Karanteenista kysymyksiä

[VilleJ]

Läheskään aina kalat eivät sairastu, joten "jos lääkettä tarvitsee lisätä.." on sitä "jossittelua." Myös lääkkeestä riippuen se joko vaikuttaa hyödyllisiin bakteereihin tai ei - lääkepullossa on tästä maininta.

Kalat varmasti sairastuvat, jos joutuvat sietämään myrkkyjä akvaariossa - vaikkakin vain pieninä pitoisuuksina. Ovathan ne jo muutenkin stressaantuneet siirrosta. Otetaan esimerkiksi loistokääpiöahven, joka ei siedä nitriittiä vedessä juuri lainkaan. Vain puhdas, nitriititön vesi kelpaa sille.

Taannoin jouduin tilanteeseen, jossa karanteenialtaassa ilmenikin nitriittiä, vedenvaihdosta ei ollut apua, koska vesijohtovesi sisältää nitriittiä jossain määrin. Ainoa keino pelastaa ko. kala oli heittää se pääakvaarioon puhtaaseen veteen - onneksi ei ollut mitään sairautta kalalla. Elää tälläkin hetkellä mainiosti, mutta tuolla karanteenissa aukoi suutaan kuin tukehtuen.

On parempi kypsyttää se karanteeni toimimaan kuin kiusata kaloja veteen kertyvillä haitallisilla yhdisteillä. Jotkin kalat eivät siedä niitä lainkaan.

[Turkoosi]

No jos syystä tai seitsemännestä karanteenipyttyä ei ole kypsytetty, voiko veden pitää kunnossa tiheillä, esim päivittäisillä vedenvaihdoilla? Kyllähän sitä sen verran jaksaa sen karanteenikuukauden ajan läträtä, varsinkin kun määrät eivät ole mitään hurjia.

Entä onko ihan päätön ajatus ostaa samalla kalojen kanssa joko samasta tai kalattomasta altaasta karanteeniin kasveja, jotka sitten päätyvät pääakvaarioon yhdessä kalojen kanssa?

2+ koulukuntaa näyttää olevan tässäkin asiassa, ei kun valitsemaan omaansa...

[VilleJ]

Olkoon vaikka n+1 koulukuntaa, mutta minä ainakin valitsen sen helpoimman ja kalaystävällisemmän tavan

Jos oletetaan, ettei siellä akvaariossa ole nitrifikaatiobakteereita riittävästi, kertyy veteen ammoniakkia/ammoniumia riippuen pH:sta. Jos karanteenattava kalat ovat emäksisen veden kaloja, on ongelmana ammoniakin kertyminen ja sitä kautta myrkytys. Happaman veden kaloilla tilannetta voidaan parantaa huolehtimalla siitä, että veden pH on alle seitsemän, jolloin ammoniakki esiintyy vain ammoniumina.

Ammoniakkimyrkytyksen jälkeen, kun nitrifikaatio etenee, seuraa nitriittimyrkytys.

Vedenvaihdoilla voit yrittää pitää noita arvoja alhaalla olettaen, että vedessäsi ei ole typpiyhdisteitä, jotka nostavat joko ammoniakin pitoisuutta tai nitriitin pitoisuutta. Jos vaikka vesi olisikin vapaata em. yhdisteista, niin rasittavaa tuo joka tapauksessa on, koska saa yölläkin herätä testaamaan vesiarvoja ja tekemään vedenvaihtoja. Ei kuulosta kivalta.. Riippuen myös kaloista on mahdollista, että korvausvesi on käsiteltävä ennen akvaarioon laittoa. Useamman kerran kun tuon päivässä tekee, niin vannoo sen nimeen, että seuraavan kerran kypsyttää sen karanteenin

[Misu]

Kiitos Aqua2002 neuvoista. Ymmärsin juuri, että kiire tulee. Haettavien kalojen karanteeni päättyy 13.12, jolloin karanteeniataan tulisi olla kaloille riittävän kypsä. Laitan sen siis heti toimintaan, en hae kaloja jos siellä vielä on nitriittiä tm. myrkkyjä reilun kahden viikon päästä. Sanoit, että kukkamultaa vedensekaan ja altaaseen. Mites sellainen kun jotkut sanovat, että esim. turvesuodatuspussiin voisi laittaa vaikka tätä multaa ja akvaarioon? Onko muita ohjeita miten toimia, jotta saisin altaan ajoissa kelpaavaksi?

