Vähällä hoidolla?

[kr70]

Oletko Kr70 kokeillut pitkävartisia kumihanskoja vai ovatko ne mielestäsi hankalat akvaarion kanssa? Itse käytän töissä sellaisia päivittäin (maataloustyö) ja ovat ihan korvaamattomia esim lypsyasemilla (joissa vesi roiskuu ja valuu käsivarsia pitkin) ja vaikka eläinten juoma-altaiden pesuissa, joissa pitää roikkua kädet vedessä lähes olkapäitä myöten. Tegeralla on hyvät puna/läpinäkyvä varsi ja Sempersoft (ihanan pehmeä jos löytyy käteen sopiva koko) sini/keltainen. Näissä siis kuminauha olkavarressa joten ei valu, eikä käy ohareita hihojen kastumiseen.

En oo kokeillut, kun en ole löytänyt kumihanskoja kun enintään melkein kyynärpäähän ulottuvia. Oisko sulla heittä linkki? Ostan heti!

[kr70]

Mutta sitä kuparia ja monia muita akvaariovedessä ylimääräisiä aineita siis pystyi sitomaan vedenparannusaineella (mutta fluoridi, mites se, en ole vielä lukenut Toukopoukon linkittämää tiedepläjäystä mutta toivottavasti sitä ei sun vedessä tätänykyä enää olisi).

En oo minäkään lukenut Toukopoukon linkittämää tiedepläjäystä, kun minulla ei oo fluoridia. Jos siellä ei lue päinvastaista, niin en uskoisi, että vedenparannusaine sitoisi fluoridin, koska ei kai se sido myöskään kloridi-ioneita. Kloridi ja fluoridi käyttäytyvät samankaltaisesti. Ne sitoo kloorin (Cl2) mutta en usko, että kloridia (Cl-). Kun veteen laittaa suolaa, niin sehän hajoaa vedessä Na+ ja Cl- ioneiksi. Kloridi ei ole myrkyllinen, paitsi haitallinen pehmeän veden kaloille, jos sitä on hirveästi.

[Polar]

Oisko sulla heittä linkki? Ostan heti!

Esim, https://www.nipponverkko.fi/p1754-teger ... et-fi.html

Näitä siis myynnissä monessa paikassa.

[kr70]

Maatalouskaupoissako? Vai onko myös puutarhakaupoissa?

[Polar]

Maatalouskaupoissa ainakin, mutta katsoin että tuossa Tegera 8175 mallissa on myös kemikaalisuoja, niin työvaatteita myyvissä kaupoissa myös. Esim näemmä Etra myy tota mallia. Mutta näitä pitkiä siis on muitakin merkkejä, ja esim. se sini/keltainen (jonka aiemmin mainitsin) on tosi pehmeä vartinen.

Puutarhakaupoissa en ole nähnyt, mutta varsin toimivat puutarhahommissa myös (esim nokkospuskia karsiessa tai piha-altaan hoidossa)

[toukopouko]

Olen ihan tumpelo täällä. En osaa poimia kahta lainausta samaan viestiin

Ei hätää , se on helppoa. Eli ns. "hipsut" löytyy aina viestin oikealta yläpuolelta eli nämä ". Tätä olet tainnut käyttää ekaan lainaukseen? Mutta jos ja kun haluat napata muita lainauksia samaan viestiisi, selaa sivua vähän kirjoituksesi alapuolelle, sieltä näet kelaamalla kaikki edelliset viestit. Ja samat hipsut löytyy jälleen näiden viestien oikeasta reunasta, klick, ja tuo viesti on siirtynyt lainauksena kirjoittamaasi viestiin. Saiko tästä selkoa?

Täältä tai torista olin juuri ajatellut kysellä, mutta aloin sitä tautihommaa miettiä. Hyvä jos on ihan ok niistä ostaa ja tosiaan kaupasta kyselen, jos sieltä pitää ostaa. Kasvien osalta mietin, että myytävät torissa ovat varmaan kovasti leviäviä pääsääntöisesti.

