Akvaristi-lehti ja M. Varjo

[-Antti-]

Miljoonakala on suht yleinen kulttuurisidonnainen laji Kaakkois-Aasiassa. Käsittelisin niitä kuten alueen muitakin kaloja. Kaikkialla populaatiot menestyvät, joten eiköhän ne aika sopeutuvaisia ole. Lisäksi akvaariomarkkinoiden miljoonakalat taitaa olla muutaman kymmenen sukupolvea viljelty akvaariossa, eli vaikea on edes sanoa mikä niiden "luonnollinen" elinympäristö on. Neontetra on toinen erittäin pitkään akvaariossa viljelty laji. Eiköhän Markun pointti ollut laittaa pitkään akvaarioissa viljeltyjä tai muuten vaatimattomia rauhallisia kaloja aloittelijan perussettiin. Minä en usko että noista lajeista yksikään siellä alkaa kärsimään ellei itse erikseen jotain hölmöile. Olisihan miljoonakalasta tuon perinteisen vaatimuksen voinut mainita, mutta kaikki (vanhempikin) kirjallisuus, kaupat ja kotisivut asiasta osaavat opastaa. Markun miljoonakalat eivät kovaa vettä tarvitse.

Antti

[Lettu]

Duunikaverin työhuoneesta löytyy pieni (40-50l) akva, jossa on muutama mijoonakala.
Ei suodatinta, ei hapetinta, ei mitään. Mutta kalat lisääntyvät, kasvit rehottavat, eikä mikään niistä kuole!

Yritin kysyä kokonaisuuden salaisuutta, mutta vastaus oli. että siinähän nuo ovat olleet viimeiset kaksikymmentä vuotta (20).
Että silleen!

[Maisu]

Tuossa Markun akvaarionperustamisjutussa muuten puhuttiin pariinkin otteeseen "testistä". Tarkoitus saattoi olla testata/todistaa mille tasolle nitriitit nousevat/jäävät nousematta bakteerivalmisteita käyttämällä ja normaalilla aloittelijan kalasopalla.

[jarvij]

Nimenomaan näin, uskoisin. Ainoa mitä tuossa ei testattu on, miten olisi käynyt muutoin samoissa oloissa, mutta ilman "kypsytysvalmisteen" lisäystä..
Sitenkin akvaarioita on jo lähes vuosisadan ajan maailmassa jokunen kypsytetty.

[K.S]

Ja ketään ei häiritse kasvialtaan pohjahiekan paksuus

Odotan innolla seuraavaa numeroa, nämä jutut pelastaa harmaan arjen

[jarvij]

Duunikaverin työhuoneesta löytyy pieni (40-50l) akva, jossa on muutama mijoonakala.
Ei suodatinta, ei hapetinta, ei mitään. Mutta kalat lisääntyvät, kasvit rehottavat, eikä mikään niistä kuole!

Yritin kysyä kokonaisuuden salaisuutta, mutta vastaus oli. että siinähän nuo ovat olleet viimeiset kaksikymmentä vuotta (20).
Että silleen!

Ei tuollaisessa tyypillisessä "vanhavesiakvaariossa" erityistä salaisuutta enää ole.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/mulm.php

[Tuukkis]

Kyllä akvaristi on hyvä lehti kun aihuttaa näin paljon keskustelua.

[jartzu65]

Nojoo, ei kai tässä maailmassa ole mitään täydellistä, ja tarviiko ollakkaan? En kuulu kummankaan lehden tilaajiin, mutta jos käsiini lehdet sattuu, niin on ihan kiva lukaista, eritoten matkakertomukset kiinnostavat.
Hieman pidemmälle ehtineet harrastajat eivät varmaankaan aivan kaikkea lehtien kirjoituksia allekirjoita?

