Joukkokuolema seepralassa

[Maisu]

Toinen vaihtoehto kuolemantapauksille on hapenpuute, mutta en osaa sanoa kuinka se olisi voinut tapahtua altaassa, jossa ei ole kansilaseja, jossa on Eheimin 2026 ulkosuodatin ja kohtalainen pintavedenkierto.

Siis minkä kokoisessa altaassa on 2026 ainoana suodattimena seepraplekoilla? Erilliset kiertovesipumput olisit varmaan maininnut erikseen.

[Inia]

Siis minkä kokoisessa altaassa on 2026 ainoana suodattimena seepraplekoilla? Erilliset kiertovesipumput olisit varmaan maininnut erikseen.

220 litraisessa. Jotain valittamista?

[Nono]

Voisiko sähkökatkos olla mahdollinen? Meillä ainakin nyt syksyllä on ollut täällä Lohjan suunnalla useampia (onneksi lyhyitä) sähkökatkoksia.

[Maisu]

Siis minkä kokoisessa altaassa on 2026 ainoana suodattimena seepraplekoilla? Erilliset kiertovesipumput olisit varmaan maininnut erikseen.

220 litraisessa. Jotain valittamista?

Erikoinen asenne sinulla, kun nyt kuitenkin on kyse omien kalojesi kuolemisesta happikatoon.

Itselläni on tavallisillakin kaloilla tuplasti tuo määrä vedenkiertoa, siksi tuo vähäinen kierrätys pisti silmään. Olen aina luullut että seeprapleko vaatisi erityisen hapekasta vettä.

[teemu7117]

Juu itselläni ei ole ainakaan rehellisesti yhtään tarkoitus lyödä lyötyä tai haastaa riistaa kenenkään kanssa tässä aiheessa, mutta katselin tuossa tuosta 2026:sesta tietoja niin eikö tuossa ole massojen kanssa kierto vain se 650 l/h ja se kuulostaa mielestäni käyttö tarkoitusta varten kyllä todella vähältä, jos käsitin oikein ja altaassa ei todella ole mitään muita laitteita vettä kierrättämässä.

Tietysti jos tuo kaikki suodattimen ulosantama virtaus antaa altaan pintaan niin sitten ehkä jotenkin mutta käsitin noista aiemmista ettei sekään välttämättä kaikki pintaan tule. Omissa altaissani on koko sen ajan mitä hommaa on varsinaisesti harrastettu ja monneja erilaisia noissa pyörinyt niin aina ollut todella voimakas pintavedenkierto.

Monet seepraharrastajat tuntuvat suosivan 10-20 kertaista vedenkiertoa tunnissa altaissa. Itse olen huomannut ettei se vedenkierto/tunti aina kerro virtauksesta kaikkea. Meillä isossa monni altaassakaan (440 litraa) ei ole enää kuin 5 kertaa tunnissa vedenkierto, mutta siinä antaa sekä 1000 l/h mattosuodattimen pumppu sekä 2252:nen powerline molemmat viistosti suoraan pintaan joten pintavesi kiertää todella vahvasti. Toisen 2252:sen poistin altaasta kun en saanut virtauksia mitenkään järkevästi suunnattua tai kun sain viimein virtauksen yhdenmukaiseksi haarniskamonnit eivät enää pystyneet uimaan.

Helmipalloilla on tämän hetkisessä pikkukaksiossaan laskennallinen vedenkierto 18 kertainen vesimäärään nähden, mutta kun se on toteutettu pikku pumpuilla ei virtaus tunnu sielläkään ihan mahdottomalta.

[Inia]

Tätä kyseistä allasta olen pitänyt lähinnä nuorten seeprojen kasvatusaltaana, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi pitää altaassa kovaa virtausta. Plekot ovat voineet oikein mainiosti ja tämä happikato oli nytkin vain tuon kannon ja sen pinnalla olleen bakteerikasvun syytä (tietenkin voimakas pintavedenkierto olisi saattanut lieventää tapahtunutta). Altaassa on runsaasti kasveja joten päivisin happitilanne nousee hyvinkin korkeaksi ilman runsasta vedenkiertoakin.

[Maisu]

Tätä kyseistä allasta olen pitänyt lähinnä nuorten seeprojen kasvatusaltaana, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi pitää altaassa kovaa virtausta. Plekot ovat voineet oikein mainiosti ja tämä happikato oli nytkin vain tuon kannon ja sen pinnalla olleen bakteerikasvun syytä (tietenkin voimakas pintavedenkierto olisi saattanut lieventää tapahtunutta). Altaassa on runsaasti kasveja joten päivisin happitilanne nousee hyvinkin korkeaksi ilman runsasta vedenkiertoakin.