Itse ostan sekä että, erityisesti jos kasvatan jotakin kalalajia, otan pieniä määriä sieltä sun täältä, jotta saan mahdollisimman laajan geenipoolin. Karanteenikipoksi käy muovinen Smart Storen laatikko, sellaisia ainakin itselläni on. Ainoat vapaat altaat ovat tällä hetkellä 350l ja 250l, turhan isot veivattavaksi karanteenialtaaksi . Yhtä hyvin liikkeistä saa kasvatettuja, mutta sehän ei ole myöskään vakuus taudittomuudesta. Joidenkin liikkeiden "karanteenit" on vähän sitä ja tätä. Ja vaikka kalat sitten olisikin karanteenattu oikein, tauti voi puhjeta silti ostajan altaassa stressistä, vesiarvoista, tms. syystä, joten ei niitä tauteja kannata pelätä sen pahemmin kunhan katselee ensin vähän tarkemmin allasta, mitä siellä on ja miltä yleisilme/kunto näyttää.

Kasveja myydään vähän joka lähtöön. Myyntiin tulee kuitenkin enemmän nopeakasvuisia, koska niitä joutuu karsimaan usein.
Mutta kyllä esim. punaista tiikerilummettakin saa harrastajilta. Siinä olisi muuten yksi kaunis laji altaaseesi, eikä vaadi kummoisia hoitotoimenpiteitä.

Sukaravut ei oikein kiinnosta värittöminä eikä mikään muukaan Tahdon väriä väriä....

Muoks. he suosittelivat noita Neritina-kotiloita.

No minä ainakin taisin suositella Neritina-sukuisia kotiloita, vaikkakin tuolloin kirjoitin neocaridina-kotiloista. Tuli kyllä selväksi tuo kirjoitusvirhe heti Kr:n seuraavan viestin jälkeen joten ei jättänyt tulevia lukijoita johdattamaan harhaan . Ja siis Neocaridina-sukuisia sukarapuja suosittelin kokeilemaan, Caridina-sukuiset ovat herkkiksiä. Onhan sukaravut herkkiä, esim. ihan ylettömiä rautalannosmääriä ei Neocaridinatkaan siedä, Caridinat hyvin huonosti. Kupari on kaikille sukiksille vaarallista, mutta tosiaan siitä selviää oikeanlaisella vedenparannusaineella. On myös lääkkeitä, joita ei voi käyttää sukaravuille tai altaaseen jossa niitä on. Mutta keltaista väriä tulee ainakin altaaseen Neocaridina `Yellow Fire´:sta tai vaikkapa jokin punainen laji. Mm. perus kirsikkasukarapu `Red Cherry´ on punainen ja melkoinen sissi, tai vaikkapa kirsikka `Bloody Mary´. Pyydä ja valitse altaasta aina kaikkein kirkkaimman väriset. Valmiiksi hailakoista sikiää aina vain hailakampi kanta jos sattuvat lisääntymään altaassasi.

. .miljoonakalat ovat ihania, mutta tosiaan... jos alkavat lisääntyä liikaa niin se ei ole hyvä. Itsellä ei luotto omaan toimintaan ollut sen suurempaa, mietin etteivät kumminkaan tee poikasia. Huomasin kun surffailin kauppoja niin jossain oli myynnissä vain uroksia. Mietin onko sekin epäreilua, ei voi elää lajityypillistä elämää poikamiesporukassa.

Uijjuijjui , älä luota siihen, kyllä ne kuitenkin sikiää. Tosiaan tuolla päiväkirjoissa on ollut juurikin keskustelua erään kirjoittajan kanssa viime aikoina, kun ei tiennyt enää mihin niitä poikasia tuuppaa, eikä ollut alkuun saada aikuisiakaan edes lahjoittamalla pois. Itse en näe tai koe pelkkien koiraiden pitoa mitenkään epäeettisenä. Ei liene tarkoitus maailman hukkua miljiksiin ja partamonneihin limaskat otsalla .

