Testi: Loisteputkien värisävy, artikkeli luettavissa

[saurama]

Ah, sorry... Luin tekstin vähän pomppien, joten kaikki ei osunut silmiin, enkä silleen kiinnittänyt huomiotakaan. Ajattelin, että sulla olisi jpeg:in sijasta myös paremmassa formaatissa kuvat (sillee kohtuu kokoisina, ei 18megan luokkaa ).. Ja vaikka olisinkin huomannut maininnat lineaarisesta, niin tuskin olisin edes tajunnutkaan koko juttua, ei oo meikäläisen alaa...

JPG on vain pakkaustapa, ei se vaikuta kuvan resoluutioon mitenkään. Paitsi tietysti niin, että liiallinen pakkaus alkaa hävittämään yksityiskohtia. JPG:n ja TIFFin fyysinen koko voi silti olla sama, esimerkiksi 600x300 pikseliä. TIFFissä vain jokaisen pikselin väri kerrotaan erikseen, JPG:ssä iso punainen alue ilmoitetaan "punaisena alueena joka ylettyy täältä tänne".

Mietin kyllä tuota sopivaa kuvakokoa ja alunperin nuo olivatkin vähän suurempia (600 pikseliä leveitä muistaakseni). Eihän siinä mitään, jos kuvia olisi yksi tai kaksi, mutta 50 vie ensin hirveän määrän levytilaa ja toisaalta myös hillittömästi kaistaa kun jengi lataa niitä omalle koneelleen näkyviin. Pitää myös muistaa, että kaikilla ei ole supernopeaa yhteyttä vaan osalle porukasta isot kuvat tulevat todella hitaasti.

Nyt kuvien koko on 50-60 kiloa kipale. Jos ottaisi lähtökohdaksi vaikka sen, että käyttää 17-tuumaista monitoria, jolle normaali resoluutio on 1024x768. Kuvat olisivat voineet olla vaikka 900x450 kokoisia, jolloin niissä olisi pikseleitä jo viisi kertaa nykyisten kuvien verran. Jos mahdollisia eroja pakkauksessa ei oteta huomioon, kuvakoko nousisi noin 250 kiloon per valokuva. Sen kun kertoo 50:llä, tulos on aika ilkeä - sekä kotisivutilan tarpeen että vaadittavan siirtokaistan suhteen.

Päädyin siksi noin pieniin kuviin. Kasvisten yksityiskohtiahan noista ei erota, mutta ei se ole tässä pointtikaan. Eri putkien valon värisävy sen sijaan erottuu hyvin, joka oli se koko testin idea. Jos tilaa ja kaistaa olisi enemmän, olisin kyllä mielelläni tehnytkin vähän reilumman kokoisia kuvia, mutta kun kaikilla ei vain ole (minulla tilaa ja monella muulla kaistaa).

[cW]

Nyt kuvien koko on 50-60 kiloa kipale.
...
Jos mahdollisia eroja pakkauksessa ei oteta huomioon, kuvakoko nousisi noin 250 kiloon per valokuva. Sen kun kertoo 50:llä, tulos on aika ilkeä - sekä kotisivutilan tarpeen että vaadittavan siirtokaistan suhteen.
...
Jos tilaa ja kaistaa olisi enemmän, olisin kyllä mielelläni tehnytkin vähän reilumman kokoisia kuvia, mutta kun kaikilla ei vain ole (minulla tilaa ja monella muulla kaistaa).

Mahtaisiko /samilla tai jarvij:lla olla kiinnostusta ottaa artikkelisi kuvineen kaikkineen omalle palvelimelleen? A-W:n palvelimella ainakin pitäisi olla niin kaistaa kuin myös levytilaa käytössä vähintäänkin riittävästi. En tietenkään halua luvata tai sopia mitään kenenkään muun puolesta, mutta itse näkisin tämän ihan harkitsemisen arvoisena ideana. Tällöin saisit myös mahdollisuuden laittaa nykyisten kuvien rinnalle suuremmat versiot niille, jotka niitä haluavat latailla.

[jarvij]

Kyllä minä tuon jutun kuvineen ja teksteineen voisin hyvinkin ottaa ja hyvinhän se sopisikin.
Tilaa ainakin on!
Palvelinkin on sama kuin AW:ssä!

