Vanhan harrastajan uusi 100-litrainen alku

[Lompsukka]

Mua noissa kirsikoissa huolestuttaa talon kupariputket Tai lähinnä se poistaako tuo vedenparannusaine ne kuparijäämät sitten lisättävästä vedestä. Tuo leväsukis ei vissiin ole niin kriittinen sen kuparin suhteen, mutta eikös nuo pienemmät vähän tuppaa olemaan? Niin ainakin alkuun ajattelin noita leväsukia ihan oman mielenterveyden säilyttämiseksi

[miljoonakala84]

Ite kun porukoilla asuin ja akvaarioni oli siellä toiminnassa, niin niillä on hyvin hyvin vanhat kupariputket talossa ja silti sukaravut kukoisti oikeen mainiosti kun vedenparannusainetta käytin. Eiku vua rapuja pönttöö pörräämää ympäri ämpäri.

[Lompsukka]

Okei! Hyvä kuulla että se vedenparannusaine sitten oikeesti toimii tuohonkin
Sitten voisi levisten kaveriksi ottaa jotain pikkusukista joka kestäisi nuo taistolämmöt...
Ajattelin nostaa lämmöt 27 C hujakoille, mitkä pikkuravut menee noihin lämpöihin sen leväsukiksen kanssa? Vihersuka näyttäisi ainakin, mutta kestääkö noi muut kuinka hyvin?

[toukopouko]

Itse vannon ja kumarran Easylifen vedenparannusaineen nimeen. Hyväksi sekä kaloille että vedelle.

Tuohon kupariasiaan... samaa mieltä miljoonakalan kanssa. Kun käytät hyvää vedenparannusainetta ja veden juoksutusta ennen akvan veden vaihtoa, ei hätää.

Tuon veden lämpötilaa laskisin johonkin 25 asteeseen. Silloin on ravuillekkin mieluisammat oltavat, taisto pärjää hyvin eikä rajoita useimpien kasvien hankintaa, rusokiilakyljellekkin mieluinen. Samoin, jos päätät niitä "pyttyjä" vahingossa hankkia lisää , niin taiston kudetus käy kätevästi lisäämällä lämpöä sinne ylärajalle, vaikka siinä uudessa altaassa. vinx vinx...

Lisäksi vielä sellainen vinkki, jotta kantsii ostaa joltakin aw:n luotettavalta kasvattajalta edullisemmin useampi suka, ja liikkeestä uutta verta tilalle. Kun näitä on vähän enemmän, ei käy niin, jotta jos sattuu taisto olemaan sukasien "sarjamurhaaja", ei ole koko sukahomma alkuunsa tyssännyt. Paras vaihtoehtohan olisi ostaa vaikka kolmestakin eri paikasta, koska kukaan ei mene takuuseen siitä, etteikö ne liikkeenkin sukaravut ole ns. "sisaruksia".

[tulkku]

Minulla ei toimi kuin Tetran AquaSafe. Muut vedenparannusaineet tappoivat sukarapujen lisäksi myös kaloja. Tai siis kupari ne tappoi, koska vedenparannusaineet eivät neutralisoineet sitä. Taloyhtiössä on kupariputket.

[Lompsukka]

Kiitos vinkeistä!
Mulla kanssa tuo Easylifen vedenparannusaine käytössä. Jotain kuparitestiä voisi yrittää netistä katsoa, josko sillä saisi varmistettua ettei kupari sukasia sitten häiritse
Kävin tänään paikallisessa liikkeessä kyselemässä kaloista ja liikkeessä yllättäen oli suoraan saatavana helmimonnisia. Sovittiin, että seuraavasta karanteenisatsista varataan mulle 6 kappaleen porukka ja käyn noutamassa monniset sitten 12-15 pv akvaarion tilasta riippuen.
Nitriitti on tullut tosiaan alas ja tän päivän lukema 5 mg/l. Oon luottavaisin mielin, että ens viikoksi pukkaa nollaa ja ehdin tekemään vielä koekuormituksen ennen kalojen tuloa.
Samalla reissulla kävin ostamassa uuden loisteputken, vanhat putket olivat tuommoinen violetihtava kasviputki sekä mielestäni ihan hirveän värinen lämmin valkoinen. Tuo kellertävä lamppu ei näyttänyt inspaavan kasveja juuri ollenkaan ja teki akvaariosta likaisen, samean ja ennen kaikkea kellertävän näköisen. En siis tykännyt Uusi putki on nyt sitten 20W T8 Life-Glo 6700K, joka on sävyltään sinivihreä ja teki heti akvaariosta omaan silmään terveemmän ja kirkkaamman näköisen. Papukaijalehti näyttää nyt ihanan pinkille ja vesitähdikin latvan punoituskin näkyy paremmin. Olen siis erittäin tyytyväinen tähän lampun vaihtamiseen.
Vedensuosikki näyttää nyt paremmassa valossa entistä hirveämmälle ja aloin nyt vakavasti harkitsemaan sen ottamista kokonaan pois akvaariosta. Uusi kasvi tilalle maksaa kuitenkin vain kuutisen euroa... Ajattelin tehdä ensiviikolla kauppareissun tuonne Aapelin akvaarioon, mistä käyn nappaamassa tukkupakkaukset lannoitetta ja vedenparannusainetta, niin samalla voisi vilkaista uutta kasvia tuohon paikalle...