[Jyrki]

Ja tämä numero on varmaan myyty loppuun monesta paikasta tämän keskustelun jälkeen

[Sam Salonen]

Taas on Aqua-webissä noussut melkoinen porina Akvaristi-lehdestä ja ennen kaikkea M. Varjon tietämyksestä. Aiheen kirvoitti tällä kertaa Akvaristi-lehdessä 1/04 ollut artikkeli akvaarion käynnistämisestä ja uudesta nuoliaisesta. Näissä jutuissa kaikki näemmä soti niitä neuvoja ja ”sääntöjä” vastaan, joita Aqua-webissä on kokemuksen syvällä rintaäänellä esitetty. Keskustelu on tapansa mukaan harhautunut alueille, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen asian kanssa ja samalla keskusteluun on tullut aivan kummallisia päättömyyksiä, joita ei millään voi ymmärtää. En viitsi puuttua kaikkeen löpinään, jota otsikon alla on käyty, mutta muutama kommentti on kyllä paikallaan.

Ensinnäkin näyttää siltä, että Aqua-webiinkään ei mahdu kuin yksi totuus kerrallaan. Jos muuta puhuu, joutuu kyllä nopeasti teilatuksi. Itseäni on jo pidempään ihmetyttänyt käydyt väittelyt eri kalalajien vaatimasta tilantarpeesta. Monenlaisia ehdottomia arvoja on esitetty, vaikka tässä niin kuin ei missään muussakaan akvaarioharrastukseen liittyvässä asiassa ole yhtä totuutta. Myös itse olen aina korostanut sitä, että on monia hyviä tapoja hoitaa akvaarioitaan ja kalojaan oikein. Ja yhdessä akvaariossa asiat toimivat yhdellä tavalla, toisessa toisella.

Närästystä herätti mm. se, että esitin vääränlaisia kaloja akvaarioihin. Olen kymmenien vuosien aikana hoitanut menestyksekkäästi akvaarioissani yli 1000 kalalajia melkein kaikista kalaryhmistä mitä erilaisimmissa oloissa. Omiin kokemuksiin, akvaariokirjallisuuteen, biologian opiskeluun ja monien kokeneiden akvaristien tietoihin perustuen on itselleni vuosikymmenien mittaan muodostunut käsitys siitä, miten eri kalalajeja on hyvä hoitaa ja minkä kokoisissa akvaarioissa ne pärjäävät hyvin. Kenelläkään ei liene absoluuttista tietoa näistä asioista, mutta jos joku pystyy näyttämään toteen vankkoihin tieteellisiin tutkimuksiin tai pitkäaikaisiin käytännön kokemuksiin perustuvaa tietoa siitä, että esim. artikkelissa ”Akvaarion käynnistäminen” mainitut kalalajit eivät pärjää tuossa testiakvaariossa, myönnän reilusti olevani väärässä. Muuten on turhaa pieksää suuta ja moralisoida kalalajien sopivuudesta tai sopimattomuudesta erilaisiin akvaarioihin.

Mainittakoon, että yhdessä noin 60 litran akvaariossani on yli vuoden ajan ollut jokusen kuparibarbin, rubiiniseeprakalan ja sisturan lisäksi neljä helmimonnista, jotka ovat melko säännöllisesti kuukausittain kuteneet, ja jokunen poikanenkin on kasvanut aikuiseksi, vaikka en ole erityisemmin pyrkinyt niitä viljelemään. Olen aivan varma, että jos kalat tuntevat olevansa jatkuvasti liian ahtaassa tai muuten vääränlaisessa ympäristössä, ne eivät ryhdy säännöllisesti lisääntymispuuhiin, ja ennen kaikkea poikaset eivät pysty kasvamaan täysikasvuisiksi.

Mitä sitten tulee akvaarion käynnistämiseen, siihen on olemassa erilaisia tapoja, joista itse esitin yhden testin tuloksen ja joita Jukka Järvi esitteli artikkelissaan yleisemmin. Jokaisen ratkaistavaksi jää, mitä menetelmää haluaa käyttää. Itse olen muutaman kymmenen vuoden mittaisen akvaristiurani aikana käynnistänyt satoja akvaarioita eri tavoin - aina menestyksekkäästi. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että äärimmäisen harva ensimmäistä akvaariotaan perustava aloittelija pystyy ja jaksaa suorittaa käynnistämisen kalattomalla ja kasvittomalla ammonium-menetelmällä.

