Mitä kaloja 50l

[kiia113]

Eli siis tilaus eläinkaupalle 15 hehkurasboraa, 3 ottoa/nuolimonnia?

[Hedelmiina]

Eli siis tilaus eläinkaupalle 15 hehkurasboraa, 3 ottoa/nuolimonnia?

Vaikkapa noin

[kiia113]

Onkohan noita rasboroja kauhean vaikeea hoitaa Olisiko jotain helpompaa lajia. Luin juuri tuosta niin tosi tarkka vedestä?

[Hedelmiina]

Onkohan noita rasboroja kauhean vaikeea hoitaa Olisiko jotain helpompaa lajia. Luin juuri tuosta niin tosi tarkka vedestä?

En tiedä, mitä asioita koet vaikeaksi kalojen hoidossa? Noin pienessä altaassa, mikä sinulle on tulossa on aina riskinsä, koska vesiarvot voivat nopeastikin vaihdella pienen vesitilavuuden johdosta. Mitä pienempi allas siis, sitä haastavampi joka tapauksessa. Allasta ei pidä liikakansoittaa ainakaan. Pienet lajia pieneen altaaseen, parvikalat useana yksilönä, pari-ja haaremikalat lajivaatimusten mukaan. Hehkurasborat näyttäisi mun silmään, mitä olen löytänyt keskusteluja pehmeän veden kalalta; humusuutetta suositellaan, vaan ei pehmeän veden alueilla välttämätöntä minusta kuitenkaan (joku voi olla toistakin mieltä tosin..) ph on suht normia 5-7 pintaan ja vedenlämpö 24-28 välillä. Minusta oikein peruskalan ominaisuuksia. Syövät pakasteita, kuivattuja hyönteisiä mm. en usko, että ongelmia tulee, jos saavat välillä hiutaleitakin.

[kiia113]

Eli nuo rasborat eivät välttämättä tarvi tuota ainetta mikä helpotus Korvaakohan monet kannot asian eli siis nyt sitten vain 15 rasboraa metsästämään.
Eli siis 15 hehkurasboraa (ensin 5 sitten loput)
6 monnista tai Otto

[Pullahiiri]

Kiilakyljet kyllä kuuluvat myös rasboroihin vaikkei suomenkielisessä nimessä rasboraa olekaan.

50-litraisen kun hankkii ja pitää siinä kaloja, niin kuten jo sanottua, pitää sitoutua siihen, että pitää tarkkaa huolta vesiarvoista. Juurikin siksi, koska allas on niin pieni ja vesiarvot voivat heitellä rajustikin lyhyen ajan sisällä. Aloittelijan on kyllä helpompi aloittaa vähän isommalla altaalla, yli 100-litrainen on jo helpompi hoitaa (eli antaa paremmin virheitä anteeksi).

[kiia113]

juu siis on täällä 300 litrainenkin Mutta tuota pienempää ajattelin laittaa kun tuonne toiseen en viitsi lehtiksille ruuaksi pikkukaloja laittaa. Olen todellakin innokas vaihtamaan vetää + Testejä olen jo ostanut. Onko muuten kannattavaa tehdä testit nyt näin alkuun kerran kuukaudessa?

[Pullahiiri]

Testaaminen riippuu tietty siitä, miten aiot kypsyttää altaan ym. Kypsymisenkin jälkeen kannattaa seurata arvoja.

Hehkurasboroita hankkisin sinuna tuplat tuohon, 15 yksilöä ei näy missään. Monnisia myös tuplat ellei triplat, pienet minimonniset tarvitsevat paljon isomman parven.

[Ginger]

Kannoista irtoaa kyllä kivasti humusta, lisäksi voit keräillä kuivuneita tammenlehtiä akvaarioon pohjalle tai ostaa intianmantelipuun lehtiä, niistä irtoaa myös humushappoja veteen. Sinun akvaarioosi mahtuisi näitä pikkuruisia kaloja ainakin 20-30 yksilön parvi. Ne ovat tosiaankin hyvin pieniä ja tulevat rohkeammiksi kun niillä on paljon lajitovereita ympärillä

[Mumzi]

Oliskiko sitten mahdoton ajatus jos ottaisi 10 kiilakylkeä ja monnisia tai nuoliimumonnin pohjalle?

