Voiko lääke tappaa? Pikaista apua kiitos!

[Tuija]

Kahden lähetysyrityksen ja viestien häviämisen jälkeen kirjoitan vain lyhyesti.

(vapaita käännöksi alla olevista linkeistä)
'Malakiittivihreälle herkkiä kaloja ovat mm. kääpiöahvenet, barbit, tetrat, rihmakalat, eläviä synnyttävät, monnit, nuoliiset, norsukalat ja suomuttomat kalat'

'Testaa lääkettä muutamalla kalalla ennen joukkolääkintää'

'Lääke ei yleensä vaikuta suodatinbakteereihin, mutta kuitenkin suodatin kannattaa poistaa muutamaksi tunniksi lääkkeen antamisesta. Pitempiaikaisessa lääkinnässä seurattava päivittäin ammonium- ja nitriittiarvoja' Tässä oli kuitenkin huomautus, josta voi ymmärtää että pilkkutaudissa suodattimen olisi oltava koko ajan käytössä: 'When using to treat against Ichthyophthirius (white spot or Ich) then it is important to keep the system running in order to destroy all stages of the parasite’s life cycle.' Ja lisäksi, huomautus nitriittiarvojen seuraamisesta tarkoittaa kyllä mielestäni, että vaikutuksia bakteereihin on.

Using malachite green and formalin

As you might expect both of these chemicals are affected by variations in water chemistry. Both can be ‘bound out’ of the system by high dissolved and particulate organics such as fish waste, detritus and algae. Formalin is more toxic in soft, acidic water and also removes oxygen from water so vigorous aeration most be applied. Each 5mg of formalin removes 1 mg of dissolved oxygen from the water. Malachite green is also more toxic at low pH as well as high temperatures.

Malachite green has two forms depending on pH. The initial strong green coloured for prevails at low pH (acidic), while in alkaline water it is converted to a colourless carbinol form. So in alkaline water it may seem that it has disappeared, but it is still present, but invisible!

Eli tästä kannattaisi kiinnittää huomiota erityisesti tuohon hapenkulutus-kohtaan. Suoraan ei kylläkään sanota, että myös malakiittivihreä sitä kuluttaisi, mutta niin tästä voisi ymmärtää.

Näitä löytyy linkeistä:

http://www.petsforum.com/novalek/kpd26.htm
http://www.argent-labs.com/malachitegreen.htm
http://www.fishdoc.co.uk/treatments/malachite.htm

Muista linkeistä löytyi mm. suosituksia lääkeannoksen puolittamiseen tetroille.

Ja paljon muutakin tekstiä, jota en jaksanut lukea. Eiköhän näistäkin jo jotain selviä.

Tuija

[VilleJ]

Ei noista linkeistä tullut selväksi juuri mikään. Ainoa, mikä puolsi tuota kemiallista reaktio oli tuo "5mg sitoo 1mg:n happea", mutta tätä vartenhan akvaariota ilmastetaan. Muu oli sitten yleistä höpinää, poimittu sieltä täältä eikä selitetty tarkemmin syitä. Yhdelläkään sivulla ei mainittu, mistä tiedot ovat peräisin!

Ovatko heidän omia tutkimuksiaan, ketkä ovat tutkineet ja miten - vai onko referoitu, lainattu, luettu muista lähteistä, kenties kopioitu suoraan toisten sivuilta? Mistä siis tuo tieto on peräisin, joita noilta sivuilta löytyi? Valitettavasti en usko sellaista "tietoa", jonka yhteydessä ei olla mainittu lähdettä - etenkään kun kyse on lääkeaineista ja niiden käytöstä.

Luottamus fishdocin sivuihin meni silloin, kun kysyin ohjetta bentsokaiinin annostelussa kaloja lopettaessa ja vastaukseksi sain "Miksi teet asiat noin vaikeasti? Laita kala pussiin ja pussi pakkaseen..." On heidän sivuillaan siitä vielä juttuakin: http://www.fishdoc.co.uk/treatments/euthanasia.htm

[aquasol]

Enpä osaa kemiallista reaktiota perustella protozinin käytössä, mutta aikoinani akvaariokeskuksesta sain ohjeet, että hapetusta altaassa täytyy lisätä mahdollisimman paljon kuurin aikana, koska lääke syrjäyttää/käyttää happea. Tämä selittää ainakin tetrojen hapen haukkomisen pinnalla. Itse olen "akvaristiurani" aikana käyttänyt protozinia kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla kalakuolemilta olen välttynyt. Tosin olen nostanut suodattimen ulos virtauksen aivan pintaan ja lisännyt ilmapumpun altaaseen lääkityksen ajaksi.

[Tuija]

Ei noista linkeistä tullut selväksi juuri mikään.

Niin, jos tarkoitat tuota aiempaa kysymystäsi, miksi vaikuttaa juuri tetroihin, ei näillä sivuilla siitä ollutkaan. Oli kuitenkin tuo luettelo kaloista, jotka saattavat olla herkkiä malakiittivihreälle, hyvä tietää siitäkin. Ja tuo bakteerijuttu oli mielestäni tärkeä, eli siitähän seuraa, että nitriittiarvot saattavat kohota hoidon aikana ja aiheuttaa lisää ongelmia.

Yritän vielä löytää lähdeviittauksia näille tiedoille ja muuta lisätietoa.

Tuija

[Tuija]

Laitan tähän vielä muutaman linkin, joissa on lähdeviittaukset mukana.

