Helmimonnisten kutu
Valvoja: Moderaattorit
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
10 päivää täynnä
Elikkä nyt monnisenaluilla on 10 elinpäivää täynnä kuoriutumisesta. Poikasia on 40 kpl ja innokkaita ovat liikkumaan ja syömään. Tänään löysin taas yhden kuolleen poikasen, mutta ilmeisesti kysymyksessä on vain siitä, että heikoimmat tippuu. Alussa kuoli muutama, mutta olivat silloin niin pieniä, että kuolleita saattoi olla enemmänkin, ruumiit vain katosivat tankkiin. Viimeiseen muutamaan päivään on kuollut 5 poikasta, mutta kyllähän niitä vielä riittää. Hyvältä näyttää kaikinpuolin tilanne poikasten 20 litraisessa luukussa.
Myös edellisen poikueen 2 viimeistä sinnittelee vielä 100 litraisessa hengissä. Eivät tosin kasva niin tehokkaasti kuin jälkimmäisen poikueen edustajat, joita on helpompi tehoruokkia. Vanhemmat eivät syystä tai toisesta ole kuteneet tämän käsittelyssä olevan poikueen jälkeen uudestaan. Toivottavasti malttaisivatkin odottaa vielä muutaman viikon ja pyöräyttäisivät sitten vasta kunnon satsin munia kerralla ,että saisin nämä poikaset tuonne satalitraiseen kasvamaan ja uuden kudun tuonne parikymppiseen sitten taas. Enempää astioita en taida viitsiä enää tätä hommaa varten pystyttää. Kyllä näissäkin riittää puuhaa.
Hyvänä puolena tässä poikasten kasvatuksessa on se ettei pääakvaarioon tarvitse erikseen tällä hetkellä vaihtaa vettä, kun joka päivä kierrätän 440 litraisesta 10 litraa tuonne 20 litraiseen ja 20 litraa tuonne 100 litraiseen, jotka korvaan tuoreella vedellä. Näin viikossa tulee vaihdettua isosta pöntöstä rapiat 200 litraa vettä pikkuhiljaa.
Myös edellisen poikueen 2 viimeistä sinnittelee vielä 100 litraisessa hengissä. Eivät tosin kasva niin tehokkaasti kuin jälkimmäisen poikueen edustajat, joita on helpompi tehoruokkia. Vanhemmat eivät syystä tai toisesta ole kuteneet tämän käsittelyssä olevan poikueen jälkeen uudestaan. Toivottavasti malttaisivatkin odottaa vielä muutaman viikon ja pyöräyttäisivät sitten vasta kunnon satsin munia kerralla ,että saisin nämä poikaset tuonne satalitraiseen kasvamaan ja uuden kudun tuonne parikymppiseen sitten taas. Enempää astioita en taida viitsiä enää tätä hommaa varten pystyttää. Kyllä näissäkin riittää puuhaa.
Hyvänä puolena tässä poikasten kasvatuksessa on se ettei pääakvaarioon tarvitse erikseen tällä hetkellä vaihtaa vettä, kun joka päivä kierrätän 440 litraisesta 10 litraa tuonne 20 litraiseen ja 20 litraa tuonne 100 litraiseen, jotka korvaan tuoreella vedellä. Näin viikossa tulee vaihdettua isosta pöntöstä rapiat 200 litraa vettä pikkuhiljaa.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Jonkinmoisen raapustuksen helmisten kudetuksesta muinoin kirjoittelin, löytyy tuolta kotisivuston puolelta.
Systeemi on kyllä vähän muuttunut siten, että annan poikasten kuoriutua kutuakvaariossa sellaisessa muovisessa poikashäkissä, johon olen järjestänyt kohtuullisen virtauksen ohuella letkulla suodattimesta. Vaikka munat saattavat joskus innostua homehtumaan tällaisessa pienessä häkissä, siitä on etua kun poikaset pitäisi saada opetettua syömään. Kun sellaiseen pieneen häkkiin ruuttaa pipetillä artemiaa, sitä on siellä sen verran tiheässä, että tyhmemmätkin sintit sen löytää. Ensimmäisen viikon poikaset selviää ruskuaispussilla ja tahdonvoimalla, mutta jos ruokintaa ei siihen mennessä ole saanut käyntiin alkaa poikasia tippua kovaa tahtia. Viikonparin päästä voi sitten päästää ne poikaset väljemmille vesille.
Systeemi on kyllä vähän muuttunut siten, että annan poikasten kuoriutua kutuakvaariossa sellaisessa muovisessa poikashäkissä, johon olen järjestänyt kohtuullisen virtauksen ohuella letkulla suodattimesta. Vaikka munat saattavat joskus innostua homehtumaan tällaisessa pienessä häkissä, siitä on etua kun poikaset pitäisi saada opetettua syömään. Kun sellaiseen pieneen häkkiin ruuttaa pipetillä artemiaa, sitä on siellä sen verran tiheässä, että tyhmemmätkin sintit sen löytää. Ensimmäisen viikon poikaset selviää ruskuaispussilla ja tahdonvoimalla, mutta jos ruokintaa ei siihen mennessä ole saanut käyntiin alkaa poikasia tippua kovaa tahtia. Viikonparin päästä voi sitten päästää ne poikaset väljemmille vesille.
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Olen lukenut tuon jutun sivuiltasi aiemminkin. Kyllä tuo poikasten ruokinta ja syöttö meilläkin onnistuu paljon paremmin, tuossa 20 litraisessa leikkiakvaariossa, kuin siinä satalitraisessa, jota käytin edellisessä poikueessa.
Tuo artemian itsekuoriuttaminen ja pakastus ruoaksi oli kyllä loistava oivallus. Pidän vain yhtä artemiapulloa porisemassa jatkuvalla syötöllä ja kerään toukkia n. 24, 36 ja 48 tunnin jälkeen munien laitosta. Sitten vain pullo tyhjäksi ja uudet munat pörisemään. Toukat tosiaan pakastan ja ne menevät kaupaksi poikasille loistavasti. Ruokin n. 6 kertaa päivässä pienellä nokareella ja hommaan menee minuutti per kerta. Ei tarvi toukkia imeskellä montaa kertaa päivässä, ruoka painuu suoraan monnisten ulottuville ja myöskään niitä per--leen hydria ei ole nyt ilmestynyt.
