Sukarapu on raskaana!
Valvoja: Moderaattorit
Onkos täällä ketjua jossain missä olisi kuvat kaikista yleisimmistä sukaravuista? Ostin pussillisen greenejä, white pearl ja sitten noita tulisukarapuja(red cherrykö?). Osa on pieniä ja toiset isompia, ja kun jossain välissä osa muuttaa toiseen akvaan, olisi kiva saada ne lajiteltua. Myyjä sanoi ettei greenit kovin vihreitä ole olleet jostain syystä.
Niin ja onko ne munat pyrstön alla valkoisia vai tummia?Ja mitkäs ne oli ne tulisukaravun sukupuolierot?
Niin ja onko ne munat pyrstön alla valkoisia vai tummia?Ja mitkäs ne oli ne tulisukaravun sukupuolierot?
*laa la laa*
Ovat kyllä vekkuleita. Siinä määrin jopa, että kun lisääntyvät sitä tahtia kuin minulla, mieli tekisi jonkinlaiseen periytymissäännöstelyyn. Tarkoittaen, että pyrkisin ohjaamaan lisääntymistä enempi valkoisempaan suuntaan, kun on nuo valkoisemmat kysytympiä. Jarruna vaan on tuo aviomies, joka ei enää edes yhtä pientä ylimääräistä allasta katselisi 

Samasta syystä meille jäi aluksi lainaan tullut 27 litrainen allas 54 litraisen rapulan lisäksiHermis kirjoitti: Tarkoittaen, että pyrkisin ohjaamaan lisääntymistä enempi valkoisempaan suuntaan, kun on nuo valkoisemmat kysytympiä. Jarruna vaan on tuo aviomies, joka ei enää edes yhtä pientä ylimääräistä allasta katselisi

Joo mutta näissähän on ihan mukava juttu, että ei tarvitse olla satalitraisia altaita, vaan semmonen pieni pöytämallikin(useampi luonnollisesti..)käy mainiosti
Meillä ei ukkokaan vastustaisi varmaankaan noita pieniä akvoja, kun eivät varsinaisesti vie tilaa ja ovat tietenkin "tilapäisesti vaan", jotta voisi kokeilla tuota ns.jalostushommaa
Ja sitäpaitsi onhan noi ravut paaljon jännempiä kun jotkut kalat, se on sentään vähän niinkun ällöjä tuommosia nilviäisiä(kelpaa ukonkin näyttää kavereille, etä kato mitä meillä on
)
Nimim. Suuria suunnitelmia



Nimim. Suuria suunnitelmia
*laa la laa*
Uusimmassa Akvaristissa oli, että naaraat ovat vantterampia ja takaruumista pulleampia kuin koiraat. Ja naaraalla on suuremmat vatsataskut takaruumiin alla sekä pidemmälle alaspäin ulottuva selkäkilpi. Koiraan selkäkilven alareuna on suora , naaraan alspäin pullistuva... Plus sitten tietenkin se mätirypäs
.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
-
- Advanced Member
- Viestit: 1413
- Liittynyt: 12:02, 23.06.2004
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kuusamo
Hassua, kun 1,5 viikkoa sitten Akvaristista luin tulisukaravuista ja kuorenvaihdoista ja poikasista. Seuraavana päivänä sitten bongaan ekaa kertaa omasta altaastani (greenit ja red cherryt olivat silloin olleet n. kuukauden) ravunpoikasen, sitten bongasin kuusi (olivat 5-10mm pitkiä) ja samana päivänä vaihdetun kuoren. Vaikka oon tarkasti allasta seurannut, niin en ole kertaakaan aikaisemmin poikasia/vaihdettua kuoria löytänyt.
Nyt niitä pienempiäkin poikasia näkee useammin, ehkä osaan vain paremmin etsiä.

Alku oli NIIN lupaava, mutta sitten... emoravut menehtyivät, ilmeisesti lämmönnousun johdosta.. Kun sitä aikani surin, löytyi eräänä kauniina päivänä kaksi pienen pientä, täydellistä tulisukarapulasta! Ihania!
Nyt jäljelle jääneiden ja kahden lapsen voimin on menty elämässä eteenpäin ja kuoria on tällä viikolla löytynyt kaksikin kappaletta. Vaan munia ei näjy.. josko kaikki on naisrapuja...
Ajattelinkin nyt, että koetan saada uutta verta mukaan, jospa vaikka mukana tulisi jokunen miekkonenkin.
Muutimme puolitoistaviikkoa sitten nelisensataa kilometriä ja jännitti niin kovasti, että miten kalojen ja rapujen käy.. vaan kaikki meni erinomaisen hyvin. Toivottaavsti menee jatkossakin, nitriittipiikin pelko vielä häämöttää...
Mut on nuo rapuset sulkkuja!
Nyt jäljelle jääneiden ja kahden lapsen voimin on menty elämässä eteenpäin ja kuoria on tällä viikolla löytynyt kaksikin kappaletta. Vaan munia ei näjy.. josko kaikki on naisrapuja...