Melalehti on nyt yllättänyt nopealla toipumisellaan, siihen on yön aikana ilmestynyt uusia pienen pieniä lehden alkuja ja se näyttää kotiutuvan oikein mainiosti alun närkästymisensä jälkeen. Yleensä olen onnistunut aina tappamaan nuo melalehdet altaista, mutta tämä yksilö näyttää kestävän jopa mun käsittelyä

[Lompsukka]

Viime viestistä unohtui; olen miettinyt toista kannonpalaa tuohon vasempaan reunaan vedensuosikin eteen melalehtien taakse. Ajattelin Aapelin reissulla kurkata mikäli löytyisi jokin kivannäköinen korkeampi palanen tuonne reunaan. Voisi sopia siihen mielestäni aika hyvin. Tässä vielä kuvaa altaasta vesitähdikin karsimisen, pistokkaiden pohjaan tökkimisen ja lampun vaihtamisen jälkeen. Kuva on taas kännykällä otettu, joten värit ei ihan vastaa todellisuutta, pitänee pyytää miestä nappaamaan muutama kuva ihan järkkärillä

[toukopouko]

Minulla ei toimi kuin Tetran AquaSafe. Muut vedenparannusaineet tappoivat sukarapujen lisäksi myös kaloja. Tai siis kupari ne tappoi, koska vedenparannusaineet eivät neutralisoineet sitä. Taloyhtiössä on kupariputket.

Tähän lisään vielä, että oletan että kyse on omakotitalosta, jos on oma kaivo josta vesi tulee. Eli ei ole niinkään kustannuskysymys kun vettä juoksuttaa ennen vedenvaihtoa ja veden juostessa ei kuparia imeydy veteen käyttäessä lisäksi hyvää vedenparannusainetta niin paljoa, että se olisi haitaksi akva-asukeille.

[tulkku]

Ei ole omakotitalo vaan kaksi rivitaloa. Omakotitaloja harvemmin puhutellaan taloyhtiöiksi. Asukkaat pääasiassa vanhoja miehiä, eli muiden asukkaiden vedenkäyttö on olematonta. 1980 valmistuneet talot (9 asuntoa), alkuperäiset kupariputket. Käytän mieluummin hyvää vedenparannusainetta kuin tuhlaan vettä, vaikka meillä ei olekaan vesimittareita. Akvaarioiden kanssa menee muutenkin reilusti vettä. PS: Lompsukka, hienolta näyttää ja pahoittelut tunkeilusta.

[Lompsukka]

Täällä samoin alkuperäiset kupariputket ja sillä vähän pelottaa tuo kupari. Tosin lämpövesivaraajan kattila/pannu on uusittu kuparittomaan joten eikös sitten olla aika turvallisilla vesillä? Lisäksi muistelenko oikein, että blondatun tukan vihertyminen viittaisi liialliseen kupariin vesijohtovedessä? mulla on ainakin pysyneet hiukset vaaleana niin voikohan tämmöisellä poppakonstilla ennustaa suht kuparitonta vettä

[tulkku]

Taloyhtiössä asui aikaisemmin 'vihreä' hiuksisia tyttöjä, joten onhan se mahdollista, ettei teidän veteen liukene niin paljon kuparia. Maistuuko juomavesi metalliselta? Meillä maistuu; etenkin yöllä, kun vettä ei valuteta senkään vertaa kuin päivällä. Kannattaa hommata kuparitesti.

[Lompsukka]

Ei maistu enää tuon varaajan uusimisen jälkeen, pitänee tilata netistä kuparitesti tai kysyä isännöitsijältä onko vesiarvoja mitattu taloyhtiön puolesta tuon varaajan vaihtamisen jälkeen...

