Miten muutan ison akvaarion?

[try-out]

...
Tuli testattua kesällä. Muuttomatkaa oli alle 100m. 5 Leväbarbia laitoin hyppivinä kaloina ainoaan kannelliseen ämpäriin. Kalat ehtivät olla ämpärissä kansi suljettuna noin tunnin. Ämpäriä avatessa oli yksi leväbarbi vainaa ja toisetkin heikossa kunnossa, jäivät kumminkin henkiin. Kyseiset kalat eivät olleet edes kovin isoja pituutta n. 10 cm.

Edellä 5 kpl 10 cm kalojen kuoleminen jo tunnissa kyllä ihmetyttää.

Juu, en kyllä aivan tunnissa ole saanut sangossa kalaa hengiltä. Meinaa mennä tunti, jos puukon kanssa nopeasti kalaa yrittää hengiltä

Olisiko mäntysuopaa jäänyt pohjalle tms.

Mutta ok, minä en pussia vastaan mitenkään ole. Heitin tuon saavin nyt vaihtoehdoksi, mutta jos se nyt tappaa kalat tunnissa, eihän sitä voi suositella kuin kalojen lopetukseen nopeana toimenpiteenä

[justiina8]

Kuten on todettu, leväbarbit on yllättäen erittäin herkkiä saamaan kuljetusvaurioita (kuolemaan). Meillä oli kalat ämpärissä sen aikaa, kun tyhjennettiin ysisatanen allas ja tilalle saatiin tonninen. Kieltämättä aikaa kului muutama tunti. Mutta levikset oli ämpärissä ilman kantta niin kauan, että yks hyppäs lattialle. Nakkasin kannen löysästi päälle (ei juurikaan jäänyt ilmatilaa) hyppimisen ehkäisemiseksi. Jossakin välissä kurkkasin kannen alle, niin yks levis oli kyljellään. Laitoin ilmastuksen, mutta se ei auttanu. Levis kuoli. Ilmeisesti tarvitsevat virtaavan veden.

Oletus: Pakkaan levikset pusseihin, joissa on mahdollisimman paljon ilmaa. Pusseja ravistellaan tai laitetaan 'huonon' auton kyytiin, jossa saavat oikeen kunnon höykkyytyksen. Ja pussit tietenkin asetetaan vaaka-asentoon.

[optimistx]

...
Näemmä kaloille on (lajista riippuen) hyvinkin tärkeää muutaman desimaalin ero veden happipitoisuudessa. Harmi vaan kun eivät käyttäneet akvaarion vettä tai vesijohtovettä tuossa mittauksessa ja testanneet miten happipitoisuus muuttuu kalankuljetuspussissa tai ämpärissä seisovassa vedessä.
No, eiköhän tuo silti periaatteena tue epätieteellistä empiiristä tutkimustani huutokaupan pöydällä useamman tunnin erinäisissä pakkauksissa lojuneiden kalojen kunnosta.

Hämmästelen johtopäätöksiäsi suu ymmyrkäisenä /äimän käkenä / monttu auki (tarpeeton ylipyyhitään).

Sivuita

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1831&lan=fi

voimme lukea Suomen kaloista:

"Valtaosa kalalajeistamme välttää alueita, joilla happipitoisuus on pienempi kuin 5 mg/l ja laajoja kalakuolemia esiintyy järvissä kun happipitoisuus laskee alle 3 mg/l. Eräät pohjaeläinlajit sietävät hyvin pieniäkin happipitoisuuksia, mutta yleisesti pohjaeläinten kuolleisuus lisääntyy voimakkaasti kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on välillä 2–0,5 mg/l. "

20 asteen lämpötilassa ilmanpaineessa 750 mmHg tislattu vesi voi sisältää enintään 9.1 mg liuennutta happea litrassa.

Järvikalat viihtyvät yo lainauksen perusteella siis ainakin 5.0-9.1 mg happipitoisuudessa. Ei ole kysymys joistakin milligramman desimaaleista.

