1200- 230- ja 60-litraisten akvojen elämää

[suomunaama]

Lasken PH:ta semmoisella jauheella kuin Waterlifen 6,5 buffer. Täytyy tutkailla tarkemmin tota sen ainesosaluetteloa. Ja nyt on vesi puhdasta, juuri tehtiin semmoinen 400 litran vedenvaihto. Ja arvaa, kuka kantoi kaiken veden pihalle 10 litraa kerrallaan. Sisään sentään sai letkulla. Leväbarbeille tuli siinä joku ihmeen takaa-ajokohtaus, muuttuivat valkoisiksi ja pyörivät toisiaan vasten. Luulivat varmaan, että nyt se sadekausi tuli.

Fisutar: Kiitos vinkeistä, tarkistin ulkosuodattimen, mutta ei siellä ainakaan enää ollut elämää paria sukista enempää. Ritilässä, josta vesi menee sisään on niin paljon suswasseria, ettei mikään helposti sinne ui. Ens kerralla katson heti, kun havaitsen poikaset! Ja nyt tiedän sitten, että munat voi irrottaa lasista. Suuri sääli, että yön aikana oli joku muu ehtinyt ensin. Mutta luultavasti ''syylliset'' kutevat uudelleenkin. Ensi kerralla sitten poikashäkki käyttöön, semmoinen kun on tuolla hankittuna mustamollien kakaroille.

Olen katsellut liikkeessä myös helmivampyyriplekoja. Arveluttaa vaan vähän nuo omistajien mielipiteet silikonien järsinnästä. Joku musta, valkopilkkuinen pleko tuonne olisi kaunis. Vaikka vähän suurempikin. Päätin, että seuraavan kerran liikkeessä käydessäni nappaan mukaani yhden appelsiinin. Ellei sitten akvassa käy jotakin ei-toivottua.

Ostan tuonne mustaa kiveä ja teen lisää katajakantoja, kunhan ehdin. Limaska on peittänyt koko pinnan, ja akva näyttää nätimmältä vihertävässä valossa. Eivätkä kasvitkaan punerra enää.

Ja sewellian poikasen näin vipeltämässä taas isossa altaassa kasvien keskellä, en saanut kiinni. Sukarapulassa olevat ovat jo aikuisten sukarapujen kokoisia, ja selvät sewellia-evät näkyvät suurimmilla.

[Sisso]

Lasken PH:ta semmoisella jauheella kuin Waterlifen 6,5 buffer.

Okei, se on fosfaattipohjainen. Fosfaatti boostaa rajusti sähkönjohtavuutta eli todellisuudessa et tee kalojen elämää yhtään mukavammaksi vaan hankalammaksi. Ei tuosta määrästä nyt haittaa ole etkä sä sillä kalojasi tai kasvejasi tapa, mutta jos tarkoituksesi on tehdä elämä pehmeän kaloille vähän mukavammaksi niin unohda toi tuote. Valmistaja lupaa sivuillaan ihan puppua eikä "muista" kertoa että samalla kun pH laskee, veteen tulee lisää suoloja eli vesi kovettuu. Taitaa olla vähän väärä suunta siihen nähden mitä ajattelit?
http://forum.practicalfishkeeping.co.uk ... hp?t=35328

Kaikkein parasta kun annat pHn vaan olla, yleensä yritykset laskea sitä ei oikein toimi. Kova (ts mineraali- tai suolarikas) vesi on kaloille suurempi ongelma kuin pH (jos sikseen tulee), joka on edes jossain normiraameissa. Onnea akvan kanssa, seurailen täällä mielenkiinnolla homman etenemistä!

[suomunaama]

No meidän kaivoveden ph on yli JBL-tippatestin testiasteikon riittävyyden eli jotain kahdeksan luokkaa ainakin. Jos tarvii joskus ihan väkisin laskea, mites se turve ja semmoiset luonnonmukaisemmat vaihtoehdot, ovatko ne yhtään pienempi paha? Onko sulla kokemusta, että värjäävätkö ne vettä kun sitä en haluaisi.

