Aqua-Web

Kannattaa ottaa altaaseen muutama Sulaweden sukarapu. Ne pitää veden melko notkeana ja kirkkaana. Suositus ois 1 rapu per 2 litraa kovetettua vettä.
Lisäksi kaloille kannattaa yrittää syöttää "Tonnikala Murskaa". Se toimii vähä niinkuin kalojen "energia-juomana" ja auttaa kaloja murskaamaan kovetettua vettä ja siten niiden liikkuminen altaassa helpottuu. Oon myös harkinnu hankkivani itselleni muutaman metallihammaskarpin. Neki varmaan soveltuis erityisen hyvin kovetettuun veteen.

Sonkku kirjoitti:Kannattaa ottaa altaaseen muutama Sulaweden sukarapu. Ne pitää veden melko notkeana ja kirkkaana. Suositus ois 1 rapu per 2 litraa kovetettua vettä.
Lisäksi kaloille kannattaa yrittää syöttää "Tonnikala Murskaa". Se toimii vähä niinkuin kalojen "energia-juomana" ja auttaa kaloja murskaamaan kovetettua vettä ja siten niiden liikkuminen altaassa helpottuu.

Mie en löytänyt mistään tietoa risteytyykö nuo sulaweden sukaravut kirsikkasukarapujen kanssa? Tulisukien kanssa niitä ei ilmeisesti ainakaan saa laittaa samaan, kun sitten notkean ja kirkkaan veden sijasta tulee nokea ja kirkkaita liekkejä. Mut kirsikoita tuolla altaassa olisi tosiaan ennestään. Jos niiden kanssa käyvät, niin sit pitää kyllä heti kokeilla.

Tonnikalamurskaa löytyy meiltä keittiön kaapista, on varmaan samaa tavaraa vaikka kirjoitusasu onkin vähän eri. Käynkin heti tyhjentämässä pari purkkia altaaseen. Onko sillä muuten väliä, laittaako vedessä- ja öljyssä olevaa? Tuota öljyllistä kun vähän mietin, jos se notkistaisi sitten tuota suodatintakin.

Ehkä tää vielä tästä, vaikka vähän kyllä jo harkitsi pehmeään veteen paluuta.

Auttakee nyt, kuinka paljon kuparia kuparimonnisten veteen tulis lisätä? Oon laittanut jo pari kupariputkea, kupari pannun, vanhoja kupari kolikoita ym... Miten sitä kupari-pitoisuutta vois mitata ja käykö muut jalometallit kupariarvon nostatukseen? Ongelmana on myös että akvaario on sen verran pieni että enempää tavaraa ei kohta mahdu sinne...

hemppuli kirjoitti:Auttakee nyt, kuinka paljon kuparia kuparimonnisten veteen tulis lisätä? Oon laittanut jo pari kupariputkea, kupari pannun, vanhoja kupari kolikoita ym... Miten sitä kupari-pitoisuutta vois mitata ja käykö muut jalometallit kupariarvon nostatukseen? Ongelmana on myös että akvaario on sen verran pieni että enempää tavaraa ei kohta mahdu sinne...

Kyllä tuo määrä kuparimonnisille riittää vallan hyvin. Jos sulla olis siellä seurana vielä kuparitetroja, niin sitte pitäis ostaa isompi akvaario, jotta sinne sais vielä lisää kuparijuttuja sisustukseen.

hemppuli kirjoitti:Auttakee nyt, kuinka paljon kuparia kuparimonnisten veteen tulis lisätä? Oon laittanut jo pari kupariputkea, kupari pannun, vanhoja kupari kolikoita ym... Miten sitä kupari-pitoisuutta vois mitata ja käykö muut jalometallit kupariarvon nostatukseen? Ongelmana on myös että akvaario on sen verran pieni että enempää tavaraa ei kohta mahdu sinne...

Kannattaa myös muuttaa taloon jossa on kupariputket, niin vesi saa lisäkuparisuutta siitäkin. Tai sit hankkia kupariputkea ja vetää putket jollekin sellaiselle naapurille, jonka talossa on kupariputket, ja sit juoksuttaa vedenvaihtovesi niistä. Kuparipitoisuuteen on oma vesitesti olemassa, mutta veden väri on silti varmempi indikaattori.

