Nigeriankuultomonnit kuolevat

[Monninviikset]

Kyllä se ainakin akvaariohiekkana minulle myytiin, mutta se oli irtolaarissa. Pesin hiekan niin hyvin kuin pystyin, mikä ei ollut kovin helppoa, koska se on kuin sokeria. Uudessa akvaariossa sanottiin, että hiekassa on paljon ammoniakkia. Ihmettelen kyllä, miten voi olla, kun olin juuri vaihtanut vedet.

[Monninviikset]

Mistä sitä ammoniakkia sinne hiekkaan olisi tullut? Nyt ei siellä voi olla ruoan jämiäkään. Mitä oikein teen? Joka tapauksessa on varmaan parempi viedä nuo jäljellä olevat kalat sinne Uuteen akvaarioon, koska eivät muutenkaan sovi noin pieneen akvaan.

[Fisutar10]

^ Ostitko akvaariokaupasta hiekan? Ja testaapa...laita hiekkaa puhtaaseen hanaveteen yöksi. Pese sitä ennen hyvin. Ja katso, liukeneeko muka ammoniakkia. Tosin jos on orgaanista jätettä, se voi nostaa ammoa. Ja kannattaa mitata veden kovuus ja ph kanssa kun hiekka ollut ämpärissä ja siinä vettä. Näin näkee liukeneeko jotain.

Toivottavasti sinulla on tippatestit.

Juu, vie vain ne, koska käsitykseni mukaan ovat liian pienessä kipossa.

Kannattaa aloittaa harrastus vähintään 120 litran kipolla. Tuo 50 litran kippo on erinomainen poikasille ja sairaala-kipoiksi, joten käyttöä sillekin varmasti on.

Mutta mitä isompi lähes, sen parempi ja helpompi tiettyyn rajaan saakka. Joulupukille vain toiveita . Mutta kysy täältä ennen hankitaa.

[Monninviikset]

En usko että syy oli tai on hiekassa. Perusteltiinko sinulle miksi syy on hiekassa ja miksi se ei sovi kaloillesi. Minun mielestä syy on se että akvaariota ei kypsytetty eikä tiedetty akvaarion oloista mitään kun mitään vesitestejä ei tehty. Akvaario pitää aina kypsyttää tavalla tai toisella jotta siellä on kalojen mahdollista elää. Vesitestit pitää tehdä että harrastaja tietää edes jotakin akvaariostaan. Ilman testituloksia kaikki on arvailua. Nyt vaan perehdyt rauhassa harrastukseen ja aloitat alusta tehden kaiken toisin ja oikein.

Uudessa akvaariossa sanottiin, että hiekka on liian kalkkipitoista ja että se sopisi parhaiten meriakvaarioon. Lisäksi kasvit eivät kunnolla juurru kalkkipitoiseen hiekkaan, eivätkä sen tähden pysty tuottamaan hyviä bakteereita vaan kuolevat.

Akvaariopisteessä (mistä kalat ym. ostin), oli sanottu, että hienojakoiseen hiekkaan kalat voivat ryömiä piiloon. Kun olin kypsyttänyt akvaariota saamani ohjeen mukaan runsaan viikon ja mitannut lämpätilan, ei tehty mitään testiä, vaikka kysyin siitäkin, että tarvittaisiinko jokin testi. Kypsytysaineeksi minulle myytiin aquasafe, joka ei ilmeisesti ole varsinainen kypsytysaine, vaan vesijohtoveden neutralointiaine (?). Sen sijaan kauppias neuvoi aloittamaan veden vaihtamisruljanssin, mikä kuulosti erittäin erikoiselta, mutta tein kuten oli neuvottu.

[Monninviikset]

^ Ostitko akvaariokaupasta hiekan? Ja testaapa...laita hiekkaa puhtaaseen hanaveteen yöksi. Pese sitä ennen hyvin. Ja katso, liukeneeko muka ammoniakkia. Tosin jos on orgaanista jätettä, se voi nostaa ammoa. Ja kannattaa mitata veden kovuus ja ph kanssa kun hiekka ollut ämpärissä ja siinä vettä. Näin näkee liukeneeko jotain.

Toivottavasti sinulla on tippatestit.

Juu, vie vain ne, koska käsitykseni mukaan ovat liian pienessä kipossa.

Kannattaa aloittaa harrastus vähintään 120 litran kipolla. Tuo 50 litran kippo on erinomainen poikasille ja sairaala-kipoiksi, joten käyttöä sillekin varmasti on.

Mutta mitä isompi lähes, sen parempi ja helpompi tiettyyn rajaan saakka. Joulupukille vain toiveita . Mutta kysy täältä ennen hankitaa.

Ostin hiekan Akvaariopisteestä, joka on lemmikkieläinliike Aninkaistenkadulla. Ei valitettavasti ole tippatestejä, mutta täytyy ostaa. En oikein keksi muuta lähdettä ammoniakille, kuin ravinnetabletin, joka oli muuttunut vaaleanpunaiseksi. Ruokaa olin antanut hyvin niukasti ja jos jotain tähteitä jäi, poistin ne. Olisiko sitten mahdollista, että kalkkipitoiseen hienojakoiseen hiekkaan orgaaninen jäte, kuten esim. kalan jätökset, imeytyy helposti?

[Fisutar10]

Kalkkipitoinen maaperä vaatinee hieman eri kasvilajit, mutta kaipa sielläkin kasveja menestyy ja osa on kalkinsuosijoita. Mutta jos kasvit eivät kasva, niin ei ne mitään bakuja tuota käsittääkseni. Nitrifikaationbakut ovat ihan eri asia kuin kasvit.

Kasvit toki käyttävät typpiyhdisteitä, joka taas estää ammoniakki, nitriitti- ja nitraatipiikkejä käyttäen juuri enimmäkseen ammonium- ja nitraatti-ioneja, jopa nitriittiä.