[saurama]

Mahtaisiko /samilla tai jarvij:lla olla kiinnostusta ottaa artikkelisi kuvineen kaikkineen omalle palvelimelleen? A-W:n palvelimella ainakin pitäisi olla niin kaistaa kuin myös levytilaa käytössä vähintäänkin riittävästi. En tietenkään halua luvata tai sopia mitään kenenkään muun puolesta, mutta itse näkisin tämän ihan harkitsemisen arvoisena ideana. Tällöin saisit myös mahdollisuuden laittaa nykyisten kuvien rinnalle suuremmat versiot niille, jotka niitä haluavat latailla.

Minä en osaa html:ää koodata eli kaikenlaisten muutosten teko artikkeliin ei suju aivan itsestään. Kunhan saan spektrikuvat näkymään ja vielä listan kokeiltujen lamppujen ilmoitetuista teknisistä tiedoista, koitan kyllä tuputtaa artikkelia nimenomaan AW:n palvelimelle. Keskeneräisenä en viitsi, mutta sitten kyllä kun koko roska on yksi kaunis zippi, jonka voi purkaa haluamaansa paikkaan.

En suoraan sanottuna vieläkään ihan keksi, mihin niitä isompia kuvia tarvitaan. Värisävyjen ja väritoistokyvyn erot näkyvät varsin selvinä noista pienemmistäkin...

[Janda]

Isommat kuvat on kivempia kattella kun on iso resoluutio. Voisihan ne pistää linkkien taakse.

Tuota pakkaamista voisi kokeilla vähän agressiivisemmin jos ne kuvat tuntuvat kovin isoilta.

[saurama]

Tuota pakkaamista voisi kokeilla vähän agressiivisemmin jos ne kuvat tuntuvat kovin isoilta.

Kuvat on nyt pakattu niin linttaan kuin vain oma silmäni antaa periksi. Sorry, en suostu laittamaan tekemääni työtä suttuna näkyville 8)

[saurama]

Hmm... Meni sitten vähän puihin tuo spektrien mittaus. Ei kokonaan, mutta sinnepäin - ja on erittäin epätodennäköistä, että pääsisin mittaamaan uudelleen. Kaikki T8-putket saatiin käytyä läpi, niistä tulee spektrit näkymään. Mutta...

Halogeenista pamahti polttimo. T5-valaisin ei sytytä putkia kuin pareittain ja niitä oli mukana yksi kutakin - kuten muitakin. Monimetallit olivat ilmeisesti liian kirkkaita emmekä saaneet niitä siinä mittajärjestelyssä kauemmaksikaan. Toisaalta nälkäkin alkoi olla ja kun olimme ihmetelleet enää toimimattomien vehkeiden temppuilua kolme varttia, annoimme olla. T8-putkien kippurat tulevat siis jossain välissä näkyville.

[mjalava]

Niin, jos vielä pääset joskus kokeilemaan, ensiksi tuon T5-ongelman kanssa tulisi mieleen pistää mikä tahansa putki toiseksi ja peittää se vaikka foliolla mittauksen ajaksi. Eikä sitten työnnetä sitä foliota niihin kantoihin (tähän tukka pystyssä -hymiö)

Mika

[saurama]

Niin, jos vielä pääset joskus kokeilemaan, ensiksi tuon T5-ongelman kanssa tulisi mieleen pistää mikä tahansa putki toiseksi ja peittää se vaikka foliolla mittauksen ajaksi.

Kotona olisi ollut kaksi putkea jokaista tyyppiä, mutta en arvannut, että lamppu ei syttyisi yhdellä. Labrasta ei siihen hätään myöskään löytynyt mitään sopivaa, jolla toisen putken olisi voinut peittää, tuli nimittäin silloinkin mieleen. Nyt lamput ja valaisimet on jo palautettu eli enempää mittauksia ei enää tule. Tähän joudutte tyytymään 8)

[jarvij]

Harmi. Olisivat nuo T5-tyypit erityisesti kiinnostaneet. No pitää katsella kaupassa.

[VilleJ]

sivut kadonneet?