[Sisso]

pHn laskeminen onnistuu hiilarilla, muta silloin se on sillä tavalla "keinotekoinen" ettei vastaa sitä miksi luonnossa pH on alhainen eli hapantavien (luonnon)olosuhteiden takia. Muutoin sitä voi luomusti yrittää laskea mm tanniineja luovuttavilla kannoilla (tietyt trooppiset puulajit), sadevedellä (hyvin hapanta!), tammenlehdillä ja luonnonturvesuodatuksella, mutta tän teho on aikas heikko. Paras turve olisi valkoinen, mutta sitä myydä kuin ammatilaisille (voi miksi!?). Kyllä, turve värjää vettä, samoin tammenlehdet alkuunsa. Voin lohduttaa sua, että jopa viljeltyjä kiekkoja pidetään ysin pHssa ongelmitta. Parasta on välttää pHn isoja (yli 1 pykälä) ja nopeita heilahteluita ja miettiä enemmän muita vesiarvoja, koska niillä on enemmän merkitystä kaloille, kuten veden puhtaudellakin. En pikaisella silmäyksellä löytänyt akvasi KH- ja GH-tietoja. KHlla ei ole muuta väliä kuin että jos se on korkea, pHn laskeminen millään voi olla hyvin työlästä. Kalat eikä kasvit sinällään tarvitse KHta mihinkään ja jos et lisää hiilaria, se saakin olla alhainen. Toisaalta tällöin happamoitumista on hyvä seurata, jos akvaan kertyy orgaanistä jätettä, alkaa pH laskea. Yleensä näin ei tapahdu jos vaihtaa vettä reippaasti ja säännöllisesti kuten tod näk teetkin (?) Jos sulla on Sewelliat lisääntyneet onnistuneesti, en olisi huolissani mistään!

Jos GH on välillä 1-10, se on ihan passeli. Eräiden lajien kutu ja etenkin hedelmöitys on herkkää kovuudelle, kutu ei hedelmöity kovassa vedessä, mutta muuten ei GHlla ole niin väliä. Juuri kirjoitin toisessa ketjussa, jossa murehdittiin hiukan kovaa vettä, että esim Briteissä ja keski-euroopassa vesi on usein todella, todella kovaa (GH20 ihan tavallista) ja silti ne pitää samoja kaloja kuin täälläkin. Kudettamiseen tai eräiden oikeasti herkkien lajien, kuten eräiden kääpiöahventen (joista osaa tuskin on Suomessa ikinä nähtykkään) ja tetrojen kanssa sitten käytetään sade ja/tai RO-vettä, mutta harvemmin pHlle tehdään mitään erikseen. Sade- ja RO-vesi ovat kaikesta puhdasta eli erittäin-erittäin pehmeää ja mineraaliköyhää, mutta senkin pH on seiskassa. Jos innostut oikein tosissaan kudettaamaan kalojasi, esim plekoja, kannattaa selvittää kupletin juoni lajikohtaisesti, osa voi tarvita siihen hyvin pehmeää vettä, sitten kannattaa hommata myös sähkönjohtavuusmittari kertomaan tosiasioita vedestä. Ja pehmeä vesi siis=mineraaliköyhä vesi=alhainen sähkönjohtavuus eikä sama asia kuin hapan. Itse käytän sadevettä niin pitkälle kuin paljuissa piisaa ja loppu ROlla niin että 50% vaihtovedestä on sade/RO ja 50% hana, mikä meillä on luokattoman huonoa, se ei täytä osin edes terveysviranomaisten suosituksia. Meillä on kolmea lajia plekoja (ja lisää tulossa lähitulevaisuudessa),ihan näitä randomlajeja, eikä ole ikinä ollut mitään ongelmia niiden kanssa, siis silloinkaan kun käytin 100% hanavettä. Tällä mixillä akvojen pHt on tippuneet 6,6-6.8 tasolle, vedenvaihdot 30-50% akvan kuormituksesta riippuen/viikko. Varmasti löytyy myös plekoja, jotka ovat nirppuja vesiarvoista, mutta yleisesti myynnissä olevat, etenkään viljellyt, harvemmin. Tärkeämpää on yleensä veden hyvä happipitoisuus, sopiva lämpö ja veden puhtaus. Niin kun kaikille kaloille.

Oletko muuten varmistanut, että pH-testi näyttää oikein? Mulla on kahden eri valmistajan testit ja ne näyttää melkoisen eri lukemia. Meillä tulee yleensä pH8 vettä hanasta (vaihtelee 7,2-8) mutta en ole murehtinut sitä enää liki pariin vuoteen enkä ole huomannut kalojen voivan yhtään paremmin tai huonommin vaikka joskus laskin sitä niin rikkihapolla (HUI, tää oli ennen kuin opin mitä se tekee akvassa, tyhmä minä!) kuin hiilarillakin. Lakkasin siis murehtimasta sitä. Sade/RO-veteen siirryin hanaveden muun huonon laadun takia, mutta se on eri tarina se.

