Virtauksella hoidettu suodatus

[kirahvi1]

http://fish.aquaristic.net/Hydrocotyle- ... 46414a4306

http://fish.aquaristic.net/Hydrocotyle- ... 46414a4306

[Sisso]

Mikä mahtanee olla niiden kyky käyttää typpiyhdisteitä Peikonlehteen ja Kultaköynnökseen verrattuna ? Olisi myös kiintoisaa tietää mistä Hydrocotyle-suvun kasveja voi halutessaan hankkia.

Reipaskasvuiset ja/tai isot viherkasvit kuluttaa suuremman vihermassansa takia enemmän typpeä, mutta kaikki on suhteellista ja ihan minkä hyvänsä lajin "tehokkuus" riippuu tietysti kasvunopeuden lisäksi mm. olosuhteista ja yhteyttävän massan määrästä. Vähän vaikea näitä on laittaa samalle viivalle, mutta jos lähtisin nollasta, laittaisin sekä esim konnanputkea että kultaköynnöstä, mutta tämäkin riippuisi (kasvien) määrästä, millä lähdetään liikkelle sekä käytössä olevasta tilasta akvassa ja sen ulkopuolella sekä systemistä millä mennään. Konnaputki ottanee ravinteita suhteessa kokoonsa enemmän/nopeammin kuin vaikkapa kultaköynnös, mutta konnaa täytynee jossain vaiheessa karsia mikä rajoittaa sen massan kasvua, lisäksi ongelmaksi voi muodostua riittävä hiilidioksidin saanti (jos osa kasvustosta joutuu veteen), mikä rajoittaa kasvua verrattuna kultaköynnökseen, jolla sitä on tarjolla rajattomasti. Toisaalta varmaan joutuu kultaköynnösötäkin karsimaan, mutta todennäköisesti sen massa on siinä kohtaa isompi kuin konnanputken. Tai sitten ei. Meillähän on paljon kasveja hydrossa suoraan akvavedessä ja melkein jokaikinen ns akvaariokasvi osoittaa puutoksen merkit paljon nopeammin kuin perinteiset viherkasvit minkä voisi tulkita niin että ne tarvitsevat enemmän ravinteita, mutta kyse voi hyvinkin olla myös olosuhteista (upoksissa kasvaminen on haastavampaa kuin ilmassa ja vaatii tiettyä sopeumaa), kyvystä varastoida ravinteita ja/tai lajin kyvystä käyttää hyväkseen liikkuvia ravinteita, ts siirtää eräitä ravinteita paikasta toiseen sieltä mistä niitä ei enää niin tarvita sinne missä niitä tarvitaan enemmän.

Myös suikeroalpi (Lysimachia nummularia), jota myydään yleisesti puutarahamyymälöissä sen lisäksi että sitä myydään akvaariokasviksi (aika toivoton siinä hommassa), sopii hyvin vettä putsaamaan mutta ainakin puutarhassa se on niin hirvittävä rikkaruoho etten henk koht ole suostunut myymään sitä kenellekkään ellei oikeasti tiedä mitä on tekemässä.

Tän ketjun nimi pitäisi muttaa joksin muuksi tyyliin "vaihtoehtoisia tapoja suodattaa" koska se lähti vähän alkuperäisestä aiheesta ja oikeastaan kaikki suodatus, lukuunottamatta eräitä kasvisuodattimia (jos kyllä niissäkin virtaus on hyväksi vaan ei välttämätön) kaikki suodattimet tarvitsevat edes sen verran virtausta että bakuset saa riittävästi happea hoitaakseen hommansa mallikelpoisesti. Mutta loistava ketju, mielenkiintoista lukea mitä muut ovat kehitelleet.

[JyrkiS]

Tän ketjun nimi pitäisi muttaa joksin muuksi tyyliin "vaihtoehtoisia tapoja suodattaa" koska se lähti vähän alkuperäisestä aiheesta ja oikeastaan kaikki suodatus, lukuunottamatta eräitä kasvisuodattimia (jos kyllä niissäkin virtaus on hyväksi vaan ei välttämätön) kaikki suodattimet tarvitsevat edes sen verran virtausta että bakuset saa riittävästi happea hoitaakseen hommansa mallikelpoisesti. Mutta loistava ketju, mielenkiintoista lukea mitä muut ovat kehitelleet.

