Hei .
Akvaariooni on lisätty hiilidioksidia aina tavalla tai toisella . Viimeisen viikon olen lisännyt ilmastin kivellä joka on sijoitettu ulkosuodattimen imuputken alle , eli kuplat menevät suodattimeen ja " rikkoutuvat " siellä .Altaani ikä noin 1 vuosi .
vesiarvot :
PH 7
GH 3
KH 3
Nitraatti 5
Nitriitti 0
Ammoniakki 0,5
Fosfaatti 1
Rauta 0,25 .
Vesiarvoissa ei ole tapahtunut muutoksia , KH ehkä laskenut hieman , noin 1 . Nyt tiedustelisinkin miten voisin mitata co 2 pitoisuuden tarkkaan vedestä , onko olemassa muita konsteja kuin esim : jatkuvatoimiset co 2 testit (melko epätarkkoja )tai PH / KH yhtälö . KH:n mittaaminen on noilla tippa testeillä vähän sellaista poppa konsti hommaa , tarkaa lukemaa hiukan hankala sanoa . Eli miten pitäisi menetellä saadakseni tarkan co 2 arvon vedestäni mg / l .
Harrastaako kukaan muu tällä tyylillä co 2 lisäystä , tiedän että tässä on riski yliannostukseen . Mitä mieltä ylipäätään olette vesiarvoista .
Kertokaa omia kokemuksianne .
Citius Altius Fortius
Hiilidioksidin lisäys
Valvoja: Moderaattorit
Itselläni on ollut hiilidioksidin lisäys pullosta. Mittarina kulho josta nousevat kuplat kertovat kuristimien salliman kaasun virtauksen. Kulhon tai tämän kellon, joka letkussa on, sisältönä glyseriiniä malliin Tetra. Tulo sekä meno tähän mittariin yläkautta ( glyseriini ei painu akvaarioon ).
Tuo mainitsemasi yhtälö on ainut tietämäni kohtuulinen neuvo määrän arviointiin. Tehokkain hiilidioksidin imeytyminen on suuressa pinta-alassa - ei siis kuplina jotka kohta ovat tuulettuneet taivaan tuuliin. Nurinpäin käännetty astia, siinä isona kuplana hiilidioksidi ja sen tulo. Alapinnassa kyllin suuri virtaus siirtämään kyllästynyt vesi. Imeytyminen siis tapahtuu tuon pinnan pinta-alan suhteessa. ( Sama pinta-ala ja veden vaihtuvuus pätee happeen - paitsi kasvien tuottamaan )
Kun kasvit tuottavat happea ja tämä keskeytyy yöllä on muistettava, ettei lisää hiilidioksidia yöllä!!! Ja muistathan, että runsaskalaisessa akvaariossa juuri kalat tuottavat hiilidioksidin kasveille.
Itse uskon hiilidioksidin lisäyksen kaikkivoipaisuudesta kasveille liioiteltavan. Ensinnäkin kaikki ylimääräinen hiilidioksidi on kaloille pahaksi. Useimmat kalat nauttivat hapekkaasta vedestä. Toki co2 alentaa akvaarion ph:ta - mutta vuoden päästä akvaarion puskurikyvyn rakennuttua se putoaa neutraaliin tai alle muutenkin - normaalisti.
Usein näkee hiilidioksidia lisättävän ja sitten vettä hapetettavan - eli lisättyä co2 tuuletetaan pois happea lisäämällä. Useimmitin näissä tapauksissa ongelmana on kasvien ravinteiden puute tai esim miekkakasville sopimaton kova vesi vielä tuoreessa akvaariossa. Ei siis hiilidioksidi. Kova pintavirtaus siis hapettaessaan vettä tuulettaa sieltä hiilidioksidia pois. Ja muistathan - myös bakteerikanta tarvitsee happea ja tuottaa hiilidioksidia. Asiathan hieman muuttuvat erittäin runsaissa ns kasviakvaarioissa joiden hapentuotannon vuoksi huolta puutteesta ei ole.
Nyt noista harharetkistä oppineena akvaariossani on nykyisin 29 astetta lämpöä ( paras mm bakteerikannalle ). Jokainen suodatin ( 4 kpl ) on tavalla tai toisella valutussuodatin ja tuottaa runsaasti happea. Virtaus on erittäin runsas ( 2 sisäsuodatinta ) vaikkakin hallittu. Valoa on runsaasti ja kasvitkin kasvavat hyvin ( juuri nyt tosin ei ole lainkaan vaan peikonlehdet hoitavat ravinteiden poiston ).