Tsiisus tästä tulikin taas rompsu, en näköjään opi, mennääs katsomaan, moniko kerkes jo kirjoittaa taas väliin

[niin]

toukopouko - niin tosiaan se olit sinä Kävin katsomassa sen suvun kotiloita ja siellähän oli joitain kauniita ja mielenkiintoisia. Kiitos siitä ja monesta muusta vinkistä! Käyn seuraavaksi kurkkaamassa tuon mainitsemasi kasvin.

Aloin miettiä, että ehkä unohdan suosiolla ne sukaravut. En kaipaa haasteita Ja ne ovat kauniin värisiä, mutta... rapuja. Koitan miettiä pohjalle monnisia, jos löytyy joku joka viihtyy kovassa vedessa. Onneksi kotilot siitä pitävät.

Lisäys; se on nätti se tiikerilumme! Ulkonäkö, hoidon vaatimus ja kasvunopeus kaikki hyviä, mutta näköjään kaipaa pehmeää vettä.

[niin]

Jatkan vielä; nyt olen netissä selannut montaa eri sivustoa ja neuvot vähän vaihtelevat. Niinkin tärkeä asia kuin vedenvaihto näköjään jakaa mielipiteitä. Joku sanoo max 20% kerralla, toinen vaihtaa 50-60%. Tuttavani sanoi, että vaihtaa kerran kuussa, jotkut joka viikko.
Tietysti riippuu koosta ja sisällöstä, mutta silti tuntuu käytännöt vaihtelevan. Myös mielipide vedenparannusaineista.

Yhtä artikkelia kun luin niin siinä sanottiin, että jos kaloja on vain vähän ja/tai ne ovat pieniä, niin harvempi vaihtaminen riittää. Eli voisinko tälläkin saada helpotusta hoitoon? Olin aikeissa muutenkin valita vain pieniä kaloja, en halua ahdistua siitä, että iso möllykkä yrittää kääntää kylkeä pienessä tilassa.

[kr70]

Vedenvaihdon tarve riippuu tosiaan siitä, kuinka paljon siellä on kuormitusta. Paljon/isoja kaloja -> pitää vaihtaa paljon vettä. Myös jos on nopeasti kasvavia kaloja, joita ruokitaan sen mukaisesti, tarvitaan enemmän vedenvaihtoa kuin jos olisi samankokoiset täysikasvuiset kalat. Täällä on laskuri, joka antaa jonkinlaisen lähtökohdan tarpeelliselle vaihdettavalle vesimäärälle:
http://www.aqadvisor.com/

Jos vaihdettava viikkovesimäärä on pieni, niin voi tehdä myös kerran kahdessa viikossa 2x isomman vedenvaihdon. Ja kyllä, pienemmällä kalamäärällä selviää vähemmällä hoidolla. Paitsi vedenvaihdon tarve vähenee, niin vähenee myös muu likaantuminen (pohja, suodatin).

Monnisista täplä-, kupari- ja pandamonniset pärjää kovemmassakin vedessä. Niitä on viljelty akvaarioissa jo niin monta sukupolvea, että siinä on ilmeisesti jo tapahtunut geneettistäkin sopeutumista (vai?).

[toukopouko]

Ai shamperi, tässähän tosiaan oli vielä tämä kovuusaspekti .

No sitten:

- rasvalehti (Bacopa caroliniana)
- vesimiekoista löytyy (Echinodorus)
- jaavansammal (Taxiphyllum barbieri, saattaa röyhiä viihtyessään vähän liian hyvin)
- jaavansaniainen (Microsorum pteropus)
- keihäslehdet (Anubiaat)
. palleroahdinparta (Chladophora aegagrophila)
- Amerikan kilpukka pinnalle (Limnobium laevigatum, onkohan tämä vielä käytössä, en ole kilpukan kanssa ollut tekemisissä vuosiin ja vuosiin, en harrasta pintakasveja)
- jotkin vesitähdikit kestävät myös mutta ovat yleenä nopeakasvuisia, nopeakasvuisuus toki riippuu altaan muistakin sopivuuksista kasville

[toukopouko]

Kr, en kestä ! Tämä on jo kirous!

