Aqua-Web

Totta, niin muuten varmaan onkin. Echinodorus Ozelot Red nopean googlauksen avulla. Mukavaa että kaikilla lapsilla on nyt nimet

Tykkään tiikerilumpeestasi. Kiva muutenkin, että allas alkaa palautua.

En tosin välttämättä ymmärrä mikä kiire läträtä kaikki mahdolliset myrkyt altaaseen heti jos viikon (tai parin) verran ongelmia. Uusikin allas hakee vuoden tasapainoaan, aika kauan menee myös perin juurin järkytetyllä vanhemmalla altaalla, kuukausia.

Heräsin muuten tuohon leväjuttuunkin, siis tupsuleviin, että ei ole meillä ollut niitäkään ekan vuoden jälkeen. Kai se on sitä tasapainoa sitten?

Kyllä mä sanoisin että tuossa Sinileväongelmassa meni kauemmin kuin se muutama viikko. Lähinnä se, että se ei vaan suostunut kuolemaan loislääkityksen jälkeen, mikä myös musta oli ihan pakollinen.

Tupsulevä kuoli kolmessa päivässä, se oli sitä tasapainoa!

Mikä sitten kiirettä on kenenkin mielestä...
Tässä projektissa on kai katsottu tärkeäksi hienojen kasvien "pelastaminen" levätuholta.
Toiminta on omasta mielestänikin parempi vaihtoehto, kuin katsoa sivusta tilanteen pahenemista. Myöhäistä vinkua kun paska on jo housussa, eli haiseva allas limaisen leväpuuron peitossa.

Mitä lannoitusta käytät akvaariossa. Millä saat kasvit kasvamaan noin hyvin.

Avainsana on kai hiilari. Ja rauta. Ja sopiva määrä valoa

Nestemäisenä lannoitteena mä käytän Easy Lifen Pro-Fitoa ja Ferroa. Pohjalle mulle on täsmälannoituksena Cryptoa, sekä Dennerlen tabuja, joita tosin ei kuulemma enää tehdä kun firma on mennyt konkurssiin. Eipä oikeastaan muuta. Nii, no kalankakkaa!

Täällä on rauha maassa. Hiljalleen tuota uskaltaa jo laittaa siihen kuntoon kun miltä sen pitäis näyttää. Ehkä uskallan hakea jo ne himoitsemani kasvitkin. Ohessa kuva nykytilanteesta ja lisäksi oli pakko napata Ammania Craciliksesta kuva kun se oli kasvanut ihan älyttömästi.. en oo koskaan nähnyt sitä tuollaisena puskana. Ja se vääristynyt peukalo kuuluu mulle, I know I know...

Puiden asettelu tullee muuttumaan, ne häiritsee jotenkin mun syvyyssilmää mut en jaksanu nyt siirrellä niitä enää. Kaikki ajallaan...

Mun ei tarvii enää muuten harrastaa yksin! Hankin pikkuisen kissimirrin kaveriks. Hänestä akvaarion siivous oli vallan jännittävää puuhaa

Onnea uudesta perheenjäsenestä!! On varmasti ihanaa kun on taas pehmeää seuraa! Ja hienot verhotkin on ilmestynyt!

Joo äiti valitsi kankaan ja ompeli. Mun tehtävä oli hyväksyä lopputulos

Sain tänään osan tilaamistani kasveista. Kaveri oli sattumoisin kylässä just oikeaan aikaan niin laitoin sen apuhommiin. Ja totta kai karvanen kaveri oli innoissaan auttamassa! Aika erinäköinen on allas nyt, otan kuvaa kun vesi tuosta taas selkenee...

No niin, hiljalleen edetään kohti ruusuisempaa tulevaisuutta. Proserpinaca Palustris saapui tänään ja se kasvaa nyt tuolla kiven takana piilossa vielä tovin... Mutta mikä jännintä, hommasin tuolle lehtikalamiehekkeelle uuden tyttöystäväehdokkaan sen masentuneen tilalla. Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin ne alkoi kutea! Aika kevytkenkäistä toimintaa jos multa kysytään, mutta hyvä että ovat pariutuneet nyt kunnolla. Tuo vaalea lehtikalatytteli saa siis jonkun uuden kodin heti huomenissa...

Ohessa siis kuvia uudesta happy couplesta, sekä vähän altaankin nykytilanteesta. Vesi on kovin sameaa kun tongin pohjaa ihan urakalla, mut eiköhän siitä selvää saa

Hieno allas kasveinen ja uljas lehtispari:).

Harmi sen masis-sairaan tytön puolesta. Mikähän sitä riivaa? Uusi pari saa toivottavasti paljon pikkulehtiksiä. Aiotko ottaa pennut pennut talteen, jos onni suo? Taitavat helposti myös itse napostella mädit ainakin alkuharjoittelukerroilla....