Ei myöskään ole tarpeen tehdä niin, koska on olemassa niitä Aqua-webissä paljon parjattuja kaupallisia tuotteita. Niiden avulla tavallisen seura-akvaarion kypsyttäminen käyttöohjeiden mukaan on helppoa, nopeaa ja täysin turvallista. Toisekseen en ymmärrä monien karsastusta kaupallisia akvaariotuotteita kohtaan. On se kummallista, jos akvaarioharrastukseen tarvittavia laitteita ja tarvikkeita ei voi ostaa akvaariokaupoista, vaan ne pitää haalia rautakaupoista, autotarvikeliikkeistä, apteekeista jne. Ja ovathan tuotteet niissäkin kaupallisia.

Mielestäni akvaarion käynnistämiseen kehitetyt ns. bakteeriherätteet ovat viime vuosikymmenen tärkeimpiä ja parhaimpia innovaatioita akvaarioalalla. Ne ovat auttaneet lukemattomia aloittelijoita pääsemään kunnialla yli akvaarion perustamisen kriittisimmästä vaiheesta. Jos joku pystyy todistamaan, että ne eivät toimi, julkaiskoon Aqua-webissä tutkimustuloksen. Silloin minäkin uskon. Tuotteen tuomitsemiseksi ei riitä se, että se on ”kaupallinen” tai ei itse halua käyttää sitä.

Heitot mainosrahojen vaikutuksesta Akvaristin juttujen sisältöön ja suiden tukkimiseen jätän omaan arvoonsa, koska ne ovat täyttä potaskaa. Samaan kategoriaan lukeutuvat omituiset tölväisyt mattosuodatuksesta tai Eheimin suodattimien myyntiluvuista. En kerta kaikkiaan ymmärrä, mitä niillä on tekemistä sen enempää akvaarion käynnistämisen kuin kalaston sopivuuden kannalta.

Mattosuodatuksesta ja suodatuksesta yleensäkin tulee kyllä tarinaa Akvaristiin vielä tänä vuonna. Lehden sivumäärä ja ilmestymistiheys on vain sen verran rajallinen ja juttujen tulva niin suuri, että kaikkea harrastukseen liittyvää ei ole vielä ehditty esitellä.

Mitä sitten tulee kehutun mattosuodattimen tehoon verrattuna muihin suodatusmuotoihin, siitä ei liene esitetty minkäänlaista kovaa faktaa. Perusteluksi mattosuodattimen paremmuudesta ei riitä se, että perinteisten suodatinten sanotaan olevan yleensä liian tehottomia. Esittäkääpä täällä Aqua-webissä kunnollinen vertaileva testi mattosuodattimen ja esim. pönttösuodattimen suodatustehosta. En missään tapauksessa kiistä mattosuodattimen tehoa, mutta sen nostamiseksi ylitse muiden eivät riitä löysät väittämät. Olen varma, että tässäkään asiassa ei ole vain yhtä totuutta.

Vaikka kommentistani näyttää tulevan pitkä, haluan vielä sanoa muutaman sanan paljon moititusta kalayhdistelmästä Akvaristin testiakvaariossa. Jos ”Akvaarion käynnistäminen” ja lisäksi samaisessa numerossa ollut juttu Singaporen kaloista olisi luettu huolellisesti (ja myös ymmärretty), väärinkäsityksiltä olisi varmasti vältytty.

