Miten olet aloittanut harrastuksen?

[Debugger]

Joskus 1975 tai niillä huitteilla oli Jippo lehti. Sen mukana tuli ohjeet akvaarion rakentamiseen. 40 litraa. Altaan kehyslistat olivat lehden välissä useassa osassa, lasit piti tilata tietysti lasiliikkeestä. No Äiti ne tilasi, ensin käytiin katsomassa yhtä akvaariota naapurissa ja se sytytti äitinikin. Silikoni oli vasta keksitty ja Jippo lehden idea oli näyttää miten tämä joustava mönjä pitää lasit sasassa veden paineesta huolimatta.

Laseja odotellessa liimailin listat Bostic liimalla, lasit tulivat ja sitten niitä sovittelemaan ja liittämään, Jipossa oli ohje laittaa jäätelötikku lappeelleen lasisaumojen väliin. Liimaukset valmistuivat ja listat kiinnittyivät. Kokeilu oli ihmeellinen, se piti sittenkin. Altaassa taisi olla Platyja sitten, akvaarioharrastus oli aivan toisenlaista silloin. Suodatin toimi ilmamenetelmällä. -80 luvulle tultaessa ostin ihan oikeankin kauppa-altaan, se taisi olla jotakuinkin 60 litraa, siinä oli jo sitten sisäsuodatin, moottorilla...Uusinta uutta. Sitten akvaario jäi kaverille kun maailma alkoi kiinnostamaan.

2008 eräs tuttavani ilmoitti ettei enää jaksa huoltaa allastaan ja pistää akvaarion levolle. Hetken mietittyäni päätin tiedustella sitä itselleni ja kommentti olikin: Hae pois. Siitä se sitten uudelleen alkoi.

Lapsena rakentamani allas on muuten lapsen lapsella marsun kotina, eli se jatkaa yhä ihmeellistä elämäänsä.

[kalmar]

-70 luvun loppupuolella, en ihan tarkkana muista mikä vuosi oli, niin teetin akvaarion. Kävin Raisiolaisessa lasiliikkeessä kysymässä miten onnistuu tekeminen? He kertoivat kyllä leikkaavan lasit ja kokoavan sen, kunhan tuon listat, sillä heillä ei ollut vielä silloin alumiinilistoja, vaan ainoastaan raudasta tehtyä lista-ainesta. Kun sitten annoin mitat, he kertoivat minkälaiset listat he tarvitsevat? Kaveri oli firmassa töissä, josta eloksoitua alumiinilistaa, tai siis siellä tehtiin niitä. Aika kaposet ne on nykymitoissa, mutta ei silloin ollut mitään nykylistoja olemassa.

Vein sitten listat lasiliikkeeseen ja sain sitten akvaarion kotiin, laitoin veden sisään ja sitten kuului kräks, ja etulasi halki? Vein liikkeeseen takaisin, että mitä nyt? Lasiliike yritti ensin venkoilla, että minun mitoilla akvaario tehtiin? Mutta kun näytin heidän tekemänsä listatilauksen, niin ottivat lusikan kauniiseen käteen ja myönsivät tulleen virheen. Laittoivat sitten lisätuet ylös ja pohjaan, ettei lasi pääse taipumaan ja taisi lasiin tulla millin verran ainakin paksuutta lisää. Nyt on kestänyt jo yli 30 vuotta. Kerran on uusittu silikonit tänä aikana

[hippikala]

Mietiskelin tässä juuri joku päivä takaperin, että miten ihmeessä kesti niin pitkään hankkia akvaario. Meille tuli Eläinmaailma-lehti kun olin pieni, ja toki luin tarkkaan sen kannesta kanteen, myös Varjon vastaukset akvaariopulmiin ja kaikki akvaarioartikkelit. Ainahan sitä on ihastellut kaikkia eläimiä mitä on missään vastaan tullut. Oikeastaan ainut eläinryhmä, mikä ei varsinaisesti kiinnosta, on ihan pienet jyrsijät (pelkään käsitellä niitä kun ajattelen että satutan ja sitten ne purevat ). Mutta eka akvaario tuli joka tapauksessa kun muutin kotoa. Se oli 98l ja siellä oli kardinaalitetroja, täplämonnisia, kaksi partista (molemmat uroksia!) ja taistelukala. En oikein edes muista mitä sille altaalle tapahtui, annoin sen kai pois, mutta en muista miksi ja minne. Sitten jostain syystä kai päätin, että seuraava allas tulee kun pääsen Oikeaan Kotiin. Siellä ei olla vieläkään, omistuskaksiokin on vaan välietappi maaseutumaisemiin pyrkiessä. Olin kuitenkin suunnitellut taistelukalalle pyhitettyä allasta niin pitkään, että lopulta viime kesänä annoin periksi ja hommasin sellaisen. Sitä ennen olin toki enempi vähempi säännöllisesti käynyt selailemassa täällä juttuja ja ihastellut erityisesti lehtikalojen kuvatopiikkia. Kaipa sitä arvasi, että kun antaa pikkusormen niin se väistämättä vie koko käden... Nyt olisi jo kahteen seuraavaan altaseen suunnitelmat.... Jos nyt vaan malttaisi mielensä siihen Oikeaan Kotiin asti!

Mutta:

Tämä menee ohi aiheen, mutta tuo William Van Hornin piirtämä kalojenlaskentatarina on yksi suosikeistani ja se on jäänyt myös pieneksi sisäpiirin vitsiksi perheen kesken. Äkkiseltään muistellen Akun bongaamia kaloja olivat ainakin naulakuore, siloeväsahuri, strutsikampekka, pöhöturpelo, taituritäplö ja nystymuikio. Siinä on ollut suomentajalla varmasti hauskaa.