Muovipussi pinkeänä ei lisää painetta 0.5-3 % enempää, ja se paineenlisäys on merkityksetön kalojen hapensaannin kannalta (esim. 9.1 mg happea /litra lisääntyminen arvoon 9.3 mg/litra)

Jos nim. se olisi merkitsevää, niin 20 asteessa (happea max 9.1 mg litrassa, 750 mmHg) hyvinvoivat kalat todennäköisesti kuolisivat lämpötilan noustessa 2-4 astetta (katsohan taulukkoa 22 asteen kohdalta: 750 mmHg kohdalla hapen maksimipitousuus olisi enää 8.7 mg/l). Tai voimakkaalla matalapaineella järvet täyttyisivät kuolleista kaloista.

Väitän yo tietojen perusteella :

"Muovipussin 0.5-3 % ylipaine on merkityksetön kalojen hyvinvoinnille"

Sanomasi kalojen kunnosta huutokaupoissa hämmästyttää nyt entistä enempi. Mistä aivan konkreettisesti havaitsit kalojen kuntoerot ja vieläpä poikkeuksetta?

---

Olen näköjään otaksunut, että ei-tislattu akvaariovesi ei sisällä liuennutta happea ainakaan enempää kuin tislattu, mutta täytyypä tarkistaa asia.

----------------------------

Pitääkö tämä testata ihan käytännössä tässä kuukauden päästä? Laitetaan muutama leväbarbi pussiin ja toiset ämpäriin, jossa on tavallinen kansi. Kummat putoo? Matkaa kaloille tulee n. 350 km. Aikaa 5 - 6 tuntia.

Lyön vetoa, että ämpärissä olevat putoo!

Olen valmis vetoon tietyin luonnollisin edellytyksin .

Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi voisi jäljitellä muuttoa jo kotona etukäteen ja seurata tiiviisti niin kauan, kunnes havaittavia eroja alkaa syntyä tai 5-6 tuntia on kulunut (kumpi tapahtuu ensin).

[justiina8]

Pitääkö tämä testata ihan käytännössä tässä kuukauden päästä? Laitetaan muutama leväbarbi pussiin ja toiset ämpäriin, jossa on tavallinen kansi. Kummat putoo? Matkaa kaloille tulee n. 350 km. Aikaa 5 - 6 tuntia.

Lyön vetoa, että ämpärissä olevat putoo!

Olen valmis vetoon tietyin luonnollisin edellytyksin .

Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi voisi jäljitellä muuttoa jo kotona etukäteen ja seurata tiiviisti niin kauan, kunnes havaittavia eroja alkaa syntyä tai 5-6 tuntia on kulunut (kumpi tapahtuu ensin).

No jos nyt ei kuitenkaan...

[millia]

"Muovipussin 0.5-3 % ylipaine on merkityksetön kalojen hyvinvoinnille"

Sanomasi kalojen kunnosta huutokaupoissa hämmästyttää nyt entistä enempi. Mistä aivan konkreettisesti havaitsit kalojen kuntoerot ja vieläpä poikkeuksetta?

Et tainnut ihan ymmärtää sanomaani. En kirjoittanut että poikkeuksetta kaikki ämpäriin pakatut kalat olisivat voineet huonosti, vaan poikkeuksetta huutokaupoissa olen nähnyt ämpäreihin pakattuja huonostivoivia kaloja.
Kunnon olen päätellyt siitä huonoksi, että kala on maannut ämpärin pohjalla kyljellään flegmaattisena, suu auki huohottaen tai kiduskannet pystyssä. Yleensä nämä ovat olleet jotain isompia kirjoahvenia. Monnit ovat pärjänneet oikein hyvin, niissä ei ole ollut ämpäriin pakattujen joukossa huonostivoivia.

Olen näköjään otaksunut, että ei-tislattu akvaariovesi ei sisällä liuennutta happea ainakaan enempää kuin tislattu, mutta täytyypä tarkistaa asia.

