Miten aloititte akvaarioharrastuksen?

[skye]

Vuosikausien väsytystaistelun päätteeksi vanhempani suostuivat ostamaan minulle akvaarion, kun olin yksitoistavuotias vuonna 1998 Naganon olympialaisten aikaan (hyvin on jäänyt mieleen)
Olin pienestä asti vaatinut saada jonkin lemmikin. Tietoa ahmin jos jonkinlaisita elukoista. Akvaario oli ainoa johon sain heidät lopulta suostumaan.
Minulle ostettiin 128-litrainen akvaario. Alku oli hankala. Kypsytyksestä ei ollut muistaakseni juuri mitään tietoa. Olin täysin kirjaston kirjojen ja eläinkauppiaan armoilla. Huonostihan siinä sitten kävi
Ensimmäiset kalat olivat 2 huntupyrstökultakalaa, Karvinen ja Osku, jotka eivät eläneet kovin montaa vuotta, eivätkä kasvaneet juurikaan, mutta ehtivät syödä hyvin monta elävää (ja kuollutta) kalaa.
Kalakuolemiin ja muihin ongelmiin meinasi kaatua koko harrastus monta kertaa. Jollain mystisellä sitkeydellä akvaario säilytettiin ja hoidettiin enemmän tai vähemmän hyvin ja on edelleenkin äitini hoidossa kotona (itse asun postimerkinkokoisessa opiskelijakopperossa) ja kalastokin on nykyään ihan järjellinen.

[piude_85]

Itsellä alkoi kun kaverin luona halusin aina ruokkia kaloja ja putsailla allasta, aikaa jotain viitisen vuotta sitten. N. 2 vuotta sitten niille tuli muutto ja minä sanoin että voisin haluta itelle tuon ja sit ne anto sen vielä ihan ilamaseksi, hyvin ruplattaa vielä tänäkin päivänä!!! Isompaa kyllä kuulostellaan, kun sellainen hinku tuli (aqua-webillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, muka)

[Elme]

No, meillä on ollut 100-litrainen akvaario niin kauan kuin miekin olen ollut olemassa. Jossain vaiheessa innostus siirtyi minuun, hoitelin akvaa, hankin toisen, löysin eläinkauppiaan toimesta Aqua-webin, tuskastuin, koska kalastoni olivat täysin kammottavat, hoidin kalastot kuntoon, vaihdoin toisen akvan isompaan, hankin kolmannen akvan, tartutin akvainnon tyttöystävääni... Kuka tietää mitä tuleman pitää. Tällä hetkellä opiskelu rajoittaa eläintarhaani (kolme akvaa+henkinen vastuu tyttöystävän akvasta, kaksi rottaa+huomisesta lähtien 2-3 lisää), mutta odottakaapas vain kun saan lukion päätökseen

[harriet]

Ensimmäisen hurrrjan ison 30-litraisen akvaarioni sain 10- tai 11-vuotiaana. Harrastus lopahti jatkuvaan levänhinkkaamiseen ja "kummallisiin" kalakuolemiin. Kai ne nyt kuoli kun en osannut oikein hoitaa.

[ultimate]

Itsellä se läht siitä kun hommasin viime jouluna kullalle joululahjaksi tuon 40 litran akvan. Ja mitenkäs kävi, ite innostuin harrastuksesta niin, että oli itselläkin jo muutaman viikon päästä oma isompi allas. Ja kolmas tuli eilen.

jotenki vaan tulee hinku saada lisää ja lisää..

[SepiMies]

Ihailin pitkään tuttujeni akvaarioita, kunnes tuli triops longicaudatukset vastaan ja niitä varten hankin 28L akvan. Siitä se sitten lähti ja homma vei mukanaan koko käden .

[Nöpö]

Mulla oli opinahjossani kalabiologiankurssi, jolla päästiin itse opiskelijoiden kanssa rakentamaan (allas oli kyllä valmiina) akvaario alusta pitäen luokkaan. Siinä pääsi sen verran sisälle hommaan, että kiinnostus heräsi. Parisen vuotta hauduttelin ajatusta mielessä, kunnes se oli saatava!

