Neonsateenkaari

Muihin ryhmiin sopimattomat kalat (sateenkaarikalat, sädekalat, pallokalat jne.), mukaan lukien muut "örkit".

Valvoja: Moderaattorit

-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Chyental kirjoitti:Mahtasko tuo vaalea hiekkapohja olla joku osuus muutokseen, ennen kun oli tavallinen sora?
Aaaah, siinäpä yksi mahdollisuus. Minulla purppurat menevät tummiksi jos vesi ei ole kohdallaan, mutta joskus muutoinkin näennäisesti syyttä. Kun naiset eivät kiinnosta on väritys myöskin tummempi. Ehkäpä lämpötilan lasku tms. on saaneet ne pois "kutuvalmiudesta". Itselläni kun on niin vähän kokemusta neoneista niin en ole vielä nähnyt ne tummina. Lämpöä minulla on nyt lämmittimessä säädetty 27 asteeseen (tietojen mukaan hieman korkea purppuroille, mutta eivät kuitenkaan ole moksiskaan!) ja kutuleikit edelleen kovasti päällä.

------------------------
Kati kirjoitti:Juu, varsinaisia sattareitahan (Melanotaeniidae-heimo) ovat (ymmärtääkseni ja muistaaksani [;)]) vain Melanotaenia-, Chilatherina- ja Glossolepis-suvut. Jos laajennetaan ylöspäin hopeakylkiin, saadaan mukaan mainitsemiesi lisäksi myös "blue-eyet", joista ainakin jokin Pseudomugil-laji on tullut kaupassa vastaan. Niin, ja Iriatherina werneri on joskus sattunut silmään... se taitaa kuulua samaan poppooseen Marosatherinojen kanssa, ei se ainakaan "aito sattari" tai sinisilmä ole (?).
Enpä varmuudella tiedä mitkä lasketaan ja mitkä ei lasketa Sateenkaarikaloihin, mikään tietelijä kun en ole, mutta esim. tuossa aikaisemmin mainitussa kilpailulinkissä mainitaan Sateenkaarikilpailun alueeseen kuuluviksi Cairnsichthys, Chilatherina, Glossolepis, Iratherina, Melanotaenia, Pseudomugil, ja Rhadinocentrus sekä "ei varsinaisesti Sateenkaaria olevat mutta kilpailuun kepuutettavat" Telmatherina ja Bedotia. Tosin en tiedä nykyisestä tilanteesta, tuollakin sivulla puhutaan edelleen esim. Telmatherinasta eikä Marosatherinasta, eikä häiventäkään mistään julkaisupäivämääristä...

Enkä ole muuten itse nähnyt Iriatherina werneriä IRL, se on kiehtova ja kaunis laji. Olen vain ymmärtänyt että sitä on hieman vaikeahko pitää sillä se ei syö kuin ihan pienijakoista ruokaa (?).
Kati kirjoitti:Tiedätkö muuten enemmän noista tulevista (tai nykyisistä) suomenkielisistä nimistä? Bedotia geayihan on ainakin vielä revontulikala, M. ladigesi sädekala.
Lista tullee viime kuuleman mukaan ulos talvella... En ainakaan ole kuullut että olisi jo tullut. Sittenpä nähdään onko purppurasateenkaarikala vaikka punakirjokala tms.
Kati kirjoitti:Parkinsoneja oli ainakin vielä hetki sitten ainakin Myyrmannin Faunattaressa ja Kurjessa.
Pitänee käydä katsastamassa, niin laiskasti olen viime aikoina jaksanut liikkeitä kiertää. Jos joku joskus näkee jotain versiota Melanotaenia splendidasta tai Melanotaenia duboulayia missään niin huutakaa ja kovaa!!!
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Chyental
Senior Member
Senior Member
Viestit: 738
Liittynyt: 13:06, 21.01.2002
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Chyental »

