jarvij kirjoitti:Minulle ruotsi ja saksa olivat pakollisia. Englanti oli vapaehtoinen. Pidän ruotsin ja saksan kielestä. Olen erittäin allerginen englanninkielelle; tulee näppylöitä, ja herneitä menee nenään.
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad")
Tässä nykymaailmassa riittäisi sitten ihan keitoksi saakka! Minulla taas oli erittäin suuria vaikeuksia englannin kanssa, vaikka se alkoi jo ala-asteella. Se oli varmastikin asenne, etten sitä halua ja tarvitse, olemmehan Suomessa. Kotoolta opittua.
Myöhemmin tuli ruotsikin sitten ja se kyllä meni vähän paremmin ja saksaakin tuli pakollisena lukiossa, vaikkei sitä tarvinnut kirjoittaa. Kaikki vieraat kielet olivat aina viittä ja kuutta, mutta englannista sain oikein ehdotkin (!) lukion ensimmäisen päätteeksi! Se oli vain uskomatottoman vaikeata, vaikka luin ja sanavarastoni kasvoi, en tajunnut niitä lauseita millään. Siinä rakenteessa oli se outous, joka ei vastannut aivojen lokeroita. Opettaja päästi toiselle sentään, kun näki että olin yrittänyt.
Minulla oli läpi kouluaikojen kaksijakoinen todistus, ilman vieraita kieliä keskiarvokin olisi ollut jossain yhdeksän lähellä.
Vasta vuosia myöhemmin, kun joutui oikein sanakirjan kanssa ymmärtämään jotakin kirjaa, alkoi englanti vähän sujua. Puhetta en vieläkään ymmärrä, en erota sanoja toisistaan ja kieli kuulostaa todella oudolta, mistään ei saa kiinni. Ruotsin ja saksan kanssa ei tällaisia vaikeuksia ole ollut. Niitä olen vain niin vähän opiskellut, ettei taidosta voi puhua. Mutta pidän kummastakin, miltä ne kuulostavat ja helpponakin ne olen kokenut.
Mutta kyllä minä ymmärrän jotakin tuosta muutoksesta, missä saksantaitoiset häviävät vähitellen ympäriltä ja ruotsistakin aletaan puhua pakkona. Se on oikein outoa. Kyllähän meillä voisi olla tärkeimmät vieraat kielet nimenomaan ruotsi, venäjä ja saksa. Luonnollisesti.
mutta yritetään...