Tuo artemian itsekuoriuttaminen ja pakastus ruoaksi oli kyllä loistava oivallus. Pidän vain yhtä artemiapulloa porisemassa jatkuvalla syötöllä ja kerään toukkia n. 24, 36 ja 48 tunnin jälkeen munien laitosta. Sitten vain pullo tyhjäksi ja uudet munat pörisemään. Toukat tosiaan pakastan ja ne menevät kaupaksi poikasille loistavasti. Ruokin n. 6 kertaa päivässä pienellä nokareella ja hommaan menee minuutti per kerta. Ei tarvi toukkia imeskellä montaa kertaa päivässä, ruoka painuu suoraan monnisten ulottuville ja myöskään niitä per--leen hydria ei ole nyt ilmestynyt.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Mulla on sellanen jatkuvatoiminen pulputusjärjestelmä jossa on kaksi eri vaiheessa olevaa satsia. Toisessa kuoriutuneita ja toisessa vielä kuoriutumattomia. Huono puoli on kyllä se, että joutuu odottelemaan minuutin pari artemian laskeutumista ennenkuin voi ruokkia.
http://www.cc.jyu.fi/~artturi/pulputin.jpg
Eli putelissa on aina seuraava satsi valmiina, ja tuopista on helppo ottaa artemiaa ruokintaan. Käännän vain tommosen pöytävalon siihen tuopin kupeeseen ja öppiäiset kerääntyy tuopin alareunaan lampun kohdalle, kunhan veden liike loppuu. Siitä sitten pipetillä suoraan poikasille, en ole jaksanut nykyään edes suolaa pois huuhtoa. Homma toimii yhdellä ilmapumpulla kun pullo on tiivis ja ainoa ilman poistumistie menee toista letkua pitkin tuoppiin. Y liitin on sitä varten että voi vähän valskata ylimääräistä puhallusta pois, elegantisti teipillä...
Tuo ei kyllä ole mikään kovin säästeliäs tapa artemian munien suhteen, mutta onpahan aina tuoretta.
http://www.cc.jyu.fi/~artturi/purkki.jpg
Näitä kun on pari kaapissa niin ei sen suhteen ahdista...
http://www.cc.jyu.fi/~artturi/pulputin.jpg
Eli putelissa on aina seuraava satsi valmiina, ja tuopista on helppo ottaa artemiaa ruokintaan. Käännän vain tommosen pöytävalon siihen tuopin kupeeseen ja öppiäiset kerääntyy tuopin alareunaan lampun kohdalle, kunhan veden liike loppuu. Siitä sitten pipetillä suoraan poikasille, en ole jaksanut nykyään edes suolaa pois huuhtoa. Homma toimii yhdellä ilmapumpulla kun pullo on tiivis ja ainoa ilman poistumistie menee toista letkua pitkin tuoppiin. Y liitin on sitä varten että voi vähän valskata ylimääräistä puhallusta pois, elegantisti teipillä...
Tuo ei kyllä ole mikään kovin säästeliäs tapa artemian munien suhteen, mutta onpahan aina tuoretta.
http://www.cc.jyu.fi/~artturi/purkki.jpg
Näitä kun on pari kaapissa niin ei sen suhteen ahdista...
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Elikkä ensi yönä tulee poikasille 2 viikkoa täyteen. Poikasia on jäljellä noin 35-40 kpl. Jostain syystä nyt on kuolleita poikasia ollut 1-2 per päivä tässä jo monta päivää. Ruokinta on käsittääkseni meillä reilua ja suurin osa näyttää olevan poikasista kovastikin persoja ruoalle. En tiedä sitten tippuuko vaan ne huonoimmat poikaset kyydistä vai mikä on, mutta en osaa vielä olla järin huolissani. Kyllähän niitä riittää ja komeasti kasvavat. Vettä vaihdan 1/2-2/3 suoraan pääakvaariosta pikkupönttöön, joka päivä. Mielessä tietysti on käynyt se, että vesihän tuollaisessa 20 litraisessa pilaantuu melko helposti, kun sinne tuputtaa pakastettua artemiaa jatkuvasti. Alan varmaan huomisesta lähtien vaihtamaan vettä 2 kertaa päivässä sen puolet pääakvaariosta pikkualtaaseen. Suoraan hanasta en uskalla vettä poikasille vaihtaa.
Edellisen poikueen kaksi hydrilta selviytynyttä reppanaa löytyi syystä tai toisesta kuolleena sieltä satalitraisesta, joka oli flubenolkuurilla. Vaihdoin suoraan hanasta vettä pönttöön 1/3 pe iltana ja lauantaina nämä olivat kuolleet. Olen tosissani alkanut epäilemään, että tuossa meidän hanavedessä saattaa olla jotain vikaa, kun meillä on tänne muuton jälkeen ollut noita ongelmia. Kirjoittelin silloin ennen vuodenvaihetta ison altaan kalojen kutinaoireista, jolloin päädyin kiikuttamaan yhden kalan EELA:nkin ja siitä ei löytynyt mitään vikaa. Ei edes tubia.
Tuossa tuo vanha aihe:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35709
Tiedä sitten mikä noita riivaa, mutta nyttenkin olen silloin tällöin taas nähnyt nimenomaan helmimonnisten (jotka kutevat) hankaavan itseään joskus vedenvaihdon jälkeen, vaikka välissä kutinaoireet jo loppuivat koko pöntössä. Katsellaan päivä kerrallaan.
Edellisen poikueen kaksi hydrilta selviytynyttä reppanaa löytyi syystä tai toisesta kuolleena sieltä satalitraisesta, joka oli flubenolkuurilla. Vaihdoin suoraan hanasta vettä pönttöön 1/3 pe iltana ja lauantaina nämä olivat kuolleet. Olen tosissani alkanut epäilemään, että tuossa meidän hanavedessä saattaa olla jotain vikaa, kun meillä on tänne muuton jälkeen ollut noita ongelmia. Kirjoittelin silloin ennen vuodenvaihetta ison altaan kalojen kutinaoireista, jolloin päädyin kiikuttamaan yhden kalan EELA:nkin ja siitä ei löytynyt mitään vikaa. Ei edes tubia.
Tuossa tuo vanha aihe:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35709
Tiedä sitten mikä noita riivaa, mutta nyttenkin olen silloin tällöin taas nähnyt nimenomaan helmimonnisten (jotka kutevat) hankaavan itseään joskus vedenvaihdon jälkeen, vaikka välissä kutinaoireet jo loppuivat koko pöntössä. Katsellaan päivä kerrallaan.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Elikkä nyt saattoi löytyä syy tuohon poikasten vähäkerrallaan tippumiseen. Mittailin vesiarvoja pitkästä aikaa ja pääakvaariossa oli kaikki muu niinkuin piti, mutta nitraattia oli tetran testin mukaan lähes 25 mg/l. Näin korkeita arvoja ei ole vielä ikinä ollut missään pöntöissäni. Ei siis ihme, että kasveihinkin on alkanut ilmestyä enemmän tupsu/parta/punalevää kuin koskaan.
Uudessa kämpässä ongelmaksi on muodostunut se, ettei vettä uskalla vaihtaa kunnolla kerralla vedenvaihtoja seuraavan kalojen kutinaominaisuuden takia vaan sitä täytyy vaihtaa vain vähän kerrallaan mikä johtaa siihen ettei sellaista selkeää viikko ja 50% rytmiä tai vastaavaa pysty pitämään yllä. Vettä vaihdetaan lähinnä niin paljon kuin uskaltaa, niin usein kuin uskaltaa.
Lisäksi meidän kivalla pikku aikapommilla eli käyvällä pohjalla voisi kuvitella olevan jotain tekemistä ennätysnitraattien kanssa. Sinänsä vettä tulee vaihdettua viikon mittaan kuitenkin se lähes puolet ja tuolla kalastolla mikä meillä on ei pitäisi aiempiin akvaarioihin verrattuna olla minkäänlaisia ongelmia nitraatin kanssa. Aiemmin sama kalasto kuin nykyään asui meillä vanhassa asunnossa 200 litraisessa ja nykyään asumuksena on kuitenkin tuo 440 litrainen.