Mainitsemasi tapa painaa hiilidioksidi suodattimeen siis haittaa bakteerien toimintaa. Ph putoaa vielä ilman hiilidioksidiakin, oletan, eikä kovuuskaan ole haitaksi. Kasvit tarvinnevat lannoitetta, mutta seuraa ammoniakin tasoa ja pohjan kuntoa. Kalojen suhde/kasveihin sekä ruokailujen hallittu tasaisuus jää tuosta puuttumaan mutta varmasti tasapainoinen tilanne siihenkin hakien on löytynyt tai löytyy.
Tässä nyt minun kokemukseni - miksi luovuin hiilidioksidista. Tosin koskaan akvaarioni ei ole kasveilla kyllästetty vaan vain somistettu. Erittäin hienoja kasvejahan sillä saa toki aikaiseksi - olen senkin nähnyt. Mutta entäs kalat ja muu tasapaino?
Itä-Tampereella kova vesikin haittaa pehmeän veden kasvien kasvua ja lisätty kalkki joka ei enään vanhemmassa akvaariossa muuten haittaa - haittaa kuitenkin mm miekkakasvien kasvua. Kuitenkin joitakin mineraaleja jää puuttumaan ja tilanne on siksi absurdi. Toivon mukaan pintaveden otosta joskus päästäisiin joten tuota kalkin tapaista ei vesijohtoverkostoon liettymisen estoon tarvittaisi.
Tuo mainitsemasi yhtälö on ainut tietämäni kohtuulinen neuvo määrän arviointiin. Tehokkain hiilidioksidin imeytyminen on suuressa pinta-alassa - ei siis kuplina jotka kohta ovat tuulettuneet taivaan tuuliin. Nurinpäin käännetty astia, siinä isona kuplana hiilidioksidi ja sen tulo. Alapinnassa kyllin suuri virtaus siirtämään kyllästynyt vesi. Imeytyminen siis tapahtuu tuon pinnan pinta-alan suhteessa. ( Sama pinta-ala ja veden vaihtuvuus pätee happeen - paitsi kasvien tuottamaan )
Kun kasvit tuottavat happea ja tämä keskeytyy yöllä on muistettava, ettei lisää hiilidioksidia yöllä!!! Ja muistathan, että runsaskalaisessa akvaariossa juuri kalat tuottavat hiilidioksidin kasveille.
Itse uskon hiilidioksidin lisäyksen kaikkivoipaisuudesta kasveille liioiteltavan. Ensinnäkin kaikki ylimääräinen hiilidioksidi on kaloille pahaksi. Useimmat kalat nauttivat hapekkaasta vedestä. Toki co2 alentaa akvaarion ph:ta - mutta vuoden päästä akvaarion puskurikyvyn rakennuttua se putoaa neutraaliin tai alle muutenkin - normaalisti.
Usein näkee hiilidioksidia lisättävän ja sitten vettä hapetettavan - eli lisättyä co2 tuuletetaan pois happea lisäämällä. Useimmitin näissä tapauksissa ongelmana on kasvien ravinteiden puute tai esim miekkakasville sopimaton kova vesi vielä tuoreessa akvaariossa. Ei siis hiilidioksidi. Kova pintavirtaus siis hapettaessaan vettä tuulettaa sieltä hiilidioksidia pois. Ja muistathan - myös bakteerikanta tarvitsee happea ja tuottaa hiilidioksidia. Asiathan hieman muuttuvat erittäin runsaissa ns kasviakvaarioissa joiden hapentuotannon vuoksi huolta puutteesta ei ole.
Nyt noista harharetkistä oppineena akvaariossani on nykyisin 29 astetta lämpöä ( paras mm bakteerikannalle ). Jokainen suodatin ( 4 kpl ) on tavalla tai toisella valutussuodatin ja tuottaa runsaasti happea. Virtaus on erittäin runsas ( 2 sisäsuodatinta ) vaikkakin hallittu. Valoa on runsaasti ja kasvitkin kasvavat hyvin ( juuri nyt tosin ei ole lainkaan vaan peikonlehdet hoitavat ravinteiden poiston ).
Mainitsemasi tapa painaa hiilidioksidi suodattimeen siis haittaa bakteerien toimintaa. Ph putoaa vielä ilman hiilidioksidiakin, oletan, eikä kovuuskaan ole haitaksi. Kasvit tarvinnevat lannoitetta, mutta seuraa ammoniakin tasoa ja pohjan kuntoa. Kalojen suhde/kasveihin sekä ruokailujen hallittu tasaisuus jää tuosta puuttumaan mutta varmasti tasapainoinen tilanne siihenkin hakien on löytynyt tai löytyy.
