Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Valvoja: Moderaattorit
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Onko 1-2mm hiekkaa sitten soraa? en tiedä mihin pitäis kategorisoida.. Mun mielestä ei ole hiekkaa, eikä soraa vaan joku siinä puolesvälis.
Anyway, Silloin kuin oli Walstad pohja, eli 2-5cm multaa ja sen pälle 2cm 1-2mm hiekkaa/soraa ja oli HC sen verran että en nähnyt pohjaa ollenkaan, silloin tuli tämä kaasu. Kaasu ei haittanut mua, akvaario eikä vesiarvot mutta tein kuitenkin joskus silleen että hammastikulla reikä HC maton läpi ja sieltä kaasut veks mutta ei sen enempää "sekoittamista".
Anyway, Silloin kuin oli Walstad pohja, eli 2-5cm multaa ja sen pälle 2cm 1-2mm hiekkaa/soraa ja oli HC sen verran että en nähnyt pohjaa ollenkaan, silloin tuli tämä kaasu. Kaasu ei haittanut mua, akvaario eikä vesiarvot mutta tein kuitenkin joskus silleen että hammastikulla reikä HC maton läpi ja sieltä kaasut veks mutta ei sen enempää "sekoittamista".
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Eihän hiilidioksidin tarpeella ja kasvualustalla ole hitonkaan tekemistä toistensa kanssa. Hiilidioksidin tarpeen määrittää ennenkaikkea valon määrä... Lukaisepas vähän Teemu vaikka noita Sisson tarinoita kasvien kasvutekijöistä niin ei tule tällaisia aivopieruja.Teemu Salonen kirjoitti: Kasvit on kasvanu rehevästi ja silmissä. Ilmän mitään ylimääräsiä hiilidioksidipelleilyjä. Joskus olen hiillidioksidia lisänny, mutta melko nopeasti tarpeettomana lopettanu.
Uhhuh.. mistähän aloittaisin. Tää päätelmä on mun mielestä samaa luokkaa kuin se vanha "jäätelön syönti nostaa hukkumisriskiä".Teemu Salonen kirjoitti:Tätä palstaa lukiessa tuntuu että jos akvaariossa on tauti/muita ongelmia on altaassa myös hiekkapohja. Jotain yhteistä tässä on. Vai onko tää vaan mun mielikuvitusta?
Hiekkapohja on ollut jo vuosia kasvava trendi akvaristien piireissä ja nykyisin suurimmalla osalla on hiekkapohja. Tämän vuoksi melko monilla joilla on ongelmia akvoissaan, on hiekkapohja. Se ei silti tarkoita sitä että se hiekkapohja mitenkään olisi yhteydessä kalasairauksiin. Vähän niinkuin että aika monilla flunssaa terveyskeskukseen valittamaan tulleilla on ollut farkut jalassa...
Kalatauteja on nykyisin mielestäni enemmän ja pahempia kuin ennen. Se johtuu monestakin asiasta, joita kaikkia on mahdotonta tässä eritellä, mutta yksi tärkeimmistä on mielestäni kovien lääkkeiden, kuten antibioottien käytön yleistyminen kalojen viljelyn yhteydessä. Kaloille on kehittynyt kaikenlaisia lääkkeille resistenttejä bakteerikantoja, ja myös alkueläintartunnat ovat yleistyneet. Lisäksi peruskalat ovat nykyisellään niin halpoja, että harvat viitsivät edes selvittää mikä niillä on ja samaan aikaan jaellaan kasveja/kaloja/somisteita altaasta toiseen kavereiden kesken. Ääh.. emmä jaksa, kun mä olen selostanut tän saman sulle ennenkin jossain toisessa yhteydessä.
Ei sun ole pakko sitä hiekkapohjaa käyttää, mutta voidaanko sopia että se voi silti olla suurimman osan harrastajien mielestä toimiva ja hyvä..

En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 3033
- Liittynyt: 19:51, 30.11.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Parainen
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Se on tosi helppo vaan heittää "hiilaripelleilyistä" ja niiden tarpeettomuudesta kun ei edes vaivaudu erittelemään millaisiin oloihin sitä yritti. Sieltähän se selitys nimittäin löytyisi, mutta sitten voi olla että huomaisi olevansa väärässä.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
-
- Katalysaattori
- Viestit: 610
- Liittynyt: 18:36, 20.11.2008
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lahti
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Ettei vaan olisi sitä hiilidioksidia jota toiset konstilla jos monella pulputtavat altaisiin. Jos kasvien juuressä mätänee, haju tulee kyllä huoneeseen ja sen huomaa, sitä ei kauaa haistele. Bakteerit hengittävät hiilidioksidia, eikä sillä ole niin kiirettä veden pinnalle kuin hapella. Hiilarirakkuloita syntyy pohjaan koska niin kotilot kuin bakteeritkin hengittelevät samaa yhdistettä kuin me. Anaerobisen toiminnan aikaansaamiseen pitää veden seistä, paskaa sentin kerros ja hapettomuutta pohjassa.Substral kirjoitti: Mitä lie päästöjä..