[suomunaama]

Meidän kaivovetemme on ainakin pehmeää. En ole kokeillut verrata eri testejä, ei ole kuin tuo yksi. KH:ta ja GH:ta en itseasiassa ole koskaan mitannut, kerran liikkeessä mittautin vesiarvoja. En ole varma, mittasivatko kumpaakaan noista, mutta jos niin ei ollut mitään mainittavaa.
Ja vettä tosiaan vaihdan säännöllisesti ja pohjan lappoan joka kerta. Eli sewellioiden kudun mukaan mennään. Kyllä tuolla ahkerasti lisäännytään, joten niiltä osin vedessä ei pitäisi olla mitään kaloja stressaavaa. Ja liikkeestä ostetut kalatkin ovat kotiutuneet ongelmitta, vesiolojen erilaisuudesta huolimatta. En halua värjätä vettä rusehtavaksi, joten ei kai tässä paljoa vaihtoehtoja jää. Hiilareita en just nyt lisää veteen tai muutenkaan lannoita kasveja. Oon kyllä harkinnut pistäväni muutamia savipalleroita pohjaan, sukarapulassa on 2 akvan mukana tullutta ja kasvit rehottavat.

Onkohan pleko sellainen, että se ''tottuu'' uuteen elinympäristöönsä ajan kanssa... Ainakin isopurjeella menee hyvin.

Onneksi meillä on kanssa ''sadevettä'', ei tarvitse murehtia vesilaitoksen lisäämistä kemikaaleista. Se varmaan selittää pehmeyden. Sittenhän tärkein on kunnossa, kun ilmastus pelaa, lämmitin lämmittää ja vesi on puhdasta.

Mietin vain tota plekojen kasvuvauhtia, vaihteleeko suuresti teidän plekoilla eri lajien kesken? Liikkeessä olisi kahta eri kokoa plekoja, pienet 39e ja isommat 45e, kokoeroa 2-3 senttiä. Kumpi kannattaisi valita, ihan vain kestävyydenkin puolesta? Miten kauan tällaiset yleensä kasvavat täyteen mittaansa? Isopurjeesta on jonkinnäköinen kästys, vuoden sisään tullut tohon poikaseen 7 senttiä lisää pituuteen ja pari senttiä leveyteen.

[suomunaama]

appelsiinipleko

pleko.png (690.39 KiB) Katsottu 6641 kertaa

Sewellian poikanen

sewelliap.png (817.73 KiB) Katsottu 6641 kertaa

Appelsiinipleko muutti tänne edellispäivänä. Sain huonolaatuisia kuvia siitä ja sewellian poikasesta, huomaa etten ole valokuvausihmisiä. Toi on jo löytänyt kotiluolan itselleen, joskin melko pienen, josta joutuu pian muuttamaan kasvun myötä pois. Syö innolla, mutta ei ole vielä tutkinut kuin neljänneksen koko akvasta. (Ellei sitten tutki salaa yöllä.) Ajattelin seuraavalla käynnillä ottaa toisen, jos hyvin menee. Mukaan lähti myös 4 piikkisilmää, ja sisustuskin on muuttunut. Ostin tuonne 10 kiloa kiuaskiviä ja tein niistä luolia.
Helmipalloplekot ovat kuulemma kanssa pehmeämmän veden plekoja, joten menisivät noiden kanssa, katotaan koska niitä sitten.

Lämpö: 26 astetta
Ph: 7,2 viikko sitten mitattuna. (En viitsi laskea enempää, kun kalat tottuneet hirmuisen korkeaan.)

[Sisso]

Appelsiini on hieno!

[suomunaama]

Tässä mietin sellaista vaihtoehtoa, että josko siirtäisin altaasta kokonaan pois monniset, pohjakaloiksi 125-litraiseen ja mollit, jotka menisivät 230-litraiseen. Tykkäisivät varmaan ph-arvoistakin siellä enemmän. Tällöin altaassa ei olisi enää suuhunmeneviä kaloja muutamia eksyneitä sukiksia lukuun ottamatta, jolloin sinne voisi hankkia niilinhaukia tai tulipuikkokalan. (Jota muuten olen ihaillut jo pitkään, pikkukalojen takia vaan pitänyt mahdottomana.) Tarvitsisi vain tietää tulipuikolle vähän muutakin helpohkoa ravintoa, kuin katkaravut tai kastemadot.
Huomasin, että olen suosinut tuota tonnista ja kuvia ei ole lähes ollenkaan pienemmistä, hupsista...