Onko taustalla siis jokin kuivakausisimulaatio? Kasvavatko poikaset luonnossa vähähappisemmassa vedessä kuin vanhempansa vai mikä tuon ensimmäisen lauseen ajatuksena on? Toisen lauseen väittämään en voi täydestä sydämestäni yhtyä; kyllä tämän kaltaisen katastrofin syy on pohjimmiltaan harrastajan ajattelemattomuudessa ja/tai tietämättömyydessä vaikka sitä olisikin vaikea myöntää. Kolmas lause puolestaan sisältää jo itsessään vasta-argumentin, kun tiedetään runsaan kasvimäärän myös vastaavasti kuluttavan happea vedestä öisin. Tuo ei ole millään tasolla pomminvarma systeemi.

Inhimillisiä virheitähän sattuu eikä tarkoitus todellakaan ole "lyödä lyötyä" mutta jos virheistään ei ole valmis oppimaan niin silloin minusta jotain on pielessä.

[VesiEläin]

Itselläni on runsaasti vedenkierrätystä kaikissa plekoja sisältävissä altaissa, mutta kyllä ne seepraplekot elävät ja lisääntyvät myös vähävirtaisessa akvaariossa. Tällä Kailla, jolta Saksasta ne seeprapienokaiset käytiin hakemassa, oli kutualtaissa VAIN mattosuodatinsydeemi, virta ei todellakaan ollut kova. Kaikki alkuperäiset aikuiset olivat hengissä selvinneet vuosia ja pienokaiskuolematkaan ei kovin yleisiä ole ollut.
Kasveja näissä kutualtaissa ei juuri ollut, joten hiilari ei kovin korkealle nouse varmasti yölläkään, mutta taitaa olla kuitenkin hiukan liioiteltua se pakollinen "jumalaton virtaus". Toki happea vedessä pitää olla, sitä ei passaa vähätellä, enkä itse uskaltais riskeerata pelkällä matolla, mutta että näinkin voipi olla.

Ja täytyy todeta että kun poistettiin liiallinen virtaus salamanterialtaasta(Ei toki voi verrastaa seeproihin, mutta), plekot tuntuvat paljon aktiivisimmilta(Toimii nyt pelkällä matolla, suihkuputki suunnattu puhaltamaan pelkästään pintaan).

[Inia]

katastrofin syy on pohjimmiltaan harrastajan ajattelemattomuudessa ja/tai tietämättömyydessä

Niin, tässä tapauksessa tietämättömyydestä siitä että kyseinen kanto imee altaasta hapen. Voin todellakin myöntää etten tiennyt, enhän muuten olisi kyseistä kantoa tuonne työntänyt.

Tuo ei ole millään tasolla pomminvarma systeemi.

Ovatko omat altaasi pomminvarmoja? Haluaisin nähdä moiset suojalasitetut systeemit!

Jos virheistään ei ole valmis oppimaan niin silloin minusta jotain on pielessä.

??!!

Muuhihin argumentteihisi VesiEläin jo vastasikin.

[Maisu]

Jos virheistään ei ole valmis oppimaan niin silloin minusta jotain on pielessä.

??!!

Vekkulisti irroitettu asiayhteydestään ja vielä vaihdettu alkukirjain isoksi tuosta minulta lainatusta lauseesta.

[teemu7117]

Inia:
Plekot ovat voineet oikein mainiosti ja tämä happikato oli nytkin vain tuon kannon ja sen pinnalla olleen bakteerikasvun syytä (tietenkin voimakas pintavedenkierto olisi saattanut lieventää tapahtunutta).

Aivan aivan, jokainen allas toki on oma systeeminsä ja sinullahan on ilmeisesti noin pääosin nämä seeprat ja myös muut kalat ja niiden hoito melko hyvin hallussa kun poikasta puskee monelta eri lajilta ja kaikenkaikkiaanhan tämä on vain tosi valitettava tapaus. Ehkä olisi ollut vältettävissä, ehkä ei.

Toivotaan että nyt kaikki kyseistä "moorapuuta" altaaseensa laittavat harrastajat jaksavat liotella nuo juurensa kunnolla ja saavat nyt sitten jotain kautta tiedon että happikato saattaa yllättää joissain altaissa joissain tilanteissa tuon bakteerikasvuston myötävaikutuksella.