Kalastona siis:
3x haarniskamonni,
5x helmimonninen+ainakin 8 poikasta,
1x partamonni,
1x LDA-01,
1x L-104
2x L-134
Kaksi seuraavaa viikonloppua olen jo buukannut tuohon hassunhauskaan hiekan vaihto-operaatioon, että saadaan käyvä bilteman hieno sonta pois pöntöstä ja tilalle tuota bilteman seuraavaa kokoa. Ensi viikonloppuna puran kivikot, joiden alla olevan pohjan tilannetta kauhulla odotan, koska en aiemmin käyvää pohjaa pois lapotessani kivikon alta saanut hiekkaa poistettua ja vaihdan samalla kivikon puoleisesta päädystä pohjahiekan kokoa isompaan rakeeseen. Seuraavana viikonloppuna on sitten toisen puoliskon vuoro.
Helmimonnisten poikasakvaarioon en ole aiemmin uskaltanut hanasta laittaa vettä suoraan yhtään vaan olen kierrättänyt vettä pääaltaasta poikasaltaaseen ja poikasaltaasta tietysti viemäriin. Pääaltaassa olen vajeen täyttänyt tuoreella vedellä. Mittailin ajankulukseni pikkualtaan vesiarvot ja pH, kh ja gh olivat samat, kuin pääaltaassa. Nitraattia oli myös se 25 mg/l ja yllätys yllätys ensimmäistä kertaa missään meillä nitriittiä oli tetran tippa-asteikon toisen pykälän verran eli 0.3 mg/l.
Tuon kokoiset poikaset kuin lienevät senverran herkkiä jo tuolle nitraatille nitriitistä puhumattakaan, ettei liene ihme kun poikasia on tippunut tässä päivittäin 1-2.
Nyt on sitten pakko vaihtaa poikasaltaaseen hanavettä. Panin tuossa tunti sitten 10 litran ämpäriin sopivan lämpöistä vettä, sekaan pienenpienen nokareen c-vitamiinia kloramiinin tuhoamiseksi ja aquasafea oikean määrän päälle. Lisäksi panin pönttöön hohkakiven veden ilmastamiseksi ja sen jumalattoman kaasukuplamäärän poistamiseksi mitä meillä vedessä on. Jos huomenna on poikaset sitten hengettömiä kaikki niin syytä kalojen kutinaan yms ongelmiin, mitä tänne muuton jälkeen on ollut voi todenteolla alkaa etsimään vesilaitoksen suunnalta.
Uudessa kämpässä ongelmaksi on muodostunut se, ettei vettä uskalla vaihtaa kunnolla kerralla vedenvaihtoja seuraavan kalojen kutinaominaisuuden takia vaan sitä täytyy vaihtaa vain vähän kerrallaan mikä johtaa siihen ettei sellaista selkeää viikko ja 50% rytmiä tai vastaavaa pysty pitämään yllä. Vettä vaihdetaan lähinnä niin paljon kuin uskaltaa, niin usein kuin uskaltaa.
Lisäksi meidän kivalla pikku aikapommilla eli käyvällä pohjalla voisi kuvitella olevan jotain tekemistä ennätysnitraattien kanssa. Sinänsä vettä tulee vaihdettua viikon mittaan kuitenkin se lähes puolet ja tuolla kalastolla mikä meillä on ei pitäisi aiempiin akvaarioihin verrattuna olla minkäänlaisia ongelmia nitraatin kanssa. Aiemmin sama kalasto kuin nykyään asui meillä vanhassa asunnossa 200 litraisessa ja nykyään asumuksena on kuitenkin tuo 440 litrainen.
Kalastona siis:
3x haarniskamonni,
5x helmimonninen+ainakin 8 poikasta,
1x partamonni,
1x LDA-01,
1x L-104
2x L-134
Kaksi seuraavaa viikonloppua olen jo buukannut tuohon hassunhauskaan hiekan vaihto-operaatioon, että saadaan käyvä bilteman hieno sonta pois pöntöstä ja tilalle tuota bilteman seuraavaa kokoa. Ensi viikonloppuna puran kivikot, joiden alla olevan pohjan tilannetta kauhulla odotan, koska en aiemmin käyvää pohjaa pois lapotessani kivikon alta saanut hiekkaa poistettua ja vaihdan samalla kivikon puoleisesta päädystä pohjahiekan kokoa isompaan rakeeseen. Seuraavana viikonloppuna on sitten toisen puoliskon vuoro.
Helmimonnisten poikasakvaarioon en ole aiemmin uskaltanut hanasta laittaa vettä suoraan yhtään vaan olen kierrättänyt vettä pääaltaasta poikasaltaaseen ja poikasaltaasta tietysti viemäriin. Pääaltaassa olen vajeen täyttänyt tuoreella vedellä. Mittailin ajankulukseni pikkualtaan vesiarvot ja pH, kh ja gh olivat samat, kuin pääaltaassa. Nitraattia oli myös se 25 mg/l ja yllätys yllätys ensimmäistä kertaa missään meillä nitriittiä oli tetran tippa-asteikon toisen pykälän verran eli 0.3 mg/l.
Tuon kokoiset poikaset kuin lienevät senverran herkkiä jo tuolle nitraatille nitriitistä puhumattakaan, ettei liene ihme kun poikasia on tippunut tässä päivittäin 1-2.
Nyt on sitten pakko vaihtaa poikasaltaaseen hanavettä. Panin tuossa tunti sitten 10 litran ämpäriin sopivan lämpöistä vettä, sekaan pienenpienen nokareen c-vitamiinia kloramiinin tuhoamiseksi ja aquasafea oikean määrän päälle. Lisäksi panin pönttöön hohkakiven veden ilmastamiseksi ja sen jumalattoman kaasukuplamäärän poistamiseksi mitä meillä vedessä on. Jos huomenna on poikaset sitten hengettömiä kaikki niin syytä kalojen kutinaan yms ongelmiin, mitä tänne muuton jälkeen on ollut voi todenteolla alkaa etsimään vesilaitoksen suunnalta.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Mun mielipiteeni asialle on, että vaihda pois ja lisää suodatintehoa, kuten samoten se käyvä pohja äkkiä sieltä huitti v*****n
Aikoinaan, kun itselläni ph romahti alle kuuden ja kalat alkovat tippuilemaan ja kasvit kuolemaan, niin tein vedenvaito-operaatiot, 90 € altaan vedestä pois kolmena peräkkäisenä päiväna, ja jo loppu kalojen kuolemat
Ei ne kalat siihen mitn ihmeellistä sano, jos vaihdat vettä reilustikki 
Niin ja nuo poikaset,, kraanavettä vaan kehiin.. Annat vaan seisoskennella muutaman tunnin ja tarkistat lämmön, kyllä ne kestää sen, jos meirän täplälapset kestää
Ja mätipalluratkin tiputetaan suoraan poikasaltaaseen isosta, vaikka vesiarvot ovatkin erit, eivät sano mitn 
Onko vedessä muuten klooria tai muita typpiyhdisteitä suoraan hanastalaskettuna?