Kiilakyljistä ei ole kokemusta, mutta ovat ainakin vähän isompia kuin neonit mm. mutta eikait siinä niiden kohdalla estettä olis laittaa 10 kpl tuohon tilaan - isompi tietysti parempi kun ovat vähän energisempiä tapauksia. Rasborat on yksi pienimmistä parvikalalajeista maailmassa, (ellei pienin?). Nuoli-imumonni? Pienet monniset varmasti ihan ok.

50-litraisessa mulla on rusokiilakylkiä. Ne on pienempiä kuin tavalliset kiilakyljet. Hehkutetrojen ja helmiseeprakalojen kanssa elelevät. Pohjalla leväsukarapuja ja pari täplänuolimonnia. Ja turveuute käytössä.

[kiia113]

Juu elikkäs soitin tuonne akvaarioliikkeen työntekijälle(ystävä) ja noito hehkuja ei ole saatavilla Eli siis nyt menee taas kaikki uusiks... Eli mikä kalasto tuonne sopisi! Voin kyllä yrittää noita hehkuja vielä jostain.

[Ginger]

Voi harmi, onko paikkakunnallasi muita akvaarioliikkeitä? Ja onhan noita rasboroita monta muutakin pientä lajia, jos joku niistä olisi kiva. Esim Helsingin akvaariokeskuksen listojen mukaan (päivitetty 16.11.) heidän valikoimissaan olisi ainakin juuri tällä hetkellä ainakin safiirirasboraa, smaragdirasboraa ja rusokiilakylkiä

[kiia113]

Noita smaragdirasboroita oli muuten pitääpäs heti huomenna startata ostos reissulle mukaan tarttuu kyllä pari monnista tai rapukin

[MrBrett]

Noita smaragdirasboroita oli muuten pitääpäs heti huomenna startata ostos reissulle mukaan tarttuu kyllä pari monnista tai rapukin

Varmista nyt vielä että altaasi on varmasti kypsä, jos näin ei ole saat pahimmassa tapauksessa kerätä raatoja altaasta ja taistella tautien kanssa kalojen terveyden heikentyessä nitriitistä. Maltti on oikeasti valttia akvaarion perustamisessa, vaikka miten paljon tekisi mieli hankkia kaloja nopeasti.

[kiia113]

Juu testit tein jo torstaina ja aion kyllä vielä huomenna päivällä tehdä. Jos ei ole kunnossa niin lisää odottelua

[kiia113]

Tervehdys viime viestistä on aikaa! Altaassa asustelee tällä hetkellä miljoonakaloja, jotka ovat lisääntyneet hirmusti+3kuparimonnista! Sain ne ystävältäni ja nyt ajattelin myydä kaikki aikuiset kalat ja kasvattaa nuo poikaset isoiksi, ja katsoa kalastoa sitten sen jälkeen uusiksi, kun nuo "pehmeänveden" millikset eivät aivan tässä vedessä pärjää. Ajattelin siis laittaa 7-intiianisulkatetraa ja ostaa 3 kuparimonnista lisää ja EHKÄ taistouroksen? Mutta kysymys kuuluu pärjääkö nuo samassa? Mitä olen lukenut ovat helppoja aloittelijan kaloja, jotka eivät ole tarkkoja vesiarvoista! Lisäksi olen uusimassa akvaarion (hiekat) ja ostan uusia kasveja ja kivijä ja kantoja ( tulipa "ja" sanoja paljon ).
Joten voisinkohan myydä nuo millikset, vai huoliiko noita kukaan, yksi mahdollisuus on viedä ne eläinkauppaan. Akvaario lähti hyvin käyntiin ja yhtään kalaakaan en ole menettänyt päinvastoin miljoonakalat eivät vain viihdy tuossa hinkkaavat itseään ja murjottavat joten parempi ratkaisu niidenkin kannalta, vai?

