7330 kirjoitti:memma kirjoitti: ...viisi jaguaarinahkamonnia.
Vau! Millaisia hoidokkeja ovat käytännössä? Kirjojen ja kuvien perusteella olen saanut mielikuvan juovaokamonnin tyylisestä piilottelevasta ahnurista. Onko paljonkin petomaisempi? Kovin aggressiivinen ei ilmeisesti ole, jos niitä voi noinkin isossa porukassa pitää.
Nämä ovat kyllä mainioita kaloja, ihan lemppareitani

Piilottelevia ovat kyllä. Ja ahneita.. Käytännössä nukkuvat päivät ja lähtevät koloistaan vasta illalla, kun valoista on puolet sammutettu tai joskus vasta kuutamovalaistuksessa. Muutenkin allas on aika hämärä, kun on pintakasvillisuutta aika lailla. Osaa (2-3 kpl) näkee kyllä joka ilta ruokinnan yhteydessä, nämä yksilöt ovat porukan ahneimpia (ja lihavimpia..). Päivisin voivat pyörähtää ulkona kolostaan hakemassa jonkun sopivan ruokapelletin, joka on riittävän lähellä koloa. Loput yksilöt tulevat syömään harvemmin ja voi mennä pitkiäkin aikoja ettei niitä näy.
Juovaokamonniani en ole nähnyt liikkeellä sen jälkeen, kun sen altaaseen laitoin 19.3.2011.. Sen sijaan samalla kertaa tullut pieni jaguaari on nahkamonneista kaikkein aktiivisin. Jaguaareista ja juovaokasta sanotaan, että pikkuisia kaloja voivat öisin syödä. Itselläni on senttisiä hiirimonnisen poikasia useinkin altaassa, ja ihan rauhassa ovat saaneet monnien (näillä kokoa sellaista 17-18 senttiä) puolelta olla. Ehkäpä ovat liian värittömiä herättämään isojen monnien kiinnostuksen, kenties huonossa vesikerroksessa, turhan piikkisiä tai vikkeliä liikkeissään ja lisäksi itsekin yöaktiivisia..? Itse asiassa ainoan kerran, kun näin 2-3-senttiselle monnisen poikaselle käyvän huonosti, oli asialla kimalaispallokalat, joista yksi nappasi ja tappoi monnisen ja pari muuta palloa saapui sitä sitten innolla yhdessä syömään
Jaguaarit ovat varsin rauhallisia ja kilttejä. Ne eivät ole mitenkään vihaisia toisilleen, ainakaan jos ei nyt ihan pieneen altaaseen yritä kovin montaa koirasta ahtaa ja jos kaikille vaan on oma mieluisa kolonen. Kovia aseitahan noilla ei tappelemiseen ole, lähinnä voivat naarmuttaa toisiaan rintaevillään, mikä sekään ei tietenkään olisi hyväksi elukoiden nahalle. Jos joku yrittää tunkea samaan koloon jagen kanssa, alkaa armoton tuuttailu ja pyrstön heilutus kunnes tunkeilija ymmärtää häipyä. Pallokalat käyttävät tätä päivisin joskus hyväkseen, sillä hengailemalla jaguaarin kolon suulla jaguaari saa pyrstön heilautuksella hiekasta paljastumaan kierteissarvikotiloita palloille
Meillä nuo näyttäisivät tykkäävän saviluolista, 4 kalaa asuu sellaisissa ja yksi juurakossa juovaokan lähinaapurina (käytännössä juovaokan viikset osuvat jaguaariin). Olen viritellyt nuo juurakot ja saviputket niin, että näen niihin sisälle, tuleepa nähtyä edes pyrstöpuolta tai kylkeä kaloista päivisinkin. Todella kauniita kaloja nuo ovat, iloja silmälle.