Aikoinaan, kun itselläni ph romahti alle kuuden ja kalat alkovat tippuilemaan ja kasvit kuolemaan, niin tein vedenvaito-operaatiot, 90 € altaan vedestä pois kolmena peräkkäisenä päiväna, ja jo loppu kalojen kuolemat
Niin ja nuo poikaset,, kraanavettä vaan kehiin.. Annat vaan seisoskennella muutaman tunnin ja tarkistat lämmön, kyllä ne kestää sen, jos meirän täplälapset kestää
Onko vedessä muuten klooria tai muita typpiyhdisteitä suoraan hanastalaskettuna?
Akvaarioharrastusta lähes 20 vuotta
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Suodatustehon lisäämiseen en näe mitään erityistä syytä pääakvaariossa. Luotan tuohon tähän asti hyvin toimineeseen mattosuodattimeen, jonka läpi vesi kiertää n. 2.5 kertaa tunnissa toistaiseksi täysin. Nitraatin määrään vedessähän ei pysty vaikuttamaan muuten kuin vaihtamalla nitraattipitoisen veden tilalle vettä, jossa ei ole nitraattia. Sinänsä minkäänlaisella tavallisella suodattimellahan ei pysty nitraattia vedestä poistamaan, vaan siihen tarvisi jonkinlaisen denitrifikaatioon perustuvan järjestelmän, jolle sinänsä hyvin toimivassa akvaariossa, jossa on tarkoitus kasvattaa muutakin kuin levää ei ole mitään käyttöä.Mun mielipiteeni asialle on, että vaihda pois ja lisää suodatintehoa,
Matto hoitaa tuon biologisen puolen ihan hyvin (ei nitriittiä eikä ammoniakkia vedessä) ja esim. akvaarion pH pysyy erittäinkin vakaana (vaihteluväli vuorokaudessa 6.8-7.0 digimittarilla).
2x 2252:sta eheimin tehomyllyä hoitaa tuon veden kierrätyksen, hapetuksen ja roskienkeruupuolen.
Tästä olen kyllä kovasti samaa mieltä. Käyvä pohja on saatava pois ja kerran jo imuttelin suurimman osan hiekkaa pois ammeesta, karmivan hajun säestämänä ja kokeilin saisiko pohjan kuntoon tällä tavoin. Nyt pohja on alkanut uudestaan käymään, myös näistä kohdista, jossa hiekkaa on 3-4 cm.kuten samoten se käyvä pohja äkkiä sieltä huitti v*****n
Olen päätynyt siihen lopputulokseen, että täytyy lapioida koko pohjahiekka pois ja vaihtaa karkeampi hiekka tuon bilteman p---an tilalle.
No meillä ei pääaltaassa ole sentään kukaan muu vielä kuollut kuin yksi leväbarbi, joka lähetettiin eela:n tutkimuksiin kalojen "hankaamisen" takia. Vesijohtovesi meillä tuntuu olevan syy kalojen hankaamiseen, koska eelaan viedyssä eniten oirehtineessa kalassa ei ollut minkäänlaista vikaa ja hankaamisilmiö tuntuu seuraavan hiemankin suurempaa vedenvaihtoa. Vedenvaihdon seurauksena pH, kh, gh ja lämpötila eivät muuta laisinkaan.Aikoinaan, kun itselläni ph romahti alle kuuden ja kalat alkovat tippuilemaan ja kasvit kuolemaan, niin tein vedenvaito-operaatiot, 90 € altaan vedestä pois kolmena peräkkäisenä päiväna, ja jo loppu kalojen kuolemat Ei ne kalat siihen mitn ihmeellistä sano, jos vaihdat vettä reilustikki
Kalat sinänsä voivat hyvin. Helmimonniset kutevat ja pääaltaassa kasvaa kovaa vauhtia ne ainakin 8 vahinkopoikasta, jotka ovat välttäneet muiden kalojen kidat. Plekot voivat pyöreästi ja ovat aktiivisia samoinkuin haarniskamonnit, jotka eivät ole hanganneet sen jälkeen kun se hankaaminen silloin kerran jo kerkesi loppumaan.
Myös kasvit voivat sinänsä hyvin, mutta viimeaikoina kasvien lehdille on ilmestynyt hieman tavallista enemmän jonkinsortin puna/parta/tupsulevää, jonka aiheuttaa osittain ainakin se, että altaassa oleva kohtuullisen kova virtaus ja toiseen eheimiin liitetty diffuusori hävittävät hiilidioksidin vedestä, vaikka kuinka yritän sitä veteen punkea. Nytten tietysti tuo 25 mg/l nitraattia varmasti lisää vielä levien kasvua, ellen saa sitä normalisoitumaan tuonne 12.5 paikkeille, missä se meillä perinteisesti on ollut.
Meille tulee hieman erilaista vettä tänne, kuin suurinpaan osaan pk-seutua. Meille vesi tulee Nuuksion pitkäjärvestä kokonaan, kun monen helsinkiläisen vesi tulee Päijänteestä. Espoossa vesi on useimmiten tämän Nuuksion pitkäjärven ja Päijänteen veden sekoitusta, mutta meille tosiaan tulee vesi pelkästään tuolta Nuuksion pitkäjärvestä.Onko vedessä muuten klooria tai muita typpiyhdisteitä suoraan hanastalaskettuna
Vedessä on vedenpuhdistamolta lähtiessä kokonaiskloorin määrä 0.62 mg/l, josta vapaata klooria on häviävän pieni osuus ja siinä vaiheessa kun vesi hanasta lasketaan ei siinä ole käytännössä jäljellä vapaata klooria vaan tuo 0.6 mg/l on sitten kloramiinia. Itse käytän vettä vaihdettaessa c-vitamiinia tuon kloramiinin hajoittamiseen, jonka seurauksena olen onnistunut mittaamaan ammoniakkitestillä sen seuraavan pykälän nollasta ylöspäin. Nitriittiä en ole pääaltaasta onnistunut koskaan mittaamaan edes vedenvaihdon jälkeen, joten ilmeisesti suodatus pelaa ihan hyvin.
Toinen ongelma on naapurissa oleva vesijohtoveden paineenkorotusasema. Vesijohtovesi on aivan täynnä pientä kaasukuplaa. Esimerkiksi kun lattialla olevaan ämpäriin laskee suihkun hanasta vettä ja kaataa tätä vettä akvaarioon siinä näkyy selkeästi tämä vesijohtolaitokselta lainattu termi "maitomainen samennus". Vedenvaihto on meillä tämän seurauksena mennyt aivan pelleilyksi, kun isoon akvaarioon vettä vaihdettaessa joudun laskettelemaa kaikenmoisilla virityksillä hanasta lähtevää letkua pitkin veden ensin suodatinmaton palasen läpi korkealta väärinpäin altaassa olevan pakasterasian päälle niin pienellä paineella, että 200 litran vettä laskeminen akvaarioon kestää lähes tunnin. Tällä tavoin kuplaa tulee akvaarioon todella vähän.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Aikanaan minäkin onnistuin tappamaan useamman sata helmimonnisen poikasta, poikueista selvisi aina ne vahvimmat 1-10 ja 50 muuta putosi. Eivät pysyneet hengissä vaikka päälläni seisoin, vikaa etsin vaikka mistä vesistä ja suodatuksista. Tuli oikein periaatekysymys, että onhan se nyt ihme jos ei poikasia saa pysymään hengissa.