Tässä nyt minun kokemukseni - miksi luovuin hiilidioksidista. Tosin koskaan akvaarioni ei ole kasveilla kyllästetty vaan vain somistettu. Erittäin hienoja kasvejahan sillä saa toki aikaiseksi - olen senkin nähnyt. Mutta entäs kalat ja muu tasapaino?
Itä-Tampereella kova vesikin haittaa pehmeän veden kasvien kasvua ja lisätty kalkki joka ei enään vanhemmassa akvaariossa muuten haittaa - haittaa kuitenkin mm miekkakasvien kasvua. Kuitenkin joitakin mineraaleja jää puuttumaan ja tilanne on siksi absurdi. Toivon mukaan pintaveden otosta joskus päästäisiin joten tuota kalkin tapaista ei vesijohtoverkostoon liettymisen estoon tarvittaisi.
niin, tuohon nurinpäin käännettyyn astiaan vielä. Jos siellä on esim suodatinpalloja ja niille yläkautta hiilidioksidin lisäksi johdetaan suodattimesta sivuhaaralla vettä - tällöin menetelmä on tehokkaimmillaan. Ts pinta-ala on suurimmillaan veden kastellessa pallot ja hiilidioksidin ollessa kosketuksissa niihin.
quote:Itselläni on ollut hiilidioksidin lisäys pullosta. Mittarina kulho josta nousevat kuplat kertovat kuristimien salliman kaasun virtauksen. Kulhon tai tämän kellon, joka letkussa on, sisältönä glyseriiniä malliin Tetra. Tulo sekä meno tähän mittariin yläkautta ( glyseriini ei painu akvaarioon ).
Kiitos hyvästä vastauksesta.
Mieltä jäi kuitenkin askarruttamaan tuo mainitsemasi tapa, löytyisiköhän tuosta laitteesta kuvia. Itse en täysin ymmärtänyt laitteen toimintaa.
Citius Altius Fortius
Kiitos hyvästä vastauksesta.
Mieltä jäi kuitenkin askarruttamaan tuo mainitsemasi tapa, löytyisiköhän tuosta laitteesta kuvia. Itse en täysin ymmärtänyt laitteen toimintaa.
Citius Altius Fortius
no, eihän tuo kuplalaskurin kuvaus kovin selkeä ollut.
Otetaan suorakaiteen muotoinen tiivis ja läpinäkyvä astia / esin pieni lasipullo - vain n 5cm korkea. Pullossa on 1/3 täytettynä glyseriinillä. Tiiviin kannen läpi on johdettu tuloputki pohjalle asti. Hyvä - jos putki voi olla pohjalla L:n tai J:n muotoinen. Tästä putkesta tulee painepullosta, kuristimella hillityllä ja säädetyllä paineella hiilidioksidi. Edellyttää hyvää paineletkua jotta letku ei "jousta". Glyseriinissä nouseva, letkun päästä tuleva kuplavana kertoo hiilidioksidin annostelun määrän. Lasipullon yläosassa on letkun pää kannessa josta se johdetaan imeytysastiaan akvaarioon.
Tästä soveltamalla.
Otetaan suorakaiteen muotoinen tiivis ja läpinäkyvä astia / esin pieni lasipullo - vain n 5cm korkea. Pullossa on 1/3 täytettynä glyseriinillä. Tiiviin kannen läpi on johdettu tuloputki pohjalle asti. Hyvä - jos putki voi olla pohjalla L:n tai J:n muotoinen. Tästä putkesta tulee painepullosta, kuristimella hillityllä ja säädetyllä paineella hiilidioksidi. Edellyttää hyvää paineletkua jotta letku ei "jousta". Glyseriinissä nouseva, letkun päästä tuleva kuplavana kertoo hiilidioksidin annostelun määrän. Lasipullon yläosassa on letkun pää kannessa josta se johdetaan imeytysastiaan akvaarioon.
Tästä soveltamalla.
-
NesteHukka
- Advanced Member
- Viestit: 1892
- Liittynyt: 17:48, 20.11.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lempäälä
quote:
quote:
Jaa, kun kasvi ei saa valoa, se ei yhteytä, eli ei tuota happeakaan. Ainakin käytännössä hapikato yllättää jos on yllättääkseen - niin aamulla.
Jos nyt käytännöstä puhutaan niin happikato yllättää, jos on yllättääkseen, jos suodatin simahtaa yöllä.
-Holzig-
Niin happikadosta ei niinkään ole kyse, vaan liiasta hiilidioksidista.