Kiitokset vastauksesta. Kirjoittamasi perusteella Kultaköynnös tuntuu luontevalta valinnalta.

Kyllähän keskustelu vähän rönsyilee, mutta pysynee vielä virtausteeman ympärillä. Ehkä kuitenkin on hyvä, että asiat löytyvät yhden topicin alta, ettei niitä tarvitse plokkailla monesta paikasta. Hyvä ketju ja hyvää keskustelua. Tuolla edellä tuli ehdotus kuvista/ kaavakuvista. Ihan hyvä idea. Kyllä muiden harrastajien sovelluksista löytyy aina jotain, mitä ei itse ole tullut ajatelleeksi. Kyllä tämä kirjoittelu aiheesta ja vähän vierestäkin kertoo jo minkälaisen ilmiön kanssa ollaan tekemisissä. Ei akvaarioveden suodattamien ihan niin yksinkertainen asia ole, miltä äkkikatsomalta saattaa näyttää.

Ennen kuin nittä kuvia/kaavakuvia on nähtävissä, olisi toki milenkiintoista (edes) lukea muiden harrastajien ratkaisuja suodatuksesta, varsinkin, kun omalla kohdalla on muutoksia luvassa. Toisinaan käy myös niin, että sähkönkulutus karkaa käsistä, kun pumppuja ja streamejä alkaa kertyä. Itse olen haaveillut, että koko systeemin saisi hoidettua 2-3 pumpulla, joiden virtausta voi säätää jos ei muulla niin ajastimella sekä kasvisuodatuksen tehokkaalla yhdistelmällä. Unohtamatta vedenvaihtoja

[JyrkiS]

suodatin kuvat.docx

(797.07 KiB) Tiedosto ladattu 155 kertaa

Tässä suodatin kuvia, niin saada aihe liikkeelle.

Lyhyt kuvaus: Pääsuodatin ( sininen leijupetisuodattimen takana) kvartsihiekkasuodatin, jossa kvartsihiekkaa 40 kg. Pumppu Aquaplus 4 (=spec padu) virtausteho 7000l/h, nostaa saman määrän vettä 6m:n korkeuteen, mikä vastaa 0,6 barin painetta.

Hiekkasuodattimesta haaroitus leijupetisuodattimeen, jossa hiekkaa 20 kg ( Aquamedic suodatin, 180cm korkea 200mm:n putki)

Lisäksi hiekkasuodattimesta haaroitus valutussuodattimeen ( toinen kuva , siniset laatikot). Materiaalinen biopalloja n 80-90 litraa.

Kierrätän vettä myös Aqua Medicin streameillä ( 2 kpl), joide max teho 15 000 l/h. Streamien tehon voi ohjelmoida sykleihin, jolloin virtausteho vaihtelee. Ajatus on eliminoida kuolleiden kohtien syntyminen akvaarioon.

Kvartsihiekka suodattimen otto vasemmassa päässä, poisto oikeassa, jolloin vesi kiertää koko akvaarin matkalta. Streameillä vettä ajetaan altaan molemmista päistä. Tavoitteena saada pyörre alaspäin, mikä sekoittaa hapekkaan veden myös akvaarion pohjalle.

Toimii periaatteessa pienin varauksin. Ongelma suuri virrankulutus. Tarkoitus on hankkia vähäruokaisempi pumppu. Hieman epäilen streamien tehoa. Lisäksi harkinnassa pohtia veden ottoja ja poistoja lähemmin.

[jippo]

Tässä kuva lajista Hydrocotyle umbellata, kuten lupasin.

Itselläni oli alunperin ajatuksena laittaa laatikoihin kultaköynnöstä mutta kun luin kasvin vahvoista tarttumisjuurista niin se sai jäädä.