Muutimme puolitoistaviikkoa sitten nelisensataa kilometriä ja jännitti niin kovasti, että miten kalojen ja rapujen käy.. vaan kaikki meni erinomaisen hyvin. Toivottaavsti menee jatkossakin, nitriittipiikin pelko vielä häämöttää...
Mut on nuo rapuset sulkkuja!

88 litrainen tetra-piikkisilmä-tulisukarapu mix.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Sukaravut lisääntyvät suunnilleen yhtä helposti kuin vaikkapa miljoonakalat - eli jatkuvasti, halusi omistaja sitä tai ei.
Edellyttäen tietysti, että vesiolot ovat suunnilleen kunnossa. Kovin niuhoja ne eivät kyllä vesiarvoistakaan ole, ainakaan ne lajit, joita omista altaistani löytyy.
Osa sukaravuista tekee pieniä poikasmääriä (20-50) ja poikaset kuoriutuvat emojensa pienoismalleina ja pärjäävät heti samanlaisissa oloissa kuin vanhempansa. Sellaisia ovat esimerkiksi viher-, tuli- ja kirsikkasukaravut. Toiset lajit taas tekevät tuhansia mätimunia, mutta poikasilla on toukkavaihe, jonka aikana ne tarvitsevat murtovettä. Tavallisessa akvaariossa poikaset siis kuolevat muutamassa päivässä. Sellainen laji on esimerkiksi leväsukarapu.
Osa sukarapulajeista risteytyy keskenään, osa ei. Muistaakseni juttu menee suunnilleen niin, että Neocaridina-suvun lajit, kuten kirsikka- ja helmisukarapu, risteytyvät herkästi keskenään. Caridina-sukuiset sen sijaan eivät, mutta niiden joukossa taas on saman lajin eri jalostusmuunnoksia tai hyvin lähisukuisia lajeja (alalajeja?), jotka tietysti risteytyvät. Uusimmassa Akvaristissa varoitellaan tulisukaravun voivan risteytyä kimalais-, tiikeri- ja mehiläissukarapujen kanssa. Kirsikka- ja leväsukarapu kuuluvat eri lajin lisäksi kokonaan eri sukuihin, joten niiden välisestä risteytymisestä ei ole vaaraa.

Osa sukaravuista tekee pieniä poikasmääriä (20-50) ja poikaset kuoriutuvat emojensa pienoismalleina ja pärjäävät heti samanlaisissa oloissa kuin vanhempansa. Sellaisia ovat esimerkiksi viher-, tuli- ja kirsikkasukaravut. Toiset lajit taas tekevät tuhansia mätimunia, mutta poikasilla on toukkavaihe, jonka aikana ne tarvitsevat murtovettä. Tavallisessa akvaariossa poikaset siis kuolevat muutamassa päivässä. Sellainen laji on esimerkiksi leväsukarapu.
Osa sukarapulajeista risteytyy keskenään, osa ei. Muistaakseni juttu menee suunnilleen niin, että Neocaridina-suvun lajit, kuten kirsikka- ja helmisukarapu, risteytyvät herkästi keskenään. Caridina-sukuiset sen sijaan eivät, mutta niiden joukossa taas on saman lajin eri jalostusmuunnoksia tai hyvin lähisukuisia lajeja (alalajeja?), jotka tietysti risteytyvät. Uusimmassa Akvaristissa varoitellaan tulisukaravun voivan risteytyä kimalais-, tiikeri- ja mehiläissukarapujen kanssa. Kirsikka- ja leväsukarapu kuuluvat eri lajin lisäksi kokonaan eri sukuihin, joten niiden välisestä risteytymisestä ei ole vaaraa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1291
- Liittynyt: 18:52, 10.11.2003
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kaustinen
Sitten kun alkaa olemaan sitä liikakansoitusta niin olisin kiinnostunut ostamaan kymmenkunta rapustaPipa kirjoitti:Heitänpä oman kysymykseni tänne ketjun jatkoksi. Akvaario on reilu 60 litraa ja keväällä sinne hankittiin viisi tulisukarapua. Nyt niitä on 20-30 ja lisää tuntuu tulevan koko ajan...
Milloin puhutaan liikarapukansoituksesta?