Ensinnäkin kerroin, että akvaarioon tuodut miljoonakalat olivat kotoisin Singaporen katuojista, ja esitin myös vesiarvot. Olen painottanut monissa yhteyksissä, että Kaukoidässä miljoonakalojen viljelymuodot kasvatetaan yleisimmin murtovedessä, eivätkä ne todellakaan sovellu tavallisiin seura-akvaarioihin. Aivan toisenlaisia ovat luonnossa (vaikkapa katuojissa) elävät miljoonakalat. Ne ovat hyvin sopeutuvia ja äärimmäisen sitkeähenkisiä. Sen vuoksi ne ovat ihmisen istuttamina pystyneet levittäytymään kaikenlaisiin trooppisiin vesiin. Sitä paitsi jo alkuperäisillä kotiseuduillaan Etelä-Amerikassa miljoonakalaa tavataan lähes kaikenlaisissa ympäristöissä rannikon murtovesistä ylänköjen puroihin asti. Myytti miljoonakalasta kovan ja emäksisen veden lajina on pötyä. Alla muutamia esimerkkejä miljoonakalan elinpaikkojen vesiarvoista:

Koodi: Valitse kaikki

Paikka      pH   sähkönjohtavuus    lämpötila
---------------------------------------------
Peru       8,8            610 mS      32,2 °C

Brasilia   6,5            440 mS      26,5 °C

Brasilia   6,0            160 mS      28,0 °C

Brasilia   7,5           4000 mS      27,5 °C

Brasilia   6,2             70 mS      25,8 °C

Jo nämä esimerkit kertonevat, kuinka erilaisissa vesissä miljoonakalat pystyvät elämään. Lisää tietoa löytyy mm. kirjasta: Lebendgebärende Zierfische (Meyer, Wischnath, Foerster), MergusVerlag.

Akvaristi-lehden testiakvaariossa kaksi miljoonakalanaarasta synnytti muutaman tusinan poikasia parin viikon kuluessa käynnistämisestä. Nyt pari kuukautta myöhemmin kaikki ovat elossa ja virkeinä ja osa aikuistumaan alkaneista on siirretty toiseen akvaarioon. Kuka voi väittää, etteivät ne pärjää tuossa akvaariossa?

Lähes kaikki nykyisin myynnissä olevat neontetrat puolestaan ovat akvaariokasvatteja. Valtaosa niistä kasvatetaan Singaporessa, missä veden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan keskimäärin 25-28 asteen välillä. Kuumana kautena lämpötila voi kyllä kohota yli 30 asteenkin. Tällaiset kymmeniä sukupolvia viljellyt neontetrakannat ovat erittäin sopeutuvia erilaisiin akvaario-oloihin, ja siten myös erinomaisia aloittelijoiden akvaarioihin, myös yhdessä miljoonakalan luonnonmuotojen kanssa.


Akvaristi-lehti,

Markku Varjo

[iekku]

Mielestäni akvaarion käynnistämiseen kehitetyt ns. bakteeriherätteet ovat viime vuosikymmenen tärkeimpiä ja parhaimpia innovaatioita akvaarioalalla. Ne ovat auttaneet lukemattomia aloittelijoita pääsemään kunnialla yli akvaarion perustamisen kriittisimmästä vaiheesta. Jos joku pystyy todistamaan, että ne eivät toimi, julkaiskoon Aqua-webissä tutkimustuloksen.

Kaizun erääseen aiempaan kypsyttelykeskusteluun liittämä linkki http://www.fritzpet.com/nitrifying_bacteria_lab.html kertoo ainakin joidenkin bakteeriherätteiden toimimattomuudesta. Eli hyvä jos toimii, mutta mitäs sitten kun ei toimikaan...Aika monella on kuitenkin myös huonoja kokemuksia näistäkin kaupallisista valmisteista.

Itseäni tuossa Akvaristissa esitellyssä kalastossa ei niinkään häirinnyt kalavalinnat, vaan niiden suunniteltu määrä ko. altaaseen.

[111na]

Heitot mainosrahojen vaikutuksesta Akvaristin juttujen sisältöön ja suiden tukkimiseen jätän omaan arvoonsa, koska ne ovat täyttä potaskaa.