Kiitos!

[VilleJ]

Tuskin siitä mullasta mitään haittaa on, kunhan vain ei olla lannoitettu Kosteassa mullassa (esim. kukkaruukkuissa) elää typpibakteereita. Laittamalla ympin akvaarioon näitä bakteereita nopeutetaan kypsymistä.

Ympin laiton jälkeen kypsytetään karanteeni normaaliin tapaan laimealla ammoniakkiliuoksella sekä hyvin pienellä määrällä kalanruokaa. Ammoniakkikypsytyksen aikana lienee syytä tarkkailla pH:ta ja säätää se sopivaksi (laimeaa rikkihappoa käyttäen laskettaessa pH:ta tai vaihtoehtoisesti ruokasoodaa pH:n nostoon).

Kun karanteeni on kypsä: Se on silloin kypsä, kun ammoniakkia lisättäessä karanteeniin huomataan nitraatin kasvu, eikä ammoniakkia/nitriittiä esiinny altaassa. Tämän jälkeen reippaat vedenvaihdot pari kertaa, jotta varmasti ylimääräisistä yhdisteistä päästää eroon. Sen jälkeen säädetään pH (rikkihapolla tai ruokasoodalla). Tuodaan kalat ja tarkkaillaan tilannetta.

Ensimmäisinä päivinä kaloja ei yleensä ruokita, eivätkä ne yleensä muutenkaa juuri syö. Kun ruokinta aloitetaan, seurataan varmuuden vuoksi vielä vesiarvoja, että kaikki varmasti toimii. Riippuen karanteenin koosta ja kalamäärästä, tehdään osittaisia vedenvaihtoja tarpeen mukaan - mitä pienempi kippo tai enemmän kalaa, sen useammin.

[Mandinka]

Tähän väliin kysymys: onko sinne akvaarioon kypsytellessä pakko lisätä ammoniakkia ja sellasia vai kypsyykö se akvaario ilmankin, itsekseen? En kysy tätä laiskuuttani vaan ihan tiedon halusta. Ja mullasta sen verran kun jostain luin, että sitä voi viskata suoraan sisäsuodattimeen... niin että voiko?

Mun kysymyksissä on aina tuo "luin jostain" johtuen siitä, että oon plarannu nettiä tauotta jo parisen viikkoa ja unohtuu mitä mistäkin on lukenut. Saatikka että pysyis se luettu päässä.

[kultiksia]

Akvaarion kypsymistä nopeuttaa huomattavasti se, että hajottajabakteerit mm. nitrifikaatiobakteerit saavat riittävästi hajotettavaa. Tällöin bakteerikanta kasvaa tarpeeksi suureksi kestämään kalojen ulosteiden aiheuttaman veden kuormituksen ja hajotus voi myös välittömästi alkaa. "Ruoki" siis bakteereja jatkuvasti pienellä määrällä ammoniakkia ja tarkkaile, ettei nitriitin määrä nouse kovin suureksi. Myös em. kalanrouan lisääminen on tärkeää. Nitraattia pitäisi alkaa muodostua, kun akvaario alkaa kypsyä.

Bakteerikannan siirtäminen kukkamullasta käy esimerkiksi siten, että sekoitat astiassa multaa ja vettä, annat seoksen selkiytyä ja kaadat akvaarioon astiasta kirkasta vettä. Hyvin voit panna suodattimeen pienen määrän multaa sellaisenaankin. Akvaarion vesi saattaa tosin samentua joksikin aikaa. Käytettävän mullan tulee olla sellaista, että se on olut jatkuvasti kosteaa. Multa saa olla tämänvuotista, sillä typpibakteereilla ei ole vanhassa mullassa mitään hajotettavaa, eikä niitä sellaisessa juurikaan ole.

[VilleJ]

Tähän väliin kysymys: onko sinne akvaarioon kypsytellessä pakko lisätä ammoniakkia ja sellasia vai kypsyykö se akvaario ilmankin, itsekseen?