Aivan hieno hiekka myös kasvien juurtumiselle ei ole hyväksi ja hiekan happitilanteelle.

Mutta tyhjästä on vaikea nyhjäistä, jos bakuvalmisteita ei oltu laitettu akvaan...pohja bakuille olisi siis lähes nolla.

Toki kalkkipitoinen hiekka nostaa GH:ta ja sopii esim. hammaskarpeille eikä perus pehmeän veden kaloille.

Jo kalan uloste, jota pökkäävät aiheuttaa ammoniakkia. Kalan pitäisi paastota todella kauan, ettei ammoa erittyisi veteen jo ihan niiden ulosteista. Siksi esim. pitkiä kuljetuksia varten kaloja paastotetaan hyvin kauan....nopeasti olematon määrä eritteitä nostaa noin pienessä kipossa ammoniakkia.

Kannattaa hankkia esim. akvaarioon.fi:stä tietyt tippatestit. Uskomattoman selkeät ohjeet ja kilpailukykyiset hinnat. Jos olet hankkimassa niitä, JBL:n tippatesti yleensä halpoja ja hyviä. Tetra myös ok.

Valkoinen hiekka voisi olla erinomaista hammaskarepeille ja jos kasvit siinä kasvaa niin hienoa. Noin pieni purkki on melko harvan kalan pysyvä koti, mutta miljoonakalajengille oiva ja siitä saa nopeasti poikasia liudan, joita voi myydä ja saa rahaa hankintoihin.

[Koomikko]

Aquasafe on vedenparannusaine eikä liity akvaarion kypsyttämiseen juuri millään tavalla. Eli edelleen toistan itseäni ja sanon että suurin virhe ja syyllinen on puutteellinen tai kokonaan tekemättä jäänyt kypsytys. Vääränlaiseen hiekkaan en ota sen enempää kantaa kun en tiedä yhtään mitä hiekkaa on käytetty.

[Monninviikset]

Kuinka kauan kalat voivat paastota ja täytyykö niitä paastottaa myös lyhyitä kuljetuksia varten? Onko niille liian iso shokki jo sekin, jos vien ne sinne Uuteen akvaarioon huomenna, kun tänään olen vaihtanut veden?

[Fisutar10]

Ongelmana kuljetuksessa on happikato ja ammoniakin muodostus veteen. Esim. partis kakkaroi nopeasti veden täyteen kun hermostuu. Sama yleensä muilla kaloilla. Uskomattomasti sieltä pukkaa kakkaa.

Hyvä, että akvan vesi on vaihdettu edellisenä päivänä, eli lähtövesi on parasta mahdollista. Nyt jos akvassasi olisi ammoniakki tai nitriittiä, niin pieni lisä stressaa vielä fisua. Mutta lyhyt matka ei kovin paha ongelma.

Tärkeää myös, että pidät lämmöt tasaisena. Esim. kylmälaukku hyvä, niin lämpö pysyy hyvänä matkan ajan ja laukku kuljettamossa.

Laita esim. fisut ensin ämpäriin ja muutaman minuutin kakkaroivat hermostuksissaan paljon kakkaraa. Sitten isoon kalapussiin fisut, mutta laita puhdas vesi suoraan akvaariosta pussiin ja fisut pussiin.

Pussiin pitäisi laittaa 1/3 vain vettä ja ilmaa loput ja pussi tosi piukasti. Eli mahdollisimman iso kalapussi ja ilmaan paljon. Toki pienempään pussiin, jos isoa ei ole. Kaikki eri pusseihin....Mutta mahdollisimman iso paras.

Jos ei olisi kalapussia, ämpäri, jossa on paljon vettä (esim. 5 litraa), mutta...ilmatilaa on vähän, tosin vesitilaa on paljon.Kansi päälle. Ilmaa ei liukene niin paljoa, mutta vettä toki taas kompensoiden paljon.

Itselläni on ilmastin, joka pörrää aina siirtoprosessissa, jotta hapetus on ehta.

En ehkä riskeeraisi niin, että laittaisin vedenparannusaineella terästettyä hanavettä mukaan. Mutta toki, jos ammoa olisi vedessäsi paljon, se neutralisoisi ongelmaa. Mutta vedenvaihto pitää olla hidas, kun mennään pienissä vesimäärissä ja pitää hiven tietää mitä tekee. Ehken tätä sinuna tekisi. Vaan kiikuttaisin nopeasti fisut liikeeseen.

[Sisso]

Toivottavasti saat akvaariosi kuntoon ja pääset nauttimaan sen iloista pian! Harmi että olet saanut huonoa palvelua, mistä seurasi iso murhe! Sen verran tarkennan, koska ylläolevista kirjoituksista saa sellaisen kuvan, että kasvit eivät tuota bakteereita. Ne kyllä elättävät niitä pinnoillaan, siis lehdistössä, varsissa ja etenkin juuristossa. Itse asiassa terveet juuret on yksi iso tekijä, joka pitää yllä tervettä pohjaa.

[Fisutar10]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Malawij%C3 ... piakvaario
Kasvit eivät kuitenkaan varsinaisesti tuota bakteereja, vaikka pinnalla niitä kasvaa. Bakuja on täynnä itse akvaristinkin pinta ja esim. suolisto.

On myös kasvittomia malawi-akvaarioita, jotka monella tuntuvat toimivan vallan mainiosti. Monilla myös kasvit syödään alta aikayksikön kalojen toimesta ja akvaarioissa ei ole kuin korkeintaa tekokasveja. Tämä asettaa tietysti suodatukselle, hapetukselle ja vedenvaihdoille oman haasteensa. Nitraattiakaan ei kasvit ole käyttämässä....