Tuo vaikuttaa lukemisen arvoiselta! Kuka Aku-asiantuntija tietäisi, missä numerossa tuo sarjis on?

[jejoka]

Olin ala-asteella ja sain akvaarioon koiran tilalle (joo todellakin sama asia ). Eipä sitä paljoa tullut hoidettua itse kun äiti ei antanut. Oisko ollu seeprakaloja, neontetroja, miljoonakaloja ja kaksi partamonnia. Litroja kuulemma 60. Pystytettiin kasvihuoneeksi -03 ja vaihtunut vuosien aikana jonkun perhe tutun 45L sekä tekniikka hävitetty.

Syksyllä päätin repäistä ja ostin hienon 115L fidan lähetystorilta. Antoivat samantien mukaan ja luottivat että maksan heti seuraavana päivänä, ihanaa luottamusta nykyaikana. Menikö kolme viikkoa niin varastin äidin kasvihuoneen kun taistot oli kuteneet ja pikkuhiljaa ostin siihen tarvikkeet. No siitä sitten 2-3 viikkoa niin hain jo järvenpäästä 100L ja nyt olisi keskiviikkona uuden 115L haku. Toivottavasti ei sitten tule vähään aikaan hommattua uusia altaita. No okei ehkä joku nano toiseksi poikas altaaksi

100L oli kyllä kunnon kala soppa kun hain. Joutuivat remontin takia luopumaan ja se joka oli ostanut isomman ei halunnut kaloja. Onneksi siitä 50 kalan kaaoksesta kuoli vain 2 neontetraa ja yksi musta molli, kaikki muut saivat uuden kodin ja pääsivät isompiin parviin.

[KalaKissa]

Ööh veikkaan et jo varhain lapsena kotosalla joskus kakarana pyydystin eri keinoin kaloja ämpäriin ja notkuin aina kesät kotirannalla (aamusta iltaan). Kinusin aina äidiltä et akvaario olis kiva ko serkullakin oli mutta äite ei antanu hankkia semmosta. No sitten ko muutin pois kotoa niin sain muutaama joulu sit idean et hakitaan akvaario (ukoltani kinusin lupaa ja sain sen ). 63l oli se eka ja se haettiin Espoosta ja sen piti olla se ainut, vaan ei ollut sitten meille tuli 163l allas ja sen piti olla se isoin( vaan eipä ollut) sitten me muutettiin isomaan kämppään ja ajattelin et isompi olis kivempi meidä olohuoneessa se johti ton nykysen pystyssä olevan 375l altaan hankintaan, no eipä aikaakaan ko aloin miettii et nyt hankitaan niin iso akva ko vaan pystytään hankkiin (720l). Nyt rakennellaan tota rauhassa ja katotaan et mitä siittä tulee

[Oujees]

Joskus 1975 tai niillä huitteilla

Suunnilleen sieltä on ekat muistot. Satalitrainen hopeinen allas, yksi loisteputki ja ilmapumpulla toimiva suodatin. Platyjä, miljoonakaloja, sinirihma, ehkä jotain muutakin. Levää ja pintakasveja. Tubifeksiä, hiutaleita, lomaruokaa, vedenvaihtoa ämpärillä. Tietoa hyvin vähän, intoa paljonkin. Oi niitä aikoja, onneksi eivät palaa.

Vuosien tauon jälkeen kun oma lapsi oli kolme-neljävuotias, lapsen takia hankittiin yksi allas. Sitten pian toinen, kolmas, neljäskin, osa myytiin pois ja hankittiin suurempia tilalle. Lapsen kanssa hoidettiin yhdessä, ostettiin kaloja ja kasveja. Hulluimmillaan altaita oli seitsemän. Alkoi karata käsistä.

Nyt altaita on kaksi ja poikasille kolmas. Tietoa on tarjolla aivan eri malliin kuin alussa: alan liikkeet, kirjakaupat ja kirjastot, netti foorumeineen, vesitestit, harrastajakaverit. Akvaarioista on noin viidentoista vuoden kokemus, sisältää useamman muutonkin asunnosta toiseen. Melkein aikuisella lapsella on nykyään paljon muita menoja, joten tää taisi jäädä taas mun harrastukseksi...

[jenniliini82]

Aloitin harrastuksen 45litraisella, siellä oli neontetroja ja kääpiömonnisia, sekä sukarapuja. Vaikea oli hoitaa ja kärsi leväongelmista joten lopetin harrastuksen. Mutta sitten vuoden päästä siitä innostuin taas kun tajusin että iso akvaario on parempi aloittelijalle. Ja niinpä hankin 240l käytettynä ja paljon paremmin on sujunut. Siinä se on jo yli vuoden ollut.

Tähän haluaisinkin sanoa miten ärsyttävää se on, miten usein ihmiset hankkivat vain akvaarion mitään sen enempää ottamatta asoista selvää. Olin tässä taannoin eläinkaupassa ja siellä perhe oli ilmeisesti ensimmäisiä kalojaan hankkimassa akvaan. "Hei nää on hienoja" "Hei olisko noi nättejä?" kysyi äiti pikkulapselta johon lapsi vastaa: "Ei, noi on rumia, en halua semmosia". Ulkonäön perusteella vaan hankittiin. Ei mitään hajua mistään ja sitten päättivät ottaa viisi neontetraa kun se on minimi määrä mitä voi ottaa. Ja vielä kysyvät jälkeenpäin myyjältä että minkäs kokoisia näistä sitten tulee. Myyjä ei edes kysy minkä moinen allas on tai arvot. Sitten lappoa ostivat ja äiti kysyi että onko se semmoinen joku millä voi imeä vettä sieltä. Miten surullista sanon minä.