[viivis]

Olin aina halunnut akvaariota. Ajattelin, että akvaariot ja niiden pitäminen on kallista ja altaat hankalia hoitaa.

Sitten sattui hyvä naapuri muuttamaan ja hänellä oli tyhjä akvaario roippeineen. Se päätyi meille ihan sattuman kautta, ( roskiin olisi ehkä päätynyt muuten ) tulipa kerrankin avattua suunsa oikeassa paikassa.

Siitä se ajatus sitten läksi. Ilmainen akvaario Niinhän minä luulin.
Nyt niitä on kolme enkä uskalla edes arvata, montako sataa euroa nuo ovat vieneet jo.

[Teemu Salonen]

Isäpuoli osti työkaveriltaan käytetyn 128l:n akvaarion kaloineen kaikkineen. Se oli vielä sitä aikaa kun akvaario pestiin kaksi kertaa vuodessa totaalisesti. Väliaikana ainoastaan lisättiin vettä ja karsittiin kasveja. Jotenkin kummassa ne kalat siellä eli, kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä. Kasvit rehotti.
Siinä sitten sitä ihailin ja totesin, että tahtoo kans. Säästin rahaa 40l:n akvaarioon ja siitä se sit lähti. Pahin tilanne tais olla ku helsingissä asuin. Asunnon pinta-ala oli 18,5m2 ja sinne mahtui 5 akvaarioita, joidenka yhteenlaskettu vesitilavuus oli 720l...

[piperita]

Meillä on aina kotona ollut eläimiä, kaneja, kissoja, sellaisia karvaisia. Kun sitten tapasin tämän miekkoseni, oli selvää, ettei yhteiseen talouteen koskaan voi mitään karvaista ottaa, allerginen mokoma. Kaksi vuotta nalkutin, että pitää olla eläimiä, akvaario olisi hyvä...

Kun sitten sukulaiset luopuivat omastaan (ei kerenneet harrastaa kuin vajaan vuoden) muutti 100 litrainen meille ihan vaivihkaa. Sen jälkeen vaihtui asunto ja siinä samalla tuli 62 litraa vettä lisää. Ja vähän aikaa sitten keittiöön tyhjään nurkkatilaan asettui luontevasti 40 litraa... Eikä tämä vielä tähän lopu. Meille ei tilojen puolesta suuren suuria akvaarioita mahdu, mutta kun remontti etenee (useamman vuoden projekti) alakertaan ja saadaan lattia vahvistettua, olisi paikka sellaiselle 360:lle litralle... Ja olisihan tuolla vielä yksi 62 litrainen pohjalasi säpäleinä, josta korjaamalla saisi ihan kunnon lasilaatikon vaikka yläkertaan...

Ai mitenniin minä muka hurahtanut?

[Fakkenoo]

Teemu pisti kyllä paremmaksi, altaat per neliö. Minä kun luulin, että meiilä on ahdasta , 58 neliötä ja kolme asukasta. Tosin kauppoja hieron tuhat litraisesta, jonka pituus on 240 senttiä.

[Fisuliina]

Jos jollain niin minulla on kyllä ollut eläintarha nuorempana. Kotoamme löytyi koira (bulldog), 4-9 kissaa pentutilanteesta riippuen, 2 kania, marsu, maaorava, 10-20 hiirtä, maakilpikonna, akvaario, chinchilla ja 2 rottaa, näin äkkiseltään laskettuna, yhtä aikaa. Voitte kuvitella että siinä oli jo pelkästään jyrsijöille häkkiä häkin päälle joka huoneessa.. Aika suuri osa noista oli ns. rescue-eläimiä; aina kun kuulin että jossain oli joku elollinen lopetusuhan alla, niin meille vaan. Muistan erästäkin hiirtä kuskanneeni nappipaidan rintataskussa pyörällä ajaen 5 km kotiin; "äiti katos mitä mä nyt toin"!

Nyt sitten on se eläinystävän painajainen eli allerginen avopuoliso, eli vaihtoehtojen puuttuessa ja tämän palstan löydettyäni valinta ei ollut vaikea. Pitkän aikaa jouduttiin käymään keskusteluja, mutta tuossa tuo 240-litrainen on kököttänyt muutaman kuukauden. Ja seuraava allas tulossa viimeistään kesällä. Eikä se avopuolisokaan enää ihmettele kun aamulla kuuluu "huomenta silakat", vaikka niin vastaan koko projektia aluksi olikin!