Kokeiluja suoritin 80 litraisessa altaassa, välillä oli suodatusta hirveästi, välillä kokeilin vaihtaa vettä 50%/päivä, mutkun ei. Ensimmäisen kerran alkoi onnistaa kun kokeilin poikuetta 128l altaassa, mutta vielä kokonaan kuivaruualla. Seuraava käännekohta oli artemian käyttöönotto. Lopulta tuo suhde on kääntynyt toisin päin, eli 1-10 raatoa ja 50 selviytyjää. Tosin noista 50:stä osa on niitä reppanoita, jotka ei ikinä kasva kunnolla. Omassa systeemissäni eniten vaikuttavat seikat ovat olleet:
*Elävällä artemialla ruokkiminen, ensimmäinen kaksi viikkoa tärkein. Maha täynnä poikaset kestää melkein mitä vaan. Helpoin toteuttaa jossain pienessä häkkyrässä ison altaan sisällä. Kannattaa aloittaa myös kuivaruokaan opetus jo tässä vaiheessa, niin siirtymä artemiasta nappeihin on helpompi, muuten tulee raatoja kun pudottaa artemian pois.
*Tarpeeksi iso poikasallas alkuruokinnan jälkeen. Artemia pilaa veden tosi tehokkaasti ja poikaset ei saa syötyä ruokaa kovinkaan tarkasti, joten isompi vesimäärä vähän puskuroi.
*Tasainen pieni vedenvaihto, paras tulos mulla on tullut 10-20%/päivä. Kunnolla ilmastaen. Altaan isompi vesimäärä puskuroi tässäkin tapauksessa.
Pitää jaksaa yrittää, niin se systeemi lopulta selkenee.
Kokeiluja suoritin 80 litraisessa altaassa, välillä oli suodatusta hirveästi, välillä kokeilin vaihtaa vettä 50%/päivä, mutkun ei. Ensimmäisen kerran alkoi onnistaa kun kokeilin poikuetta 128l altaassa, mutta vielä kokonaan kuivaruualla. Seuraava käännekohta oli artemian käyttöönotto. Lopulta tuo suhde on kääntynyt toisin päin, eli 1-10 raatoa ja 50 selviytyjää. Tosin noista 50:stä osa on niitä reppanoita, jotka ei ikinä kasva kunnolla. Omassa systeemissäni eniten vaikuttavat seikat ovat olleet:
*Elävällä artemialla ruokkiminen, ensimmäinen kaksi viikkoa tärkein. Maha täynnä poikaset kestää melkein mitä vaan. Helpoin toteuttaa jossain pienessä häkkyrässä ison altaan sisällä. Kannattaa aloittaa myös kuivaruokaan opetus jo tässä vaiheessa, niin siirtymä artemiasta nappeihin on helpompi, muuten tulee raatoja kun pudottaa artemian pois.
*Tarpeeksi iso poikasallas alkuruokinnan jälkeen. Artemia pilaa veden tosi tehokkaasti ja poikaset ei saa syötyä ruokaa kovinkaan tarkasti, joten isompi vesimäärä vähän puskuroi.
*Tasainen pieni vedenvaihto, paras tulos mulla on tullut 10-20%/päivä. Kunnolla ilmastaen. Altaan isompi vesimäärä puskuroi tässäkin tapauksessa.
Pitää jaksaa yrittää, niin se systeemi lopulta selkenee.
Mulla on nykyään aina pieniä poikasia varten vettä seisomassa ylimääräisessä altaassa poikaspurkkien yläpuolella. Altaassa on lämppäri ja kiertovesipumppu. Ei ole massakuolemia ilmaantunut. Ei tosin niitä ole ollut aiemminkaan, vaikka olen aiemmissa kämpissä vaihtanut suoraan vesijohdostakin, ilman käsittelyä ja yleensä 50% kerralla (Päijännetunnelin vettä). Syy miksi nyt teen näin on ensisijaisesti se, että tässä kämpässä on toistaiseksi käytössä vanha öljypannu, joka lämmittää veden, eikä välissä ole minkäänsortin termostaattia. Veden lämpö siis vaihtelee lorotuksen aikana aika tavalla. Toinen syy on se, että siihen on ollut mahdollisuus, kun tuo seisotusallas on toistaiseksi mahtunut. Luulen, että kuplaton vesi on joka tapauksessa enemmän pienen kalan mieleen.
Oli muuten hedelmällinen viikonloppu... yksi kuparimonnisleidi väänsi 245 mätimunaa (joo, laskin kerätessä
) ja helmimonnisten jäljiltä löytyi tänä aamuna 60. Muutenkin on mennyt alkuvuosi viljelyllisesti hyvin. Pitsitatian poikasia on jäljellä ainakin 5/10 (ovat tosi pahoja bongattavia, toivottavasti ovat kaikki tallella), ja edelliset helmimonniset voivat oikein hyvin. Partamonnin vahinkolapsista puhumattakaan
. Uusimmat koukerolattamonnitkin (15 kpl, 3-4 cm) tuli jo tuupattua isosisarustensa kanssa isompaan purkkiin kasvamaan.
Oli muuten hedelmällinen viikonloppu... yksi kuparimonnisleidi väänsi 245 mätimunaa (joo, laskin kerätessä
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Elikkä ei ole uusia ruumita nyt yöllä tullut, joten kai tuota hanavettä uskaltaa poikasille laittaa, kun ilmastaa sitä ensin tuon tunnin. Nitriitti poikakaltaassa on tippunut alimpaan pykälään eli <0.3 mg/l ja nitraattikin sinne 12.5-25 mg/l väliin.
No onneksi jäljellä on meillä kuitenkin vielä se lähes 40 reipasta poikasta, joista ainakin suurin osa on löytämiini kuviin verrattuna hyvin syöneen näköisiä. Sen verran otti päähän se edellisen poikueen menetys hydrille, että en uskalla eläviä artemian toukkia laittaa, kun nuo pakastetut näyttävät maistuvan.
Katsellaan päivä kerrallaan miten käy. Sitten kun poikaset näyttävät sen verran isoilta, että ne uskaltaa siirtää niin minulla on tuo 100 litrainen sitä varten, että pystyy poikasia kasvattamaan isoiksi.
No onneksi jäljellä on meillä kuitenkin vielä se lähes 40 reipasta poikasta, joista ainakin suurin osa on löytämiini kuviin verrattuna hyvin syöneen näköisiä. Sen verran otti päähän se edellisen poikueen menetys hydrille, että en uskalla eläviä artemian toukkia laittaa, kun nuo pakastetut näyttävät maistuvan.
Katsellaan päivä kerrallaan miten käy. Sitten kun poikaset näyttävät sen verran isoilta, että ne uskaltaa siirtää niin minulla on tuo 100 litrainen sitä varten, että pystyy poikasia kasvattamaan isoiksi.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Jea. Nyt heilahti ensimmäinen vuorokausi kohta viikkoon ilman yhtään kuollutta poikasta. Vedenvaihdolla sain pääakvaarionkin nitraatit tippumaan sinne tutulle hieman päälle 12.5 mg/l noin 40% vedenvaihdolla.