Ei sillä ole merkitystä kuinka paljon happea on tislatussa ja tislaamattomassa vedessä niin kauan kuin siellä ei ole akvaariokalaa tai akvaarion bakteereita mukana viemässä happea. Kalojen pakkaamisesta tässä kuitenkin yritetään keskustella. Tislatun veden happipitoisuus antaa vaan pikkuisen suuntaa pohdiskeluille. Valitettavasti sillä ei absoluuttista totuutta kalankuljetusvälineen happipitoisuudesta saa selville.

[optimistx]

...
No jos nyt ei kuitenkaan...

Voi harmi, olisi ollut kiintoisaa kokeilla. Mutta ehkä teen saman kokeen miljoonakaloilla. Webbikamerat viereen, ja yleisö saa äänestää kalojen voinnista. Kun puolet porukasta on havainnut jotain poikkeavaa, niin koe poikki ja tulosten käsittely päälle.
---------------------------------------------

...
Huutiksia "muutaman" kolunneena en ole päivän päätteeksi nähnyt juuri huonokuntoisia kaloja kuljetuspusseissa (ne mitkä on nähty, johtui siitä että pussit oli lötköjä - ylipaine puuttui), mutta ämpäreissä sen sijaan poikkeuksetta.

Näköjään luin tuon toisin kuin nyt sanot tarkoittaneesi. Ymmärsin että

- huutokaupoissa et ole juuri koskaan huomannut yhtäkään huonostivoivaa kalaa pussissa (siis kuitenkin ehkä joskus jonkun)

- huutokaupoissa olet aina havainnut joka ämpärissä ainakin yhden huonostivoivan kalan

Nyt siis ymmärrän sinun tarkoittavan, että joka huutokaupassa olet nähnyt ainakin yhden huonostivoivan kalan ja ne kaikki huonostivoineet ovat olleet ämpäreissä, ei juuri koskaan pusseissa?
-----------------------------------------------------

...
Pussien ideahan on se, että kun niihin laitetaan paljon ilmaa niin syntyy pieni ylipaine jonka avulla kaasujenvaihto veteen toimii ja kalat saavat ilmasta happea käyttöön. Ja mitä enemmän ilmaa, sen enemmän happea kaloilla on mukana matkassa (ilmassa on todella paljon enemmän happea kuin vedessä).

Jos kalat ovat saaveissa/sangoissa uhkaa happikato paljon nopeammin, ellei niille hanki patterikäyttöistä ilmapumppua matalle, mikä mielestäni on hankalampi ajatus kuin kalapussien hankinta. "Pussimatkustuksessa" mahdolliset katastrofit myös saa rajattua pienempään kalamäärään.
...

Tuon ylipaineen merkitystä tässä on ihmetelty. Teoriatasolla en ole löytänyt ainakaan vielä sille perusteita, ja käytännön kokeita voitaisiin suorittaa kotioloissa ilman oikeaa muuttoa. Kiinnostusta?

Edit: Yhdistetty peräkkäiset viestit.
-Ylläpito

[millia]

...
Huutiksia "muutaman" kolunneena en ole päivän päätteeksi nähnyt juuri huonokuntoisia kaloja kuljetuspusseissa (ne mitkä on nähty, johtui siitä että pussit oli lötköjä - ylipaine puuttui), mutta ämpäreissä sen sijaan poikkeuksetta.

Nyt siis ymmärrän sinun tarkoittavan, että joka huutokaupassa olet nähnyt ainakin yhden huonostivoivan kalan ja ne kaikki huonostivoineet ovat olleet ämpäreissä, ei juuri koskaan pusseissa?

No joo, nyt meni aika lähelle. Kaikissa huutokaupoissa joissa olen käynyt, ei ole ollut ämpäreihin pakattuja kaloja. Kaikissa huutokaupoissa joissa olen käynyt, eivät ämpäreihin pakatut kalat ole olleet huonovointisia. Kaikissa huutokaupoissa joissa olen käynyt, eivät kaikki kuljetuspussiin pakatut kalat ole voineet hyvin. Useimmiten huonosti voineet kalat ovat olleet pakatut joko ämpäriin tai lötköön kuljetuspussiin.