Energiaa ei synny itsestään mistään eikä sitä voi kadota minnekään. Sama selkokielellä: jos ei ole ravintoa, ei bakteerit kasva. Nitrifikaatioon osallistuvat bakteerit tarvitsevat ravintoa kasvaakseen ja elääkseen (aivan kuten ihminenkin) ja mukautuvat ravinnon määrän mukaan.

Jos akvaariota ei "ruokita", ei bakteereilla ole mahdollisuutta lisääntyä eikä tarvetta lisääntyä. Jos akvaariota "ruokitaan", bakteerit saavat ravintoa, pysyvät hengissä ja kasvattavat massaansa. Poiketen monista muista bakteereista nitrifikaatioon osallistuvat bakteerit tuplaavat massansa hitaasti - siksi aikaa kuluu tuo 2-4 viikkoa riippuen alkuympistä.

Kypsytykseen voi ammoniakin sijaan käyttää myös ihan hyvin salmiakkiakin (NH₄Cl, puhdasta, apteekista, ei lisäaineita) ja ammoniumkarbonaattiakin ("hirvensarvisuola").

Kukkamulta tms. toimii vain ymppinä bakteerikasvustolle.

[Mandinka]

No jo alkaa selkenemään. Tähän mennessä kuvittelin tuosta mullastakin että se on yksi osa joka saa aikaan sen suotuisan bakteerikasvuston, en pitänyt sitä kasvualustana.

[111na]

Parhaalta vaihtoehdolta todellakin tuntuu 'pohjaton' karanteeni, jossa on mattosuodatin. Mattosuodatin ainakin toimii niin hyvin biologisen suodatuksen kasvualustana, että ammoniakkikupsytys etenee sujuvasti. Jos käytetään vaikkapa ilmatoimista vaahtomuovisuodatinta ('pillisuodatin'), on huomattava ettei siinä ole kokoa sellaiseen tehokkaaseen typen hapetukseen kuin matossa ja ei pidä ihmetellä että nitriitin poistuminen kestää ja kestää.

Pillissäkin on kuitenkin hyvät oltavat typpibakteereille, joten melkein samoin se voidaan kypsyttää. Huomioitava vain sen alhainen teho. Vaikkapa niin että jossain vaiheessa voi kokeilla vaihtaa vettä ja katsoa poistuuko jo se vedenvaihdossa jäljelle jäänyt nitriitti. Ennen tätä ammoniumlisäyksin pidetään nitriitti kohollaan 'koulukunnasta' (:)) riippuen joko jossain kymmenen (mg/l) hujakoilla tai korkeammalla

Mitä muuten ammoniumibikarbonaatille (hirvensarvensuola) tapahtuu vedessä? Tuleeko karbonaattia ja alkaliteetin nousua?


edit. Niin tuota, multaa käytetään jotta siitä saadaan ne tarpeelliset typpibakteerit akvaarioon. Silloin niitä on, jotta voisivat lisääntyä jakautumalla, popsien tarjottua ammoniumia.

Tuossa vielä jotakuinkin kaikki kypsytyksestä: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 25#3515025

[VilleJ]

Mitä muuten ammoniumibikarbonaatille (hirvensarvensuola) tapahtuu vedessä? Tuleeko karbonaattia ja alkaliteetin nousua?

Oletettavasti nostaa pH:ta. Jos pH nousee kovin, olisi hyvä laskea sitä kypsytyksen aikana, jotta kasvuympäristö olisi optimaalinen.

[Mandinka]

Nonnis, nyt menin taas sekasin. Vaan ei se mitään, tuskin jää viimeiseksi kerraksi.

Luin tuota liinan antamaa linkkiä aikasemmin, mielestäni se oli hieman ööh... tai no antaapa olla. Mä luulen, että tässä on syytä nyt kylmästi ottaa joku yks ja ainoa linja mitä noudattaa ja jos se menee käsille, niin sitten kokeilla jotain muuta. Tää ei meinaa sitä että mun loppumaton utelu jäis tähän, mutta tän asian kohdalla taidan hieman vetää henkeä.