[saurama]

Sorry. Sivut olivat HTV:n alla ja se yhteys on nyt poikki (kotisivutila ei ole enää käytössä). Yritän saada mahd. pian uudelleen näkymään.

--------------

Öölrait. Sam Salonen järkkäsi AW:n serveriltä tilaa valotestille eli nyt niitä kuvatuksia pääsee taas kuikuilemaan. Kiitokset siis ylläpidolle - vaikka tiedonsiirto tuonne aiheuttikin muutaman ¤#%"¤##¤:n ja %¤¤"!!""!:n.

http://www.aqua-web.org/users/saurama/valo1.htm

[qasimodo]

Kiitos.

[cW]

Nyt kun kaistaa ja levytilaa taitaa olla käytössä hieman eri malliin kuin aiemmin, niin esitän taas toiveen josko me resoluutiofriikit mahtaisimme saada jossain välissä mitä haluamme...

Mitenkä helppoa sinun muuten olisi rakentaa testijärjestely uudestaan mikäli markkinoille sattuisi tupsahtamaan nippu mielenkiintoisia uutuuksia? Vai onko tässä vaiheessa enää ylipäätään mahdollista saada vertailukelpoisia kuvia? Ihan mielenkiinnosta kyselen - en ole usuttamassa sinua uudelleen saman urakan kimppuun.

[saurama]

Vertailukelpoisia kuvia ei ole mahdollisuus ottaa koska samanlaista tankkia ei enää ole olemassa. Värisävyjen vertaamisessa on pointtia vain, jos maisema pysyy koko ajan samana. Jos uusia putkia tulisi, pitäisi kaikki vanhatkin kuvata uudestaan. Heti kun joku maksaa minulle siitä 50e/h + alv + kulut niin aihe alkaa kiinnostaa, mutta muuten voi jäädä

Minä en vieläkään ymmärrä, mihin niitä isompia kuvia tarvitaan. Värierot - koko testin pointti - näkyvät ihan hyvin noista pienistä kuvista. Eri asia, jos jonkun tekisi mieli vain nähdä akvaariosta yksi kuva isompana... Mitään en lupaa. Mutta kahotaan, koskaan ei tiedä vaikka jaksaisin vääntää ne 54 kuvaa uusiksi...

[cW]

Vertailukelpoisia kuvia ei ole mahdollisuus ottaa koska samanlaista tankkia ei enää ole olemassa.

Asia selvä. Toisaalta eipä noita uusia putkia niin kovin usein taida ilmestyäkään että ihan heti olisi uudelle vertailulle tarvetta.

Minä en vieläkään ymmärrä, mihin niitä isompia kuvia tarvitaan. Värierot - koko testin pointti - näkyvät ihan hyvin noista pienistä kuvista.

Korjaa jos käsitykseni on väärä, mutta eikö suuremmasta kuvasta saisi paremman käsityksen putken kirkkaudesta? Muistaakseni mainitsit että valaisin ei ollut akvaarion yllä vakiopaikassa, joten aivan suoraan kuvat eivät tässä mielessä ole vertailukelpoisia. Kuvitelmani on että suuremmasta kuvasta saisi jonkinlaisen käsityksen missä kohden valaisin on ollut ja sitä kautta voisi arvuutella kuvatun putken kirkkautta. Lisäksi itselläni on tapana tarttua kaikenlaisiin yksityiskohtiin, ja olen kiinnostunut miten eri putket valaisevat pieniä detaljeja. Jep, olen friikki

[saurama]

Kirkkauserot on pitänyt tasoittaa kuvaus- ja käsittelyvaiheessa. Niitä, ainakaan relevantteja sellaisia, kuvista ei siis löydy. Jos kirkkaudesta olisi halunnut jonkun vertailusarjan, olisi sitä varten tarvinnut omat kuvansa. Silmä kuitenkin tottuu oman akvaarion valaistukseen eli oli siinä sitten nippu monimetalleja tai yksi loisteputki. Tarkoituksena oli saada ne värierot esille. Pelkkiä loisteputkia olisi tietysti voinut verrata kirkkaudeltaan keskenään, mutta siinäkin olisi ollut oma lisäruljanssinsa. Muuten valaisimien kirkkauseroja ei olisi edes pystynyt vertaamaan (ripustettavien valaisimien korkeus altaasta, heijastimien muotoerot, valaisintyyppien toisistaan eroavat tehot ja hyötysuhteet ym).