[unnanen]

Sain pienen 63 litraisen akvan ollessani 9-v. ja aikamoinen kalakeitto se oli monta vuotta kun sukulaiset antoivat kaloja synttärilahjaksi ym. järjetöntä. Äitihän tuota myös toisinaan joutui hoitamaan kun into hiipui... Myöhemmin vaihtui 128 litraiseksi ja tokihan altaat muuttivat mukanani omaan kämppään ("pitäähän sitä nyt kodissa ainakin akvaario olla" ). Nyt alkaa olla kalastot ja hoito tiedon lisääntyessä hyvällä mallilla, isosta tankista haaveillen... Muuten, sama partamonni seilannut mukana kaikki nämä vuodet

[-Tassu-]

Pikkutyttönä (siis vielä pienempänä kuin nyt ) jossain kyläpaikassa aina akvaarion nähdessäni siihen liimauduin.. Ei tarvinnu muuta viihdytystä aikuisten kahvitellessa
Lähes koko lapsuusajan meillä oli koira, kissoja, hamsteri, marsu, hiiriä, gerbiilejä.. Sekä sekalaisia "Kato äiti mitä mä löysin! Voidaanx me pitää se?"-eläimiä: muurahaisia, kovakuoriaisia, sammakoita, sisiliskoja, pesästä pudonneita tai itsensä loukanneita lintuja. Kuollut rotta oli äidille sentään vähän liikaa..
Kissan otimme myös avomiehen kanssa yhteiseen talouteen. Kunnes muutama kuukausi myöhemmin miehen silmät alkoivat punoittaa ja iho kutista aina kotiin tullessa.. Kissa muutti naapuriin.
Aloin miettiä karvattomia vaihtoehtoja.
Jäädessäni äitiyslomalle oli sitten aikaa lukea kalakirjoja ja laittaa akvaario. Tuo yhä käytössä oleva 100-litrainen oli se eka Pian tuli seuraksi 60-litrainen (niitä ollut muutama) ja tänä vuonna 140-litrainen.
Mies on muuttanut jo eri katon alle, niinpä omatkin lapset saaneet kasvaa kaikenkarvaisten kanssa.
Vanhin poika tuli juuri täysi-ikäiseksi, joten akvaarioharrastukseni täytti sekin 18 v. Eikä loppua ole tiedossa, päinvastoin

[Nekku]

Mies halusi altaan, kun kuuli että veljeni on vaihtamassa isompaan altaaseen. Minä olin kovasti vastaan, mutta taivuin lopulta. Nyt vajaan seitsemän vuoden jälkeen akvaario on täysin minun harrastukseni. Tällä hetkellä nurkassa kahdeksankulmainen satalitrainen ja haaveissa 500 litraa...tarkoittaa myös isompaa asuntoakin....

[caroh]

Serkun kautta. Häneltä sain ensimmäisen kalani ja itse asiassa koko akvaarion ja siitä se sitten lähti.

[7330]

Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut kaikesta mahdollisesta elävästä. Joskus vuonna kivikirves meillä oli koirien lisäksi parinkymmenen litran pallomalja asukkeinaan luonnollisesti kultakaloja. Muistan, että siellä oli valkoinen kultakala, joka söi kaikki muut kultsit. Myöhemmin se muutti päiväkodin oikeaan akvaarioon (johon muidenkin lasten kotoa sai vapaasti tuoda kaloja) ja tottakai kuoli siellä alta aikayksikön johonkin tautiin.