Isoon altaaseen jäisi silloin läjä plekoja kun huomioidaan tulossa olevatkin, raitanuoliaisia, piikkisilmiä, jotka ovat joillakin menneet ihan hyvin tulipuikonkin kanssa, noitamonneja, pusukaloja, leväbarbeja ja tulipyrstö. Leväbarbeilla ainoa syy, miksi pidän on tupsulevien villiintyminen.
Mietin myös mahdollisesti hommaavani useampia tulipyrstöjä, mutta meneeköhän elo silloin liian villiksi ja leväbarbit joutuisivat vaaraan?
Appelsiini elää kovin suppeasti, mutta tuntee jo ruoka-ajan akvaarion kansien siirtymisestä ja on paikalla ennen kuin ruoka koskee pohjaa. nimi sille vielä pitäisi antaa. Seuraavalla kerralla lähtee akvaliikkeestä mukaan loput kaksi appelsinia, mikäli niitä saa sinne lisää. Ostamani yksilö kun jätti haikeat hyvästit yhdelle myyntialtaan pohjalle jääneelle toverilleen, jonka väritys ei ollut yhtä kaunis kuin tämän. Sitten alan hankkia helmipalloja, joita tullee 3-4.

Katselin tuossa myös ison altaan 40 x 40 cm suswasseripuskan sisällä eläviä sukishylkiöitä, joiden ominaisuudet eivät sovellu parittamiseen. Tuli vähän outo olo, kun ajattelin, että ne luultavasti vaeltavat koko ikänsä eksyneinä ympyrää syöden levää ja hyvällä tuurilla tapaavat vastakkaisen sukupuolen edustajan. Tosin tuskinpa niillä uloskaan on kaipuu, heti tulee joku ja syö.

Ja appelsiini on tosiaan aika nätti pleko, miltäköhän näyttää isona, kuvia oon nähnyt mutta livenä.

[suomunaama]

Tässä kuva 125 l pikkuakvasta, joka ei ole enää mun hoidossa. Halusin myydä sen kokonaan pois, mutta äiti osti sen.

125l

IMG_6664.JPG (96.43 KiB) Katsottu 6431 kertaa

Kaksi uutta plekoa tuli noudettua lisää, myyjän mukaan mahdollisesti molemmat poikia. Tosta vanhemmasta en tiedä kumpi on. Löhösivät pussissa pakosta vartin ja toinen köllötteli sielä avaamisen jälkeen vielä puolisen tuntia.

Pussissa

IMG_6680.JPG (143 KiB) Katsottu 6431 kertaa

Toinen näyttää löytäneen jo kotinsa. Jotenkin kivikko on suosiossa näiden keskuudessa.

[suomunaama]

Toinen uusista plekoista ei ole näyttäytynyt lähes yhtään, toinen seikkailee jo vanhemman kanssa kurpitsalla. Huomasin sewellioiden tehneen uudet poikaset, en saanut kiinni yhtäkään. Pitääkin tästä tarkistaa ulkosuodatin... Jos se vaikka olis tehnyt nappaamistyön mun puolesta.

Hanki altaaseen viimein ne lopulliset kalat -projekti etenee hitaasti. Kaavailin jotain tämmöistä: paljon plekoja, piikkareita, leviksiä, pusukaloja, nuoliaisia ja monneja. Toisaalta taas... Meillä on tuo 230 litraa tuolla ahvnten vallassa. Ei ole varsinaisesti mun hallinnolla, mutta mä oon yhä se, joka sen on maksanut. Eli sinne vois joskus siirtää monniset sun muut. Leväbarbit saavat jäädä vain, koska niillä on täällä ihan järkevä tehtäväkin. Sais nyt aluksi tuon 1200-litraisenkin näyttämään sellaiselta, että kehtaa jonkun kutsua huoneeseen sisälle.

[Iso_K]

Mukavaa luettavaa! Tsemiä harrastukseen

[suomunaama]

Kiitos, Iso_K!