Tuo pohja pitää todella vaihtaa, sillä en keksi muuta syytä tuon nitraatin nousuun kuin sen, että se liittyy jollain tavalla käyvään pohjaan. Sääli vain purkaa kivikot ja viedä plekoilta niiden pesäkolot, kun ovat pikkuhiljaa kotiutumassa muuton jäljiltä ja varanneet itselleen omat kolot pöntöstä. Pientä puuplekoakin näkee nykyään jatkuvasti päivisin.
Vauvalan nitriitti oli painunut nollaan ja nitraatti tuonne 12.5 tienoille jo testatessani ennen vedenvaihtoa eilisen vedenvaihdon jäljiltä. Päätin nyt uskaltaa alkaa vaihtamaan vauvalaankin hanavettä, siten että laitan 10 litran ämpäriin vettä, ilmapumpulla ja hohkakivellä ilmaa, aquasafea ja nokareen c-vitamiinia ja tunniksi pariksi pörisemään. Puolet vedestä sitten vaihdan kerran päivässä tällä tavoin.
Poikasilla on ikää nyt 15 päivää kuoriutumisesta ja noin 35-40 pyrstöä poikasaltaassa vielä touhuaa. Kun sekaan tipauttaa palasen pakastettuja artemian toukkia, niin meno on sen jälkeen kuin muurahaispesässä. Hyvä digikamerakin olisi kotona, mutten ole vieläkään päässyt siihen vaiheeseen, että osaisin siirtää kuvat edes omalle koneelle saatikka sitten tänne jollain tavalla nähtäväksi. Yritetään tätä puolta sitten kehittää seuraavaa poikuetta varten niin muuttuisi tälläinenkin ketju pykälää elävämmäksi.
Tuo pohja pitää todella vaihtaa, sillä en keksi muuta syytä tuon nitraatin nousuun kuin sen, että se liittyy jollain tavalla käyvään pohjaan. Sääli vain purkaa kivikot ja viedä plekoilta niiden pesäkolot, kun ovat pikkuhiljaa kotiutumassa muuton jäljiltä ja varanneet itselleen omat kolot pöntöstä. Pientä puuplekoakin näkee nykyään jatkuvasti päivisin.
Vauvalan nitriitti oli painunut nollaan ja nitraatti tuonne 12.5 tienoille jo testatessani ennen vedenvaihtoa eilisen vedenvaihdon jäljiltä. Päätin nyt uskaltaa alkaa vaihtamaan vauvalaankin hanavettä, siten että laitan 10 litran ämpäriin vettä, ilmapumpulla ja hohkakivellä ilmaa, aquasafea ja nokareen c-vitamiinia ja tunniksi pariksi pörisemään. Puolet vedestä sitten vaihdan kerran päivässä tällä tavoin.
Poikasilla on ikää nyt 15 päivää kuoriutumisesta ja noin 35-40 pyrstöä poikasaltaassa vielä touhuaa. Kun sekaan tipauttaa palasen pakastettuja artemian toukkia, niin meno on sen jälkeen kuin muurahaispesässä. Hyvä digikamerakin olisi kotona, mutten ole vieläkään päässyt siihen vaiheeseen, että osaisin siirtää kuvat edes omalle koneelle saatikka sitten tänne jollain tavalla nähtäväksi. Yritetään tätä puolta sitten kehittää seuraavaa poikuetta varten niin muuttuisi tälläinenkin ketju pykälää elävämmäksi.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Ja taas. Heilahti toinen vuorokausi putkeen ilman yhtään kuollutta poikasta, tai ainakin niin, ettei yhtäkään kuollutta löytänyt. Tuleekohan kolmen suora.
Alkoi tuossa jo hieman kuitenkin huolestuttamaan, kun joka päivä tippui 1-2 poikasta, mutta suurin syy tuohon taisi kuitenkin olla se vähä nitriitti ja mielestäni reilu nitraatin määrä vauvalassa. Ilmeisesti nuo "myrkyt" ovat oivallisia tiputtamaan pois kyydistä poikueen heikoimmat lenkit.
Nyt kun aloin uskaltamaan vaihtaa akvaarioon hanavettä niin kuolemat loppuivat. Täytyy toivoa, että sama meno jatkuu. Mielessä alkaa siintämään jo seuraava pelottava vaihe, kun poikaset pitäisi siirtää isompaan pönttöön kasvamaan. Sunnuntaina yönä tulee poikasille jo 3 viikkoa täyteen. Sen verran pieniä kuitenkin vielä ovat, vaikka kovasti kasvavatkin, että tuskin tulen vielä pariinkolmeen viikkoon näitä minnekään siirtämään.
Alkoi tuossa jo hieman kuitenkin huolestuttamaan, kun joka päivä tippui 1-2 poikasta, mutta suurin syy tuohon taisi kuitenkin olla se vähä nitriitti ja mielestäni reilu nitraatin määrä vauvalassa. Ilmeisesti nuo "myrkyt" ovat oivallisia tiputtamaan pois kyydistä poikueen heikoimmat lenkit.
Nyt kun aloin uskaltamaan vaihtaa akvaarioon hanavettä niin kuolemat loppuivat. Täytyy toivoa, että sama meno jatkuu. Mielessä alkaa siintämään jo seuraava pelottava vaihe, kun poikaset pitäisi siirtää isompaan pönttöön kasvamaan. Sunnuntaina yönä tulee poikasille jo 3 viikkoa täyteen. Sen verran pieniä kuitenkin vielä ovat, vaikka kovasti kasvavatkin, että tuskin tulen vielä pariinkolmeen viikkoon näitä minnekään siirtämään.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Ja se kolmen suora tuli täyteen, eli ei tänäänkään kuolleita poikasia. Nyt olen alkanut näkemään poikasissa keskinäisiä kokoeroja, kun tätä ennen kaikki poikaset olivat suunnilleen samankokoisia. Muutama muita isompi erottuu joukosta.
Aiemmat määrät poikasista ovat olleet arvioita, mutta tänään ne sattuivat olemaan hetken paikallaan pohjalla siten, että sain poikasten määräksi laskettua ainakin 32. Muutama varmasti oli vielä piilossa suodattimen alla, eli tuo 35-40 arvio näyttää pitävän kutinsa.
Aiemmat määrät poikasista ovat olleet arvioita, mutta tänään ne sattuivat olemaan hetken paikallaan pohjalla siten, että sain poikasten määräksi laskettua ainakin 32. Muutama varmasti oli vielä piilossa suodattimen alla, eli tuo 35-40 arvio näyttää pitävän kutinsa.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua. Onpa kiva että jaksat pitää tätä päiväkirjaa! Olen itsekin kokeillut kerran kuparimonnisen mätimunien pelastamista, ja sainkin kolme kasvatettua n. 2cm kokoisiksi. Eräänä yönä ne olivat sitten kaikki kuolleet! Harmittaa ihan hirveästi, sillä poikaset olivat tosi kauniita, sellaisia loistavan vihreitä. Enkä harmispäissäni mitannut silloin edes poikasakvaarion vesiarvoja. Mutta nyt sain kimmokkeen taas yrittää. Sellaiset parisenttiset poikaset voisi jo melkein laittaa aikuisten altaaseen (150 l).
