Akvaario lapsi/ eläin perheessä

[NinZe]

Mulla on akvojen lisäksi kissa, joka on ahkera kalastaja ja akvaarion siivooja. Ja Tanskandoggi jonka mielestä myös kalat tarvit käydä päivittäin nuolemassa puhtaaksi. (akvaarion lasit nii kuolaset ja paskaset,ettei läpi näy)

[ninuska]

Anopin entinen koira oli meillä aina ihan ihmeissään kalojen kanssa. Jaksoi katsella ja seurata pitkiä aikoja, niin että lasi oli kuonon kuvia täynnä. Välillä yritti päästä altaan taakse kaloja katsomaan, ei ilmeisesti tajunnut tuota lasilaatikkoa ollenkaan, oli joka vierailulla yhtä suuri mysteeri .

Omat lapset saattaa nuolla laseja, mutta onneksi harvemmin koputtavat laseihin, on ollut sen verran usein asiasta puhetta. Lasten pitäisi aina saada ruokkia kaloja, mutta harvemmin annan kun määrät on melkoisia kuten arvaatte. Mutta yhdenkin pelletin pudottaminen altaaseen on suuri riemu.

[@ruusu]

Miten te muut akvaristit yleensä toimitte vierailevien / omien lasten neuvomisessa? Kaipa tässä on sopiva paikka kasvatukseen ja eläinten kunnioittamisen opetteluun, vaikkeivät kaikkien lasten omat vanhemmat itse sitä teekään.

Ikävä kyllä, näin on! Kaikki vanhemmat eivät "komenna" lapsiaan tarpeeksi... Meillä jos joku lapsi tekis jotain akvaarioille, minkä on kieltänyt ja tekis sen esim. uudestaan kiellosta huolimatta, niin pihalle laittaisin saman tien Minun akvaarioita ei kukaan kiusaa!

Meillä ei lapset saa muutenkaan esim. ruokkia kaloja, ettei sitten tule sitä ahaa-elämystä, että Nyt On Oikea Aika Ruokkia Kalat... Vain minä annan ruuan. Mukana saavat tietenkin olla, mutta sarjassamme: katsoa saa, mutta ei koskea!

Että rohkeasti vain komentamaan muidenkin lapsia. Vanhempien, ja muidenkin aikuisten, tehtävä on tuottaa lapselle myös mielipahaa, että se ei tule sitten isompana niin yllätyksenä, että ei tämä maailma aina mene niinkuin itse haluais.

Huh, menipä vakavaksi...

[f_isu]

Miten te muut akvaristit yleensä toimitte vierailevien / omien lasten neuvomisessa? Kaipa tässä on sopiva paikka kasvatukseen ja eläinten kunnioittamisen opetteluun, vaikkeivät kaikkien lasten omat vanhemmat itse sitä teekään.

Meillä toimitaan meidän sääntöjen mukaan. Koskee asia sitten akvaarioita tai trampoliinilla pomppimista tai mitä tahansa, jos sitä ei tehdä kuten parhaaksi näen, sanon siitä..ja parempi on totella.

Kalojen ruokkimisesta, meillä nuorempi (kohta 2v) lapsi on innokas pohjatablettien antaja ja liki joka päivä tämä pikkuapulainen saakin olla tiputtamassa tabletteja altaisiin (toki valvonnassani).

[Pirtsakka]

No niin, eilisen ruoka-episodin saldo on laskettu. Tähän mennessä kymmenkunta kuollutta kirsikkasukarapua Harmittaa niin vietävästi, rapuset tulivat vasta pari viikkoa sitten eivätkä olleet vielä ehtineet lisääntyä ja nyt niistä on puolet manan mailla... no, toivotaan että loput säästyy. Iso akvaario oli aamulla ihan kirkas ja kalat näyttävät selviävän ähkystään, mutta pikku akvaario on edelleen ihan samea, eilisestä ja tämän aamuisesta vedenvaihdosta huolimatta. Onneksi taiston penskat eivät näytä olevan niin herkkiä hapen puutteelle, ovat varsin pirteitä.

Kai se on hommatta kattoon pultattava munalukollinen kaappi kalanruuille, ei tässä oikeen muukaan auta

[mamitar]

No voi auts:( Kurja juttu!

Meillä kyllä saa poikakin osallistua akvan hoitoon, sekä ruokintaan että muuhunkin. Tarkassa valvonnassani tottakai, mitään ei tehdä ilman äidin läsnäoloa/lupaa. Tämä on meillä niinkuin yhteinen innostuksen aihe eikä näytä poikakaan kyllästyvän vaikka alkaa jo olevan aikaa siitä kun akva meille tuli. Tosi mukavaa huomata, että poika tulee äitiinsä näissä lemmikkiasioissa Mutta ikääkin on jo 6 vuotta, että kyllä siinä iässä jo jotain on "mentävä perille" ja voi luottaakin ihan erilailla kuin leikki-ikäisiin.

[weemano]

Nytpä on meidän akvaristi-fretiltä harrastelut katkolla.
190l on nostettu niin ylös ettei sinne pääse ja uusi 80l on kiinni seinässä.

Enää mietityttää 25l rapula, mihin sen laittaisi niin ettei se olisi frettusten juomakippona?

[Kisu74]

Tähän kai eniten liittyy..

Pikkuherra melkein 3v. päätti auttaa mummia kalojen hoidossa..

Suunnilleen tällainen kuulemma oli tapahtuman havaitsemista edeltänyt dialogi:
poika: antaa kalalle uokaa
mummi: juu.. sitten illalla mummi antaa
poika: antaa kalalle uokaa
mummi: juu, juu.. sitten illalla
poika: kalalle uokaa

Tässä vaiheessa mummille tulee vihdoin mieleen, ettei liene haitaksi mennä katsomaan kaloja..

Kalanruokapurkit olivat jääneet akvaarion lähelle ja pikkuherra oli kumonnut 2 melkein täyttä purkillista ruokaa kaloille. Siis sekä hiutaleet että tabletit.. Mummi vaihtamaan vesiä ja pelastamaan mitä pelastettavissa on. Tätä toistuvaa vedenvaihtoa sitten olikin viikon verran alkuun pari kolme kertaa / vrk sitten kerta vuorokauteen. Ihme kumma kyllä nitriittipiikkiä ei tullut, vielä ainakaan. Suodatinta tosin pestiin vain sen verran, että ei ollut tukossa.. Lopputuloksena oli 5 kuollutta kalaa (tietysti ne kauneimmat), sekä jokunen poikanen ja kotiloiden runsas väheneminen.

No miulle jäi maksettavaksi uudet ruuat sen lisäksi, että autoin kalojen pelastamisesssa. Kun tulin töistä kotiin ruokapurkkien kanssa (ne sijoitettiin hyyyyvin ylös) oli ensimmäinen kuulemani kommentti: Äiti ostti uusi uoka!!

Vahinko oli suuri, mutta kyllä sitä on toisaalta naurattanutkin ne viattomat kommentit ja vilpitön auttamisen halu. KOtona poika ei yletä kaloja ruokkimaan kuin ohjattuna/vahdittuna, mutta remontin takia mummilassa tosiaan tilanne oli toinen.