[aquado]

Ehkä olen nauttinut liikaa viiniä näin perjantai-iltana, mutta tulipahan mieleeni, että jonkinlaisen kirkkausvertailun saisi valojen spektreistä integroimalla yli koko aallonpituusalueen. Tosin valot eivät silloinkaan olleet millilleen samalla kohdalla, siksi tulos olisi vain suuntaa-antava. Ei ei ei, niin humalassa en ole, että suostuisin tuon itse tekemään.

Ei.

[saurama]

Ehkä olen nauttinut liikaa viiniä näin perjantai-iltana, mutta tulipahan mieleeni, että jonkinlaisen kirkkausvertailun saisi valojen spektreistä integroimalla yli koko aallonpituusalueen. Tosin valot eivät silloinkaan olleet millilleen samalla kohdalla, siksi tulos olisi vain suuntaa-antava. Ei ei ei, niin humalassa en ole, että suostuisin tuon itse tekemään.

Ei.

Joo... Jos tosin olisiko sillä "näkyvän valon kokonaismäärällä" mitenkään kamalasti merkitystä kun kasvit eivät kuitenkaan perusta siitä kokonaismäärästä. Kaloille riittää, että valolla tehdään jonkinlainen päivärytmi ja lasin kuivalla puolella eläjille määrä on kamalan suhteellinen käsite. Yleensä muut asiat määräävät enemmän valaistuksen viehättävyyden kuin absoluuttinen määrä - elävyys ja sävy lähinnä.

Eli joo, joo tosiaan, ei taida tarvita tehdä sitä 8)

[terae]

Hei!

Miten noita spektri kuvaajia saa aikaiseksi?
Tarviiko jotain lisälaitteita vai jonkin ohjelman pelkästään, ja jos niin mitä/minkä ja mistä saa?
Olen kovin kiinnostunut tästä valotestistä muutenkin...

Mun tarvis tsekkaa mun kasvihuoneen valaistus...

Mulla on siis kasvipuolen projekti ja sen pohjilta oon näistä kovasti kiinnostunu...akvaariota en ole vielä hankkinut, tehdään nyt yks homma kerrallaa

Mut saa parhaiten kiinni email tai MSN mutta voihan sitä tännekin vastailla...oisin mailannu mutta kun ei osoitetta löydy

-----------------

Kokemus ja muiden kokemukset. Jos kerran monella alkavat levät kasvamaan keltaisella putkella paremmin valkoisen sijaan, niin mikä siinä on vielä vaikea vielä ymmärtää??

Missäs tällainen maailmanlaajuinen tilasto on, josta nämä kokemukset selviävät? Ottaako tuo tilasto jotenkin huomioon myös muut olosuhteet näissä tilastoiduissa altaissa?


Kati

Juu ja mitä on tämä "valkoinen valo"?

Jos sinistä spektriä on sinertävä valo myöskin sisältäen paljon keltaista, punaista ja keltaista spektriä 2700K kammovalonne... (860 päivänvalo vs. 827 2700K) ja levä tykkää siitä mistä muutkin kasvit (kaikki kasvivalot, kaikki "sininen" valo saa reheväksi ja "punainen valo" saa pituuskasvua aikaan ja "keltainen valo" ei vaikuta kasveihin mitenkään...)
Niin valkoista valoa on kaikkien näiden yhdistelmä, jossa on paljon kaikkia teitä niin kovasti häiritseviä ja kiinnostavia sävyjä...eikös vain?

Toivottavasti ei ehtiny mennä jo solmuun pahasti... enivei..

Levä varmasti kasvaa hienosti kaikissa hyvin valaisevissa lampputyypeissä. Tai ainakin jos akvaarion muu kasvillisuus tykkää niin leväkin tykkää siitä valosta.
Näin olettaisin.
Enivei 6500K kuulin olevan huonoksi kasveille. 5500-6400K olevan hyväksi, samoin kuin 2700K paikkeilla ja siellä päässä spektriä vastaava väli kuin päivänvalossa, varmaankin... Noista 10000K en tiedä.