Mähän en ikinä päässyt sisään sen sielunmaailmaan. Aluks luulin että se on sairas, sitten luulin et mun vesiarvois on jotain häikkää mut loppujen lopuks oon vaan tullu siihen johtopäätökseen että sillä ei vaan oo kaikki piuhat ihan kohdallaan. Se tuli ton koiraan kanssa ihan ok:sti toimeen, mut ei niistä kutemaan olis ikinä ollut. Huvittavaa sinänsä että tuo uusi pariskunta tuolla lemmenpesässään (Vesimiekan välissä) duunailee ja tuo vanha tytteli saa ihan vapaasti lipua siitä ohi... aika raadollista

Onhan nuo sen entisen vaimonsakin kanssa noita poikueita tehtaillut kaksi kertaa kuussa-tahdilla mutta ainoastaan kerran oon todistanut niiden hoitaneen poikueensa uinti-ikäisiksi asti. Eipä tuossa myllerryksessä paljon poikasilla tsäänssejä ole...

Tuo uus lehtikalanaaras on muuten identtinen sen kuolleen kanssa. Ehkä se koiras luuli sen nousseen kuolleista ja innostui oitis!

Ihme juttu...ehkäpä tytteli löytää mieluisan kaverin ja virkistyy:). Kirjoahvenet kun ovat nirppanokkia parinvalinnassa - kannattaa ottaa mallia partiksista, enempi joustoa parinvalinnan suhteen .

Ehkä pari on niin tohkeissaan ja naaras ehkä vaarattomapi pariskunnan mielestä kuin uros, joka lipuu ohi:). Koiraalla ehkä sama maku pysynyt - hieno yhteensattuma, että samannäköinen naaras (jos et tarkoituksella valkannut). Ja tilaahan sinulla on, sekin auttaa.

Ei näistä ota aina selvää...joskus vain joku pariskunta on kutukone, joskus vain ei...

Mukava, jos joku pikkulehtis selviäisi .

Täällä lehtikset jo kutee toistamiseen. Yrittämisestä ei voi ainakaan nuorta paria moittia. Stressasivat varmaan ekan kudun omiin suihinsa vuorokaudessa, mut hälläväliä, pysyypä rauha sen jälkeen vähän aikaa maassa.

Mä olen katsellut kuvia tuosta altaastani ja hiffannut että vasen ja oikea puolisko ei vaan oo balanssissa, siispä tonne vasemmallekin pitää etsiä tollanen kikkarepuu jostakin. Mut tällaista menoa täällä tänään vedenvaihdon jälkeen...

Ihan älyttömän hieno ja siisti allas

Tuosta ei voi kyllä muutakaan sanoa kuin että WAU!

Tuosta ei voi kyllä muutakaan sanoa kuin että WAU!

Hyvältä näyttää, ja noilla käkkäröillä tulee varmasti vielä lisäilmettä akvaarioon
Vaikka voiko tuota hienommaksi enää saada

Ollapa minullakin tuollainen akvaario mahdottoman upea!

No nythän kävi niin että toisen puun sain jotenki mahtumaan tuonne. Mietiskelen tuon toisen kohtaloa vielä hetken... Jotain muutakin uutta on!

Hieno kippo ja rusopojat väreissä ärhentelemässä:). Minulla on pari isoa rusopoikaa oikein väreissä. Pieni piti siirtää monnisten kanssa lihomaan (Ruipelo-ruso). Nyt poika päivystää 24/7 ruokaa etulasilla .

Sinulla joka fisulaji pääsee oikeuksiin, kun tilaa eikä sillisalaatti:).

Joo, ne on kyllä hämmentävän kauniita kaloja. Mulla on vaan tainnut käydä niin huono tuuri että kaikki neljä ovat poikia. Ei ainakaan rakkautta oo ollut ilmassa... mut ehkä noi lehtikalat hoitaa sit sen puolen

Niin joo, talkkareiks tuli tänään myös 10 Ottoa lisää pikkulasimonnien kaverina. Oon todella epätietoinen niiden nykyisestä määrästä, mutta villi veikkaus vois olla 40.

Klassisestihan tämä meni niin että menin alunperin eläinkauppaan hakemaan kissalle muonaa. No, ostin kaloja ja unohdin tuoda sitä kissanruokaa

Heh, tuttu juttu:). Kirsikkabarbille kavereita tai kaveri...20 rubiinibarbia pukkasi. Joskin joukko kirsikkabarbeja. Allas on aina täynnä ja kun ostaa uuden altaan, jostain syystä taas tarvitaan uusi allas (9 kipon omistaja).

Joo, taitaa noita uroksia olla monessa lajissa maanvaivana kuten Kiinassa konsanaan . Luultavasti urokset ovat aggressiivisempia ja sitkeämpiä fisuissa, vaikka ihmisissä taitaa olla päinvastoin . Toisaalta ihmisissäkin syntyy lievä miesenemmistö ja karsiutuu pikku hiljaa eläkeläisten päivätanssien mummoboomiksi .

Johan olisi rusonaarailla hyvät valikoimat kun saisi kippoon tulla. Poikasista ei vielä varmasti tiedä sukupuolta, mutta aikuisia kun olisi tarjolla...Minullakin taitaa kaikki olla uroksia...katson sitä Ruipeloa vielä, jospa naaras, vaikka luultavasti urosten riepoittelema kiltti nynnerö:).

Näyttäviä parvia. Ja talkkaritkin sitten hoidossa - kohta sinun pitänee ostaa levää.