Muutamaa vuotta myöhemmin, kun olimme muuttaneet tähän nykyiseen taloon, malja täytettiin taas ja siellä ehti asustaa (ja kuolla) muutama kultakala ennenkuin sain päähäni hankkia niille oikean akvaarion, olisikohan kuutisen vuotta sitten. 90-litrainen purkki tuli taloon (aluksi platyja, lehtikaloja, partamonni...), ja heti perään jonkun tuttavan halvalla kauppaama vanha 70-litrainen, jossa asusti laskematon joukko miljoonakaloja ja yksinäinen kiilakylki. Aluksi kalastot vaihtelivat tiuhaan tahtiin, kun kaloja kuoli tai vietiin takaisin eläinkauppaan. Muistan ainakin oskaripariskunnan, haimonnin, lehtikalaparin, sinirihma- ja keltarihmapariskunnat, pari juovaokamonnia ja pari sulkaripsimonnia.

Pian altaita alkoi tipahdella lisää ja siinä samalla hoito ja kalastotkin järkiintyivät: 317 litrainen synttärilahjaksi isältä, kaverin 63-litrainen (nykyään tällä kaverillakin on uusi allas, kenenhän syytä..), 180 litrainen ja nyt viimeisimpänä 40-litrainen rapuallas, jonka vaihtoa isommaksi jo suunnittelen.

[Henna]

Täälläkin harrastus alkoi perinteisesti pienellä purkilla jossa oli mitä kamalempia kalayhdistelmiä! Ikää ei tuolloin huikaisevasti ollut (ehkä 8) ja äitihän sen hoiti. Noh, kalat tietenkin kuolla kupsahtelivat ja jossain vaiheessa heitettiin akvaario pois (ei ollut edes kunnon akvaario, vaan muistaakseni muovinen!!)

Joskus 12 vuotiaana sitten kun sain ikiomaa rahaa kun minulla oli kani hoidossa ja päätin sitten hommata taas akvaarion. 63 litranen akvaariopaketti sieltä kaupasta tuli, ja sielläkin vielä vaihtelevalla kalastolla... Vasta nyt kun sain tädiltä tuon 74 litrasen olen"valaistunut" eli alkanut oikeasti miettimään mitä kaloja tuollaiseen sopii, millaiset lämpötilat jne. jne. Ainoastaan 1 kiilakylki ja muutama neontetra ovat alusta asti tuossa 63l säilyneet
Ja nyt taas kovasti suuremman perään haikailen... täytyy vaikka ehdottaa synttärilahjaksi

[sisupussi]

Meillä oli aina kotona se 65 litran purkki. Omaan kotiin muutettuani ostin ensin 128 litraisen ja sitten 490 litraisen. Tekisi mieli uusia pienempi n. 250-350 litraiseksi! Mutta toistaiseksi ei ole rahaa

[MKL]

Taisi alkaa sammakoista kylpyammeessa joskus 70-luvulla. Äiti ei yllättäen ollut mitenkään innostunut ammeen muuttamisesta paludaarioksi, joten sammakot piti palauttaa sinne mistä olin ne hakenutkin (eli läheiseen lampeen). Pieniä öttiäisiä tuli kesämökillä haavittua muoviastiaan joka kesä, jotkut selvisivät, jotkut eivät.

Joskus vuonna ´96 teetätin itselleni kirjahyllyyn sopivan ~126 litraisen altaan, jota en koskaan ottanut käyttöön. Nyttemmin allas on naapurilla käytössä Kaverilla taas oli ylimääräinen 200-litrainen pyörimässä nurkissa, joten sehän muutti tänne (allas, ei kaveri..). Vuoden tai pari nökötti tyhjänä kunnes iski suuri inspiraatio aloittaa kypsytys ja pohtia mitä kaloja siihen loppujen lopuksi laitetaan. Alkuperäinen suunnitelma molleista ja miekkapyrstöistä romuttui täysin tässä tohinassa Siitä se varsinainen harrastus taisi lähteä, vaikka kiinnostusta oli jo aiemmin. Nyt on sitten 4 allasta toiminnassa...

[L-81]

Ihailin enoni lukuisia akvaarioita, ja sitten äitini jossakin vaiheessa sanoi, että kai se sinullekin pitää akvaario hankkia. No, se oli sellainen tosi iso lasimalja, huoh. Siitä on jo jokunen vuosikymmen

[tindis81]

Ihan pienenä vanhemmillani oli 60-litrainen purkki, jossa oli nää tavalliset miljoonakala-neontetra-seeprakala-kokoonpanot...Muutamia vuosia sitten kaverini hurahti akvaarioihin ja häneltä olisin käytettynä saanut semmoisen 160-litraisen...Jätin asian hautumaan ja viimesyksynä ostin sitten vihdoinkin 150-litrasen, senkin tosin käytettynä Siitä oli hyvä alkaa ja alkuvuodesta ostin toisenkin, vähän pienemmän, 80-litrasen ja nyt olisi kesällä tarkotus vaihtaa 150L isompaan! Tää harrastus vie kyllä koko käden...