[Sisso]

Meillä yksi paludaariotyyppinen pytty on hoidettu vastaavalla tavalla kuin ^, mutta laatikko lepää pienen mattosuodattimen päällä. Maton pumppu nostaa veden laatikkoon, josta se valuu akvaan laatikon alaosan reikien kautta. Se ei siis toimi ylivuotona koska muuten leca lähtisi ylivuodon matkaan. Kasvatusloota on 3-4cm vedenpinnan yläpuolella ja pumpun ulosvirtaus suihkuputkesta vielä hiukan tämän yläpuolella joten vesi virtaa nätisti lootan alaosassa olevien reikien kautta akvaan eikä yli tulvien. Tuli vissiin vahingossa asennettua heti kättelyssä sopivan tehoinen pumppu koska liian tehokas laittaisi laatikon tulvimaan. Koko komeus on siis akvan sisäpuolella niin että lootan yläreuna on noin puolivälissä akvan korkeutta. Kuvaa en saa koska koko höskä maastoutuu niin hyvin kasvien, kantojen ja varjojen sekaan.

Aiemmat hydroboxit (linkki uudestaan http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=88&t=221829), toimi muuten samoin kuin jipon, mutta meillä oli kasvualustaa eli lecaa hapettamassa taiteltava ilmastinletku lootan pohjalla. Nää oli 600l-akvan ainoat biologiset suodattimet joten halusin satsata erityisen hyvään bakukasvustoon tarjoamalla happea ja veden liikkumista hiukan runsaammin kuin ilman ilmastusta. Nyt hapetus on vaihtunut akvan muodonmuutoksen paluksi myötä hoitumaan yllä kuvatulla tavalla siis maton sisältä lähtevällä virtauksella, jonka ensisijainen tarkoitus on hoitaa lecan hapetusta ja vedenkiertoa eikä putsata maton jo toivottavasti-riittävän-hyvin-putsaama vesi uudestaan.

[juhlamokka]

Onko tässä välissä kukaan innostunut hoitamaan allastaan enempi virtauksen avulla kuin perinteisten suodattimien?

Meillä on tämän ko. altaan osalta menossa muutostyöt, jotka ovat jo edenneet siihen pisteeseen että altaassa on jälleen vettä ja kalatkin ovat taas päässeet takaisin. Olivat tovin evakossa kahdessa muussa altaassa, kun tälle altaalle tehtiin korkeampi jalusta.
Muutoksen tiimellyksessä en ainakaan toistaiseksi intoutunut tekemään substraattiseinämää, vaikka sekin mielessä on ollut.

Muutoksessa painotan yhä enempi pelkkää virtausta, joten ulkosuodatin hyppäsi muutoksessa kokonaan pois käytöstä. Substraattia altaassa on tällä hetkellä reilut 10 kiloa ja määrä vielä hieman lisääntyy. Streamit ovat käytössä ja yksi tehokas streami pitää vielä hankkia. Streamien lisäksi altaassa on vain yksi pieni sisäsuodatin vanhaa bakteerikantaa muutoksessa ylläpitäen, joskin jäänee altaaseen jatkossakin.
Tarkoitus on ollut myös laittaa altaan yläpuolelle kasvamaan muutamia huonekasveja, joskin tätä pitää vielä miettiä sillä periaatteessa haluaisin altaaseen kansilasit lämmön ja veden haihtuvuuden vuoksi. Mutta kenties jätän altaan takareunan 10 sentin leveydeltä auki, jolloin tuon aukon voisi täyttää huonekasvit.
Keskiveteen on jäänyt vain yksi isohkoksi kasvanut affena (kuka onkaan sanonut että kaksoskirjoahven jää 10 sentin pituiseksi, ei päde meillä ainakaan..) kun muutoksessa tetrat jäivät pois ja nyt pohdin vielä mikä / mitkä kalat tähän plekopainotteiseen altaaseen olisivat mukava lisä.
Saas nähdä miten tämä alkaa toimimaan pidemmän päälle, uskon että hyvin.