Toivon myös sitä että mahdollisimman moni oikea akvaariokauppiaskin, jotka näitä myy saa tiedon ja muistavat myös kertoa asiakkailleen että juuria pitää liottaa tai muuten voi käydä ölösti. Akvaariokauppiaita ja kauppojahan on monenlaisia. Jossain myydään teollista kalkkiraetta pohjahiekaksi makean veden altaisiin.

VesiEläin:
Taitaa olla kuitenkin hiukan liioiteltua se pakollinen "jumalaton virtaus". Toki happea vedessä pitää olla, sitä ei passaa vähätellä, enkä itse uskaltais riskeerata pelkällä matolla, mutta että näinkin voipi olla.

Ja täytyy todeta että kun poistettiin liiallinen virtaus salamanterialtaasta(Ei toki voi verrastaa seeproihin, mutta), plekot tuntuvat paljon aktiivisimmilta(Toimii nyt pelkällä matolla, suihkuputki suunnattu puhaltamaan pelkästään pintaan).

Olen huomannut myös saman salamanteriplekoilla että eivät kyllä välttämättä kaipaa mitään ihan tolkutonta virtausta viihtyäkseen. L-46:sta en sitten omakohtaisesti mitään tiedäkään ja Hypancistruksista ylipäätään hyvin vähän kun nuo minun ekat Hypancistrukset (L-201:set) ovat olleet vasta todella vähän aikaa meillä.

Jokainenhan meistä hoitaa altaita tyylillään mutta kuitenkin itse panostaisin tuohon pintavedenkiertoon. Nythän puhutaan kuitenkin altaista joissa on todella lämmintä vettä ja siinä asiassa lähtisin itse panostamaan ensin siihen että altaassa on varmasti riittävästi tai edes omasta mielestä toivottavasti riittävästi happea ja sitten vasta muihin esim. sisustuksellisiin asioihin. Kaikkien silmiin pintaa hakkaava puhuri ei välttämättä ole kaunista jostain powerline suodattimista tai kiertovesipumpuista puhumattakaan. Se pintavedenkierron lisääminen ei välttämättä vaadi koko altaaseen mitään jumalatonta veden kiertoa ylipäätään.

Mattosuodattimista sen verran että vaikka olenkin itse kova mattosuodatin fani edelleen niin kylä minua aina kauhistuttaa se että monesti suositellaan esim. johonkin puolen kuution akvaarioihin ainoastaan yhtä oikein mitoitettua mattoa jollain eheim 1000:lla pumpulla.
Biologinen suodatus toimii varmasti noilla hyvin (mikäli happeakin on) mutta kyllä veden hapetuksen ja roskien keruun kanssa ollaan varmasti pulassa. Tuommoinen 1000 pumppu vaikka miten suunnattuna isomman altaan pintaan ei sitä kyllä paljon jaksa liikuttaa.

[prboy]

Itselläni on runsaasti vedenkierrätystä kaikissa plekoja sisältävissä altaissa, mutta kyllä ne seepraplekot elävät ja lisääntyvät myös vähävirtaisessa akvaariossa. Tällä Kailla, jolta Saksasta ne seeprapienokaiset käytiin hakemassa, oli kutualtaissa VAIN mattosuodatinsydeemi, virta ei todellakaan ollut kova. Kaikki alkuperäiset aikuiset olivat hengissä selvinneet vuosia ja pienokaiskuolematkaan ei kovin yleisiä ole ollut.

Yksi ensimmäisistä seepraplekojen (L 46) kuduista tapahtui muistaakseni Tanganjika-altaassa. Se muistuttaa kovin vähän seeprojen luontaista elinympäristöä.

Seeprojen (ilmeisesti kaikkien lajien) elinympäristössä on erinomaisen kova virtaus. Lechner, Geiger & Werner toteavat artikkelissaan (Datz 12/2005, paras lukemani seeprajuttu), että akvaariossa kova virtaus ei ole välttämätöntä. Väite perustuu siihen, että seeprat oleskelevat virroissakin suuren osan ajasta suvantopaikoissa kivien ja juurakoiden kätkössä. Sen sijaan korkeasta lämmöstä (26-30 astetta) ja veden varsin korkeasta happipitoisuudesta ei saa tinkiä. Ratkaisematon yhtälö on siis: Miten turvata kaikkialle akvaarioon veteen korkea happitoisuus korkeassa lämmössä ja myös yöllä. Lämpötilan noustessa kun kalojen aineenvaihdunta ja sen myötä myös hapentarve entisestään kasvavat.