Pitänee ilmeisesti vetää putket naapurista Ja seuraavan vedenvaihdon yhteydessä taidan lisätä vain tulikuumaa vettä niin irtoaa se kupari paremmin niistä putkista.

hemppuli kirjoitti:Auttakee nyt, kuinka paljon kuparia kuparimonnisten veteen tulis lisätä? Oon laittanut jo pari kupariputkea, kupari pannun, vanhoja kupari kolikoita ym... Miten sitä kupari-pitoisuutta vois mitata ja käykö muut jalometallit kupariarvon nostatukseen? Ongelmana on myös että akvaario on sen verran pieni että enempää tavaraa ei kohta mahdu sinne...

Jos allas on kovin pieni niin alumiinikehysten tilalle kannattaa asentaa kupariset kehykset. Silikonin voi myös korvata kuparitahnalla, jota saa biltemasta. Näin saa pieneenkin altaaseen kätevästi lisää kuparista tunnelmaa. Vanhat kuparipannut kannattaa muuten tinata sisäpuolelta ennen altaaseen laittoa.

-----

Olisin kiinnostunut aloittamaan taistelukalani kanssa agilityharrastuksen. Mistä saisi lisätietoa asiasta ja kannattaako liittyä seuraan?

Ei kannata taistelukalan kanssa aloittaa. Se on ihan liian hidas moiseen lajiin ja sitte jos se kilahtaa, niin sehän rupee niillä rimoilla huitomaan. Taistoilla jotkut käyttää kiinteitä rimoja, mutta mä en suosittele kun se kuluttaa niiden pyrstöevää. Agilityyn soveltuu parhaiten solakat ja nopeat uimarit, joilla ei ole liehueviä. Mikäli haluat lisätietoja agilitystä, niin googleta aksa-fisut, pitäis löytyy sivut.

Taistot on juu enemmän sitä tyyppiä, että niiden kanssa Muuttuva labyrintti ja labyrintti-peli voisivat olla sopivampia yhteisiä harrastuksia. Kai se on sen labyrinttielimen vaikutusta, ettei tuommoiset nopeat ja virtaviivaiset jutut niin helpolla luonnistu. Mut toki sitä agilityä voi ihan harrastuspohjalta kokeilla, vaikka agikikoissa näkyykin lähinnä nuolimonneja ja punapäätetroja, jotka taitaa tällähetkellä olla ne suosituimmat lajit agikentillä.

Ainakin Agiakva järjestää myös noita harrastelijatreenejä, aksa-fisut on muistaakseni keskittynyt enemmän kilpaluokkiin.

Onko kukaan pitänyt romminokille tipatonta tammikuuta? Miten ne ovat suhtautuneet asiaan?

BleepBloop kirjoitti:Onko kukaan pitänyt romminokille tipatonta tammikuuta? Miten ne ovat suhtautuneet asiaan?

Minulla ne on jo niin alkoholisoituneita ettei niitä vieroitusoireita, ja varsinkaan sitä kiukuttelua joka siitä seuraa, kestä enää ite pirukaan.

Kääpiömonniset ovat käsittääkseni yöaktiivisia ja oon nyt tainnu mokata pahemman kerran. Mulla on niiden kanssa hehkurasboroita ja hehkutetroja. Koko allas hehkuu öisin niin paljon, että tuntuu kuin olisi valot päällä. Pitääkö mun lahjottaa nuo monnisparat pois vai onko tuota ylivaloisuutta jollain muulla lailla mahdollista rajoittaa? Pelkään, että kohta altaassa alkaa myös leväinvaasio tuon valoisuuden takia.

Hehkuvien kalojen täyspimentävät yöpyjamat!

They2 kirjoitti:Hehkuvien kalojen täyspimentävät yöpyjamat!

Jep, ja sellaset missä on heijastimet alapuolella.

pitääkö nuo sitten aina riisua joka päivä. 10 hehkutetran ja 20 hehkurasboran jokapäiväinen riisuminen ja pukeminen käy jo työstä. Vai voiko niitä jotenki opettaa pukemaan ite.