[Iso_K]

Olen NIIN inspiroitunut tästä ketjusta!Kiitos!

[Sisso]

Onko tässä välissä kukaan innostunut hoitamaan allastaan enempi virtauksen avulla kuin perinteisten suodattimien?

Heh, meillä vaihtui yksi purki toiseen... tässä välissä. Ja taas mennään suodatuksella (kaupallisella=sähköllätoimiva), joka ei vastaa mitään täällä yleiseti vallitsevia käsityksiä suodattimien määrästä. Eli satsasin taas kerran sisutukseen, jolla bakut elää, puhalluksen hoitaa mekaanisen putsauksen ohella pieni mutta suht täpäkkä sisäsuodatin ja toisessa päässä nanosuodatin pitämässä vettä kiertämässä akvan toisessa päässä. Tämän voisi toki korvata pumpulla, mutta akva on täynnä tammenlehtiä ja ne on pumppua tukkimassa hyvin nopeasti. Nanosuodatin on myös huomaamattomampi. Meillähän on viidestä akvasta (500-20l) neljä hoidettu selkeästi alimitoitetulla (sähkö)suodatuksella, joka hoitaa vain mekaanisen ja biologinen puoli hoituu sitten ns.virtauksen avulla.

Kun puhutaan virtauksesta, sen olennainen kaveri on suodattava pinta-ala, ilman riittävää sellaista käypi köpelösti. "Riittävä" tietysti korreloi kuormituksen kanssa. Kaikki biologinen suodatus tarvtsee tietyn määrän happea toimiakseen optimaalisesti, toista ei ole ilman toista. Eikä virtauksenkaan kanssa kannata/tarvitse vetää överiksi tässäkään (ellei sitten kalaston takia) asiassa, liian kovassa virtauksessa bakujen on vaikea enää hoitaa hommansa optimaalisesti. Enemmin kannattaa huomioida, että vesi kiertää varmasti pinnan kautta koko akvan läpi ihan alhaalta asti. Meillä tämä viimeisin tankki on Apistoilla asutettu ja nää ei välitä yhtään kovasta virtauksesta, joten puhallukset pidetään akvan takaosassa, kuitenkin varmistan että virtausta riittää hiukan myös eteen. Pohjamaskuna tavan karkeahko hiekka. Alaosa on kuitenkin melko tyven (=tammenlehdet pysyy siinä mihin on laitettu) ja hoituu se näinkin. Yritän tässä kait änkyttää, että virtaus, satsattiin sillä sitten kalastoon ja/tai vain suodatukseen, on mahdollista saada toimimaan hyvin monentyyppisissä akvoissa ilman että kaloja kuitenkaan tarvitse rassata tarpeettomalla puhurilla jos sikseen tulee.

Itse olen leca-soran suuri ystävä, mutta sehän ei tietty sovellu kuin "kelluviin" systeemeihin. Se on kevyttä, halpaa ja bakteereille erittäin optimaalinen kasvualusta. Hydrokasvatus siinä on myös huikaissut laadullaan ja nopeudellaan!

Plekojen kanssa oivallinen valinta etenkin karuun biotooppihenkiseen paljuun on erilaiset tonkijat (Mikrogeophagus sp ja Geophagus sp), mutta nää ei välitä kovin voimakkaasta virtauksesta. Meillä on palun (180cm leveä) toisessa päässä sisä+striimi puhaltamassa, tetrat ja tonkijat eivät ole ikinä tässä päässä vaan siinä toisessa, jossa ei ole virtausta kuin nimeksi. Tonkijat kyllä kutee striimin alle (hyvin valittu tuuletus!) suht tyveneen paikkaa. Sen sijaan roiskuttajatetrat viihtyvät virtauksessa.

Hienoa, että ihmiset rohkeasti kokeilevat tällaisia ei-kaupallisia hiukan epätyypillisiä suodatusratkaisuja! Jotkut toimii loistavasti, jotkut hyvin ja jotkut on ihan susia syystä X. Kiva lukea muiden kokemuksia, havaintoja ja ratkaisuja! Näin se homma etenee!