[111na]

Mä luulen, että tässä on syytä nyt kylmästi ottaa joku yks ja ainoa linja mitä noudattaa ja jos se menee käsille, niin sitten kokeilla jotain muuta.

Tuo on paras keino, jos ei ole hengenhätää. Samalla selviää kaikki.

Jos haluat varmuuden etukäteen: Älä lue liikaa kerralla. Mieti kuinka tekisit ja miksi - sekä etsi nouseviin kysymyksiin vastaukset.

[VilleJ]

Nonnis, nyt menin taas sekasin. Vaan ei se mitään, tuskin jää viimeiseksi kerraksi.

Kuulostaa hankalammalta kuin on:

1. laitetaan karanteeni pystyyn
2. hankitaan bakteeriymppi esim. kosteasta kukkamullasta
3. ruokitaan bakteereita ammoniakilla tai ammoniumia sisältävillä yhdisteillä (NH₃, NH₄HCO₃, NH₄Cl) sekä kalanruokaa vähän hajoittajille.
4a. jos pH näyttää nousevan kovasti, lasketaan pH:ta (esim. laimealla rikkihapolla)
4b. jos pH näyttää laskevan liiaksi, nostetaan pH:ta (esim. ruokasoodalla)
5. pyritään pitämään ammoniakki/ammonium konsentraatio noin 5mg/l kypsytyksen ajan, tarvittaessa voidaan puolittaa silloin, kun nitriittiä alkaa ilmenemään
6. kun nitritifikaatio näyttää käynnistyneen, tehdään reippaat vedenvaihdot, säädetään pH yms. ja haetaan kalat karanteeniin. Ennen kalojen pulauttamista karanteeniin, tarkastetaan vielä vesiarvot varmuuden vuoksi!
7. kaloja ei ruokita ensimmäiseen, toiseen päivään ja seurataan, että kaikki on ok - niin kaloissa kuin vedessäkin
8. tehdään pieniä vedenvaihtoja riittävän usein karanteenauksen aikana

[111na]

Luin tuota liinan antamaa linkkiä aikasemmin, mielestäni se oli hieman ööh... tai no antaapa olla.

Siinäpä kuitenkin on jo tuloksia, eikä yksikään kypsyttelijä ole lisännyt ammoniumia tavalla, joka pitää sen pitoisuuden tietyllä tasolla. Kokeilemalla oppii. Mitä parempi on ymppi (runsaampi ja/tai runsaammin typpibakteereja sisältävä) ja mitä tehokkaampi on akvaarion biologinen pinta-ala (kokonaisuutena), sitä paremmin ja nopeammin kypsytys sujuu.

Mitä muuten ammoniumibikarbonaatille (hirvensarvensuola) tapahtuu vedessä? Tuleeko karbonaattia ja alkaliteetin nousua?

Oletettavasti nostaa pH:ta. Jos pH nousee kovin, olisi hyvä laskea sitä kypsytyksen aikana, jotta kasvuympäristö olisi optimaalinen.

Näinkin ilmeinen asia vasta nyt kokemuksen myötä tuli selväksi. Ihmettelin kun turveuute ei millään vaikuta. Nimittäin tarvittavan kypsyyden ja vedenvaihdon jälkeen nostin vielä nitraattia kasveille samalla 'suolalla'...

[Misu]

No niin, minulla alkaa olla hengenhätä karanteenialtaan kanssa. Laitoin sen tänään pystyyn (vesi, suodattimet), mutten yhtäkkiä ymmärrä minäkään yhtään mitään. Tuo Aqua2002:n selvitys vaihevaiheelta oli ok,mutten kaikkea tajunnut ja reilut kaksi viikkoa aikaa.

1. Ensinnäkin mistä saan ympiksi sopivaa multaa, jos uusi kaupasta ostettu ei käy ja omissa kukkapurkeissa on monen vuoden vanhaa multaa?
2. Mistä ja missä muodossa tuota ammoniakkia saan altaaseen (en kai osta Haganol-salmiakkeja ja roiski niitä sinne)?
3. Kohta 5 oli minulle utopistinen: kuinka paljon ja kuinka usein ammoniakkia lisätään ja ammoniakin määräkö puolitetaan?
4. Milloin kalat voi tuoda? --> kun ei ole nitriittiä, mutta...