Mauiwee kirjoitti:pitääkö nuo sitten aina riisua joka päivä. 10 hehkutetran ja 20 hehkurasboran jokapäiväinen riisuminen ja pukeminen käy jo työstä. Vai voiko niitä jotenki opettaa pukemaan ite.

Voihan sitä yrittää josko ne oppisivat, mutta suosittelen pukemaan ja riisumaan ne, liian työlästä tuo opettaminen... Muistathan myös iltaisin niiden iltapesun (myös hampaat/suu) ja iltapalan, tulee kaloille hyvä mieli kun syötät ja kylvetät jokaisen yksitellen, näin ne saavat viettää omistajansa kanssa laatuaikaa

BleepBloop kirjoitti:Onko kukaan pitänyt romminokille tipatonta tammikuuta? Miten ne ovat suhtautuneet asiaan?

Yhden ainoan kerran pidin ja toista kertaa ei varmaankaan tule, sillä joka ikinen niistä kuoli nestehukkaan..! Mutta eikö sitä tipatonta tammikuuta oikein suositella pidettäväksi?

Mauiwee kirjoitti:Kääpiömonniset ovat käsittääkseni yöaktiivisia ja oon nyt tainnu mokata pahemman kerran. Mulla on niiden kanssa hehkurasboroita ja hehkutetroja. Koko allas hehkuu öisin niin paljon, että tuntuu kuin olisi valot päällä. Pitääkö mun lahjottaa nuo monnisparat pois vai onko tuota ylivaloisuutta jollain muulla lailla mahdollista rajoittaa? Pelkään, että kohta altaassa alkaa myös leväinvaasio tuon valoisuuden takia.

Siun pitää hankkia joka fisulle taputuskytkin tuohon valoon. Ovat kyllä paljon pyjamia kalliimpia ja vaikeampia asentaa, mutta kun sen kerran saa paikalleen, niin sitten siun pitää iltaisin vain taputtaa käsiä yhteen valojen sammumiseksi ja aamulla sama valojen päälle saamiseksi. Se ongelma tuossa kyllä on, että hehkutetrat ja hehkurasborat valoon tottuneina pelkäävät kuollakseen pimeää. Eli tuollainen jatkuva valojen sammuttelu on kyllä tetroille äärimmäisen stressaavaa.

Suosittelisin siis ehkä ennemmin akvan jakamista yöksi tummalla kankaalla niin, että tetrat jäävät kankaan päälle, ja monniset voivat touhuttaa sen alla häiriintymättä pintakalojen hehkusta. Tai sitten vaan sen hommata sen toisen altaan ja sijoittaa hehkut kauaksi monnisista.

Kääpiömonniset ovat käsittääkseni yöaktiivisia ja oon nyt tainnu mokata pahemman kerran. Mulla on niiden kanssa hehkurasboroita ja hehkutetroja. Koko allas hehkuu öisin niin paljon, että tuntuu kuin olisi valot päällä. Pitääkö mun lahjottaa nuo monnisparat pois vai onko tuota ylivaloisuutta jollain muulla lailla mahdollista rajoittaa? Pelkään, että kohta altaassa alkaa myös leväinvaasio tuon valoisuuden takia.

Meillä ei ole taputuskytkimiä käytössä, vaan ihan tavalliset valokatkaisimet. Systeemi on kyllä toiminut ihan hyvin, mutta kieltämättä taputuskytkin olisi paljon kätevämpi, jos tuon olisi vain silloin tajunnut... Tavallisissa valokatkaisimissa on kyllä muita etuja. Ne on nopea, helppo ja halpa asentaa kiinni kalan kylkiin, sitten vain joka päivä klikkailee valot kiinni ja pois. Tähän voi käyttää pitkää keppiä jos ei tahdo kastella käsiään kalojen katkaisimiin kurkotellessa, mutta itse mieluusti hoidan homman käsin ja silittelen kaloja vähän samalla, näin ne saavat samalla hellyyttä ja suhde kasvaa läheisemmäksi Parille kalalle voi jättää valon päälle yövaloksi, niin ettei parvi kärsi liikaa pimeän pelosta. Meillä muutkaan kalat eivät näin pienestä valonmäärästä yöllä häiriinny, vaan sitä vastoin tuntuvat itsekin rauhoittuvan kun ei tarvitse pimeää pelätä