Eipä löytynyt ulkkarista sewellioita. Tulipa samalla putsattua. Sukarapuja löysin huimat kaksi, joista toisen kuoren alla oli ilmakuplia. (?)
Ajattelin tässä muistella vanhoja ja pistää kuvia viime vuodelta. :)Tässä meidän sinirapu kuvassa.

Sinirapu viiksineen

Samsung 012.jpg (129.88 KiB) Katsottu 6226 kertaa

Mini

Samsung 017.jpg (129.45 KiB) Katsottu 6219 kertaa

Itse en muista, mutta pikkuakva oli tuolloin upeimmillaan. Vähän vaan ruskea vesi. Ja tässä vielä minimpää: 125l silloisessa kunnossaan.

125

Samsung 048.jpg (148.68 KiB) Katsottu 6219 kertaa

230

Samsung 164.jpg (118.55 KiB) Katsottu 6219 kertaa

Ja auringonlaskutunnelmissa. 230l, muistaakseni. 60l heti meille tultuaan:

60

Samsung 216.jpg (45.05 KiB) Katsottu 6219 kertaa

Asukkeina oli aluksi tiikerisukiksiakin, mutta ne kuolivat myöhemmin kaikki vanhuuteen.

60

Samsung 217.jpg (140.67 KiB) Katsottu 6219 kertaa

Ahventa 230-litraisessa

ahven

Samsung 233.jpg (112.28 KiB) Katsottu 6218 kertaa

Nnäärgh, haluan tuommoisen sisustuksen takaisin... Miksen osaa enää?

230l parhaina päivinään

Samsung 330.jpg (144.17 KiB) Katsottu 6218 kertaa

[Skandali]

Nnäärgh, haluan tuommoisen sisustuksen takaisin... Miksen osaa enää?

Osaat kun annat vaan mennä! Älä ajattele liikaa että pitäisi tulla juuri tuon vanhan näköinen vaan luot jotain uutta hienoa

[suomunaama]

Nnäärgh, haluan tuommoisen sisustuksen takaisin... Miksen osaa enää?

Osaat kun annat vaan mennä! Älä ajattele liikaa että pitäisi tulla juuri tuon vanhan näköinen vaan luot jotain uutta hienoa

Niin kai sitten. Huomasin juuri, että mulla itse asiassa on tuo oksa vaatehuoneen hyllyllä ja kasvit tallessa lukuunottamatta dracaena variegataa. Mutta kun nykyään siellä asuu sinirapuja ja ahvenia. Kasvit tuhotaan alta aikayksikön.

[Iso_K]

Ihana rapu! Mulla on muuten tota samaa Ikean verhokangasta mun olohuoneen kirjahyllyjen lasiovissa

[suomunaama]

Ihana rapu! Mulla on muuten tota samaa Ikean verhokangasta mun olohuoneen kirjahyllyjen lasiovissa

Hehe. Mulla oli se siinä suoran auringonvalon välttämiseksi, mut kyllä sitä muutenkin löytyy verhoina ja tyynyinä kun halpaa on.

[suomunaama]

Mulla on melkein diktaattorin asema jo neuvoteltuna tuohon 230l... Mietin sellaista vaihtoehtoa, että yksi pari hirveästi lisääntyneitä affenia jää, toinen pari jätetään 125-litraiseen ja loput syntyneet poikaset/aikuiset annetan pois. Sinne muuttais nyt ainakin sukiksia, paljon siniravuille maistumatonta suswasseria, juurakoita ja tietty kalasto: punanoitamonnit, monniset (siellä olis enemmän monnishiekkaakin), sewellioista osa ja piikkareita. Katotaan nyt, jääkö noi mollit tuonne. Syy moiselle mylläykselle on vielä ylläri, kun en uskalla luvata mitään.

Okei, lupaan kumminkin. Tästä tulee nyt isojen kalojen koti. Saa vihdoin niitäkin kaloja, jotka vetäisivät naamariinsa liian pikkuiset fisut. Mulla nyt sen tulipuikon tilalle tuli mustaveitsi, kun ei tulipuikkoa saatavilla ole mistään. Ja se puikko saattais jopa olla liian iso mulle, jolla ei kauheasti kokemusta ole isommista fisuista. Se siitä ylläristä? Se ei ole varmaa, milloin tämä mustis saapuu.