Tuon ylipaineen merkitystä tässä on ihmetelty. Teoriatasolla en ole löytänyt ainakaan vielä sille perusteita, ja käytännön kokeita voitaisiin suorittaa kotioloissa ilman oikeaa muuttoa. Kiinnostusta?

Vaikka aihe mystisen paineistetun kalapussin muodostaman kalaa suojaavan vaikutuksen todistamisesta vs. ämpäripakkaus kuinka kiinnostaisi, niin en silti suosittele kenellekään kokeilemaan kalojensa kestävyyttä ehdoin tahdoin. Sitä paitsi jokin yksittäinen koe yhdellä kalalajilla ja vielä epävarmana koeyksilöiden terveydentilasta ei kerro koko totuutta.

Olisiko äänestyksen paikka? Aiheena esim. yli 4 tuntia kestänyt kuljetus ja kalojen kunto eri pakkaustavoilla;
-kuljetuspussi
-ämpäri
-saavi tai vastaava kalojen kokoon/määrään nähden suurempi tilavuus kuin verrattaessa ämpäriin
-ilmastettu ämpäri tai saavi

Lyhyemmässä ajassa ongelmia ei varmaan pahemmin vielä tule. Pitäisikö aika olla pidempi? Muita pakkaustapoja?

[Adrianna]

Pussikuljetusta tuli testattua sinileukakirjoahvenella. Noin 15.30 eilen Kotkan Faunattaren myyjä haavi kalan siihen suurempaan Tetran kuljetuspussiin. Noin klo 21 tsekkasin pussin joka oli lötkönä, avasin ja lisäsin ilmaa, laitoin papereihin ja kävin nukkumaan. Klo 14 maissa tänään avasin lötkön pussin, lisäsin ilmaa ja pakkasin kalan lämpölaukkuun. Klo 18 luovutin kalan nimim. amandalle joka lähti kuskaamaan kalaa autollaan kotiin.

Kala siis vietti pussissa arviolta 27 tuntia. Kala oli koko ajan aktiivinen (pirun kiukkuinen ) ja värit hyvät. Hengitys rauhallinen pussin ollessa hämärässä. Vettä oli mukana verraten paljon (3-4 dl). Avaus-sulkemis-rumbaa tuli harrastettua pienen kokeilun takia, testasin josko osaisin sulkea pussin tiiviisti nippusiteellä. En osannut.

[optimistx]

...
Vaikka aihe mystisen paineistetun kalapussin muodostaman kalaa suojaavan vaikutuksen todistamisesta vs. ämpäripakkaus kuinka kiinnostaisi, niin en silti suosittele kenellekään kokeilemaan kalojensa kestävyyttä ehdoin tahdoin. Sitä paitsi jokin yksittäinen koe yhdellä kalalajilla ja vielä epävarmana koeyksilöiden terveydentilasta ei kerro koko totuutta.

Olisiko äänestyksen paikka?
...

Arvostan huoltasi kalojen hyvinvoinnista. Koejärjestelyillä ei ole tarpeellista edetä ajallisesti pidemmälle kunkin pakkauksen suhteen kuin tarkkailija huomaa mitä tahansa poikkeuksellista käyttäytymistä (esim. haukkoo ilmaa pinnasta) tai maksimiaika on kulunut, ja merkitsee ko. käyttäytymisen ja kellonajan muistioon. Tämähän ei voi olla eläinten tahallista kiusaamista.

Yksi havainto ei tietenkään todista paljoa. Mutta onneksi koe voidaan toistaa samanaikaisesti tai peräkkäin niin monta kertaa, että haluttu tilastollinen varmuus saavutetaan. Vrt. lääkkeiden tehokkuuden tutkimukset sokkokokein vertailuryhmineen.