Jonkin verran olen lueskellut netistä mitä nyt on löytynyt kasvivaloista...siellä on juttua paljon 2700K "red light" valoista kasveille pituuskasvua varten siis, samoin kuin 5500-6400K "blue light" valoista kasvien yleiseen hyvinvointiin yhteytykseen ja muuhun kasvuun.

ps. kattokaa esim. spektrejä ketjussani, siellä kerrotaan myös mitä kaikki kasvit tarvii ja rakastaa, kuten leväkin http://keskustelu.terae.net/index.php?b ... readid=110

[111na]

Tulihan se sieltäkin! Terae, onko sinulla kommenttia tähän:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=23011
Se ikuinen aihe, mihin tuossakin joudutaan kunhan luet sen alusta loppuun.

Mitkä ovat perusteet puolesta ja vastaan sellaisille havainnoille, missä tietyt aallonpituudet näyttävät hyödyttävän kasveja enemmän kuin joitain leviä - ja toisinpäin? Juuri tuo Katin edellä oleva pointti, toisin sanoen että se voi olla väärä päätelmä, on tietenkin helppo. Mutta kai näille on jotakin teoriaakin ja oikein tutkittuakin, vai mistä niitä pulppuaa?

Teoriahan oli tuossa sinulla sen puolesta, ettei ole väliä, koska samoista aallonpituuksista tykkäävät. Mutta vasta-argumentit?

Edit vielä: Onhan siellä Krissellä vähäv järkeenkäypä pointti että kasvit olisivat tottuneet sinisempään valoon kuin on matalalla vedessä.

Niin ja tervetuloa vain ja vastaus kysymykseesi, mitä on valkoinen valo, löytyy myös tuosta linkkaamastani keskustelusta.

[terae]

Tulihan se sieltäkin! Terae, onko sinulla kommenttia tähän:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=23011
Se ikuinen aihe, mihin tuossakin joudutaan kunhan luet sen alusta loppuun.

Juu...taas levän ja muun kasvillisuuden sanotaan nauttivan eri valosta, vaikka ovat kasveja kumpainenkin... pitäisi tutkia tarkemmin levää... ilmeisesti ainakin kaikki pintalevä tai tuollainen hyödyntää varmasti kaikkea samaa kuin normaali kasvit... syvän meren levästä en osaa sanoa, mutta olettaisin että se rehevöittävä sinertävä vedenkin läpi hyvin menevä valo stimuloi niitä siinä missä kukkiakin.

Mitkä ovat perusteet puolesta ja vastaan sellaisille havainnoille, missä tietyt aallonpituudet näyttävät hyödyttävän kasveja enemmän kuin joitain leviä - ja toisinpäin? Juuri tuo Katin edellä oleva pointti, toisin sanoen että se voi olla väärä päätelmä, on tietenkin helppo. Mutta kai näille on jotakin teoriaakin ja oikein tutkittuakin, vai mistä niitä pulppuaa?

Siis tosiasiahan on se, että kasvi pystyy hyödyntämään yhteyttämiseen ym. toimintaansa vain tietyt spektrin alueet. Näitä ovat sinertävä ja punertava valo, aika laaja skaala kumpaakin päätä mutta ei täysin koko alue kummastakaan hyödytä kasvia. Muut spektrin osa-alueet eivät aiheuta mitään varsinaisia reaktioita kasvissa ja vihreän valon kasvit heijastavat takaisin.

[VilleJ]

Levä varmasti kasvaa hienosti kaikissa hyvin valaisevissa lampputyypeissä. Tai ainakin jos akvaarion muu kasvillisuus tykkää niin leväkin tykkää siitä valosta.

Sopii kokeilla. Osta päivänvaloputket, jotka kirjaimellisesti ovat valkoiset, kun niissä kulkee virta. Vaihda putket sellaisiin, jotka näyttävät kirjaimellisesti keltaisilta, kun niissä kulkee virta. Ainakin minulla ja monella muulla levät ovat ilmaantuneet massakasvuna sen jäljiltä, joten kyllä niitten spektreissä tällöin on eroa.

Enivei 6500K kuulin olevan huonoksi kasveille. 5500-6400K olevan hyväksi, samoin kuin 2700K paikkeilla ja siellä päässä spektriä vastaava väli kuin päivänvalossa, varmaankin... Noista 10000K en tiedä.

