En kyllä alunperinkään meinannut hosua tämän projektin kanssa koska osaltaan matka ja matkan haasteet on tavallaan jo yksikseen mukavia. Toisaalta sama syy jarruttaa projektia ihan liiaksi eikä vaimostakaan ole hoputtajaksi (mancave eikä vaimolla ole koskaan ollut akvaariota). Jostain pitäisi saada joku potkimaan itseäni persuuksille jotta homma etenisi ihmisten tahtiin.
Sillä aikaa tapahtunutta
Käytiin hakemassa kiekot (6kpl) pois akvaarioliikkeestä (hoidosta) ja onnistuin houkuttelemaan myös veljeni palaamaan akvaarioharrastuksen pariin. Ostettiin veljelle 300L akvaario jossa kiekot keksivät reviirit ja heikoimmat ottivat turpiinsa. Sitten minä hankin 250L akvaarion johon tuotiin eka pahiten kärsinyt kiekko. Muutaman päivän jälkeen haettiin vielä pari kiekkoa, jotka käytiin vaihtamassa akvaarioliikkeessä pienempiin versioihin. Valitsin aluksi suurimmat kiekot ja arvelimme, että syy reviiritietoisuuteen oli liika testosteroni ja estrogeenit jäivät akvaarioliikkeeseen.
Lopputuloksena minulla oli 3 kiekkoa, 1 iso ja 2 pientä, nyt niitä on 1 iso ja 1 pieni. En tiedä mitä tapahtui, mutta toinen pieniemmistä kiekoista oli väsähtänyt lopullisesti ja otti rennosti keinovaloa vain toiselle kyljelleen (pinnassa).
Joten nyt minulla on 2 kiekkoa kotona ja 3 veljen luona, melonipariskunta on veljen luona ja viihtyy (luojan kiitos). Tämä kotona oleva pari tuntuu olevan "pari", mutta hieman ottaa päähän kun molemmat haluaa syödä vain omaa lempisapuskaa. Kaikki muu syljetään suusta ulos ja sitten tapellaan, ettei toinenkaan saa syödä rauhassa "omaa sapuskaansa". Sokeita tai typeryksiäkin tuntuvat olevan. Kun antaa ruokaa ja laittaa sen ihan fisun nenän eteen niin ollaan kuin kissanpaskat eikä muka huomata mitään. Sitten tulee 45kpl tetraparvi ja popsii herkkupakasteet sekunnissa suihinsa.
Pään raapimista
Kärsimätön en mielestäni ole, mutta en oikeasti jaksa vahtia vierestä puoli tuntia joka päivä syökö kala vai eikö syö.
Saattaa olla, että hallussani on minulle sopimattomia kaloja (kiekot). Voisin melkein luopua kaikista sinisistä (3kpl) ja jättää lopuksi tuon melonipariskunnan tuohon 250L akvaan ja kokeilla tehdä niille pelkistetyn kutuakvan. Jos kutuakva ei toimi niin voisin luopua meloneistakin, jos se onnistuu niin bueno -> ne poikaset opetetaan syömään koiranruokaa

Apua & hosumista kaivataan
Vaimosta ei tosiaan ole muuta apua kuin lisäjarruna, hänen perheessä kun ei ole koskaan ollut akvaariota tai muitakaan lemmikeitä (lasketaanko kissat?). Eka kommentti oli "minä en sitten niitä syötä tai hoida", enkä sitä haluakaan. Mun rouva teloittaa jopa kultaköynnöksen olemassaolollaan (kokemusta on).
3D taustaakin varten on periaatteessa kaikki mahdollinen hankittu, eristyslevyjä (finfoam, styrox, uretaani) on niin paljon jotta niillä saisi lämmityskulutkin varmaan puolitettua, mutta jostain syystä en saa aloitettua taustan tekemistä. Hieman jännittää, että kun olen sanut kaiken niin tarkasti suunniteltua, että jos kaivertamalla pilaankin koko homman. Tekosyyjarruna en ole myöskään saanut päätettyä minkälaisen kallioseinän halua/osaan tehdä!
Jos tässä Kouvola/Kuusankoski alueella on kiinnostuneita harrastajia jotka olisivat halukkaita potkimaan vauhtia tähän mun Paludaria projektiin niin olkaa yhteydessä. Käymään saa tulla & neuvomaan & pomottamaan ja kun projekti on saatu loppuun niin vaihdan mancaven nimeksi akvabaarin (tms.) ja annan avusta ilmaisen lipun baarin avajaisiin

Hävettää oikein kun tuntuu etten saa mitään aikaiseksi.
Joskus aikoinaan Kouvolassakin oli mielestäni akvaarioseura, mutta en enää sellaista löytänyt. Jos sellainen kuitenkin löytyy ja saan heiltä apua projektiin niin suostuttelen vaimon, että jonkun iltaman voisi pitää tuolla baarissa kun paludaria on valmis.
Hyvää Joulunodotusta kaikille