle tietoa siitä, mitä ahvenlajia kannattaa hankkia tasaparit ja mitä haaremit? Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, niin useimpia amerikkalaisia kirjoahvenlajeja kannattaa pitää tasapareina, lukuun ottamatta Apistogramma-sukua. Ja myös noita haaremilajeja voi pitää tasapareina. Joten tasapari olisi ehkäpä parempi vaihtoehto kuin haaremi, jos ei ole varma, miten toimia jonkin tietyn lajin kohdalla.

[eukko]

Tähän voisin itse jälkiviisaana todeta sen akvaharrastajan 1. ja 2. säännön, eli älä usko kauppiasta . Päädyimme tyttären kanssa perhoskirjoahveniin, ja kauppias (aw:ssäkin arvostettu helsinkiläinen liike) suositti yhtä koirasta ja kahta naarasta.

Mokomat kutivat viikon kuluttua kotiutuksesta. Mätimunat syötiin ja nyt koiras kosii pienempää naarasta. En tiedä tuosta käytöksestä, onko kovin tyypillistä ahvenille, mutta tässä altaassa näyttäisi nyt siltä, että ensimmäinen naaras saisi nyt huilia kutemis-koitoksen jälkeen, ja toinen astua kehiin tälle alfa-urokselle. Ensin kyllä tämä eka kutupari jahtasi pienempää naarasta, joka oli kalpoinen, mutta nyt näyttää yhteiselo tasaantuneen. Saas nähdä kauanko harmonia säilyy.

Nyt menee vähän ohi aiheen, mutta minä kyllä sinisilmäisesti(kö?) uskoin, kun kauppias mainitsi näiden sopivan haaremiin. Olisiko tuo nyt kuitenkin halunnut vain myydä, tiedä häntä. Sain vain hyvän vaikutelman kyseisestä kauppiaasta, hän kun kyseli kypsytyksen ja vesiarvojen perään. Jäi semmoinen mielikuva, ettei olisi myynyt pyrstöäkään, jos emme olisi kypsyttäneet allasta.

[Miirula]

Ja sitten on se poikkeus joka vahvistaa säännön

Meillä elää lehtikalahaaremi. Naaraat eivät tappele keskenään. Viihtyvät koiraan kanssa tiiviissä porukassa, eivät mene hirveän pitkälle toistensa luota. Molemmat naaraat laskevat mätimunatkin yhtä aikaa, kutua vahditaan kolmen koplana. On muuten tehokasta.
Kaikki tästä kolmikosta on tullut meille eri aikaan.

[Jakulaari]

Mjaa... tottahan tuo on noiden tasaparien suhteen.. Itse sain kuitenkin ikäväkseni todeta ettei 1 uros + 1 naaras ole välttämättä pari, näin siis kävi perhoskirjoahventen kanssa.
Kannattavintahan olisi hankkia parvi (6 kpl) nuoria yksilöitä ja antaa niiden pariutua itsekseen ja laittaa sitten loput pois. Kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten mielestäni 1 uros + 2 naarastakin on parempi kun kaloilla on jotain valinnan varaa, sitten vaan todennäköisesti joutuu ennenpitkää hankkiutumaan eroon siitä kolmannesta pyörästä. Tämä on minun mielipide...

[Adrianna]

Kannattavintahan olisi hankkia parvi (6 kpl) nuoria yksilöitä ja antaa niiden pariutua itsekseen ja laittaa sitten loput pois. Kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten mielestäni 1 uros + 2 naarastakin on parempi kun kaloilla on jotain valinnan varaa, sitten vaan todennäköisesti joutuu ennenpitkää hankkiutumaan eroon siitä kolmannesta pyörästä. Tämä on minun mielipide...

...Ja minun.

Ahvenet tai labyrinttikalat kun eivät käskemällä pariudu, helpompaa on ostaa "sakki" ja antaa niiden pariutua itse. Haaremin toimivuus on persoonista kiinni, toisinaan ukko voi olla agressiivinen hullu joka tappaa yhden naaraan hetkessä, tai vaikka toinen naaraista voi olla omistushaluinen ja riivata toista narttua maailman tappiin. Noiden kanssa kun ei ole mitään ehdotonta sääntöä että näin kun teet niin oikein menee.