[Lompsukka]

Jahas, eli päivitystä edellisen viestin kupariasiaan, jos joku muukin miettii; JBL Cu-tippatesti 13,95 e netistä. Pistin nyt tilaukseen niin ensi viikon alkupuolelle saapunee

[toukopouko]

Ei ole omakotitalo vaan kaksi rivitaloa. Omakotitaloja harvemmin puhutellaan taloyhtiöiksi. Asukkaat pääasiassa vanhoja miehiä, eli muiden asukkaiden vedenkäyttö on olematonta. 1980 valmistuneet talot (9 asuntoa), alkuperäiset kupariputket. Käytän mieluummin hyvää vedenparannusainetta kuin tuhlaan vettä, vaikka meillä ei olekaan vesimittareita. Akvaarioiden kanssa menee muutenkin reilusti vettä. PS: Lompsukka, hienolta näyttää ja pahoittelut tunkeilusta.

Niin, tarkoitin kyllä ap:n taloa ja vastasin ap:lle. Ehkä kirjoitin epäselvästi. Muistelen että ap mainitsi omasta kaivosta ja sinä taas et.... ellen nyt taas muista väärin /kautta sekoita eri viestejä.

Taloyhtiössä jossa juurikin ei niinkään kuluteta vettä ja vesi "makaa" kauemmin putkissa, on selvää että kupari pääsee imeytymään/liottumaan tehokkaammin hanasta tulevaan veteen.

[Lompsukka]

Pienen kaivelun jälkeen löytyi testit. Eli onhan tuo aikanaan testattu varaajan uusimisen jälkeen näin muistelinkin... Tosiaan 2015 oli päivän keskimääräiseksi kuparipitoisuudeksi talousvedessä mitattu 0,06 mg/l. Aamulla mainittiin pitoisuuden olevan korkeampi ja illalla matalampi.
Tämä ei liene sukiksillekkaan haitallinen pitoisuus? Ihan mielenkiinnolla kyllä testaan kun testi saapuu, että pitäneekö tuo paikkansa edelleen. Ja voisi testata mitä sanoo testi ennen ja jälkeen vedenparannusaineen.

[toukopouko]

Viime viestistä unohtui; olen miettinyt toista kannonpalaa tuohon vasempaan reunaan vedensuosikin eteen melalehtien taakse. Ajattelin Aapelin reissulla kurkata mikäli löytyisi jokin kivannäköinen korkeampi palanen tuonne reunaan. Voisi sopia siihen mielestäni aika hyvin. Tässä vielä kuvaa altaasta vesitähdikin karsimisen, pistokkaiden pohjaan tökkimisen ja lampun vaihtamisen jälkeen. Kuva on taas kännykällä otettu, joten värit ei ihan vastaa todellisuutta, pitänee pyytää miestä nappaamaan muutama kuva ihan järkkärillä

Päivää lompsukka

Juuuuu... ja siihen sammalta. Kokeilisit vielä nappasta vedensuosikista ihan nuo terveet latvat, ja istuttaa ne pohjaan, nuo huonokuntoiset varret pois. Siitä tulisi hieno kontrasti kun taustalla oikein kirkkaan vihreää ja edessä tummaa. Tykkään kovasti värien leikittelystä. Mutta se onkin minun makuuni, napsit vinkkejä tietysti ihan omaan makuusi.

Saako tuo papukaija jostakin erikseen hiilaria? Tuupertuu ajan myötä ellei sitä saa.

[Lompsukka]

Joo! Tulevia sukasia ajatellen olis tarkotus uuteen kantoon tehdä jonkinmoinen sammalviritys ja vedensuosikitkin ois ollu rapusille ihan loistavia pöheikköjä piilotteluun. Ajattelin tänään nykäistä ne altaasta ja katsoa onko niille mitään tehtävissä, jos ei niin sitten pitää jotain uutta puskaisaa kasvia hakea tilalle.

Ajatuksena tosiaan on hommata hiilarilevitin, sitten kun kasvit ovat juurtuneet kunnolla ja pystyvät alkamaan kunnollisen ravinteiden hyödyntämisen. Toki oon miettinyt myös tuota ilmastinta. Kemiallista tasapainoahan vesi hakee koko ajan ja hiilidioksidin vähetessä veteen pitäisi ilmastimenkin kautta liueta hiilidioksidia. Pitänee tarkemmin tutkia paljonko hiilaria suositellaan tähän valomäärään (jos jollain joku arviota helpottava taulukkolinkki niin otetaan kiitollisena vastaan).