Kokeessa on mahdollista vakioida lukuisia tekijöitä ja keskittyä tutkittavien ominaisuuksien vaikutukseen. Esim. pinkeä pussi versus lötkö pussi, mutta muut tekijät tässä vertailussa samat (valoisuus, lämpötila, vesimäärä ja -laatu, ilmamäärä ja -laatu, liikuttelu, kalojen määrä ja koko ja laji ja ruokinta jne). Esim. voisin järjestää jopa 8 vertailuparia yhtäaikaa aluksi, ja jos eroja syntyy, tehdä lisäkokeita.

Äänestys on aivan opettavainen idea, innolla odotan sitä. Toivottavasti kalat tottelevat sen tuloksia

----

Säikeen alkupuolella happilaskelmassa on virhe/epätarkkuus. Muistinvaraisesti otaksuin kuutiometrin ilmaa painavan 1 kg merenpinnan tasalla, tarkempi arvo on 1,25 kg/m2. Tämä vaikuttaa hieman laskelmiin, mutta ei olennaisesti johtopäätösten kannalta.

Happea ei pitkän päälle voi olla normaalioloissa enempää vedessä kuin alumpana olevat tislatun veden arvot, sillä ylimääräinen happi kuplii pois tai siirtyy ilmaan. Tämän huomaa esim. silloin, kun kylmä vesi lämpenee: siihen syntyy ilmakuplia. Kasvien tai levien auringonpaisteessa tuottama happi kuplii myös ellei ehdi siirtyä muuten ilmaan tms.

[Tittis]

Kai sillä veden määrälläkin on jotakin merkitystä hapen määrään? Kuljetin noin 50 parvikalaa sekä lehtikalan 25-litran saavissa, vettä 20-litraa. Jos olisin pakannut kalat pusseihin, luultavasti kussakin pussissa on parikymmentä pikkufisua ja lehtis tietysti yksinään, vettä kussakin pussissa vain 3l.
Ehtiikö kalat käyttämään tuosta 20-litrasta kaiken hapen nopeammin kuin kalat jotka on siellä 3l. pussissa alipaineineen? Jos kyse on siis 2-5 tunnin muutosta, onko hapen määrässä suurtakaan eroa loppujen lopuksi?

[try-out]

Että pitikin ehdottaa sitä saavia

Kuitenkin muistuttaisin tuosta koko akvan muutosta. Se on eri asia kuin kalan tuonti kaupasta. Silloin voi olla tarpeen pitää kaloja suodattimen kanssa saavissa jonkun aikaa. Yleensä käytän kanssa pussia, jos kalaa kuskaan altaasta altaaseen ilman altaan muuttoa, vien kalan kaverille tms.

[millia]

Äänestys on aivan opettavainen idea, innolla odotan sitä. Toivottavasti kalat tottelevat sen tuloksia

Äänestämän siitä sitten vaan.

[optimistx]

Tämän keskustelun alkusivulla viitattiin mainioihin jarvij:n sivuihin, jossa on näköjään myös tällainen vaihtoehto ja tieto:

"Pullohapen avulla asiallisesti pakatut kalat kestävät jopa parin-kolmen vuorokauden pituisen kuljetuksen, mutta tavallisesti pakatut kalat vain noin alle yhden vuorokauden. Virheellisesti pakatut kalat saadaan hengiltä jo parissa tunnissa."

Olisikohan 'urbaani ylipainelegenda' syntynyt moisesta? (ts. että pussi ilmalla pinkeäksi aikaansaamalla kalat voisivat paremmin verrattuna siihen, että pussin vapaa tila on muuten vaan täynnä ilmaa?

Urbaaniin ylipainelegendaan uskovat tekevät kaloille jopa karhunpalveluksen, jos vielä itse puhaltamalla täyttävät pussin!

jarvij ei mainitse pussin ylipaineasiaa lainkaan.

Jos on kuljettamassa itse autossaan kaloja, niin kyllä mielestäni ämpärit/saavit/ tms astiat, jossa on vapaa vesipinta ( ilman tiivistä kantta )on turvallisempi vaihtoehto kuin sulkea ilman pääsy ulkopuolelta veteen ja jännittää sydän syrjällään, riittääkö suljetun tilan happimäärä. Ilmakehässähän on happea loputtomiin, miksi estäisit sitä pääsemästä veteen?