Tällä sivulla mainitaan lämpötilan vaikutuksesta aineen myrkyllisyyteen sekä siitä, että se näyttäisi olevan myrkyllisempi suomuttomille kaloille:
http://www.fisheries.go.th/aahri/Health ... /art11.htm

Tässä kerrotaan karppitutkimuksesta terapeuttisilla annoksilla. En ihan kaikkia sanoja ymmärtänyt, mutta se selvisi, että verenkuvassa havaitut ja muut aiheutuneet muutokset aiheuttavat lisääntynyttä herkkyyttä hapenpuutteeseen ja valkuaissynteesin(?) häiriöihin:
http://www.vfu.cz/acta-vet/vol66/111-97.htm
Tämän ja aiempaan viestiin linkattujen tietojen perusteella voi ymmärtää hapen lisäämisen tärkeyden: jos lääke sitoo/kuluttaa vedestä happea ja lisäksi aiheuttaa kalalle hapensaantia vaikeuttavia vaurioita, on ongelma kaksinverroin pahempi.

Tutkimus lääkkeen vaikutuksista monnilla (Ictalurus punctatus):
http://article.pubs.nrc-cnrc.gc.ca/ppv/ ... 96-061.pdf

Lisää tutkimuksia kaloilla ym:
http://www.pesticideinfo.org/List_Aquir ... _Id=AQ4032

ja kalalajeittain listattuna tutkimuksia:
http://www.pesticideinfo.org/List_EcoCh ... roup='Fish'


Paljon on tutkittu, mutta enpä näistäkään pikaisesti etsittynä löytänyt mitään nimenomaan tetrojen herkkyydestä (en pysty kahlaamaan kaikkia läpi). Ehkäpä joku muu keksisi täsmälleen oikeat hakusanat ja löytäisi helpommin? Jossain keskustelussa oli arveltu, että joidenkin tetrojen nahka olisi samalla tavalla läpäisevä kuin suomuttomien kalojen, ja siksi lääke imeytyisi muualtakin kuin kidusten kautta. Puhuttiin mm. kalan 'läpinäkyvyydestä'. Tiedä sitten tuosta ..

Mutta lääkeannoksen puolittamisesta mm. tetroille oli kyllä niin monilla sivuilla juttua, että niin varmaankin pitää tehdä. Tästä ei tosin mitään epäselvyyttä tainnut enää ollutkaan?

Tuija

[f_isu]

Mutta lääkeannoksen puolittamisesta mm. tetroille oli kyllä niin monilla sivuilla juttua, että niin varmaankin pitää tehdä. Tästä ei tosin mitään epäselvyyttä tainnut enää ollutkaan?

Tuija

Harmillista saada tuo tieto näin jälkikäteen, mutta kiitos kuitenkin. Kummankaan lääkkeen ohjeissa ei puhuttu mitään tetroista, piikkisilmistä kylläkin. Eläinkauppias (vanha ja kokenut ?) tiesi, että minulla on (oli) tetroja, mutta ei hänkään asiasta maininnut.

[naseti]

Aloitin käyttämään tänään sera costapuria ja tulin vasta sen jälkeen käymään täällä sivuilla! Tyhmä kun olen!!!
Mulla on 10 mustaneontetraa, onko nyt odottettavissa että niitä on huomen aamulla vatsa pystyssä pinnalla? En meinaan puolittanut annosta.
Taistelukala ainankin käy useimmin pinnassa kun tavallista, voiko se kuolla siihen malakiittivihreään, onko kokemuksia?

Myös onnistuin sotkemaan pöytäliinan huolimattomuuttani ja toivoin että se lähtisi pesussa,mutta linkkejen mukaan ei toivoa!! Tästä ei vaimo tykkää!

[Jyrkiboy]

*raapii päätään*

Sen ainokaisen pilkkutautitöppäilyn ja sitä seuranneen 10 vrk:n lääkityksen aikana minulta kuoli 5 mustatertaa, 5 leväbarbia, komea naarasmonninen ja perhoskirjoahven pari, mutta 10 kpl neppisparvi porskutteli etteikuin mitään.

Että en tuon kokemuksen perusteella lähtisi puolittelemaan lääkeannostusohjeita. Vajavaisella lääkeannostuksella saadaan vain todennäköisesti vastustuskykyisempiä loiskantoja aikaan.

Lääkityksen aikaiset kuolemat voivat ihan yhtä hyvin johtua siitä, että parasiitin jo valmiiksi heikentämä kala ei enää yksinkertaisesti kestä lääkeaineiden aiheuttamaa rasitusta. Sehän ei välttämättä lajiin katso.

Eläinkauppias (vanha ja kokenut ?) tiesi, että minulla on (oli) tetroja, mutta ei hänkään asiasta maininnut.

Ihan symppis täti se Kaarina on (jos hänestä oli puhe), mutta hoito-ohjeita kannattaa hakea ihan muualta, vaikkapa nimenomaan tuolta Jukan sivuilta

[korudonna]

Ihmettelen näitä hankaluuksia. Olen lääkinnyt tapparakalojen pilkkutautia kolme - neljä kertaa Seran costapurilla. Tapparathan ovat herkkiä saamaan tämän taudin. Kerran tauti ehti myös intiaaninsulkiin jos oikein muistan. Mitään kalakuolemia ei ole tullut. Lääke tehosi hyvin myös silloin, kun tauti pääsi tiheän vedensuosikkikasvillisuuden kätkössä aika runsaaksi; taudin häviäminen vain kesti pitempään. Aina en ole tehnyt edes vedenvaihtoa välissä tai lopussa, koska ohjeet ovat niin epämääräiset, etten tajua miten ja milloin ne oikein pitäisi tehdä. Mitään harmeja en silti ole huomannut. Tauti on iskenyt likimain joka kerta uusiin kaloihin, ei siis aina samoihin ja yleensä pian kaupasta tulon jälkeen, jolloin kalat siirtostressissä.