Minulla on näitä synnyttävä kala -haaveita todella paljon. Tahtoisin yleistyttää näitä lajeja, jotka ovat käyneet tosiaankin harvinaiseksi.
Joitakin haaveita olen jo saanut toteutettua. Nyt minulla on kääpiöhammaskarppiakvaario, jossa on pikkumonnisia ja yksi "muu" tapaus. Samoin minulla on punapyrstötokia ja vastasyntyneitä poikasia annan mielelläni halukkaille.
Muistan, kun minulla oli seepralimiota. Ne olivat minulle erittäin suuri asia. Toivonkin, että vielä saisin niitä uudestaan, sillä laji on sympaattinen ja kaikin puolin mukava. Ainoa ongelma on se, että vain harva on lajista kiinnostunut. Kyttyräkalana ennemmin tunnettu laji on hauska ulkoisesti. Luonteeltaan se on erityisen mielenkiintoinen.

Minulla olisi allas niitä varten.
Kaikki harvinaisemmat ja erikoisemmat synnyttävät kiehtovat minua. Kivasti koukkunokkakalalaji Nomorhamphus liemi on saanut jo markkinatilaa. Niitäkin harkitsen oikeasti, vaikka kotiväki ei ole niin ilahtunut ideastani.
Muutama laji on sellainen, jonka tahtoisin. Pilkkukala ja sen "dalmatialaismuoto" houkuttelee. Metallihammaskarpit olen aina jättänyt ostamatta ajatellen "ensi kerralla sitten". Mustavatsalimia ja miekkaplatyt tuntuvat vaativan hiukan kovempia vesiä kuin muut. Ja erityisesti guatemalanhammaskarppi kiinnostaisi, joillakin tukuilla sekin on luetteloissa.
Toki muutkin kiinnostavat. Limia perugiae on yksi. Noita muita synnyttäviä kyllä varmasti olisi tilattavissa, mutta olisipa niitä mukava tilata ryhmässä. Olenkin yrittänyt tuota Synkalat-porukkaa aktivoida ja laajentaa, vaan aika harva tuntuu synnyttävistä kiinnostuvan. Tokat ovat aivan liian aliarvostettuja, vaikka niiden saatavuus onkin sitä mitä on. Evännäykkimistaipumus on valitettavasti totisinta totta. Kenties moskiittokalat oisivat hyvää seuraa tälle lajiryhmälle...
Erityiskiinnostuksen kohteena harvinaisemmat synnyttävät hammaskarpit (tällä hetkellä kääpiö-, metalli- ja sirppihammaskarppeja ja seepralimioita) ja monniset (tällä hetkellä mustaselkä-, panda-, pikku-, sihti- ja somamonnisia).