Tarvitsemme eniten rakkautta silloin kun sitä vähiten ansaitsemme.
Periaatteessa sukaravut eivät paljon vettä likaa ja eivät hirmuisesti syökään, joten niitä voi kyllä huoletta pitää isonkin kasan pienessä altaassa kunhan ei ruoki liikaa, vaihda vettä liian harvoin/vähän, pidä turhan tehotonta vedenkiertoa altaassa. Itselläni oli tuossa noin 50-litraisessa altaassa juuri noin 140 sukarapua, vaihdan vettä reilu 90% kerran viikossa ja käytän vedenparannusainetta, ruokin tekemilläni katkarapulastuilla ja NLS -raeruoilla (+ nyt uutena Pienestä Akvaariokaupasta mukaan tulleet Hikarin Algae Wafers) keskimäärin joka toinen päivä. Kasveja on reippaasti ja vedenkiertoa innokkaan sisäsuodattimen verran.
Parhaiten sen sopivan määrän näkee siitä, että miten sukaravut käyttäytyvät. Tyytymättömät otukset uivat jatkuvasti levottomasti (kuten esimerkiksi normaalisti juuri poikasia kuoriutumaan auttava naaras) pitkin allasta tai pakkautuvat johonkin lähelle pintaa tai suodattimen ulostulovirtausta. Tyytyväiset sukaravut kulkevat rapsutellen kasveja, laseja ja muita pintoja akvaariossa etsien ruokaa ja uiden pitkin allasta, kaikki touhuten omiaan. Jos sukaravut käyttäytyvät normaalisti, niin oma esteettinen silmä ja maalaisjärki toimii hyvin otusmäärän päättämisessä.
Jos kaikki asiat ovat kunnossa (kunnollinen suodatus, hillitty ruokinta, riittävästi kasveja, viikottaiset vedenvaihdot (mieluusti vedenparannusaineen kera)) ja jos pelkkinä asukkaina on sukarapuja, niin esimerkiksi viisikymmenpäinen parvi 50-litraisessa on ihan toimiva juttu.
Parhaiten sen sopivan määrän näkee siitä, että miten sukaravut käyttäytyvät. Tyytymättömät otukset uivat jatkuvasti levottomasti (kuten esimerkiksi normaalisti juuri poikasia kuoriutumaan auttava naaras) pitkin allasta tai pakkautuvat johonkin lähelle pintaa tai suodattimen ulostulovirtausta. Tyytyväiset sukaravut kulkevat rapsutellen kasveja, laseja ja muita pintoja akvaariossa etsien ruokaa ja uiden pitkin allasta, kaikki touhuten omiaan. Jos sukaravut käyttäytyvät normaalisti, niin oma esteettinen silmä ja maalaisjärki toimii hyvin otusmäärän päättämisessä.
Jos kaikki asiat ovat kunnossa (kunnollinen suodatus, hillitty ruokinta, riittävästi kasveja, viikottaiset vedenvaihdot (mieluusti vedenparannusaineen kera)) ja jos pelkkinä asukkaina on sukarapuja, niin esimerkiksi viisikymmenpäinen parvi 50-litraisessa on ihan toimiva juttu.
Ai sitä tyytymättömyyttäkö se on ku meillä muutama koiraspuolinen vihersukarapu on jatkuvasti uimassa ympäri allasta, oikein virrassa surffaavat... Muut kulkee pinnoilla ja sukaset käy koko ajan..rain- kirjoitti: Parhaiten sen sopivan määrän näkee siitä, että miten sukaravut käyttäytyvät. Tyytymättömät otukset uivat jatkuvasti levottomasti (kuten esimerkiksi normaalisti juuri poikasia kuoriutumaan auttava naaras) pitkin allasta tai pakkautuvat johonkin lähelle pintaa tai suodattimen ulostulovirtausta. Tyytyväiset sukaravut kulkevat rapsutellen kasveja, laseja ja muita pintoja akvaariossa etsien ruokaa ja uiden pitkin allasta, kaikki touhuten omiaan. Jos sukaravut käyttäytyvät normaalisti, niin oma esteettinen silmä ja maalaisjärki toimii hyvin otusmäärän päättämisessä.
Meillä on siis viher- ja kirsikkasukarapuja. Ja lisää tulee, nytkin ainakin 2 naarasta kumpaakin lajia kantaa munia ja niitä puolen sentin pikkurapuja on iso kasa (jotka pitäisi huomenna saada kaikki pyydystettyä tuolta altaan vaihtoa varten... Kiva urakka!
Akvaariot 40l, 180l, 243l, 252l ja 760l
Asukkaina kaloja ja sukarapuja. Perheessä myös kissa.
kuvia
akvasivuni
Asukkaina kaloja ja sukarapuja. Perheessä myös kissa.
kuvia
akvasivuni
-
- Advanced Member
- Viestit: 1889
- Liittynyt: 15:47, 06.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Labyrinttiyhdistys
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
kirsikkasukarapu - Neocaridina denticulata sinensis var. "Red Cherry"Drooms kirjoitti:kirsikka-, tiikeri-, kimalais- ja kuultosukarapujen tieteelliset nimet?
tiikerisukarapu - Caridina cf. serrata "Tiger"
kimalaissukarapu - Caridina cf. breviata "Bumblebee"
kuultosukarapu - Caridina simoni simoni
Tähän mennessä nimettyjen sukarapujen suomenkielinen nimilista löytyy Aponogeton -verkkolehdestä 4/2006 ja Akvaristi -lehdestä 2/2006.
-Sami-