Viimeinen appelsiiniplekokin kävi tänään syömässä ensimmäistä kertaa. Toiset kaksi tappelivat siitä, kumpi on louhikon kingi. Sai vanha asukki lähdön. Pitää näemmä rakentaa kivikko kanssa toiseen päähän, kun noiden ego on liian iso kaksin asumiseen.

Meille tulee ensi viikoksi asumaan vieras ulkomailta, ja shoppaillessani hänen kanssaan Turussa saan samalla hyvän syyn käväistä akvaliikkeessä ostamassa lisää ph-bufferia, vedenvaihto taas vaihteeksi edessä kunhan plekot kotiutuvat. Ei viitti vielä alkaa totuttaa noita hippasen korkeempaan ph-arvoon. Samalla pitää tiedustella noista isopurjeista ja kahden pitämisestä samassa altaassa. Sulonen on ihan säyseä kaveri, kun asia ei koske kesäkurpitsaa.

[Iso_K]

Oliko nuo ahvenesi seeprakirjoahven ja papukaijaahven? Jouduin selaamaan ylöspäin ja tarkistelemaan On niin suuri projekti tämä ettei muista ulkoa.

[Sisso]

Turussa saan samalla hyvän syyn käväistä akvaliikkeessä ostamassa lisää ph-bufferia, vedenvaihto taas vaihteeksi edessä kunhan plekot kotiutuvat. Ei viitti vielä alkaa totuttaa noita hippasen korkeempaan ph-arvoon. .

Mun on edellen pakko ihmetellä että sulla on pytty täynnä arvokkaita kaloja ja dumppaat sinne fosfaattia sitä mitenkään kontrolloimatta vain pHn laskemisen takia. Meinaan että jos toi bufferi mitä laitat, on Waterlife 6,5 buffer, niin se on fosfaattipohjainen http://forum.practicalfishkeeping.co.uk ... hp?t=35328. Mitä tulee pH-arvoon ylipäätään, niin aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=32&t=223770. Akvaan mahdollisesti kertyvä fosfaatti on suurempi riski kuin ei-ihan-optimaalinen pH. Suosittelen että edes seuraat PO4-arvoa testillä tai mieluiten hommaat sähkönjohtavuusmittarin, koska jos fosfaattia kertyy akvaan jatkuvasti, jossain vaiheessa kalat heittää lusikan kehään de fakto. Itse lähden siitä, että pidän plekotankin veden niin puhtaana ihan kaikesta mahdollisesta kuin vaan mahdollista, kasvit saavat osansa, mutta pH saa olla mitä on. Käytän joissain pytyissä fosfaattia kasveille ja tiedän, koska köytän sähkönjohtavuusmittaria, että sillä on jo hyvin pieninä annoksina johtavuutta erittäin voimakkaasti nostava vaikutus.

[Iso_K]

Tai ennen kuin oletetaan, niin kysytään, että mitä bufferia ostat? Edellinenhän on loppu, koska sitä ollaan hankkimassa lisää. Oletko Suomunaama jo tutkinut nita bufferita ja päätynyt johonkin? Nämä on mielenkiintoisia asioita Itse luin tämän, oli mielenkiintoinen: http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... o4-ja.html

[suomunaama]

Tavoitteena on totuttaa kalat hitaasti, kyllä tämä mun mielestä paremmin menee kuin ilman mitään. Viimeksi kun koitin ''luomulinjalla'', plekot olivat tähän mennessä jo kuolleet ja muutkin fisut vähällä kuolla. Kyllä kai siitä vähän tulee semmoinen tunne, että älä tee näin enää...
Plekojen kotiutumisesta kun on kulunut pari viikkoa, uskaltaa sitä vettäkin jo vaihtaa. Miten paljon sitä ph:ta voi kerralla nostaa turvallisesti? Mietin, että olisiko 7,2:sta 7,4:seen liikaa? Ajattelin, että jos tuonne kaataisi huomenna vähän vettä haihtuneen tilalle, ph nousee siinä. Vettä vaihtaisin sitten ensi viikonloppuna. Kyllä mä Sisso ymmärrän sun kantas asiaan, ja aion hoitaa asian kuntoon pitemmällä aikavälillä. Nopeat muutokset ne stressaavat kanssa.
Appelsiiniplekoista yksi eksyi tänään tavalliselta kaluamiskannoltaan kesäkurpitsalle ja ilmeisesti tykkäsi. Illalla oli kurpitsaan kaivettu plekon pään kokoinen kuoppa. Lieneeköhän ensimmäinen kerta, kun maistaa kurpitsaa?