[ellaf]

Juu, eihän siinä mitään, jos hankitaan 1+2 jotta kaloilla (tai siis koiraalla) olisi valinnan varaa ja ollaan varautuneita luopumaan yhdestä myöhemmin. Välillä vain tuntuu, että monet ovat siinä uskossa, että kalat eivät varsinaisesti pariudu koskaan, vaan elävät siinä kolmen koplassa sitten loppu ikänsä. Eli eipä nyt sekoiteta asioita. Kautta aikainhan noita on hankittu useampia, mutta samalla oltu tietoisia siitä, että kalat muodostavat myöhemmin parin, eivät haaremia.

[nirppu]

Tämä kysymys on viime päivinä askarruttanut minuakin, kun pariskuntana tilaamani perhoskirjoahvenet ovatkin molemmat naaraita.

Olen miettinyt, että pitäisikö minun kuitenkin hankkia molemmille koiraat, koska mulla on tästä ns. "haaremista" aika huonoja kokemuksia - ylimääräinen naaras oli aivan kuin haavanlastu. Toimisikohan kaksi paria altaassani sitten kuitenkin paremmin? Altaan koko on 228 litraa ja pohjan tuntumassa elelee myös avainkirjoahvenpari ja kolme piikkisilmää.

[Retuliini]

Minullakin oli yksi uros+1 naaras pandakääpiöahven ja menin lisäämään joukkoon vielä yhden naaraan. Tämä uusi naaras tappoi viikonpäästä sen toisen naaraan ja viikko sitten uroksen. Nyt on mietinnässä, uskaltaako sille enää uutta ukkoa hankkia?

[nirppu]

En tiedä sitten onko se niin, mutta voihan sitä ajatella, että kahdella akalla on kisa siitä yhdestä koiraasta. Jos molemmilla on omat ukot, voi se oma reviirikin löytyä kaikille.

[Yanna]

Jos puhutaan alkuperäisestä esimerkkikalasta, perhoskirjoahvenesta, suosisin parvea.
Suosittelisin myös että parvi laitettaisiin altaaseen yhdellä kertaa. Ei siis lisäiltäisi muutama kala kerrallaan parven kokoa.
Kerralla laitettu parvi hakee nokkimisjärjestyksensä tasavertaisesta lähtötilanteesta kun taas tynkäparveen lisättynä uudet tulokkaat saatetaan teurastaa koska aiemmat kalat ovat jo keskenään sopineet reviirinsä.
Toki yhtäaikaakin laitettu populaatio pörhistelee toisillensa, kuuluuhan se ahventen toimenkuvaan. Oikeissa olosuhteissa se jääkin vain pörhistelyksi.
Juuri tuo lajityypillinen käytös lisättynä korumaisen kauniiseen ulkonäköön on minusta tuon ahvenen parasta antia.
Kaikki riippuu aina kaikesta, altaan koosta, sisustuksesta, muista allastovereista jne.
Tämäkin on vain yksi mielipide. Eksaktia tiedettähän tämä harrastus ei todellakaan ole.




Yanna

[nirppu]

Mielenkiintoista! Minä jo eilen katselinkin, kun Varjon uudessa kirjassa mainitaan sama asia. Minkä kokoinen vähintään sitten on tällainen kirjoahvenparvi? Onko se vähintään 5 yksilöä? Oikeinko perhoskirjoahvenparvi liikkuu yhdessä?

[Jakulaari]

Kait se vaatii kumminkin tasaparit parvessakin eli 3 u + 3 n toimiakseen, luulisin. Enpä ole kokeillut, jos joku aikoo kokeilla suosittelen tekemään sei iisossa altaassa. Paljon kasveja ja selkeitä reviiri-rajoja. Voipi siltikin käydä niin, että kun iso-egoisin pari alkaa kutemaan muut saavat aika huolella huutia... Sori aikalailla maalaisjärkeilyä ja mutua.