Käytän 6500K ja ainakin kasvini näyttävät varsin hyviltä. 2700K kerrotaan varmasti olevan kasveilla hyväksi, koska edustaa sitä punertavaa sävyä, jota klorofyllit(?) ilmeisesti parhaiten absorboivat. Mutta siis... Akvaariokasvien kannalta ei näytä hirveästi olevan väliä, millaiset putket siellä akvaarion päällä on (eli turha maksaa ylihintaa jostain ns. akvaarioloisteputkista), koska varmasti niissä lampuissa on sen verran laaja spektrin hajonta, että kasvit saavat sen valon mitä haluavat. Sen lisäksi, että ns. akvaarioloisteputket vielä kaikenlisäksi vääristävät värejä - jotkut varsin ilkeästikin.

Pitäydyn siis jatkossakin 865:ssa tai tarkoitukseni onkin vaihtaa seuraavaksi 965:iin.

Kannattaa huomioida myös se, että vesikasvit ja huonekasvit eivät ole sama asia (eikä sitten tartte lukea liian kirjaimellisesti ) -> Huonekasveille sopivat lamput eivät monesti käy akvaarioon -> aiheuttavat levän kasvua.

[terae]

No nyt löyty jotain uutta levästä.

Siis levä ei olekaan ainakaan sinilevän kohdalla kasvi, vaan bakteeri. Ne tosin yhteyttävät samalla tavalla kuin vihreät kasvit, eli käyttävät niitä mainittuja sinisiä ja punaisia taajuuksia.
Jos se siis yhteyttää kuten kasvi, se ei kaipaa kuin sinistä ja punasta valoa. Muihin valoihin suhde onkin sitten arvoitus.

Mites muut levät sitten?

Muokkaus: näyttää edellisissä ketjuissa kerrotun että levä haluaa enempi punaista ja vähempi sinistä. Kasveissa tämä on kai suunnilleen päinvastoin keskimäärin. Punaista valoa saa hehkulampuista ja 2700K lampuista ainakin, sen "pahamaineisen" keltaisen rinnalla jota löytyy vähän kaikesta. Älkää siis levästä syyttäkö keltaista valoa, vaan punaista taajuutta? Ps. kasvilampuissa on myös tätä punaista yleensä paljon, sinisen lisäksi.

-----------------

Sopii kokeilla. Osta päivänvaloputket, jotka kirjaimellisesti ovat valkoiset, kun niissä kulkee virta. Vaihda putket sellaisiin, jotka näyttävät kirjaimellisesti keltaisilta, kun niissä kulkee virta. Ainakin minulla ja monella muulla levät ovat ilmaantuneet massakasvuna sen jäljiltä, joten kyllä niitten spektreissä tällöin on eroa.

Esimerkiksi 860 joka on hieman sinertävä, sisältää itseasiassa noin puolet enemmän keltaista kuin sinistä, muistaakseni. "Daylight". Eli ihmissilmä hämääntyy kyllä noiden spektrien kanssa helposti.

827 käytännössä sisältää yhtä paljon keltaista kuin 860, mutta ei suunnilleen yhtään sinistä ja vähän punaista.

[111na]

No nyt löyty jotain uutta levästä.

Mites muut levät sitten?

Taisit sieltä linkkaamastani jutusta löytää linkkejä?
Siihen nähden millaisia kokemuksia ja mielipiteitä, arveluita ja tietoja, näistä aina liikkuu, olisi mainiota jos jokin keskustelu käytäisiin viitteineen ja rauhassa läpi, loppuun asti.

Tässä yksi keskustelu ja siinä niitä linkkejä aiheesta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... c&start=15

-----------------

Esimerkiksi 860 joka näyttää siniseltä, sisältää itseasiassa puolet enemmän keltaista muistaakseni. Eli ihmissilmä hämääntyy kyllä noiden spektrien kanssa helposti.

Ihmissilmä adaptoituu valoon väriin. Kun värintoistokyky on korkea, valo on valkoista riippumatta värilämpötilasta. Valkoinen on siis suhteellinen.

Et tainnut lukea linkkaamaani keskustelua, huomaan..

Nyt tämä lähtee... offline..