Hei! Ootteko muuten huomanneet sateenkaarilla mitään herkkyyksiä? Kuten kerroin, multa kuoli kaikki sateenkaaret yhtä neonia lukuunottamatta viime keväänä vesilaitoksen kämmin takia, ja eilen sain tietää, että täällä tehdään putkiremppaa (alotetaan nyt torstaina), joka pitäis päättyä toukokuussa...musta tuntuu etten uskalla ostaa sateenkaaria yhtäkään ennen rempan loppumista.... :(
-Chyental-
-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Chyental kirjoitti:Hei! Ootteko muuten huomanneet sateenkaarilla mitään herkkyyksiä? Kuten kerroin, multa kuoli kaikki sateenkaaret yhtä neonia lukuunottamatta viime keväänä vesilaitoksen kämmin takia, ja eilen sain tietää, että täällä tehdään putkiremppaa (alotetaan nyt torstaina), joka pitäis päättyä toukokuussa...musta tuntuu etten uskalla ostaa sateenkaaria yhtäkään ennen rempan loppumista.... :(
Minulla kuten todettua on sateenkaareni pehmeässä vedessä, ja elelevät ainakin siinä iloisina. Helposti vedenlaadun muutos saa kyllä niiden suun ympärille muodostumaan "mömmöä" josta en ole varma mitä se on (hometta ei luulisi olevan...). Se näkyy parhaiten Purppuranaaraissa ja paranee nopeasti vedenvaihdon jälkeen. Muuten en ole huomannut niiden olevan mitenkään älyttömän herkkiä vedenlaadun suhteen, tosin Helsingin vesi on suhteellisen tasalaatuista.

Muuta kummallista kuin joskus mainitsemani "tummumiskuolema" en ole kaloissani huomannut (jos ei laske hysteriakohtauksia ja paranoidismia joka iskee kun jokin vanhus kuolee tms. jolloin altaassani on yhtäkkiä kaikki mahdolliset sairaudet [;)] ). Jos epäilet että arvojen heilahdukset tappavat kalasi on vaihtoehtona siirtyä pienempiin vaihtomääriin ja useampaan vaihtokertaan. Niin vaihtuu sama vesimäärä samalla aikavälillä mutta arvot eivät muutu niin paljon kertaheitolla jos sitä epäilet.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Chyental
Senior Member
Senior Member
Viestit: 738
Liittynyt: 13:06, 21.01.2002
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Chyental »

Sitä vaan, kun silloin kun kalat kuolivat, olin vaihtanut litran altaasta vain ämpärillistä vettä, kaksinkertaisilla aquasafe-annoksilla. Tulos: n. puolet sateenkaarista oli kuolleena samana iltana, pari seuraavana päivänä ja vielä maanantaina tapoin viimeisen joka kitui...ja korvauksia en vesilaitokselta saanut, koska vesi pysyi talousveden vaatimusten sisällä.... että pikkasen olen arka tämän suhteen..
-Chyental-
-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Hmm... Mitenköhän kalat reagoivat tuohon Aqua Safen tuplamäärään? Itse käytän aineita vain harvoin, esim. kotiuttaessa uusia kaloja tai tehtyäni suuremman siivouksen kuten esim. ulkosuodattimen pesun ja silloinkin käytän vain puoli annostusta... Joku tietävä varmaan osaa kertoa?
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Kati
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1423
Liittynyt: 13:42, 22.01.2002
Paikkakunta: Helsinki; TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kati »

Minä en käytä vedenparannusainetta lainkaan. Ei ole ollut ongelmia (kop-kop).


Kati
Chyental
Senior Member
Senior Member
Viestit: 738
Liittynyt: 13:06, 21.01.2002
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Chyental »

numlock ei näköjänsä ollu päällä....2 ämpärillistä siis. No siis mä en oo uskaltanu jättää aquasafea ollenkaan pois, koska ymmärtääkseni sateenkaaret kuolivat, koska vedessä oli niin paljon klooria. Mulle on joskus määrätty (eläinkaupassa) johonkin vaivaan tupla-annos aquasafea, silloin ei ainakaan kukaan kuollut, sateenkaaretkaan, vaikka vedenvaihtojen lisäys olisi ollut oikea neuvo...

Niin ja joskus kyselin täällä tai lemmikkipalstoilla, uskallanko jättää aquasafen pois, ja joku sanoi ettei uskalla, en sitten tiedä. Sillonku asuin porukoilla ja oli porakaivovesi, ei vedenparannusaineita käytetty.
-Chyental-
-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Periaatteessa suuressa osassa suomen vesistä ei tarvitse käyttää mitään aineita. Tavallinen kloori haihtuu nopeasti vedestä jos on kunnon suodatus ja vaikka lorauttaa veden lasia vasten että se ilmastuu kunnolla. Mutta parisen vuoden ajan on Helsingissä laitettu veteen sidottua klooria joka ei haihdu, eli periaatteessa sitä "vastaan" pitäisi käyttää vedenparannusainetta. Toisaalta on palstalla ollut ennenkin keskustelua siitä, että vedenparannusaineen annostelu on "yleiskäypä", eli sillä saa jopa jotkut keskieuroopan vedet akvaariokelpoisiksi vaikka ihmiset eivät sitä voi juoda. Eli keskustelussa yleinen ajatus oli ettei ainetta ainakaan tarvitse käyttää koko annostuksen verran meidän vedessä.