Nuoret yksilöt tuntuu jonkin verran jopa parveilevan, ainakin akvaarioliikkeiden altaissa, mutta ehkäpä ne vaan hakevat turvaa toisistaan "pelottavassa" ympäristössä. Näinpä tekee vissiin muutkin kirjoahvenet elämänsä alkutaipaleella.

[nirppu]

Saa nyt nähdä sitten, oliko tämä mun "tuuri" tällä kertaa sitten pitemmän päälle hyvä vai huono.

Olin vähän kahden vaiheilla siellä liikkeessä, että lisäänkö vain sen pelkän koiraan vai mahdollisesti myös vielä yhden naaraan, koska mulla tosiaan on hieman huonoja kokemuksia siitä 1k + 2n yhdistelmästä.

Lopulta päädyin sitten lisäämään sen kaksi kalaa ja tarkoitus oli siis saada vain yksi koiras. No, nyt kun kalat ovat kotosalla, molemmat näyttävät kovasti koirailta mun silmissä. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, kuinka tämä mahdollisesti kahden parin yhteiselo alkaa sujumaan.

[Adrianna]

Jos puhutaan alkuperäisestä esimerkkikalasta, perhoskirjoahvenesta, suosisin parvea.

Nappiajoitus Yanna . Uuteen, kypsyvään altaaseen kun oli tulossa pari perhoskirjoja, nyt sitten ilmeisesti kuitenkin parvi. Osaisitko neuvoa tarkemmin (tai osaisiko toki kuka tahansa muukin ) sopivaa määrä ja sukupuolijakaumaa 125x40x40cm altaaseen? Muina asukkeina olisi harlekiininuoliaisia 6-10 ja ~20 kääpiösuppusuuta, joiden määrää voidaan toki muuttaa tai kokonainen laji karsia jos sen on ahventen viihtymisen edellytys.

[nirppu]

Nappiajoitus Yanna . Uuteen, kypsyvään altaaseen kun oli tulossa pari perhoskirjoja, nyt sitten ilmeisesti kuitenkin parvi. Osaisitko neuvoa tarkemmin (tai osaisiko toki kuka tahansa muukin ) sopivaa määrä ja sukupuolijakaumaa 125x40x40cm altaaseen? Muina asukkeina olisi harlekiininuoliaisia 6-10 ja ~20 kääpiösuppusuuta, joiden määrää voidaan toki muuttaa tai kokonainen laji karsia jos sen on ahventen viihtymisen edellytys.

Noista muista lajeista en osaa sanoa, mutta uskoisin, että sopivan kokoinen ryhmä perhoskirjoahvenia olisi myös sinun altaaseesi se kaksi paria.

Oma altaani on samaa kokoluokkaa ja näyttää ihan kivalta ainakin toistaiseksi tuo kaksi paria. Toinen pari on enemmän altaan toisella reunalla ja toinen pari toisella. Väliin jää sellainen "ei kenenkään maa", johon uskon avainkirjoahvenieni kutevan, jos sille päälle sattuvat. Riitaa naaraista ei ole ollut, kun kaikille on omat puolisot ja kaikilla on upeat värit. Äsken toinen naaras tuli vähän liian lähelle toisen parin aluetta ja silloin se oli vähän aikaa "napit vastakkain" koiraan kanssa, mutta sitten se naaras näki parhaaksi palata omalle alueelleen. Tappelua ei siis tullut.

Uskon, että kolmas samanlajinen pari olisi ainakin omassa altaassani liikaa. Aika sitten näyttää, säilyykö sopu vai joudunko luopumaan toisesta parista, mutta vielä ainakin näyttää ihan hyvältä.

[cichlid]

Minulla on 125 litrassa kaksi perhospariskuntaa. Kaikki pienenä kerralla ostettuja. Ei mitään ongelmaa yhteiselossa, kun kasvustoa ja piiloja riittää. Pieni pörhistely toisilleen kuuluu normaaliin luonteeseen, ketään ei vahingoiteta. Eivät tietenkään ui parvessa vaan jokainen touhuilee omiaan ja välillä pariskunnat värisyttelevät toisilleen kuten kuuluukin. Kutupuuhia en ole ainakaan havainnut vielä.