Jos veden puhdistaminen (käsitetään suodattamisena) on kunnossa, pohja on ilmavaa ja siellä on yksisoluista elämää sekä kotiloita on pohjan penkominen täysin tarpeetonta ja jopa haitallistakin. Tiheään silttiin voi tulla hapettomuutta, mutta ei sinne paljoa pääse mätänevääkään, kaikki ainekset jotka käsitetään hiekkana on sen verran läpäisevää että hapekas vesi pääsee sinne. Altaan varsinaisen suodatuksen tekevät bakteerit, joten antaa niiden olla rauhassa.
Jos poistaa kasvin, voi olla paikallaan koluta sen paikka tarkemmin ettei eloperäistä juuriainesta jää sinne kypsymään, ei juurikaan muuta.
Minä kerkiän portille 0,8 sekunnissa, entä sinä?
My love: Chiclidae
My love: Chiclidae
-
- Advanced Member
- Viestit: 1138
- Liittynyt: 21:49, 15.10.2009
- Akvaarioseurat: Tampereen akvaarioseura
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Nokia
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Meillä ei juurikaan ole ollut minkään moista leväongelmaa, ainut levä mikä tulee on lasissa oleva viherlevä, vai miksi niitä kauniita vihreitä pilkkuja nyt kutsutaan. Mutta sehän kielii kai hyvästä veden laadusta, mitä olen kuullut. Ja kyllä kasvit rehottaa, varsinkin vallisneriaa on todella tiheää. Kaloilla on kyllä ollut lois ongelmia mutta tiedä sitten mistä johtuu. kierteisiä joskus enemmän tai vähemmän. Mutta monniset on hyviä talonmiehiä kun kuljettavat kakat virtaukseen ja näin ollen suodattimmeen. Ainut mikä harmittaa on ettei hiekka pysy siellä missä haluaisin, eli kerääntyy aina liikaa etulasin eteen vaikka haluaisin että olisi enemmän takana. Ja plekot tykkää sitä kaivella niin että joskus pohjalasi vilkkuu...Teemu Salonen kirjoitti:Joups. Jaksan tästä.
Kokemusta on sekä soralta että hiekalta. Hiekkapohjaset altaat on ollu yhtä helvettiä. Kroonistä leväongelmaa, vesiarvojen heittelyä, pohjan tukkeutumista kasvien kasvamattomuutta jne. Tiedän, että kierteiset ratkaisis tän ongelman, mutta kylmä totuus on se, että normaali akvaarionharrastaja ei halua niitä kotiloja sinne akvaarioon. Näin ainaki meillä kotopuolessa. Kotiloja vastaan käytiin taistelua lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Mut oli miten oli. Ite oon aina pitäny kalat lajista riippumatta 3-5mm kauniston soralla. Myös musta basalttihiekka 2-3mm on testattu, samoin englannin jokisora 3-5mm. Hienompiin aineksiin en makeassa vedessä tule enää ikinä koskemaan pitkällä tikullakaan. En halua niitä ongelmiä itelleni enkä vastuullani oleville kaloille. Monnistet, piikkisilmät, aasianmutakalat, nuoliaiset kaikki voinu mainiosti. Minkäänlaisia lääkityksiä ei ole tarvinnu käyttää vuosikausiin eikä kalakuolemia ole ollut. Kasvit on kasvanu rehevästi ja silmissä. Ilmän mitään ylimääräsiä hiilidioksidipelleilyjä. Joskus olen hiillidioksidia lisänny, mutta melko nopeasti tarpeettomana lopettanu.
Tätä palstaa lukiessa tuntuu että jos akvaariossa on tauti/muita ongelmia on altaassa myös hiekkapohja. Jotain yhteistä tässä on. Vai onko tää vaan mun mielikuvitusta?
500l Pikkulehtikalojen Amazon ja 300l Helmirihmojen viidakko
https://www.youtube.com/watch?v=E3z1mJgJx-s
https://www.youtube.com/watch?v=E3z1mJgJx-s
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
En tarkoittanutkaan että hiekkapohjalla ja hillidioksidilla olisi mitään yhteistä:)
Mun pointti oli se, että en ole kokenut tarpeelliseksi lisätä hiilidioksidia akvaarioon. Kasvit on kasvanut silmissä ja riesaksi asti ilman erillistä lisäystäkin.