Sitä minäkin naureskelin ja hain tällä:

Onko Varjo jo hiljentänyt Järven rahalla?
Vai käyttääkö agentteja haukkumaan rumaksi limamatoksi?

Siis hymiöni kuuluu tulkita, mikä kävi ilmi tuon jatkosta edelleen selvemmin. Mutta toki myös, maailman järjestyksestä: Kukaan ei sahaa kuin pakosta omaa oksaansa. Toki uskon että oman näkemyksen puolustaminen ja tukeminen on tie sielläkin, eikä muunlaisten vaikeuttaminen!

On se kummallista, jos akvaarioharrastukseen tarvittavia laitteita ja tarvikkeita ei voi ostaa akvaariokaupoista, vaan ne pitää haalia rautakaupoista, autotarvikeliikkeistä, apteekeista jne. Ja ovathan tuotteet niissäkin kaupallisia.

Piristävä kertomus, mm. nuo miljoonakalat, mistä kyllä täälläkin on tuota tietoa saanut lukea. Oleellista oli huomio yhdestä totuudesta. Kuten tässä otsikossa aiemmin sanoin, ei ole vielä montaa absoluuttista totuutta maailmassa, saatikka akvaariossa. Eivätkä kalat vaadi tilaa, vaan akvaristit. Oma kokemus ja tunne kalan voinnista.

Ehdinkin jo ihmetellä, lukeeko otsikon henkilö tätä saittia.

[Maisu]

Ja ketään ei häiritse kasvialtaan pohjahiekan paksuus

Odotan innolla seuraavaa numeroa, nämä jutut pelastaa harmaan arjen

Samaa mieltä tuosta harmaan arjen pelastamisesta, mutta pohjahiekan paksuudessa en kyllä nähnyt mitään erityistä. Olihan se edestä aika ohuenko kerros mutta hiekkaa voi aina lisätä kunhan kasvit ovat kotiutuneet (itseasiassa olen viime aikoina neuvonut tekemäänkin näin; minun kokemusteni mukaan tukkeumisvaara on silloin vähäisempi).

Ongelmapalsta näkyi vastaavan viime lehdistä syntyneeseen keskusteluun ja vain kahteen kysymykseen oli vastattu pitemmin kuin aiempiin. Hyvä, meitä siis kuunnellaan. (Tosin tuo ongelmapalsta jäi minulta vielä lukematta, tilatehokas fonttikoko ja silmätulehdukseni eivät oikein passaa yhteen.)

[K.S]

Sehän riippuu raekoosta, yleensä laitetaan liian vähän ja mun mielestä ei voi olla liian paksua.

Herra Amano neuvoo laittamaan 3 cm 5 - 10 mm raekoko pohjalannoituksen kera sitten 3 cm 5 - 7 mm raekoko ja lopuksi 2 cm 5 mm raekoko, tämä on minimi

Herra Greger neuvoo laittamaan 5 - 8 cm 1 - 3 mm raekoko.

Rouva Kasselmanin neuvoja en tiedä...

Ja niin edelleen...

Eli tässäkin on monta tapaa.

Hyvää päivänjatkoa

[millia]

Rouva Kasselmanin neuvoja en tiedä...

Neiti Kasselman...

[K.S]

Kappas, on siis vapaana

[Maisu]

Rouva Kasselmanin neuvoja en tiedä...

Neiti Kasselman...

Eipäs kun Kasselmann...

[Onnentyttö]

Tosihyvä keskustelu muuten. Antaa ajattelemisen aihetta...

Yhden mielestäni tästä unohtuneen seikan haluaisin sanoa. Kun pidetään lemmikkeinä alun perin luonnossa eläneitä tai jopa sieltä pyydettyjä eläimiä, on meillä mielestäni velvollisuus hoitaa niitä mahdollisimman luonnonoloja vastaavasti. Yleensä se ei lähellekään onnistu, ei akvaarioissakaan.