Minulla on myös helmimonnisia, mutta ne eivät ole koskaan kuteneet. Luulen että tähän on ihan luonnollinen selitys, sillä ne ovat kaikki saman kokoisia ja yhtä hoikkia. Lienevät siis uroksia (jos jollain on helmimonnisleidejä niin voisin ostaa!). Näiden urosten pituus on ilman pyrstöä arviolta noin 4cm. Kun vertaan kuparimonnisiin, niin naaraat ovat ilman pyrstöä noin 5cm ja urokset noin 3cm. No, tänään ne taas olivat hyvin ahkeria kutupuuhissaan ja jos mätimunia on vielä huomenna niin laitan ne poikasakvaarioon ja kokeilen miten kasvatus nyt onnistuisi. Ajattelin joskus myös kudettaa monnisia siellä poikasakvaariossa ja siirtää sitten vanhemmat takaisin isompaan altaaseen. Poikasakvaario on 40 l.
Tuosta artemianviljelystä. Viimeksi kasvatin niitä kokispullossa, ja hyvin ne kuoriutuivat. Niitä vaan oli niin paljon että niitä ei ehtinyt syöttää poikasille ennen kuin viljelmä alkoi haista. Tuo pakastusmenetelmä kuulostaa niin hyvältä että sitä voisin kokeilla! Eli siis suodatat toukat kahvinsuodattimeen ja huuhtelet raanan alla, mutta avaatko sitten suodatinpussin vai miten levität toukat paperille?
PS. kalastona on nyt 4 helmimonnista, 7 kuparimonnista (joista kolme mustaa tyyppiä), pari partamonnia ja n. 30 kardinaalitetraa. Näitäkin joskus voisin koittaa kudettaa vaikka se kuulemma onkin vaikeata.
Minulla on myös helmimonnisia, mutta ne eivät ole koskaan kuteneet. Luulen että tähän on ihan luonnollinen selitys, sillä ne ovat kaikki saman kokoisia ja yhtä hoikkia. Lienevät siis uroksia (jos jollain on helmimonnisleidejä niin voisin ostaa!). Näiden urosten pituus on ilman pyrstöä arviolta noin 4cm. Kun vertaan kuparimonnisiin, niin naaraat ovat ilman pyrstöä noin 5cm ja urokset noin 3cm. No, tänään ne taas olivat hyvin ahkeria kutupuuhissaan ja jos mätimunia on vielä huomenna niin laitan ne poikasakvaarioon ja kokeilen miten kasvatus nyt onnistuisi. Ajattelin joskus myös kudettaa monnisia siellä poikasakvaariossa ja siirtää sitten vanhemmat takaisin isompaan altaaseen. Poikasakvaario on 40 l.
Tuosta artemianviljelystä. Viimeksi kasvatin niitä kokispullossa, ja hyvin ne kuoriutuivat. Niitä vaan oli niin paljon että niitä ei ehtinyt syöttää poikasille ennen kuin viljelmä alkoi haista. Tuo pakastusmenetelmä kuulostaa niin hyvältä että sitä voisin kokeilla! Eli siis suodatat toukat kahvinsuodattimeen ja huuhtelet raanan alla, mutta avaatko sitten suodatinpussin vai miten levität toukat paperille?
PS. kalastona on nyt 4 helmimonnista, 7 kuparimonnista (joista kolme mustaa tyyppiä), pari partamonnia ja n. 30 kardinaalitetraa. Näitäkin joskus voisin koittaa kudettaa vaikka se kuulemma onkin vaikeata.
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Eli minä kasvatan siis toukkia 1.5 l fantapullossa, joka on kallellaan laatikossa ja sinne pullon alimpaan kohtaan menee ilmapumpun letku.Tuosta artemianviljelystä. Viimeksi kasvatin niitä kokispullossa, ja hyvin ne kuoriutuivat. Niitä vaan oli niin paljon että niitä ei ehtinyt syöttää poikasille ennen kuin viljelmä alkoi haista. Tuo pakastusmenetelmä kuulostaa niin hyvältä että sitä voisin kokeilla! Eli siis suodatat toukat kahvinsuodattimeen ja huuhtelet raanan alla, mutta avaatko sitten suodatinpussin vai miten levität toukat paperille?
Munien laitosta noin 24, 36 ja 48 tunnin päästä otan ilmaletkun pois pullosta ja jätän pullon seisomaan 5-10 minuutiksi ja laitan taskulampun osoittamaan pullon kylkeen. Sitten imeskelen lappoletkulla toukat artemiasiivilään (4 eritiheyksisillä verkoilla olevaa pientä laatikkoa päällekkäin), jonka alla minulla on pakasterasia. Toukat jäävät noihin kahteen alimpaan laatikkoon ja sitten kaadan veden takaisin pakasterasiasta kasvatuspulloon ja laitan ilmaletkun sinne takaisin. Tuon kahden vuorokauden jälkeen lähes kaikki munat ovat kuoriutuneet ja sitten tyhjennän pullon ja tarvittaessa laitan sinne uutta vettä ja uudet lepomunat.
Artemiasiivilässä sitten huuhdon toukkia hanan alla, siten että suolavesi häviää niiden päältä. Tämän jälkeen laitan artemiasiivilän väärinpäin siihen pakasterasiaan ja hiljaisella paineella lasken vettä päälle siten, että toukat joutuvat sinne pakasterasiaan hanaveteen.
Sitten otan kahvin suodatuspussin, avaan sen ja kaadan varovasti vesitoukkaliemen suodatuspussiin. (tosiaan melko varovasti, meillä ainakin käytetään halvimpia daily suodatinpusseja ja jos paineella kaataa niin suodatinpussin pohjaan tulee reikä ja vesi ja toukat ovat viemärissä).
Tämän jälkeen odottelen, että vesi valuu pois suodatinpussista ja pohjalle jää vain toukat. Sitten leikkaan saksilla suodatinpussista suurimman osan pois, siten että vain pohja toukkineen jää jäljelle ja laitan tämän suodatinpussin palasen pakasterasiaan pakkaseen.
Kun tahdon ruokkia poikasia otan sitten vain rasian pakkasesta ja leikkaan siitä saksilla pienen palasen irti toukkineen ja huljuttelen sitä poikasaltaassa. Toukat tippuvat altaaseen ja painuvat hiljalleen pohjalle ja ainakin meidän monnisvauvat syösyvät paikalle ja syövät toukkaa innolla.
Kuulostaa jumalattoman vaikealta ja monivaiheiselta, mutta operaatioon menee aikaa kaikkineen 5 min per kerta ja poikasten ruokintaan menee sitten varmaan 10 sekuntia per kerta.