Mun pointti oli se, että en ole kokenut tarpeelliseksi lisätä hiilidioksidia akvaarioon. Kasvit on kasvanut silmissä ja riesaksi asti ilman erillistä lisäystäkin.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 610
- Liittynyt: 18:36, 20.11.2008
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lahti
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Helppo testi kokeilla mikä hiekka läpäisee ja mikä ei. Laita pulloon aikomaasi ainesta pullon hartiaan saakka. Pistä pullo akvaarioon sen verran syvälle että se jää pinnan alle. Jos pullosta pulputtaa ilmaa ja vesi imeytyy pohjaan saakka se läpäisee veden ja on näinollen soveliasta ainesta. Harva sekalainen sora, hiekka, santa jne. Tukkeutuu oikein kunnolla. Niitäkin on, varsinkin siinä tapauksessa että pohjan ja veden elämässä seuloutuu kaikkein hienoin aines pohjaan jossa se muodostaa plastisen lukon. Tätä vaaraa ei ole jos hiekasta on pesty savi ja pöly pois ennen veteen laittamista.
Liioista kotiloistahan saa mitä maukkainta ruokaa kaloille. Ottaa liiat pois ja pistää muovipussukassa ne leivinliinan sisään, sitten varovasti lihanuijaa. Kalat kiittävät! Kotilot voi myös kuivattaa ja niistä saa mainiota hiutaleruokaa morttelissa sekoitettavaksi hiutaleen sekaan, kotiloiden kuori liukenee happameen veteen ja luonnon kiertokulku jatkuu.
Jos omistaa mikroskoopin (sellainen pitäisi kuulua jokaisen akvaristin perusvarustukseen) voi pohjasta ja sakasta ottaa näytteitä ja löytää vaikka tohtorin väitöskijan ainekset. Mikroskooppi on hyödyllinen taudinmäärityksessä, kalojen loisien tutkimisessa ja ennen kaikkea syyn selvittämisessä, mikä ja missä. Hoito on sen jälkeen täsmällisempää kun laittaa sitä mitä tarvitaan. Itsellä on jäänyt töistä melko laadukas kaksi katselu okulaaria omaava perusmikroskooppi jossa suurennoksia riittää aina X1000 asti. Mitään huippu mikroskooppia ei tarvita tavallisien tilanteiden selvittämiseen, niitä myy instrun myymälät muutamalla kympillä.
Akvaarion hoitoon ei ole mitään patentti ratkaisua, sillä jyllää luonnonlait jotka tasapainoilevat tyynen ja kaaoksen väli vyöhykkeellä. Hoitajan tiedoista koostuu se osa asiassa kumpaan suuntaan mennään.
Liioista kotiloistahan saa mitä maukkainta ruokaa kaloille. Ottaa liiat pois ja pistää muovipussukassa ne leivinliinan sisään, sitten varovasti lihanuijaa. Kalat kiittävät! Kotilot voi myös kuivattaa ja niistä saa mainiota hiutaleruokaa morttelissa sekoitettavaksi hiutaleen sekaan, kotiloiden kuori liukenee happameen veteen ja luonnon kiertokulku jatkuu.
Jos omistaa mikroskoopin (sellainen pitäisi kuulua jokaisen akvaristin perusvarustukseen) voi pohjasta ja sakasta ottaa näytteitä ja löytää vaikka tohtorin väitöskijan ainekset. Mikroskooppi on hyödyllinen taudinmäärityksessä, kalojen loisien tutkimisessa ja ennen kaikkea syyn selvittämisessä, mikä ja missä. Hoito on sen jälkeen täsmällisempää kun laittaa sitä mitä tarvitaan. Itsellä on jäänyt töistä melko laadukas kaksi katselu okulaaria omaava perusmikroskooppi jossa suurennoksia riittää aina X1000 asti. Mitään huippu mikroskooppia ei tarvita tavallisien tilanteiden selvittämiseen, niitä myy instrun myymälät muutamalla kympillä.
Akvaarion hoitoon ei ole mitään patentti ratkaisua, sillä jyllää luonnonlait jotka tasapainoilevat tyynen ja kaaoksen väli vyöhykkeellä. Hoitajan tiedoista koostuu se osa asiassa kumpaan suuntaan mennään.
Minä kerkiän portille 0,8 sekunnissa, entä sinä?
My love: Chiclidae
My love: Chiclidae
-
- Senior Member
- Viestit: 659
- Liittynyt: 23:13, 24.09.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kaenuun korpi :D
Re: Hiekkapohjan "sekoittaminen"-miten usein?
Ne on rumia, tylsiä ja sottaisia! Kerran kalastelin kaverille jo illalla valmiiksi niitä valkoiseen sankkoon viitisenkymmentä kappaletta ja se vesi oli aamulla niin pöppöistä, ettei ilennyt viedä edes kaverille...narm kirjoitti:Mikset tahdo kierteisiä...? Niistähän on vain hyötyä...
On ne vaan niiiiiiiiin ihania 