Ja oli ne ahvenet seepra- ja papukaijakirjoja.

[Sisso]

No ihan varmasti uskallat antaa pHn nousta ton 0,2 astetta kerralla. Jos luet ton mun jutun pHsta, ymmärrät, ettei heikkojen happojen muutoksilla ole kaloille mitään merkitystä. Hiilarilisätyissä akvoissa pH voi vaihdella vuorokauden aikana jopa kaksi astetta (esim 8->6) ja herkkinä pidettyjä kaloja, jopa plekoja paljon herkempinä, niissäkin on, esim. kiekkoja ja kääpiöahvenia. En usko sekuntiakaan, että sun plekosi heitti lusikan kehään pHn takia. Etenkin suht tuoreessa (alta 6kk) akvassa todennäköisempi syy on ollut hapenpuute tai typen kiertoon liittyvä hetkellinen ongelma. Tai sitten plekosi olivat sopeutuneet alhaisempaan johtavuuteen (Esim Turussa jos tulee Virttaankankaan vettä niin n 200uS/m) ja kalasi saivat osmoottisen shokin, jonka vauriot tappoivat ne. Sellaista kuin pH-shokki ei ole olemassakaan. Itse käytän sadevettä, jonka pH on 5,2-5,6 vaihtoon silloin kun sitä saan, muutoin sekoitan hanavettä, jonka pH on yleensä 8 (tai yli, kartta loppuu kasiin...) 50% ROn, jonka pH 7, kanssa, jolloin akvan pH vaihtelee 6,2-7,5 välilä. Tokikaan nämä muutokset ei tapahdu kerralla vaan viikottaisten vedenvaihtojen välillä hiljaksiin. Akvassa on neljää lajia plekoja muiden E-Amerikkalaisten lajien kanssa, kaikki voineet ja kasvaneet hyvin ilman pHn kyttäämistä. Tai minkäänlaista säätämistä. Osa plekoista oli jo silloin kun käytin vain hanavettä. Vesi on hyvin pehmeää, GH 1-2. Sen sijaan olen tarkka ettei sähkönjohtavuus saa muuttua kerralla enempää kuin 150uS/m vaikka 200uS/m pitäisi olla vielä OK ei-kaikkein-herkimmile, mihin lasken myös meidän viljellyt plekot.

Koska et nyt tiedä mikä vetesi johtavuus on, en tekisi isoa vedenvaihtoa kerralla vaan pieniä mutta suht tihein (korvausvesi ja viikkovaihdot OK) niin johtavuus tippunee riittävän hitaasti. Johtavuuden muutokset, jos mikä, on kaloille raju juttu, koska ne tekevät koko ajan aktiivisesti (passiivisen lisäksi) solutasolla töitä suolatasapainon ylläpitämiseksi ja kaikki muutokset tässä on rasite kalan elimistölle, etenkin munuaisille ja kiduksille.

Pienenä yksityiskohtana voin kertoa hakeneeni kaloja jokin aika sitten eräästä Turun keskustan akvaliikeestä ja tapani mukaan mittasin pussiveden johtavuuden. Se oli yli 800uS eli todella paljon. Aiemminkin samaisen liikkeen pussivesistä on tullut isoja lukemia. mutta ei ihan tuollaisia. En tiedä oliko muutos tapahtunut matkalla (20 minsaa, muutama pieni kala) vai ei, mutta ei ole poissuljettu sekään mahdollisuus, että kalat elää liikkeessä hyvin suolarikkaassa vedessä ja kotiakvajojen vedet ovatkin johtavuudeltaan paljon alhaisemmat mistä kyllä voi seurata ongelmia kotiutuksessa jos se tehdään liian nopeasti. Eli homma voi pissiä silmään kumpaankin suuntaan kun ostetaan kaloja.

[suomunaama]

Mmm... mulla on puoli purkkia bufferia jäljellä, kyllä se varmaan riittää jos kerralla voi nostaa noin paljon. Eli ei välttämättä tarvitsekaan ostaa lisää. Jos lisään tuonne vettä 100l (ei ole ihan täytetty ylälaitaan), riittää varmaan sähkönjohtavuuden kannalta. 1-2 viikkoa siitä ja voi varmaan varsinaisesti jo lapota pohjan ja vaihtaa vettä, suunnilleen toiset 100l. Muuttuuko sähkönjohtavuus liikaa 100l vaihdoissa, eli 1/12 vedestä?