Pultsu Päärynä kirjoitti:Meillä ei ole taputuskytkimiä käytössä, vaan ihan tavalliset valokatkaisimet. Systeemi on kyllä toiminut ihan hyvin, mutta kieltämättä taputuskytkin olisi paljon kätevämpi, jos tuon olisi vain silloin tajunnut... Tavallisissa valokatkaisimissa on kyllä muita etuja. Ne on nopea, helppo ja halpa asentaa kiinni kalan kylkiin, sitten vain joka päivä klikkailee valot kiinni ja pois. Tähän voi käyttää pitkää keppiä jos ei tahdo kastella käsiään kalojen katkaisimiin kurkotellessa, mutta itse mieluusti hoidan homman käsin ja silittelen kaloja vähän samalla, näin ne saavat samalla hellyyttä ja suhde kasvaa läheisemmäksi Parille kalalle voi jättää valon päälle yövaloksi, niin ettei parvi kärsi liikaa pimeän pelosta. Meillä muutkaan kalat eivät näin pienestä valonmäärästä yöllä häiriinny, vaan sitä vastoin tuntuvat itsekin rauhoittuvan kun ei tarvitse pimeää pelätä

Tuohon vaikuttaa tietty myös parvikoko; itsellä haaveissa 50-100 yksilön jättiparvi, niin tuo valojen erikseen sammuttelu kävisi aika aikaa vieväksi toimenpiteeksi. Mutta pitää kyllä tuota harkita, jos jättäisi pari kalaa katkaisijatta, tai laittaisi niille normikatkaisijat, nii saisi parvi sit yövalot.

Mistä saisin haarniskamonnilleni uuden haarniskan? Kun tuo vanha alkaa käydä pieneksi. Entä mistä näin talvisaikaan saisi kirsikoita? Kirsikkabarbini, kun eivät voi olla ilmaan kirsikoita. Kuivattuja eivät suostu syömään. Voiko neonterojen neonvalot vaihtaa xenonvaloihin, kun neonit ovat mielestäni liian tehottomia. Mistä saisi xenonvaloja neontetroille, kun paikallisissa akvaarioliikkeissä ei ollut?

eeroq kirjoitti:Mistä saisi xenonvaloja neontetroille, kun paikallisissa akvaarioliikkeissä ei ollut?

Autohalliin vaan tai sitten varastamaan omasta autosta, jos malli tarpeeksi uusi niin ksenonithan siellä pitäisi olla.

eeroq kirjoitti:Entä mistä näin talvisaikaan saisi kirsikoita? Kirsikkabarbini, kun eivät voi olla ilmaan kirsikoita. Kuivattuja eivät suostu syömään.

Mä oon kans miettiny et voi hankkia omenakotilon, mut en tie sitten että voiko niille antaa noita ulkomailta tuotuja omenoita kun niissä on niin paljon kaikkia kemikaaleja kuoressa. Ja oman puun omenat ei säily ympäri vuoden ellei niistä tee hilloa.

They2 kirjoitti:

eeroq kirjoitti:Mistä saisi xenonvaloja neontetroille, kun paikallisissa akvaarioliikkeissä ei ollut?

Autohalliin vaan tai sitten varastamaan omasta autosta, jos malli tarpeeksi uusi niin ksenonithan siellä pitäisi olla.

Eikös ne ole vähän turhan isot?

eeroq kirjoitti:Eikös ne ole vähän turhan isot?

No,...

Mauiwee kirjoitti:Mä oon kans miettiny et voi hankkia omenakotilon, mut en tie sitten että voiko niille antaa noita ulkomailta tuotuja omenoita kun niissä on niin paljon kaikkia kemikaaleja kuoressa.

Onhan niitä syys- ja talvilajikkeita.