[Sisso]

Ei kuparimonnisia. Ei lainkaan. Ne voivat kasvaa suurimmillaan yli 7cm pituisiksi (meillä on muutama tällainen iäkäs monsterikupari) eivätkä siis ole pikkuisten tankkien monnisia. Mikset hommaa kunnon parvea jotain minimonnisia, kääpiö- nuoli- tai pikkumonnisia joita tuolla on jo ehdoteltukin?

Hankailu voi kertoa vääristä vesiarvoista tai sitten ei. Kaloissa tai vedessä on jokin vika joka ei tässä selity ilmoittamillasi vesiarvoilla. Vesiarvolla. Vedessä saattaa olla jotain, joka ärsyttää kiduksia tai sitten niillä voi olla kidus/ulkoloisia. Kerrot alussa, että vesi on pehmeää, mutta mistään viestistä ei selviä mistä me oikeasti puhutaan. KHsta vai GHsta (nämä kun menevät usein iloisesti sekaisin) ja mikä se arvo on? Voi olla, että vedessäsi on suoloja, joita et voi mitata normikotitesteillä niin paljon että se ärsyttää kiduksia. Jos loisia, ne täytyy hoitaa pois ennen uusien kalojen hankintaa ja vanjoen antamista eteenpäin. Ehkäpä voisit mittauttaa vetesi sähkönjohtavuuden kalakaupassasi tai selvittää sen vesilaitokseltasi joskin pytyn vesi voi olla jotain ihan muuta kuin hanasta. Jos nimittäin on näin, lopputulos uusien kalojen kanssa voi olla ihan sama. Monet, ei kaikki, pienet lajit ovat herkkiä, jos ei niinkään vesiarvoille (ellei ne ole extremeväärät ja osa on niistäkin tarkkoja etenkin lisääntyessään) mutta ainakin veden puhtaudelle ja tässä tapahtunevat suurimmat virheet. Aika paljon autaa kun pitää veden ekstrapuhtaana vaikka vesiarvot eivät olisikaan ihan optimaaliset lajille mutta pelaa varman päälle jos lähtee siitä että oikeat lajit oikeisiin vesiarvoihin. Tämä ihan siksi, että olojen ollessa hyvät vääristä vesiarvoista pikkuisen ressaantuneet kalat pärjää kyllä yleensä kivasti, mutta pienikin taudin poikanen räjähtää käsiin kalojen immuunipuolustuksen ollessa kyykyssä jatkuvan stressin takia kun hyvässä iskussa olevat kalat eivät kentes sairastuisi lainkaan!

Kannot, jos ovat sitä mangrovetyyppistä puuta joka laskee paljon humusta veteen, pehmentää vettä joskaan ei loputtomiin, mutta ensin olisi hyvä selvittää onko sellaiselle edes tarvetta! Toki kantoja voi laita omaksi (ja kalojen) iloksi mutta turha niillä on lähteä kikkaileman vettä pehmeämmäksi jos se on sitä jo ennestään. Suomessa GH tuskin missään on niin korkea, että maksaisi vaivaa alkaa väkisin rukkaamaan sitä van se sopii lähes kaikille "pehmeän" (ja keskikovan) lajeille sellaisenaan. Pienessä pytyssä KHlla on suuri merkitys koska, kuten jo yllä todettua, pienessä paljussa arvot heilahtavat heposti, mukaan lukien pH jos ei niitä hiukan valvo ja tarvittaessa korjaile. Kyllä sen toimimaan saa mutta ikävä kaloille jos joutuvat harjoituskappaleiksi ja näin käy helposti jos lajit on herkkiä ja/tai vettä muokataan lajeille sopivaksi kikkakolmosilla. No, inkkarithan on kestävän maineessa. Missään tuskin on niin luokaton vesi kuin täällä ja silti tiedän inkkareita pidetyn menestyksellä.