[111na]

Pussimulta voi olla hyvääkin. On täysin arvauksen varassa, paljonko kussakin mullassa on typpibakteereita. Kokeile mustaa multaa, mutta jos olet hoitanut ruukkukasvejasi säännöllisesti kastelemalla ja joskus lannoittamalla, se voi olla parasta.

Eniten levitetyissä ohjeissa ammoniumia lisätään paljon enemmän ja useammin kuin mielestäni on järkevää. En siitä tässä rupea enempää puhumaan. Tuossa linkissä edellä esitetään kaikki tavat perusteluineen.

Kahdessa viikossa ehtii altaaseen muodostua sen verran nitrifikaatiota kuin ehtii. Kannattaa aloittaa heti laittamalla sitä multavettä ja ammoniumia muodossa tai toisessa. Hirvensarvensuola, salmiakki ja ammoniakkiliuos ovat hyviä ammoniumin lähteitä. Salmiakki on ammoniumkloridia eikä pastilleja.

Joudut keskeyttämään sitten kypsytyksen vaihtamalla veden. Minkälainen on suodatin, määrää suuresti altaan nitrifikaatiokyvyn (koska pohjamateriaalia ei ole) eli sen kuinka suureen ammoniumin nitraatiksi hapettamiseen se pystyy. Ilman mattosuodatinta tuskin pääsee 1mg/l päivittäiseen muuntumiseen nitraatiksi. (Siis vaikka aikaa olisi kuinka paljon odotella. Tokihan liete pohjalla voi siihen pystyä kuitenkin, kuten antamastani linkistä voi nähdä.)

[Mandinka]

hankitaan bakteeriymppi esim. kosteasta kukkamullasta

Nyt on kerrottava sekin, että kun täällä aika ajoin on törmännyt sanaan "ymppi", niin on ollu huuli tosi somasti pyöreenä. Onhan se selvä (kai) että ymppi on jotain konkreettista joka jollain tapaa jotain ymppää jonnekkin aiheuttaen jotain, mutta mikä se ymppi on...jne!

Mutta asiaa: voiko tuon tehdä niin (kun jostain luin, heh, tää alkaa olee paha tapa), että lotraa multaa ja vettä ja kaataa sen seljenneen veden sinne akvaarioon? Ei sillä etteikö ois sukkahousuhin varaa, jotenkin vaan tykkäisin tehdä sen tuolla tapaa.

[Misu]

Hah haa...se salmiakkipastillien akvaarioon laittaminen oli vitsi...

Asiaan. Laitoin eilen kukkapurkista otettua multaa veteen jne..ja akvaarioon. Tänään ostan sitä ammoniakkia, jos Hml:n apoteekeista sitä yleensä edes saa (täältä ei yleensä saa mitään mitä menet kysymään). Suodattimina on kaksi sisäsuodatinta: Fluval 3 ja Eheimin Aquaball (? --> se isoin) ja karanteenialtaan litroja on 140. Vaikken aluksi meinannut ymmärtää tuota ammoniakilla kypsytystä, luin sen jarvij:n sivuilta muutamaan kertaan ja uskon nyt tietäväni mitä pitää tehdä. Tosin aikaa on enää 15 päivää, hjälp! Miksen aloittanut tätäkin viikko sitten...Yhtäkkiä vain tajusin, että aikaa on reilut kaksi viikkoa. Yritetään, pitää vaan siirtää kalojen hakua jos ei ehdi. Toivottavasti en joudu kalanhakureissua siirtämään, koska parhaat menevät silloin päältä ja saan joitain ruikkiksia itselleni (liike eri kaupungissa).

[memma]

Nyt on kerrottava sekin, että kun täällä aika ajoin on törmännyt sanaan "ymppi", niin on ollu huuli tosi somasti pyöreenä. Onhan se selvä (kai) että ymppi on jotain konkreettista joka jollain tapaa jotain ymppää jonnekkin aiheuttaen jotain, mutta mikä se ymppi on...jne!