Säännöllisten vedenvaihtojen ohella tarvitaan muutakin. Em. herrat suosittavat ilmastimen tai jopa diffuuserin (Diffusor) käyttöä. Tehokkaasta suodatuksesta ja virtauksestakin (etenkin pintavirtauksesta) on ilman muuta hyötyä. Minun nähdäkseni voimakkaasta kierrosta voi seepra-akvaariossa olla haittaa vain silloin, kun pienet poikaset eivät saa kiinni ruokaa.

Kasveja näissä kutualtaissa ei juuri ollut, joten hiilari ei kovin korkealle nouse varmasti yölläkään, mutta taitaa olla kuitenkin hiukan liioiteltua se pakollinen "jumalaton virtaus". Toki happea vedessä pitää olla, sitä ei passaa vähätellä, enkä itse uskaltais riskeerata pelkällä matolla, mutta että näinkin voipi olla

Ja täytyy todeta että kun poistettiin liiallinen virtaus salamanterialtaasta(Ei toki voi verrastaa seeproihin, mutta), plekot tuntuvat paljon aktiivisimmilta(Toimii nyt pelkällä matolla, suihkuputki suunnattu puhaltamaan pelkästään pintaan).

Minä en oikein luota näihin musta tuntuu havaintoihin. Minun kokemusteni mukaan monet plekot muuttuivat "paljon aktiivisemmiksi" vähän ennen kuolemaansa. Runsas liikkuminen näytti littyvän jonkinasteiseen pahoinvointiin. Poikkeava aktiivisuus ei suinkaan aina tarkoita hyvinvointia. Ja kuten edellä on sanottu, veden liikkumisen sijasta veden happipitoisuus on tärkeä.

En muuten pelkästään huvin vuoksi kirjoittanut tuolla edellä siteeraaamassani kappaleessani moninkertaisen suodatuksen tarpeesta. Useimmat akvaristit eivät taida tajuta, kuinka nopeasti akvaarion happitilanne heikkenee. Tuukkis kertoi jo oivallisen esimerkin. Minulle on käynyt täsmälleen samoin. Tein illalla tapani mukaisen reilun vedenvaihdon. Veden määrä pääsi yhdessä akvaariossa liian suureksi ja vesin otti pienellä osalla kiinni akvaarion peitelaseihin. Laiskuuttani en viitsynyt valuttaa ylimääräistä vettä pois. Muutaman tunnin nukuttuani vaimo herätti minut kysyen mikä täällä kopsahtelee. Pian tajusin äänen tulevan olohuoneessa olevasta akvaariosta. Ripsimonnit yrittivät epätoivoisesti saada edes ilmakehän happea ja hyppäsivät päin peitelasia.

Minulla ei tietenkään ollut kotona vetyperoksidia. (Kaikilla seeprankasvattajilla tietysti on. ) Jukka Järven sivuilta voi havaita miksi se on tärkeä. Ryhdyin nopesti veden vaihtoon ja sainkin pääosan kaloista pelastettua. Vain brichardini ja pari muuta ripsaria kuolivat.

Tässä tapauksessa pelkästään pintakaasunvaihdon estyminen huononsi muutamassa tunnissa akvaarion 02/CO2-tasapainon niin, että hyvin kestävät ripsimonnitkin menehtyivät. Niistä koskissa elävällä brichardilla näyttää olevan suurin hapentarve. Vastaava tilanne voi sattua myös jos likainen sisäsuodatin laukeaa tai pysähtyy sähkökatkoksen vuoksi eikä lähde uudelleen käyntiin taikka jos isohko kala kuolee alkuyöstä akvaariossa. Ulkosuodatin on muuten siinä mielessä varmempi, että hajaantuvan lietteen kaasut pääsevät vain kapean letkun kautta altaaseen. Aikaa korjaamiseen voi olla vielä seuraavaan päivään asti.

Eli kyseessä olevassa tapauksessa ei ole mitään ihmeellistä. Suodatus on ollut akvaarioon nähden aivan riittämätön. Tavallista enemmän happea akvaariosta syönyt juurakko kulutti hapen seeprojen kannalta kriittisen alhaalle. Noin nopeasti ja helposti se käy. Senhän kaikki seepran omistajat kuitenkin jo entuudestaankin tietävät.