Eli saattanut johtua osaksi siis ihan akvaliikkeenkin vedestä... No, mustaveitsen kanssa ei sitten pitäisi tulla probleemaa. Siihen mennessä saan varmasti ph:n normaaliksi ja sähkönjohtavuuden kuriin. Mun käsityksen mukaan mustiksen kotona ei käytetty veteen lisättäviä aineita, eli ei pitäis sille tulla ''sähköshokkia''. Reagoivatko tuommoiset sähköllä tuntevat kalat sähkönjohtavuuteen jotenkin herkemmin? Tai siis, varmaan niiden tuntoaisti mun järjen mukaan herkistyy.

Nyt olen luultavasti juuri siitä liikkeestä kyselemässä plekoa, pidän toistaiseksi siis sähkönjohtavuuden siinä missä onkin. Luultavasti tuokin tottunut matalaan ph:seen eli korkeaan sähkönjohtavuuteen. Eleli nimittäin kiekkoaltaassa, ja eikös kiekoilla ole ph sitä 6-7 luokkaa? (Jos oikein muistan.) Laskettu varmaan kanssa bufferilla, eli fosfaattia fosfaattia... Kyllä tässä jotain oppii.

[Sisso]

Muuttuuko sähkönjohtavuus liikaa 100l vaihdoissa, eli 1/12 vedestä?

Kuulostaa OKlta.

Johtavuus ja pH ei välttämättä korreloi yhtään mitenkään vaikka joskus näinkin. Esimerkkinä mainitsen tislatun veden, jonka johtavuus on likellä nollaa, mutta n. pH 7, jopa yli. Sadeveden pH hiukan yli 5, mutta johtavuus pruukaa olla n. 10uS/m. Ton pitäisi teoriassa nolla, mutta oman ja muiden harrastajien kokemuksen mukaan on hiukan päälle. Kiekkojen pH voi olla ihan mitä vaan, koska viljellyt menee hyvin vaikka pH 9ssä. Johtavuutta ei voi päätellä mistään ilman siihen sopivaa mittaria. Mulle esmes oli melkoinen järkytys meidän hanaveden johtavuus kun GH ja KH on kuitenkin melko matalat. Sinuna en murehtisi kuitenkaan koko asiaa sen enempää kuin että jättäisin Bufferit turhina pois ja tekisin nuo suunnittelemasi vaihdot hiljaksiin ja sitten menet vaan todennäköisesti varsin kelvollisella hanavedellä. Yleensä aina hanaveden johtavuus on ihan kaloille passeli, samoin kuin koko hanavesikin. Enemmän pehmeän lajeja kiinnostaa veden kovuus eli veden suolojen määrä kokonaisuudessaan kuin pH. Siksi niitä kutsutaan pehmeän veden lajeiksi. Pehmeä vesi=vähän suoloja=alhainen sähkönjohtavuus. Kova vesi=enemmän suoloja=korkeampi johtavuus. pH on eri tarina eikä sinällään liity veden kovuuteen mitenkään, happamuuteen kylläkin. pH voi laskea monesta muustakin syystäkin kuin bufferilla laskettuna eikä noita kyllä pahemmin käytetä, ja syystä.

Me puhutaan eri liikkeistä mitä tulee huimiin johtavuuksiin. Luulisin.

[suomunaama]

Okei, meidän kaivovesi on pehmeää. Mä en nyt taida ostaa sähkönjohtavuusmittaria niin kauan kuin asiat menevät hyvin. Kun kalliita ne tietääkseni ovat... Olen kuullut, että ph laskee kanssa veden oltua altaassa pitkään, mutta siihen keinoon nyt en lähde. Meluummin raikas ja puhdas vesi. Ja bufferi tosiaan tavoitteena jättää taakse kevään mittaan. (Plus henkilökohtainen tavoitteeni: Hanki iso juurakko isoille fisuille.)

Kun huomenna kaupassa käväisen, voiko joku suositella jotain hyvää pohjalannoitetta, kun meillä kasvit tykkäsivät sukarapulassa kovin pohjaan kätketystä savikuulasta? Jotain vettä värjäämätöntä. Kuula tuli akvan mukana, joten en tiedä siitä mitään.