Kunhan lisään Kr:n hyvään kirjoitukseen muiden lukijoiden tiedoksi, vaikkei taida nyt ap:n akva-asioihin liittyä (tai kuka sen tietää jatkossa ), mutta mitä kovemmat valotehot, sitä tärkeämmäksi nousee altaan "puhtaus" (enkä tarkoita nyt Vimillä pesua, mutta kyllähän te sen tiedätte), kaikki näkyvä moska pois, veden kirkkaus, raikkaus ja kuonattomuus.

Ei mulla muuta .

[kr70]

Pouko, tarkoitatko ihan siinä mielessä, että kun on enemmän valoa, roska näkyy helpommin?

[Ssartzukka]

Ämpärisysteemillä varmastikin tulee vesi kannettua, allas on pieni, vain 130l niin sen vaihdon kyllä kantaakin.

Näin minäkin alkuun ajattelin , mutta aika pian kyllästyin ämpäriralliin ja akva on 125 l. Jos vaihdat esim. 50 l niin se tarkoittaa noin 12 ämpärillistä kuskattavaa vettä. Myös vedenparannusaineen annostelu ämpäreittäin voi olla hankalaa, jos annostus on esim. 10 ml/50 l. Minulla on tapana kipata kaikki kemikaalit suoraan altaaseen, laimennettuna kylläkin.

Olen ihan tumpelo täällä. En osaa poimia kahta lainausta samaan viestiin

Ei hätää , se on helppoa. Eli ns. "hipsut" löytyy aina viestin oikealta yläpuolelta eli nämä ". Tätä olet tainnut käyttää ekaan lainaukseen? Mutta jos ja kun haluat napata muita lainauksia samaan viestiisi, selaa sivua vähän kirjoituksesi alapuolelle, sieltä näet kelaamalla kaikki edelliset viestit. Ja samat hipsut löytyy jälleen näiden viestien oikeasta reunasta, klick, ja tuo viesti on siirtynyt lainauksena kirjoittamaasi viestiin. Saiko tästä selkoa?

Kiitos . Yritän taas. On niin pitkä ketju, että mulla on täysin hakusessa, missä alku, missä loppu, puhuttamattakaan, että missä itte oon

Sellaiset kainaloon ulottuvat keinosiementäjän hanskat on hyvät korkeassa akvaariossa, jos ne pysyy ehjänä.

Ostin akvaarioon.fi:stä kestävät kumihanskat (tai mitä nyt sitten ovatkaan). Varsiosa on pitkä ja pysyy hyvin, mutta sormiosa on vähän tönkkö, joten mihinkään tarkkaan näpräämiseen ne eivät sovi. Käytän hanskoja ainoastaan, jos en halua kastella käsiä tai on esim. haava. Suodatinten putsaamisessa käytän kuitenkin aina kertakäyttöhanskoja.

[toukopouko]

Pouko, tarkoitatko ihan siinä mielessä, että kun on enemmän valoa, roska näkyy helpommin?

Noup, vaikka tosihan tuokin on.

Osaankohan selittää tätä oikein, uuh! Mutta aiheesta löytyy kirjoittajalta nimim. `Sisso´ asiaa. Sisson kasviraamatut oli parasta antia. Netistä löytyy ainakin enkkukielellä myös.

Mutta kyllä sen näin kansanomaisesti selitettynä ymmärsin, mikä on täysin järkeen käypää, että kyseessä on valon suhde orgaaniseen jätteeseen, on se pohjalla, vedessä, näkyvänä tai ei. Kaikkihan me tiedetään, että voimakas valaistus aiheuttaa herkemmin levää akvaarioon. Erityisesti silloin, jos valoa on reilusti ja sonta ja moska altaassa hajoaa, osa on vedessä, kaikkea ei silmä kykene siitä edes näkemään, loput suodattimessa, hitulana kasvien ja esineiden pinnoilla, missä lie. Tämä yhtälö kirkkaan valon kanssa on enemmän kuin otollinen toimimaan levän kasvualustana, kirkas valo piiskaa. Kun vesi on mahdollisimman puhdasta ja ravinteet tulee "puhtaana" pulloista, tämä riski pienenee isosti. Hämärämpi allas antaa enemmän anteeksi kuin voimakkaasti valaistu allas, niitä unohdettuja vedenvaihtojakin.