Ajattelin tänään käydä kantometsällä, kun pitää muutenkin ajella tuonne isommalle kirkolle, niin samalla tulee kurkattua, josko löytyisi joku tuohon paikkaan sopiva puu

Ps katsoin Aapelista Hottonia palustris ja Limnophila hippuridoides taimia nyt alustavasti vedensuosikin tilalle. Tuo punertava L. Hippuridoides kannon taakse ja kannon eteen melalehtien taakse tuota H. palustrista tämä mikäli noista vedensuosikeista ei ole enää eläjiksi...

[Norhie]

Ps katsoin Aapelista Hottonia palustris ja Limnophila hippuridoides taimia nyt alustavasti vedensuosikin tilalle. Tuo punertava L. Hippuridoides kannon taakse ja kannon eteen melalehtien taakse tuota H. palustrista tämä mikäli noista vedensuosikeista ei ole enää eläjiksi...

Haaa! Sinäkös se veit minun nenän edestä sen hippuroides potin toissaviikolla.

No eipä mitä. Eilen tuli 180 litraseen Hippuroidesta ja Taiwanin Lammikkia. Wanhasta tankista siirretyt sulkaärviät kerkesi sulahtaa ennen kuin sain tuon kunnolla käyntiin, mikä on sääli, kun oli niin komian iso puska. Pitää hommata lisää sulkaärviää hieman myöhemmin.

Omaan 180 litraseen tulee rapusia ja monnisia sekä muutama muu fisu verottamaan poikasia, joten työnsin sinne ihan normaalia vedensuosikkia, lammikkia, sekä jatkossa tuota sulkaärviää suojapaikoiksi.

[toukopouko]

Ilmastus syö hiilaria. Itse jättäisin taulukot ja kokeilemalla aivan pienestä portaittain nostaen. Saattaa ehkä jotain "sinnepäin" taulukoita löytyä, en tiedä, itse testaamalla löytyy parhain tulos. Siihen liittyy niin monta tekijää, valaistus, kalojen ja muiden öttiäisten määrä, juurikin ilmastus, ravisteet jne jne...

Mietin tuossa noita kasvivaihtoehtoja, hottonia on kaunis, karttulehti jos valaistus riittää kulmassa, pyörölehti jos valoa riittävästi, karvalehtikin on kaunis kun se on kaunis (eli viihtyy ) ankkuroituna pohjaan, kasvutahti vain on hurja. Konnanputki, tammenlehväruoho, vesisaniainen Ceratopteris thalictroides. Jälkimmäiset helppoja ja kasvaa nopsaan. Ovat myös kaunin helakan vihreitä.

Tällaisen kävin vielä sinulle kaivelemassa.

http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... ksidi.html

Tsemppii, tsemppii

[Norhie]

Hiilidioksiditaulukot suhteessa valoon on minusta ihan joutavia. Jokainen akva on erilainen ja eri valaisintyypit on erilaisia. Tuohon pitäisi saada PAR tai PUR arvoja, jos oikeasti haluat mitata arvoja. Parempiakin tapoja on:

• Mittaat pH:n ja KH:n ja käytät taulukkoa
• Tunget tuutin täydeltä hiilaria ja katot milloin kalat alkaa haukkoa ja sitten vähennät sitä mukaa
• Seuraat nitraattien kulumista altaasta. Jos nitraatteja ei kulu muuten kuin vedenvaihdolla, niin yleensä jää hiilarista kiinni. Jos taas nitraatit on jatkuvasti loppu, niin kakkakuormaa liian vähän suhteessa valoon ja hiilariin - tai sitten jotain vialla

Kaikissa seurataan kasvien kuntoa. Ilmastus toki voi syödä hiilaria, mutta toisaalta pintakiertoa pitää olla, että akvassa riittää happea. Pohjakiertoakin pitää olla, että ravinteet leviää koko akvaan ja juuret saa happea. Minulla esim. pH laski tuossa 180 litrasessa kun laitoin siellä veden kiertoon. Sitä ennen kiersi vain pienen nuhapumpun kanssa kun kaloja ei ollut ja pH oli yli kasin. Nyt on vain vähän yli seiskan.

Omalta kohdalta huomasin, että paljon saa anteeksi kun on kunnon ravinnepohja ja ostaa kasveja jotka ei niin paljon hiilaria tarvitse. Ravinnepohjasta itse kyllä luovuin tuon 180 litrasen rysähdyksen säikäyttämänä ja käytän enää lannoitetabuja. Saa nähdä miten niiden kanssa menee. 180 litraseenkin (44w LED jos kiinnostaa) hiilari tulee nesteenä.