Faktahan kuitenkin on, että kaloilla on luontoon verrattuna minimaalisesti uimatilaa ja että ne kärsivät tietyistä vedessä esiintyvistä "aineista" (nitriitti, kloori jne.). Minusta on vähintäänkin eettisesti oikein antaa kaloille mahdollisimman paljon uimatilaa, sopivien lajitovereiden seuraa ja niille sopivaa vettä ja välttää "myrkkyjen" esiintymistä parhaamme mukaan.

Siksi (vaikka olen ihan aloittelija) valitsin kalattoman kypsytyksen ja yritän varmistaa kalojen sopivuuden veteeni, akvaarion kokoon ja toisilleen.

Olisi muuten kiinnostavaa tehdä tutkimus siitä, kuinka suuri on kalojen kuolleisuus vaikka ensimmäisen puolen vuoden aikana jos ne ovat joutuneet kärsimään nitriitistä tai eivät ja hoito ja olosuhteet olisivat muuten samat.

[sammeli]

Enpä nyt tiedä onko keskustelu ollut hyvä... tai rakentava joka on yleisin hyvän keskustelun merkki...

Mutta kysymys:mikä tossa Markun testissä nyt siis oli pielessä?
Hyvältä se minusta vaikutti. Vesiarvot kehittyivät oikeaan suuntaan ja kalat pysyivät hengissä,jopa kävivät lisääntymään! Mikä siis oli pielessä?
Jukka Järvi oli huolestunut nitriitti arvosta 0,3. Järvi kertoi että 0,5 on erittäin vaarallinen arvo monille lajeille (aivan kuten Varjokin kertoo artikkelissaan), hän myös miettii mitä jos joku käynnistää akvaarion näin ilman testejä.
Niin,mitä jos...? Mutta Akvaristin artikkelissa Varjolla kuitenkin oli testit käytössä, hän tiedosti nitriitin nousun ja vaihtoi osan vedestä.
Vajaan viikon kuluttua testi tulos oli alle 0,1.

Eli keskustelun edetessä olisi voinut miettiä puhutaanko nyt siitä mitä Varjo on tehnyt, vai mitä joku voisi tehdä.
Kysyn uudestaan mikä oli pielessä?

[Jyrkiboy]

Minuakin on mietityttänyt, onko lievistä ammonium/nitriittimyrkytyksestä johtuvista pysyvistä fysiologisista vaurioista olemassa mitään tutkimustulosta?

Kyllähän myrkytys yleensä jäljen jättää

[jarvij]

Ammoniakista löytyy varmasti, sillä se tuhoa kalojen kiduskudosta (hengitysepiteeliä) jo pieninäkin pitoisuuksina. Nitriitti taas vaikuttaa lähinnä veren hapensiirto-ominaisuuksiin.
Google kertoo auliisti noiden yhdisteiden myrkyllisyyksistä. Lisää kertoo alan kirjallisuus.

Ihmettelen miksi kaloja pitäisi lyhytaikaisestikaan stressata noilla aineilla. Keinot välttää se ovat olemassa, mutta niiden käyttöä halutaan välttää, miksi?
Sitten käydään tiukkaa keskustelua veden raskasmetalli-, kloori- ja klooriamiinipitoisuuksista, mitkä nekin ovat tarvittaessa vältettävissä.

Lyhytaikainenkin stressi altistaa kaloja bakteereille ja saattaa aiheuttaa piilevien kalatautien puhteamisen. Täytyy muistaa että laadullisesti monen akvaarion vesi vastaa laimeaa yhdyskuntajätevettä bakteereineen. Sekin on mittauksin todennettavissa.

[Maisu]

Täytyy muistaa että laadullisesti monen akvaarion vesi vastaa laimeaa yhdyskuntajätevettä bakteereineen.