Etuina elävän artemian syöttämiseen monnisten poikasille:
-pakastettu artemia painuu pohjalle, eli juuri sinne mistä monnisenpoikaset ruokaa etsivät
-kerralla poikasille annettavaa määrää on todella helppo kontrolloida
-artemian kasvatuspurtiloiden ei tarvitse olla jatkuvasti pörisemässä vaan joskus, kun intoa riittää voi toukkia kasvatella vaikka kuinka monta suodatinpussillisen pohjaa valmiiksi tulevaa käyttöä varten
-altaaseen ei ole ilmestynyt niitä per--leen hydra polttiaiseläimiä, jotka innostuvat elävästä artemiasta
-joka ikinen kerta kun poikasia ruokkii ei tarvitse imutella toukkia viljelmästä vaan ainoastaan pari kertaa päivässä tyhjentää viljelmää pakasterasioihin
Niin ja ne meidän poikaset voivat edelleen hyvin. Su-Ma yönä poikasille tulee 3 viikkoa täyteen ja hengissä on vielä >35 poikasta. Yhtään kuollutta ei ole ollut vieläkään sen jälkeen, kun aloin uskaltamaan laittaa tuoretta vettä poikasaltaaseen.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Sain pelastettua poikasakvaarioon kuparimonnisten mätimunista kokonaista 13 kpl. En lähtenyt irrottamaan niitä, vaan otin koko kasvin (anubias) poikasakvaarioon, joten voi olla että munia löytyy vielä enemmänkin. Kasvi on kiinni kookospähkinänpuolikkaassa joten sekin pääsi mukaan. Onpahan piilopaikkoja! Poikasakvaariossa on pieni Rena-suodatin jonka ympärillä on nylonsukkahousun kärki (!) ja lämmitin on 26 asteessa. Laitoin akvaarioon hieman puhallushiekkaa ja 20 litraa vettä isommasta altaasta eli sieltä missä kutu tapahtui. Eikös se ollut niin että poikaset vaativat aluksi matalan veden jotta ne pääsevät ilmanhakureissulle helpommin?
Ihan jees. Onhan suodatin kypsä? Ellei, tulee ongelmia.Ruusu kirjoitti:Laitoin akvaarioon hieman puhallushiekkaa ja 20 litraa vettä isommasta altaasta eli sieltä missä kutu tapahtui.
Jaa, enpä ole huomannut että "normaalikokoisessa" altaassa tuollaisesta tarvitsisi huolta pitää. Pienet poikaset eivät edes juuri pinnassa käy. Itse olen käyttänyt monnisten poikasaltaina 18-128-litraisia altaita, joista isoimmat ovat olleet 40 cm korkeita. Kokemukset useasta poikueesta kupari-, helmi-, täplä- ja somamonnisia.Ruusu kirjoitti:Eikös se ollut niin että poikaset vaativat aluksi matalan veden jotta ne pääsevät ilmanhakureissulle helpommin?
Nyt on ihan pakko laittaa omat kokemukset helmimonnisten kutuhommeleista ja sen myötä jymy-yllätyksestä. Monniset aloittivat kolmisen kuukautta sitten kutemisen ja loppua ei tunnu tulevan. Välillä on parin päivän taukoja ja sitten taas "hyrrätään". Kiekot oppivat hyvin nopeasti tuon tapahtuman kulun ja kuinkas ollakaan munaset joutuvat hetkessä parempiin suihin. En sen enempää ajatellut tuota kutemista, eihän sieltä mikään poikasiksi asti selviä tai niin ainakin luulin. Pari viikkoa sitten tutkailin akvaa normaalia tarkemmin ja tein havainnon: ainakin kahta eri sarjaa helmimonnisen penikoita ja paljon. Altaan taka- ja sivuosat on aivan kasvitiheikön peitossa, eli sielllä ovat ilmeisimmin kasvaneet hyvään mittaan ja nyt sitten uskallettu porukalla yllättämään meikäläinen
. Saas nähdä onko siellä kätköissä enemmänkin poikasia kasvamassa...
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Elikkäs nyt sitten tulee poikasille 3 viikkoa täyteen kuoriutumisesta. Poikasia on >35 ja kohta tulee viikko täyteen niin, ettei yhtään poikasta ole kuollut elikkäs hyvältä näyttää. Nyt on parilla suurimmalla poikasella silmät alkaneet näyttää silmiltä aiempien mustien pisteiden sijaan. Kokoeroja on nyt alkanut poikasilla näkymään keskenään selvästi.
Melko isoja on ainakin 8 ja pienempiä voi olla vaikka kuinka paljon.
Meilläkin on säästynyt kuduista, joita en ole edes huomannut ja yksittäisistä munista, joita en kerännyt talteen poikasia pääaltaaseen.Pari viikkoa sitten tutkailin akvaa normaalia tarkemmin ja tein havainnon: ainakin kahta eri sarjaa helmimonnisen penikoita ja paljon.
Melko isoja on ainakin 8 ja pienempiä voi olla vaikka kuinka paljon.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
Ei ollut, mutta nyt on... otin osan 150-litraisen suodattimen patruunasta ja laitoin sen poikasakvaarioon.Kati kirjoitti: Onhan suodatin kypsä? Ellei, tulee ongelmia.
Kaikki munat yhtä lukuunottamatta ovat kuoriutuneet. Tuo viimeinenkin varmaan kohta kuoriutuu. Kudusta on siis 4 päivää. Pohjalla en ole toistaiseksi nähnyt kuin yhden poikasen, senkin vedenvaihdon yhteydessä. Piilossa ovat! Parin päivän päästä ne varmaan jo haluavat artemiaa jota on jo pakkasessa valmiiksi "tehtynä".
Kävin sitten ostamassa neljä uutta helmimonnista. Nyt osaan erottaa monnisen sukupuolenkin jo! Ne mitä meillä oli entuudestaan olivat naaraita, ja ostin neljä uutta, joista 3 on koiraita. Voipi olla että muutaman kuukauden päästä nekin innostuvat kutemaan. Tosin ne ovat jo lähes täysikasvuisia, joten ei ehkä mene niinkään kauaa.
-
teemu7117
- Senior Member

- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Toivotaan, että pakastetut toukat maistuvat sinunkin poikasille. Meillä poikaset tykkäävät niistä kuin hullu puurosta. Meillä sterbain penskat alkoivat silminnähden syömään artemiaa siinä 3-4 päivän päästä kuoriutumisesta. Kuoriutumiseen meni vain 2 vrk ja poikaset ovat kasvaneet muutenkin meillä hieman nopeammin verrattuna ainakin tuohon kuvasarjaan johon on linkki jossain tuolla aiemmin johtuen ilmeisesti korkeammasta länpötilasta. Kannattaa ruokkia poikasia vain pienellä nokareella useita kertoja päivässä. Meillä on myös kierteissarvikotiloita muutama syömässä poikasaltaassa mahdollisia tähteitä.Kaikki munat yhtä lukuunottamatta ovat kuoriutuneet. Tuo viimeinenkin varmaan kohta kuoriutuu. Kudusta on siis 4 päivää. Pohjalla en ole toistaiseksi nähnyt kuin yhden poikasen, senkin vedenvaihdon yhteydessä. Piilossa ovat! Parin päivän päästä ne varmaan jo haluavat artemiaa jota on jo pakkasessa valmiiksi "tehtynä".
Ei kannata hermostua, jos poikasia ei näy ensimmäiseen viikkoon paljoakaan.
440: 11+C.sterbai, 7xL-201, Squaliforma sp., L-128, L-260, LDA01
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46
350: L-200 HF, 2x L-134, 2x L46, 9x C.sterbai / /16x L-46, 8x C.sterbai
176: 6x L-134,6x L-46