Tosin olen ymmärtänyt että esim. Turun vedessä on ajaoittain ollut suuriakin heittoja arvoissa mikä ei tietenkään ole kaloille hyväksi. Mene ja tiedä. Useammin kala kuolee "mystisesti" kuin jostain selkeästä syystä, olen huomannut. Itse olen kyllä aina pitänyt Sateenkaarta aika kestävänä kalana... :|
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Chyental
Senior Member
Senior Member
Viestit: 738
Liittynyt: 13:06, 21.01.2002
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Chyental »

No niin pidin minäkin, kunnes tapahtui tuo joukkokuolema. Olin vieläpä hierontaleirillä sen viikonlopun, joten mulla ei ollut mahdollisuutta seurailla tilannetta, vain onkia kuolleet kalat iltaisin/aamuisin altaasta.
-Chyental-
-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Ehkä siinä on voinut olla jokin muukin syy kuin vesi? Tai sitten ehkä jokin yhteisvaikutus. Tämä on näitä ota ja tiedä asioita, vaikka surullinen tapaus onkin...
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Chyental
Senior Member
Senior Member
Viestit: 738
Liittynyt: 13:06, 21.01.2002
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Chyental »

No onhan siinä saattanut olla, mutta tuo nyt ensimmäisenä tuli mieleen, kun siihen mennessä sateenkaaret olivat olleet terveitä kuin pukit, eikä muuten mitään systeemejä oltu muutettu, muutaku tupla-annos aquasafea (joka ei aiemminkaan mitään häiriötä tehny) ja vesilaitoksen putken räjähtäminen jolloin vesi otettiin kokemäenjoesta.
-Chyental-
zamppa
Starting Member
Starting Member
Viestit: 21
Liittynyt: 09:04, 26.03.2005

Viesti Kirjoittaja zamppa »

Minusta voit hyvin ostaa purppurasateenkaarikaloja akvaarioosi.Minulla on rihmakaloja samassa eikä mitään ongelmia.Itse juuri laitoin kutualtaaseen naaraan(kellertävän)sekä kirkkaanoranssin.Älä suotta ihmettele värejä noissa kaloissa,ne kuuluvat muuttuakkin.
Tittis
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1307
Liittynyt: 19:55, 25.12.2003
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Tittis »

Eikös nuo neonsateenkaaret ole sellasia sinisiä punaisin evin? Sopisiko 24-asteiseen pehmeään(gH5) veteen? Kavereina mustaneontetroja ja lehtispari sekä lauma erilaisia monneja. Kokoa akvalla olisi 445 litraa, 180 cm pitkä.
Onko tuo veden kovuus kuinka tarkka homma?
*laa la laa*
-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Tittis kirjoitti:Eikös nuo neonsateenkaaret ole sellasia sinisiä punaisin evin? Sopisiko 24-asteiseen pehmeään(gH5) veteen? Kavereina mustaneontetroja ja lehtispari sekä lauma erilaisia monneja. Kokoa akvalla olisi 445 litraa, 180 cm pitkä.
Onko tuo veden kovuus kuinka tarkka homma?
Huijaa-hei, onpa tuo edeltävä keskustelu vanhaa kamaa! 8O
24 astetta alkaa olla sateenkaarilla aika alarajoilla, 26 olisi sopivampi, mutta kovuuden suhteen sateenkaaret eivät ole kovinkaan nirsoja. Tärkein on ehdottoman puhas vesi ja allas muutenkin, eli viikottaisia vedenvaihtoja ei kannata jättää väliin. Muun paitsi lämmön puolesta sopivat mainiosti altaaseesi. Tuo 24 on lehtikalankin ala-arvoja, itse nostaisin asteella-parilla.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Tittis
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1307
Liittynyt: 19:55, 25.12.2003
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Tittis »

Meillä ei nyt ole lämmitintä ollenkaan, vesi on noin 22 asteista. Kauheasti yli 24'C en tahtoisi nostaa, kun se taas ei sitten käy täplämonnisille. Tai sitten pitäisi luopua niistä, enkä millään raaskisi. Onkos nämä sateenkaaret kuinka kärkkäitä esim. ahdistelemaan lehtikaloja?
*laa la laa*
-Alix-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 4264
Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja -Alix- »

Sateenkaarikaloja kiltempiä kaloja saa etsiä :mrgreen: Keskenään ne röyhistelevät (eli niitä pitää olla reilu parvi että ei joku pienin väsy liikaa) mutta muut lajit jättävät täysin rauhaan. 10 vuoden sateenkaarien pidon aikana yksikään sateenkaari ei tehnyt elettäkään muita kaloja kohtaan.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Muut kalat ja eliöt”