Jotta saisimme nämä viime päivien keskustelut oikein kunnolla limitettyä ja lomitettua, on pakko kysyä tähän väliin että miten tähän jarvij:n lempiväittämään suhteutettaisiin tuo kloori tai kloramiini? Sehän kuitenkin on pistetty putkistoonkin desinfioimaan ja hyökkäämään nimenomaan bakteerien kimppuun. Aloin vain miettiä sellaisia vaihtoehtoja, että jos aktiivihiili tai zeoliitti sitoo kloramiinit jo tunnissa kuten joku kirjoitti, olisi yksi vaihtoehto kierrättää vettä tunti vedenvaihdon jälkeen aktiivihiilipatruunan läpi erillisellä suodattimella (meillähän kai useimmilla löytyy kaapeista pilvin pimein näitä tarkoitukseen soveliaita vanhoja sisäsuodattimia, esim. sellaisia joita vain masokisti kuuntelisi/katselisi ympärivuorokautisesti).

[jarvij]

Eiköhän tuohonkin löydy pian jokin kaupallinen sovellus. Erilaiset vedenparannusaineet sekä kaupalliset että tee se itse valmisteet tosin saattavat olla helpompi ratkaisu.

Mitä muuten tulee tuohon lausahdukseeni akvaarioveden ja laimean yhdyskuntajäteveden samankaltaisuudesta tulee, niin typpiyhdisteet (kasvittomassa akvaariossa), fosfori- ja muut ravinneyhdisteet mittaamalla ja kokonaisbakteeripesäkemäärän selvittämällä ja niitä vertailemalla, huomaa miten suuri (tai pieni) tuo ero itse asiassa on.

Ei sitäkään sitten enää ole tarpeen minään mutuna tai väitteenä pitää

Mitä vanhempaa vettä akvaariossa on sitä ravinnepitoisempaa se on, Myös bakteereita on runsaasti, kunnes vesi on niin vanhaa etteivät monet bakteeritkaan siinä enää elä (viime vuosisadan alun akvaariot, joiden vettä ei saanut lainkaan vaihtaa).

Kovin moni mielipideasia olisi suhteellisen yksinkertaisin mittauksin, tutkimuksin ja vertailuin enemmän tai vähemmän oikeaksi tai vääräksi todennettavissa.

Lisätään tähän vielä mattosuodattimestakin:
se on ylivertainen hinnaltaan
se on helppohoitoinen.

Kun pönttösuodattimeen järjestetään bakteereille sopiva virtausnopeus, niin varmasti biosuodatin (biofilmi) toimii asiallisesti ja tehokkaasti niissäkin. Ei sitä ole saatettu epäilyksen alaiseksi ainakaan minun taholtani.

Ja, kuten Markkukin tuossa kirjoitti, kovin moni asia on tutkimuksin ja vertailuin todennettavissa.

[sonja]

Se minua on ihmetyttänyt, kun M. Varjon jutuissa mainitaan, että x-kala kasvaa luonnossa x-kokoiseksi, mutta akvaariossa jää pienemmäksi. Eikös tällöin kalalla ole ollut liian pieni akvaario tai hoidossa muuten puutteita?

Ja toinen asia mitä olen pohtinut. Mistä M. Varjo on löytänyt ne kammottavan näköiset sairaat kalat, joita hän on valokuvannut? Ne olisi varmasti ollut armeliaampi lopettaa ennenkuin sairaus oli edennyt niin pitkälle.

[jartzu65]

Se minua on ihmetyttänyt, kun M. Varjon jutuissa mainitaan, että x-kala kasvaa luonnossa x-kokoiseksi, mutta akvaariossa jää pienemmäksi. Eikös tällöin kalalla ole ollut liian pieni akvaario tai hoidossa muuten puutteita?

Kaloissakin varmasti esiintyy yksilöllistä kasvueroa luonnossakin, riippuen ravinnon saannista, taudeista,selviytymisestä yleensä.

Ja yleensähän on niin ettei niin isoa ja luonnonmukaisesti toteutettua akvaariomiljöötä ole olemassakaan kuin se alkuperäinen asuinympäristö?