[Thompson]

Tämä VesiEläimen mainitsema kasvattaja tosiaan piti kolmessa altaassa yhdeksää villiä seepraplekoa. Kahdessa muussa altaassa oli sitten eri ikäisiä poikasia. Kaikissa altaissa oli pienet kulmamalliset mattosuodattimen Eheimin Compact 600 pumpuilla ja poikasten matto toimi ilmapumpulla.

Nämä alkuperäiset seeprat hän oli hankkinut/ostanut vuonna -98, yhtään ei ollut kuollut vuosien aikana. Tai näin hän kertoi.

Salamantereista: Olemme pitäneet kuutta ja seitsemää yksilöä 120 ja 150 litraisissa altaissa nyt vähän toista vuotta. Altaissa on mattojen lisäksi ollut sisäsuodattin jonka valmistaja lupaa pumppaavan 1200 litraa tunnissa. Plekot eivät liikkuneet päiväsaikaan ollenkaan vaan loikoilivat koloissaan ja kantojen alla. Sittemmin tämän aikaisemmin mainitsemani kasvattajan ehdotuksesta poistin sisäsuodattimen kokonaan. Nyt kalat ovat muutaman kuukauden olleet näissä oloissa ja liikkuvat aikaisempaa enemmän sekä harrastavat kututouhuja, niissä kumminkaan toistaiseksi onnistumatta.

Koska en tiedä, kerron vain havainnoistani. Ruokaa altaaseen laitettaessa näkee melko hyvin miten virtaus tankissa menee ja helposti useasta lähteestä tullessaan, se saa aikaan melkoisia pyörteitä ja ristivetoa. Tämä saattaa olla syynä siihen ettei kukaan viihdy tietyissä altaan osissa vaikka siellä olisi suojaa ja ruokaa?

[Maisu]

Tästä saa nyt vähitellen sen käsityksen, että näiden itseään kokeneina harrastajina pitävien seeprankasvattajien mielestä heillä olisi jokin erikoisoikeus olla täyttämättä kalojen luontaisia tarpeita ja olla pyrkimättä luonnonmukaisiin oloihin.

[Thompson]

Tästä saa nyt vähitellen sen käsityksen, että näiden itseään kokeneina harrastajina pitävien seeprankasvattajien mielestä heillä olisi jokin erikoisoikeus olla täyttämättä kalojen luontaisia tarpeita ja olla pyrkimättä luonnonmukaisiin oloihin.

Näinhän se menee, ei meidän koirakaan juokse ruokaansa kiinni saati muuten käyttäydy luonnollisesti.

[Räähkä]

Bakteerikasvuston aiheuttama happikato ihan varmaan! Itselläni oli altaassa kova pintaveden kiertokin, kun lisäsin sinne suuren 2 KUUKAUTTA liotetun, sitä ennen tuoreen koivun juurakon. Juurakko oli myös kuorittu, mutta silti se peittyi kokonaan valkoiseen nöyhtään. Aamulla heräsin, appelsiinipleko kuolleena pinnalla, kardinaalitetrat henkeä haukkomassa. Tetroista ehti kuolla myös 5-6 ennen kuin sain ne ongittua ylös (30 kpl). Juurakkoa en suinkaan poistanut, vaan siirsin kalat muualle, eivätkä tetrat enää olekaan kyseisessä, nykyään kiekkoaltaassa. Eikä juurakko ole sen koommin aiheuttanut ongelmia. Siis kun lisäätte uuden juurakon, niin seuratkaa nöyhdän muodostumista! Jos juurakko on suuri altaan kokoon nähden, niin on suuri vaara kovasta virtauksesta huolimatta.

[Hara]

Tästä saa nyt vähitellen sen käsityksen, että näiden itseään kokeneina harrastajina pitävien seeprankasvattajien mielestä heillä olisi jokin erikoisoikeus olla täyttämättä kalojen luontaisia tarpeita ja olla pyrkimättä luonnonmukaisiin oloihin.

Juu, näinhän se on - itse kasvatan kalojani tiskialtaassa...

[_Marjana_]

Juu, näinhän se on - itse kasvatan kalojani tiskialtaassa...

Mitä tiskialtaassako? En ole ennen moisesta kuulutkaan Aika omaperäistä mahtaa toimia

[Kaizu]

Pelleilyksi meni, lukkoon. Ei varoituksia, tällä kertaa.