Ainakin mikrobiologit tuntevat myös käsitteen "ympätä". Ymppäävä ihminen siis siirtää bakteeriseosta tai bakteerien puhdasviljelmää vanhasta elatusastiasta uuteen. Ymppi on kaiken alku ja juuri, se sisältää ne halutut mikro-organismit joiden halutaan kasvavan ja lisääntyvän. Vrt. ruistaikinan juuri

[111na]

Hah haa...se salmiakkipastillien akvaarioon laittaminen oli vitsi...

Mutta niitä käytetään, vaan en tiedä oikeaa merkkiä, niin en ruvennut arvailemaan.

Kyllä se Järven ohje toimii kanssa, jossa laitetaan vain sitä multaa ja aluksi ruokitaan hyvin varovasti. Jos mullassa on runsaasti ammonium- ja nitriittiravinteita, on siinä myös runsaasti typpibakteereita (edellyttää myös sopivaa kosteutta, lämpöä ja ilmaa). Siitä akvaarioon tuleva multaliete jo itsessään toimii nitrifikaatioon.

Lisäksi kannattaa laittaa kasveja mukaan runsaasti. Ne auttavat kahdella tavalla myös typenkiertoa. Sekä ottamalla ravinteekseen suoraan ammoniumia että tarjoamalla pintaa sessiileille bakteereille.

Kuinka paljon pelkkiä lasiseiniä kannattaa kypsytellä, on kyseenalaista, mutta paljon huokoista sisustusta on jo parempi. Paljon riippuu suodattimestakin - sen bakteereille tarjoamista olosuhteista - sekä tilasta lietteelle altaassa. Lietettä ei saisi imuroida.

Tähän mennessä olen kuullut vasta yhden selityksen, miksi karanteeni on hiekaton ja se liittyi pilkkutaudin kääkitykseen. Jos muita syitä ei ole, laittaisin hiekkaakin ja lääkitsisin ehkä erillisessä sairaalassa. Hiekalla on niin suuria etuja nimenomaan kunnollisen kypsyyden kannalta.

[Misu]

Jarvij:n sivuilla oli kypsytys ammoniakin kanssa, ei pelkän mullan. Jos minun pitäisi karanteeniin laittaa hiekkaan myöden sisustusta, ei tulisi mitään, liian monimutkaista. Ja eikö se kypsyminen silloin veisi vielä enemmän aikaa?

[Turkoosi]

Tähän mennessä olen kuullut vasta yhden selityksen, miksi karanteeni on hiekaton ja se liittyi pilkkutaudin kääkitykseen. Jos muita syitä ei ole, laittaisin hiekkaakin ja lääkitsisin ehkä erillisessä sairaalassa. Hiekalla on niin suuria etuja nimenomaan kunnollisen kypsyyden kannalta.

Ja jos monnisia karanteena, niin viihtyvyydenkin kannalta. Ja näyttää se kivemmaltakin varmaan, jos siä viikkotolkulla saa katsella ja usein.

Näin säilytystilaongelmaisen näkökulmasta, onko turvallista käyttää samaa hiekkaa, jos pesee sen kuumalla vedellä käytön jälkeen kuten itse akaarionkin?

[111na]

Jarvij:n sivuilla oli kypsytys ammoniakin kanssa, ei pelkän mullan.

Näköjään sivu on uusittu, mutta tuo kohta jää nähdäkseni lukijan harkintaan. Siinä on linkki kypsyttämiseen, mutta karanteenisivulla puhuttiin mullasta ja tuoreista kaupallisista kypsytysaineista. "Aiemmin antamani ohjeet koskivat siis lähinnä uusien ja sairaiden kalojen karanteenia ja hoitoa." http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

Lisäksi on huomattava näkökulma kauppiaan vastuusta mukana tulleista taudeista.

Siellä toistuu tuo lannoittamattoman mullan vaatimus. Mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Mullassa on yleensä lantaa ja niitä typpibakteereille tärkeitä ammonium ja nitriittiyhdisteitä. Jos multa on vanhaa ja köyhää, ovat typpibakteeripitoisuudetkin mitä ilmeisemmin pieniä. Esim. Biolan Mustamullassa on kompostoitua kakankakkaa.