Tuossa pitää kuitenkin huomioida asia myös niin päin, että leviltä ei säästy vain sillä, että valot posottaa voimakkaana ja pullosta laitetaan lannoitetta, mutta liian vähän. Silläkin yhtälöllä lopputuloksena saadaan ennemmin tai myöhemmin levää.

Tähän muuten liittyi sellainen seikka, että kuulemma (apua, mitenkähän tämäkin nyt kerrottiin), sonta sitoo tai kapseloi ravinteita (mitä sanaa nyt sitten käyttikään), tällöin kasvit eivät pysty käyttämään ravinteita tehokkaasti.

Tulikohan tämä edes puoliksi tyylipuhtaasti . Jos kerkeisin ja viitsin alkaa etsimään niitä Sisson tekstejä (ja niitähän sitten riittää) linkkeineen, joissa näitä on selitetty niin, että paukapääkin sen tajusi, linkkaampa sitten tännekin. Mutta jos kasviasiat yleisesti mietityttää ja kiinnostaa, suosittelen lämpimästi iltalukemiseksi Sisson kasvioppaita. Aina löytyy yleensä perustelu ja linkkiä, on myös taito selittää asia niin, että sen ymmärtää jokainen. Mistään en ole tainnut omien kokemusten ja kompastusten sekä onnistumisien lisäksi saada tietoa ja oppia niin paljon kuin Sissolta. Ikävä kyllä enää ei pääse hänen kanssaan väittelemään eikä keskustelemaan lisää, koska ei ole ollut enää aw:ssa.

[kr70]

Ok. Levien kannalta siis. Kyllä hyvin ymmärrettävää.

[toukopouko]

Olisko riittänyt lyhyt versio, että levien vuoksi ?

[kr70]

Perinpohjaisesta selostuksesta ei oo koskaan haittaa. Koko ajan voi oppia uutta.

[toukopouko]

Oli vähän niin kuin sarkasmia, kun itse saat aina kiteytettyä asian niin paljon lyhyempään ja minä rustaan niitä romaaneja .

[niin]

En näköjään osaa lainata mitään.... mutta Ssartzukalle tuohon vedenvaihtoon. Mä jotenkin ajattelin, että riittäisi vaihtaa vain 20 litraa vettä Pari kolme ämpäriä helposti menee...
Ehkä pitää tutustua näihin letkusysteemeihin.

Muistelen vanhoista ajoista, että eniten ärsytti kun itse sotki sen veden kanssa. Sitä oli lattialla ja tasolla ja matkan varrella ja vaikka missä.... Myös se ämpäreiden kuivattelu sekä säilöminen oma asiansa.

[niin]

toukopoukolle kiitos kasvilistasta, bongasin sieltä palleroahdinparran ja jaavansammaleen, jotka näyttivät kivalta. Akvaariossa on vanhastaan kolmea eri lajia kasveja, saapi nähdä mitä ovat

Aloin vielä miettiä sellaistakin, että jos koittaisin haalia sellaisia kasveja, kaloja sekä kotiloita joille ei tarvitse lämmittää vettä. Ei se mahdotonta ole, mutta viilaan nyt tätä vetelyyttä huippuunsa. Eikä sitten tule mitään katastrofia kun lämmitin hajoaa ja lähin kauppa on niin kaukana, että sinne on kerran kuussa asiaa.

Olen aiheesta keskusteluja seurannut ja monella on yllättävän lämmin koti, meillä on noin 20 astetta, talvisin helposti käväisee 19 asteessa. Eli jos pitää paikkansa, että akvaariossa 2 astetta viileämpää kuin huoneilma niin... tässä meille (ehkä) tulevassa akvaariossa ei ole nytkään lämmitintä kyllä ja mietin, että mahtaako se loisteputkikin jotain lämmittää. Toisaalta ei jos nekin ovat ledejä nykyään.

[kr70]

Jos et ota letkuja käyttöön, voit kokeilla kastelukannua. Akvaarion täyttö voi onnistua pienemmillä roiskeilla siten.