Eri juttu on tietysti postitus, jossa paketit voivat olla ylösalaisin. Siellä pullohappi on varmaan hyvä vaihtoehto pitkille matkoille.

Pitäisiköhän laatia äänestys myös aiheesta:

'Uskotko urbaaniin ylipainelegendaan'?

a) uskon vakaasti
b) en usko lainkaan
c) en osaa sanoa

[millia]

jarvij ei mainitse pussin ylipaineasiaa lainkaan.

Mainitseepas. Lue viimeinen kappale.

[optimistx]

jarvij ei mainitse pussin ylipaineasiaa lainkaan.

Mainitseepas. Lue viimeinen kappale.

Totta, mainitsee kyllä, enpä huomannut tuota. Mutta luetko hänen suosittelevan, että ylipainetta pitäisi saada?

Silloinpa odottaisin kyllä jarvij:n perusteluja oikein numeroin .

[millia]

Mutta luetko hänen suosittelevan, että ylipainetta pitäisi saada?

Kelvottomia pakkauksia, jotka joko vuotavat ja/tai niihin ei saa happea tai edes ilmaa minkäänlaisella ylipaineella.

Kyllä tuosta sellaisen käsityksen saa, että ylipaineen puuttuminen pakkauksesta tekee siitä kelvottoman. Perusteluja numeroin kannattaa tiedystella herralta itseltään (pienellä surffailulla löydät aquahoito-sivuilta hänen sähköpostiosoitteensa) ja AW:n käyttäjätiedoista voi klikata yv-nappulaa.

[tuukka]

'Uskotko urbaaniin ylipainelegendaan'?

Uskon kyllä optimistx:n esityksen siitä että pussin pieni ylipaine ei merkittävästi aiheuta lisähapen liukenemista veteen. Mutta ennenkuin ihan täysin legendaksi leimataan tuo ylipaineasia, niin voisiko ylipaineesta kalapussissa olla se hyöty, että veteen liuennut happi ei niin helposti tule kuplina pois vedestä? Eli vähän niinkuin virvoitusjuomissakin se hiilihappo pysyy juomassa vaikka pulloa ravisteltaisiinkin, niin kauan kun korkkia ei avaa. Toki kyse on suuremmasta paineesta, mutta on niissä se poreilukin sitten "hieman" rajumpaa.

[justiina8]

Asiasta kuudenteen... nyt on akvaariotekniikan sivuilla pyynnöstäni leveämpää pussikalvoa.

[optimistx]

'Uskotko urbaaniin ylipainelegendaan'?

Uskon kyllä optimistx:n esityksen siitä että pussin pieni ylipaine ei merkittävästi aiheuta lisähapen liukenemista veteen. Mutta ennenkuin ihan täysin legendaksi leimataan tuo ylipaineasia, niin voisiko ylipaineesta kalapussissa olla se hyöty, että veteen liuennut happi ei niin helposti tule kuplina pois vedestä? Eli vähän niinkuin virvoitusjuomissakin se hiilihappo pysyy juomassa vaikka pulloa ravisteltaisiinkin, niin kauan kun korkkia ei avaa. Toki kyse on suuremmasta paineesta, mutta on niissä se poreilukin sitten "hieman" rajumpaa.

Ehdotuksessasi on ideaa, mutta muovipussin ylipaine on niin pieni (0.5 %- 1 % ulkoilman paineesta), että sillä ei ole käytännön merkitystä.
Jos esim. lisäämme yhden ruokalusikallisen normaalia ilmaa litran ilmapussiin, niin SE lisäys on merkittävämpi kalojen hapensaannin kannalta kuin ko. pussin 'pinkeyttäminen'.

---

Esimerkki. Tarkastellaan tiettyä vesimäärää, lämpötilaa, kalalajia ja -kokoa ja -lukumäärää, ilmamäärää, happipitoisuutta kokeen alussa. Kalat ovat muovipussissa normaalipaineessa.