Käsittäisin tuon niin että on hyvä antaa ohje lannoittamatonta, ettei kukaan vaan laittaisi juuri reilusti lannoitettua multaa. Eri asia taas ammoniakkikypsytyksessä, jossa lopuksi vaihdetaan vettä. Ja oleellinen kysymys on myös lannoitteen koostumus ja määrä, jota akvaarioon siitä tulee. On hieman eroa, jos kukkaruukku on saanut juuri vuosilannoituksensa *pari kourallista kanankakkaa* tai miedon viikkolannoituksen esim. huonekasviliuoksella.

Vaikka laitettaisiin kalat hetikohta mullan jälkeen mukaan, voidaan kuitenkin odottaa että vesi kirkastuu ja sitten vaihtaa vettä. Näin vahvastakaan lannoitteesta ei tule haittaa.

Muuten, Substraliakin olen kuullut käytetyn kypsyttämiseen sen ammonium- ja nitriittisisältönsä takia.

Jos minun pitäisi karanteeniin laittaa hiekkaan myöden sisustusta, ei tulisi mitään, liian monimutkaista. Ja eikö se kypsyminen silloin veisi vielä enemmän aikaa?

Ei siinä ole eroa ajassa, vaan saavutettavan kypsyyden asteessa. Allas missä on runsaasti otollista pintaa typpibakteereille, kasvattaa suuremman typpibakteeriston ja siis tehokkaamman kykyn nitrifikaatioon. Typpibakteerien pintoihin asettumiseen ja biofilmin muodostumiseen auttavaksi kuluu aina useita viikkoja.

Edelleen muistuttaisin pelkkien lasiseinien kypsyttämisen erilaisesta luonteesta. Ne eivät nopeaan ammoniumin hapetukseen pysty. Sen sijaan mullasta tuleva pieni partikkeli muodostaa toimivan nitrifikaation nopeasti - tämän huomasin omassa kypsytyksessäni. Kun imuroin mullan, jota oli pussin läpi altaaseen tullut, pois pohjalta, nitrifikaatio hidastui merkittävästi. Mullassakin typpibakteerit ovat sessiilejä eli kiinni juuri tuossa samean multaveden partikkeleissa ja siis valmiina siinä se biofilmi, mikä tulee kasvamaan ja muuttumaan nopeasti uuden ympäristön olosuhteita vastaavaksi.

Samalla tullaan suodattimen tyyppiin. Onko siinä hyvä virtaus typpibakteereille... Suosittelen Järven sivuilta biologisen suodatuksen perusteita.

--------------------

Näin säilytystilaongelmaisen näkökulmasta, onko turvallista käyttää samaa hiekkaa, jos pesee sen kuumalla vedellä käytön jälkeen kuten itse akaarionkin?

Hiekan voi desinfioida kuumalla - oliko se 70 astetta mitä vaaditaan? Kannattaa tarkistaa.

Mutta kuumalla vedellä en akvaarion laseihin uskaltaisi koskea. Ettei vain käy rits ja rats lämpölaajentumisesta. Järveltä löytyy myös desinfiointisivu. Eikö pyyhkiminen alkoholilla olisi parasta - yhdistettynä kuivattamiseen?

[Turkoosi]

Hiekan voi desinfioida kuumalla - oliko se 70 astetta mitä vaaditaan? Kannattaa tarkistaa.

Mutta kuumalla vedellä en akvaarion laseihin uskaltaisi koskea. Ettei vain käy rits ja rats lämpölaajentumisesta. Järveltä löytyy myös desinfiointisivu. Eikö pyyhkiminen alkoholilla olisi parasta - yhdistettynä kuivattamiseen?

Joo suunniteltu skenaario oli kipata hiekat ämpäriin, vetää päälle vedenkeittimestä kuumaa vettä ja sillä välin putsata allas erikseen. Jaa, pitäisiköhän se hiekka kuivattaa säilytystä varten jos pytty menee tuon jälkeen hyllylle? Ja miten...

Turvallinen säilytyspaikka hiekalle väliaikoina voisi varmaan olla pakastin jos siellä sattuu olemaan tilaa. Säästäisi sähköäkin kun olisi pakastin sen erran täydempi. (Hoh, onpa taas järkevät jutut)