Jos pintavirtaus on heikko, ja hiilidioksidilannoitus on päällä yölläkin, voi hiilidioksipitoisuus kasvaa liiaksi, kun kasvit eivät kuluta sitä. Liiallinen hiilidioksidi voi sitten haitata kalojen hengitystä (näinkö se meni?) ja toisaalta pH-laskee. Tuskin pH liian alas laskee, mutta vaihteluthan on niitä mitä emme siihen haluaisi.
quote:
Jaa, kun kasvi ei saa valoa, se ei yhteytä, eli ei tuota happeakaan. Ainakin käytännössä hapikato yllättää jos on yllättääkseen - niin aamulla.
Jos nyt käytännöstä puhutaan niin happikato yllättää, jos on yllättääkseen, jos suodatin simahtaa yöllä.
-Holzig-
Niin happikadosta ei niinkään ole kyse, vaan liiasta hiilidioksidista.
Jos pintavirtaus on heikko, ja hiilidioksidilannoitus on päällä yölläkin, voi hiilidioksipitoisuus kasvaa liiaksi, kun kasvit eivät kuluta sitä. Liiallinen hiilidioksidi voi sitten haitata kalojen hengitystä (näinkö se meni?) ja toisaalta pH-laskee. Tuskin pH liian alas laskee, mutta vaihteluthan on niitä mitä emme siihen haluaisi.
quote:
Niin happikadosta ei niinkään ole kyse, vaan liiasta hiilidioksidista.
Jos pintavirtaus on heikko, ja hiilidioksidilannoitus on päällä yölläkin, voi hiilidioksipitoisuus kasvaa liiaksi, kun kasvit eivät kuluta sitä. Liiallinen hiilidioksidi voi sitten haitata kalojen hengitystä (näinkö se meni?) ja toisaalta pH-laskee. Tuskin pH liian alas laskee, mutta vaihteluthan on niitä mitä emme siihen haluaisi.
Minä olen ymmärtänyt asian näin: Vaikka vedessä olisi täysi määrä happea, niin liika hiilidioksidi aiheuttaa kalan kuoleman,mikäli sen konsentraatio ympäröivässä vedessä on niin suuri että se aiheuttaa kalalle myrkytyksen. Myrkytys johtuu siitä että kala ei yksinkertaisesti kykene poistamaan ylimääräistä hiilidioksidia verenkierrostaan kiduksillaan koska saen ympäröivässä vedessä on jo sille itselleen myrkytyksen aiheuttama määrä hiilidioksidia.
quote:
Miksi kuplalaskurissa pitää muuten olla glyseriiniä , miksei esim . vesi käy ?
Käy vallan mainiosti, itsellänikin on vettä. Glyseriinin kuplamäärä on käsittääkseni vähän eri luokkaa kuin vedessä, eli jos vedessä tuppaa vaikkapa 15 kuplaa minuutissa, niin glyseriinissä ei kannata ihan näin tehdä. Glyseriini taitaa ola helppolukuisempi Joku jolla on glyseriiniä kertokoon, itsellä ei kokemusta
Niin happikadosta ei niinkään ole kyse, vaan liiasta hiilidioksidista.
Jos pintavirtaus on heikko, ja hiilidioksidilannoitus on päällä yölläkin, voi hiilidioksipitoisuus kasvaa liiaksi, kun kasvit eivät kuluta sitä. Liiallinen hiilidioksidi voi sitten haitata kalojen hengitystä (näinkö se meni?) ja toisaalta pH-laskee. Tuskin pH liian alas laskee, mutta vaihteluthan on niitä mitä emme siihen haluaisi.
Minä olen ymmärtänyt asian näin: Vaikka vedessä olisi täysi määrä happea, niin liika hiilidioksidi aiheuttaa kalan kuoleman,mikäli sen konsentraatio ympäröivässä vedessä on niin suuri että se aiheuttaa kalalle myrkytyksen. Myrkytys johtuu siitä että kala ei yksinkertaisesti kykene poistamaan ylimääräistä hiilidioksidia verenkierrostaan kiduksillaan koska saen ympäröivässä vedessä on jo sille itselleen myrkytyksen aiheuttama määrä hiilidioksidia.
quote:
Miksi kuplalaskurissa pitää muuten olla glyseriiniä , miksei esim . vesi käy ?
Käy vallan mainiosti, itsellänikin on vettä. Glyseriinin kuplamäärä on käsittääkseni vähän eri luokkaa kuin vedessä, eli jos vedessä tuppaa vaikkapa 15 kuplaa minuutissa, niin glyseriinissä ei kannata ihan näin tehdä. Glyseriini taitaa ola helppolukuisempi Joku jolla on glyseriiniä kertokoon, itsellä ei kokemusta