[Lompsukka]

Poistin nyt koko vedensuosikki pehkon altaasta. Pelkästään kasvien irrottaminen pohjasta aiheutti samennuksen altaaseen. Yritin huljuttaa noita lavuaarissa, mutta katkeilivat vain käsiin.
Ja kyllä Norhie! Minä olin juurikin se kelmi joka nuo hippuridoidesit nappasi on niin hyvännäköinen kasvi, että pakko oli ottaa
Kaupoilta löytyi uusi kanto, mielestäni oikein sievä mangrove, joka pysyy tolpillaan ja kannossa oli valmiiksi sammaleille sopivia koloja. Otin sammalta rapujen iloksi ja tyrkin noihin koloihin. Lähtenee kasvamaan kunhan toipuu mun kovakouraisesta käsittelystä...
Kiitos toukopouko linkistä! Pistää kyllä pään taas hetkeksi pyörälle tämä... kyllä kai se levitin on sitten hankittava, siitä vissiin vähän helpompi säädellä ainakin annostelua? Jos sen kanssa alkuun ottaisi tosi varovaisesti ja kokeilisi sitten hiljalleen lisätä, että löytyy tasapainoinen hiilariannos

Nitraattitestin luotettavuus on tällä hetkellä vähän kyseenalainen, mutta nitraattiakin huvikseen olen välillä vilkaissut ja on laskenut kyllä suhinalla. Pitänee kysyä sieltä Aapelilta tiistaina hiilarisettiä ja pyytää palikkaohjeet mukaan. Kiitos vielä Norhiellekkin linkistä

[toukopouko]

Noh, tähänkin näkyy olevan eri koulukuntia. Itse olen saanut akvaristeilta ja osalta liikkeiden omistajia toisenlaiset opit ja niillä mennyt tähän saakka. Esim. hiilaripullosta kupla kerrallaan ja siitä nostaen. Purreist ja parreist en tiedä mitään, joten en kommentoi. Ja noinhan nuo kasvit on rehottaneet, liian kanssa. Mutta pääasia jotta ne kasvit viihtyy ja kalat ei kärsi, tyylillä ei väliä.

Tuon kokoisessa akvassa ei ole ongelmaa saada pintavedenkiertoa aikaiseksi oikealla suodattimella. Ja kukaanhan ei kehottanut olla käyttämättä ilmastusta.

Itselläni on ulkosuodattimen lisäksi sisäsuodatin kyljellään pohjalla kierrättämässä vettä 600 litraisessa. Tuntuu melko tehokkaalta toiminnalta jos tuon kokoiseen vastaavaa kehittelisi. Jälleen palaan siis tuohon omaan silmään ja kokeilemiseen mikä on sopiva määrä mitäkin testien ja sen silmän kera.

Pienistä altaistani pienin on ollut 20l ja siitä 13 kpl altaita 40 -600l väliltä. Ei ole koskaan ollut vedenkierto ongelmana.

Hienoahan olisi jos siellä Aapelissa saisi testattua oman altaan vesiarvot, sellainen palvelu käytössä joillakin liikkeillä, kysäseppä.

[Lompsukka]

Nopeiden vesitestien jälkeen kH 5 ja pH 7.
Tarkottaako tää nyt taulukon mukaan, että mun pitäisi lisätä hiilidioksidia toi 15 mg/l? Vai että mun altaassa on jo sopivasti hiilidioksidia?

Terveisin hämmentynyt

[Norhie]

Se tarkoittaa, että olis 15 ppm (eli 15 mg/l). Tuo 15 ppm ei ole kovin paljon, jos akvassa on paljon hiilaria vaativia kasveja, mutta minusta taas se on epäilyttävän korkea, jos et lisää sinne enää hiilaria ja siellä ei ole kaloja? Yleensä akvoissa tuppaa olemaan käsittääkseni sellaista ~5 ppm:ää kalojenkin kanssa, jos ei ole hiilarilisää.

25-30 ppm:ää on sellainen hyvä tavoitearvo. Se on vielä turvallinen kaikille kaloille ja varmasti kasvattaa kasveja, jos ravinteet ja valo riittää muuten.

Tosin nyt täytyy samaan hengenvetoon sanoa, että ittellä on vaan yksi purkki johon lisäilen hiilaria.

Muoks: Tuo 5 ppm:ää siis tulee ilmasta liuenneesta CO2:sta. Ilmasta liukenee tankkiin 2-5 ppm:ää hiilaria.

[Lompsukka]

Voiskohan tää kypsytyksen aiheuttama bakteeritoiminta ajaa hiilidioksidia ylös? Katoin kyllä molemmat testit niin liuskalla kuin JBL tipoilla... Toisaalta tuo Manadohan kovettaa vettä eli voisko se vääristää arvoja?