[kiia113]

Vesiarvot ovat tässä:
pH: 6,9
Gh: 6
kH: 4
NO2: 0
NO3: 5

No jos nuo monniset vaihtaisi kääpiömonnisiin, mutta kysymys oli pärjääkö taisto, inkkareiden kanssa? Ja jos nyt nuo kalat vaihtaisin niin söisikö taisto nuo kääpiömonniset? Kalani karanteenasin hyvin eikä oireita taudeista ilmennyt! Joten oletan veden olevan niille liian pehmeää, vaikka pehmeän veden kannasta ovatkin

[Sisso]

GH 6 on keskikovaa vettä.

[kiia113]

no ei miljoonakalani siinä kyllä viihdy :/ Testit mittasin ihan perus liuskoilla pitäänee hakea tippa testit huomiseks?

[Sisso]

Noh, se on ihan se ja sama onko GH 3 tai 7, en usko syyn kalojen "viihtymättömyydelle" löytyvän siitä. Muutoin kyllä suositelen tippatestien hankintaa jos tahtoo yhtään luotettavampia tuloksia.

En lähde ottaman kantaa millisten kutinoihin ja mutinoihin sen enempää, mutta jos millisten kanssa vääntäminen ei nyt nappaa, ota tilalle laji, joka on sopeutunut suht laajoihin vesiarvoihin kotovesissään, tarkoittaa yleensä että sopeutuu niihin myös akvassa ja on suht kestävä niin eipä pitäisi GH6n haitata menoa joskaan en pitäisi liioitteluna että yrittäisit vielä jostain selvittää vetesi sähkönjohtavuuden, sillä on kaloille isompi merkitys kuin yksittäisellä arvolla, siis GH, pH, KH jne. Kutina on nimittäin yksi tavallinen merkki korkeasta johtavuudesta, paine-erot veden suolatasapainossa kidusten solujen sisä- ja ulkopuolella häiritsevät kalaa ja saa sen raapimaan itseään. Jos johtavuus onkin hyvin korkea, jättäisin suosiolla pois kaikken herkimmät pehmeän veden lajit ellei halua alkaa vettä kovasti muokkailemaan pehmeämmäksi. Kala joutuu tekemään jatkuvasti töitä solujen suolatasapainon ylläpitämiseksi jos suola-erot on isot, on siitä hiukan strsessaantunut ja olojen pitää muutoin olla todella hyvät, jotta se jaksaa hyvin elää sen jatkuvan stressin kanssa. Sairasteluriski kasvaa, siis. Hyvällä hoidolla sujuu kyllä.

Oikein nätihän sun vesiarvot on, eikä ton GH6 pitäisi haitata edes ns pehmeän lajeja ellei johtavuus ole korkea, siinä tapauksessa voisi satsaus keskikovan lajeihin tuoda onnistumisen iloa, myös kutupuuhissa. Pehmeän lajien kutu ei nimittäin hedelmöity kovassa vedessä tai tekee sen huonosti jolloin poikastuotto jää alhaiseksi, jos tuo nyt edes haittaa.

[kiia113]

Selvä! Taidan huomenna käväistä tuon arvon mittaamassa! Miljoonakaloilla ei muita oireita ole kuin tuota hinkkaamista. Taidan nyt hommautua noista molemmista lajeista eroon ja ottaa vaikka parven inkkareita, eivät hirveän tarkkoja Gh:sta. olisiko joku noihin arvoihin menevä pohjakala. Mutta menisikö kiilakylkiparvi tuonne jonkin pohjakalan kanssa?

[Sisso]

Taitaa olla niin, että valintasi on inkkarit, koska kaikille kiiloille suositellaan hiukasen isompaa pyttyä. Jopa jenkit, jotka tapaa suositella huomattavasti meikäläsii suosituksia pienempiä pyttyjä, antavat minimiksi 60x30cm.