[Kirsey]

Aloin vielä miettiä sellaistakin, että jos koittaisin haalia sellaisia kasveja, kaloja sekä kotiloita joille ei tarvitse lämmittää vettä. Ei se mahdotonta ole, mutta viilaan nyt tätä vetelyyttä huippuunsa. Eikä sitten tule mitään katastrofia kun lämmitin hajoaa ja lähin kauppa on niin kaukana, että sinne on kerran kuussa asiaa.

Olen aiheesta keskusteluja seurannut ja monella on yllättävän lämmin koti, meillä on noin 20 astetta, talvisin helposti käväisee 19 asteessa. Eli jos pitää paikkansa, että akvaariossa 2 astetta viileämpää kuin huoneilma niin... tässä meille (ehkä) tulevassa akvaariossa ei ole nytkään lämmitintä kyllä ja mietin, että mahtaako se loisteputkikin jotain lämmittää. Toisaalta ei jos nekin ovat ledejä nykyään.

Nyt sun pitää avata tuota "vetelyyttä" lisää - miten lämmitin lisää työmäärää akvaariossa? Tokkiinsa, se pitää muistaa ottaa pois ja laittaa päälle vedenvaihtojen yhteydessä jos on sijoitettu sellaiseen paikkaan että veden pinta menee minimin alle. Loisteputki lämmittää jotain vain silloin, kun se on päällä. Sen varaan ei lämmitystä siis oikein voi laskea.

Roiskeisiin - minulla on tällä kertaa käytössä tällainen: https://jysk.fi/kylpyhuone/kylpyhuoneta ... xp19xk12cm
Pistän sen akvaarion etuseinään ja lorotan vedet tuon läpi altaaseen. Ei sotke ja sekoittaa mukavasti samalla uuden ja vanhan veden. Ja mahtuu sitten lopuksi sinne sankoon muiden akvaariohuoltokamojen kanssa -> jonnekin nekin pitäisi tunkea, joten koen näppäräksi pistää kaiken sinne sankoon, sangot sisäkkäin ja sitten kaappiin. En kuivattele erikseen.

[niin]

Taisin käyttää väärää sanaa. Tarkoitin ehkä enemmän sitä, että miten selviää myös ilman lämmittimen ostoa ja miten olisi "luonnostaan" mahdollisimman sopivat olot kaloille. Eli että huonelämpö kelpaisi ja vesi olisi sopivaa ilman isompaa muuttamista. Aika moni kyllä tarvitsee sitä vähän lämpimämpää vettä, että joudun varmaan lämmittimen hankkimaan kun meillä tosiaan ei tuo huoneenlämpö niin korkea ole. Tätä en itsekään siis näe mitenkään erityisenä vaivana

Mietin, että kun valot lämmittävät vain päällä ollessaan niin eikö aurinko tee vähän samaa?

[kr70]

Mietin, että kun valot lämmittävät vain päällä ollessaan niin eikö aurinko tee vähän samaa?

Juuri niin. Akvaariossakin voi hyvin olla yöllä pari astetta viileämpää, samoin kuin luonnossa. Samalla säästyy sähköä ja happipitoisuus ei laske yöllä niin alas (kasvit eivät yhteytä, kylmässä vedessä enemmän happea).

[toukopouko]

Jos ja kun altaassa ei ole lämmitintä, niin on hyvä huomioida myös se lämpötilaero, jos talvella teillä on noinkin viileää, mikä syntyy siinä kohtaa, kun tulee kesä ja helle. Silloin lämpötilaero ei ole enää muutama aste. Vaikuttaahan siihen kovastikin se myös, asuuko kerrostalossa, mihin suuntaan ikkunat on, onko omakotitalossa lämpöilmapumppu, jolla viilentää ilmaa ja sen sellaista. Meillä kesällä ilman lämpöpumpun päällä oloa on kahtena viimekesänä ollut jopa 28 astetta lämmintä. Lämmittimen avulla saisi tällaisia suuria lämpötilaeroja vähän höllennettyä. Kesällä meilläkään ei lämmittimet ole päällä, ei ole kiekkoja tai muutakaan mikä tarvitsisi extralämmintä.