Jos ko. kalat alkavat oirehtia hapenpuutteesta vaikkapa keskimäärin 10 tunnin kuluttua, niin minkä ajan kuluttua ne keskimäärin alkaisivat oirehtia, jos ilmaa olisi pussissa 1 % enempi?

1a) noin 10 tunnin 6 minuutin
1b) noin 11 tunnin
1c) noin 20 tunnin
1d) noin 10 tunnin
1e) jonkin muun ajan, minkä?
1f) en osaa sanoa

Entä jos ko. vakioista ilmamäärän painetta on lisätty 1 % pussin sulkemisen jälkeen (esim. asettamalla pussi päälle jokin pikkuesine painoksi):

2a) noin 10 tunnin 6 minuutin
2b) noin 11 tunnin
2c) noin 20 tunnin
2d) noin 10 tunnin
2e) jonkin muuan ajan, minkä?
2f) en osaa sanoa

Entä jos pussi onkin avoin kaiken aikaa, niin oirehtiminen alkaa keskimäärin

3a) noin 10 tunnin kuluttua
3b) paljon myöhemmin kuin 10 tunnin kuluttua
3c) paljon aikaisemmin kuin 10 tunnin kuluttua
3d) en osaa sanoa

[-Alix-]

Minä en moisista taulukoista enkä tieteellisistä kokeista tiedä mitään. Kokemusta kuitenkin löytyy jonnin verran ja en voi kuin suositella muovipussiin pakkaamista. Oli kalakuolemien syy sankoon hakkautuminen, kanteen päänsä lyöminen, happikato tai vaikka mikä muu niin kokemukseni on se, että pussissa kalat selviävät useammin. Kun pussin puhaltaa pinkeäksi ei ilmatila vahingossakaan jää "liiskaan" erikseen vesitilasta, (puhdasta) happea on tarvittaessa jokseenkin helpompi lisätä pussiin kuin ämpäriin jne.

Väitelkee rauhassa lisää

[try-out]

Vetoan siihen, että suosituksessani en maininnut saavin koosta mitään

Pussin uskon olevan hyvä sen vuoksi, kun siinä on niin vähän vettä. Kala saa jo pienillä liikkeillä pinnan liikkeeseen ja vesi hapettuu

Saavi taas yleensä lyödään aika täyteen. Näin veden pinta seisoo ja hapen imeytyminen pinnalta minimaalista.

Jos paineesta hyötyä, pitänee seuraavaksi lyödä painekattilaan (.. eli paineen merkityksen uskon olevan aika pieni..)

[Tittis]

Vetoan siihen, että suosituksessani en maininnut saavin koosta mitään

Pussin uskon olevan hyvä sen vuoksi, kun siinä on niin vähän vettä. Kala saa jo pienillä liikkeillä pinnan liikkeeseen ja vesi hapettuu

Saavi taas yleensä lyödään aika täyteen. Näin veden pinta seisoo ja hapen imeytyminen pinnalta minimaalista.

Jos paineesta hyötyä, pitänee seuraavaksi lyödä painekattilaan (.. eli paineen merkityksen uskon olevan aika pieni..)

Saanen taas ihmetellä, kun aiemmin kysäisin samaa asiaa-> Eli eikös 20-litrassa ole enemmän happea, kun on vettäkin ja 2-litrassa vähemmän happea, kun on vähemmän vettäkin. Jos on kyse parin tunnin muutosta, jolloin saavissa on kansi mitä todennäköisemmin ainoastaan automatkan ajan, ja muutoin auki, niin ehtiikö kalat kuluttamaan tuosta isosta vesimäärästä niin nopeasti hapen?

Kun taas vertaa siihen pariin litraan, jota pussissa on alipaineineenkin..? Kuten joku sanoikin, että ilmassahan sitä happea on, joten saavin kansi auki niin mikäs siinä on ongelmana

Jos kyseessä on helposti sätkyilevä kala,niin lienee oma moka, jos sellaisen laittaa saaviin säntäilemään pitkin seiniin ja telomaan itsensä.