Pohjakaloiksi ehdotan edelleen jotain noista jo ehdottamistani kaikkein pienimmistä monnista. Kaikki kolme menevät vetesi kovuudessa ja ainakin meillä nuoli- ja pikkumonniset ovat pärjänneet mukavasti todella korkeassa johtavuudessa. Pikkumonninen pysyy kiltisti pohjalla, muilla on taipumusta uiskennella myös keskivesissä joskin putsaavat kyllä pohjan ruoanjätteistä. Itse laskisin nuolimonnisen melkein enemmän keskiveden kalaksi kuin pohja-. Kääpiöistä ei ole omakohtaisia kokemuksia mutta keskivedessähän noita liikkeissä näkee. Noita laittaisin 50-litraseen kymmenisen kappaletta mutta vain siis yhtä lajia. Kannattaa välttää ylikansoitusta kun akva on noinkin pieni. Runsas ja terve kasvisto auttaa veden pitämisessä hyvänä ja tekee suodatuksen jopa tarpeettomaksi joskin veden kierto on turvattava jotenkin. Meillä 45-litranen käy vain ilmastimella (meni hermot PickUpin kanssa), silti vesi on kristallinkirkasta, kalasto toki maltillinen. Samat suunnitelmat (mutta pumpulla hoidettavaksi) on 65-litrasen suhteen jahka kasvit vielä hiukan tuosta kasvavat kun inhoan pallopäätä nurkassa.

[kiia113]

Kävin vesilaitokselta kysymässä tai oikeastaan soitin ja kertoivat sen johtavuuden ole 138, ja akvaarioliikkeessä oma vesi mitattuna noin 89? Olen tuota kalaa asiaa miettinyt ja ennen hiekan vaihtoa aion nuo miljoonakalat heivata johonkin, mutta mihin? Veinkö takaisin kauppaa? Vai myynkö? En kyllä viitsisi myydä itseään hankailevia kaloja, mutta nyt parissa kuukaudessa ei ole yksikään kuollut niin liekö tuo vesi sitten vain ongelmana? Mutta aion nuo kuparimonniset antaa ettempäin ja kun vaihdan hiekan haluaisin että akvaariossa ei ole kaloja ollenkaan. Joten ne inkkarit tilaan kalakaupasta hiekan vaihdon jälkeen. Mutta pystyyköhän noita minimonnisia sekoittaa esim. 7-kääpiömonnista ja 3-nuolimonnista tai toisinpäin? Mutta joka tapauksessa noita inkkareita7-8 ja sit monniset!

[Sisso]

Johtavuus on oikein hyvissä lukemissa vaikka mielisit pehmeänkin veden lajeja. Kudun hedelmöittymisen onnistuminen joillain, ei suikaan kaikilla, lajeilla vaatii tosiaan alhaisen GHn, joskin kudun laukaiseva tekijä vaihtelee lajeittain: pHn lasku, ECn lasku, veden viilentyminen, lämpeneminen... mutta jos et just nyt unelmoi kalojen lisäämisestä ihan välttämättä, niin kaikki pehmeää arvostavat lajit tulevat menestymään vedessäsi kunhan vaan huolehdit veden hyvästä puhtaudesta (tämä ei sulje pois kasviravinteita). Jos kiinnostaa kasvatushommat, kannattaa perehtyä tarkemmin harrastajien kokemuksiin ja tietoon ko lajin kohdalla.

Johtavuus on teillä jotain satasen molemmin puolin, se vaihtelee aina hiukan monestakin syystä ja ainakin meillä myös vuodenajan mukaan. Amazonasissa, esimerkiksi, pehmeimmät vedet on 50-100uS, KH saattaa olla jopa 0, GH hyvinkin alhainen, mutta pHssa esiintyy vuodenaikaista vaihtelua jopa kolmen pykälän verran joten kalat yleensä sietävät sen muutoksia hyvin jos muutos on riittävän hidas. Aasiassa tilanne vaihtelee enemmän paikasta riippuen.

Onnea matkaan!