[Makrilli]

Oma akvaarioharrastukseni alkoi kai noin 11 vanhana.
Oltiin käyty ongella mökillä ja saatu pieniä ahvenia. Ei niitä voinu syödä, joten ne ajateltiin vaan heittää lokeille. Mä kuitenkin halusin ne mukaan mökiltä, kun niitä kävi sääliksi. (kotiin noin 4h ajomatka:) Niimpä kalat pakattiin vettä täynnä olevaan kylmälaukkuun ja kotona isoon lasipurkkiin. Olin ihan innoissani... Aamulla ne oli tietysti kuollu....Itkin ihan hirveesti... Isä osti mulle sillon kultakalan.

[pikku-barbi]

Isällä oli joskus varastossa akvaario kun olin 11v. Siinä oli joku hapetin/suodatin systeemi kyllä. En muista, että vaihdettiinko vettä. Kasveja ei tainnut olla. Kaloina oli ihan suomalaisia ahvania ja särkiä. Sain kerran pilkillä ison särjen ja jostain syystä se eli vielä kotiin päästyämme, joten laitoimme sen altaaseen. Kaikki särjet taisivat kuolla hometautiin. Altaassa oli jossain vaiheessa myös rapuja, siis ihan Suomen järvissäkin asustavia. Muniakin sillä tyttöravulla oli joskus pyrstön alla, mutta ei niistä mitään tullut. Kyllä se allas varmaan joku 150l oli. Samoihin aikoihin naapurin pojalla oli kotonaan allas, jota aina katselin, joskus sain olla mukana hoitamassakin sitä.

4,5 vuotta sitten silloisen poikakaverin vanhempien luona oli allas, josta he pian luopuivat. Kun huomasin altaan hävinneen, totesin, että mä olisin sen halunnut.

Viime syksynä tuli akvaariosta puhetta poikakaverin isän kanssa. Ja eikös sen isä sitten mennyt ja ostanut 200l akvaarion. (Hänellä on joskus ennenkin ollut akvaario) Minä sitten aina tuijottelin sitä ja niinhän siinä kävi, että sain 200l akvaarion joululahjaksi poikakaverilta(taikka siis avomieheltä). Ensimmäinen oma akvaario, eka akvaario, joka on mun kanssa samassa kämpässä.

Sitten hankittiin parin kuukauden päästä reilu 50l akvaario, johon kalat muuttivat pariksi päiväksi, kun tehtiin vähän pengerryksiä ja asennettiin laseihin kiinni mattosuodatin.
Myöhemmin altaaseen laitettiin tuhmat tiikeribarbit ja lopulta niistä kaikista luovuttiin nyppimistaipumuksen takia. Pikkuakvaario oli jonkin aikaa poikakaverin veljellä, mutta nyt se toimii lehtikalojen poikasaltaana.

1,5 kk sitten 200l muutti pois ja tilalle tuli 480l. Onhan tuossa lisäksi vielä 150l itse tehty allas.

[Antti =)]

Itse pyydystin lähellä olevasta ojasta kesällä noin 9 vuotiaana kolmi- ja kymmenpikki kaloja 40 l läpinäkyvään muoviastiaan. Syksyllä tietenkin päästin kalat vapaaksi. Vuosi sen jälkeen löytyi Isän vanha 54l akvaario missä oli miljoonakaloja ja kuparitetroja. (huoh tiedän ensinmäinen kalastovalinta meni päin mäntyä.. )
Samoihin aikoihin hankin 60l akvan missä oli tuliliskoja..

Tällä hetkellä löytyy noi vanhat akvat, 180l uusi akva ja lukuisia muoviboxeja missä on milloin mitäkin..